F-35 Lightning II

Ohjausjärjestelmän ylikuormittuminen on tuossa kohtaa kyllä ihan suoraa hevonpaskaa, ja veikkaan että jutun kääntäjä on vetänyt vähän omia johtopäätöksiään. Kyseessä on ilmeisesti enempi ominaisuus kuin varsinainen vika ja järjestelmä on nähtävästi ihan tarkoituksella leikannut pois pilotin nopeat ja epämääräiset ohjausliikkeet tilanteessa jossa usein päädytään ns "pilot induced oscilation" tilaan joka taas on johtanut useiden koneiden menetyksiin niin F-22 kuin gripen fleeteissäkin. Softa pyrki siis estämään ihmisen hölmöilyn mutta tästä johtuen päädyttiinkin tällä kertaa toisenlaiseen lopputulemaan ja homma meni jälleen pipariksi. Tämä on sitä realiteettia fly-by-wire järjestelmien kanssa ja johtanee jossain kohti kehityskaarta muutoksiin logiikassa, luultavasti niin että ns bolter tilanne saadaan paremmin tunnistettua ja nokan vetäminen ylös onnistuu normaalisti pompuista ja muusta koomaamisesta huolimatta.

Edittinä tähän vielä linkki miltä homma näyttää kun sitä lentäjän häröilyä ei leikata pois ja FBW päätyy oskillaatiotilaan:

Ja Gripenin vastaava tilanne:

Kyllä siinä sanottiin juuri noin.
The MP’s control inputs were quickly out of synch with commands from the Flight Control System (FCS) and, combined with nose gear bounce, resulted in the FCS becoming over-saturated (Tabs J-32, L-2 and V-12.1). Over-saturation in this context means the FCS was effectively overwhelmed because a multitude of conflicting inputs were competing for limited processing power (Tabs J-32 and V-15.1). Over-saturation can result in latent or ignored flight control inputs (Tabs J-32 and V-15.1). This over-saturation cued FCS logic to direct the horizontal stabilizers to default to, and remain in, a trailing edge down position and caused the nose of the aircraft to go down (Tabs J-32, L-2, and V-12.1).

PIO johtuu yleensä ainakin osittain ohjelmistovirheestä, sekä nuo Gripenin että YF-22:n onnettomuudet johtivat muutoksiin ohjauslakien määrittelyssä. Tässä tapauksessa yksi ongelma oli, että kone käyttäytyi tavalla, jota ei oltu ennen havaittu.
 
Kyllä se oli ihan raportissa.

Se ei tosin ollut minkäänlainen ratkaiseva syy onnettomuuden syntymiselle vaan se johtui ylisuuresta nopeudesta (200 vs 150 solmua), jota lentäjä ei huomannut keskittyessään vääriin asioihin. Suurta nopeutta ei huomattu vaikka hänen täytyi "väkisin" työntää nokkaa alaspäin lähestymisessä. Toisinpäin ajateltuna mitään ei todennäköisesti olisi tapahtunut jos vauhti olisi ollut oikea, koska tässäkin tilanteessa lentäjä selvitti HMD:n misalignmentin. Pomppua ei myöskään olisi syntynyt oikealla nopeudella tai sitten olisi pitänyt tuoda kone todella jyrkällä liukukulmalla laskuun.

Ja ohjauslogiikkaongelmat syntyivät vasta pomppujen jälkeen.

Ei voi tietenkään tarkkaan tietää mikä se tilanne on ollut ohjaamossa, mutta yleissääntönähän on ettei lentävää konetta tarvitse pakolla tuoda laskuun kuten tässä tehtiin eikä pyritty selvittämään lähestymisessä yllättäen havaittuja ongelmia.

Syy ei siis ollut ohjauslogiikka, kypärätähtäin, automaattinen tehonsäätö eikä simulaattori.





Esimerkkinä Hornetista löytyy automaattinen tehonsäätö, mutta sitä ei käytetä lähestymisessä. Tehonsäätö tapahtuu manuaalisesti kaasukahvalla jolla säädetään oikea AOA ja näin ollen laskeutumisnopeus on aina oikea. Toki laskeutumispaino pitää olla arvioituna jotta tiedetään että kiitotien pituus riittää sekä ettei tulla laskuun liian raskaalla koneella.
Tosin lentäjällä oli mahdollisuus korjata virheensä ja tätä yrittikin mutta kone ei antanut lentäjän tehdä oikeita toimenpiteitä.
 
Esimerkkinä Hornetista löytyy automaattinen tehonsäätö, mutta sitä ei käytetä lähestymisessä. Tehonsäätö tapahtuu manuaalisesti kaasukahvalla jolla säädetään oikea AOA ja näin ollen laskeutumisnopeus on aina oikea.
Hornetin automaattinen tehonsäätö (ATC) on käytettävissä myös lähestymisen aikana, jolloin se säätää tehot aina vastaamaan oikeaa AOA:ta ja siten oikeaa nopeutta. Hornetin ATC:llä ei siis voi tulla väärällä nopeudella laskuun (jos lähestyminen on muuten stabiili).
 
Hornetin automaattinen tehonsäätö (ATC) on käytettävissä myös lähestymisen aikana, jolloin se säätää tehot aina vastaamaan oikeaa AOA:ta ja siten oikeaa nopeutta. Hornetin ATC:llä ei siis voi tulla väärällä nopeudella laskuun (jos lähestyminen on muuten stabiili).

Onko sulla lähde tälle. Siis että ATC säätäisi nopeuden juuri AOA:n mukaan? En ole missään törmännyt mainintaan että sitä edes käytettäisiin laskussa.

Tuolle ei ehkä ole mitään estettä niin että ottaa ensin manuaalisesti nopeuden kohdilleen ja sen jälkeen ATC päälle, mutta ei tuollaista varmaankaan oikeasti tehdä.
 
Watch Greg Ulmer, Lockheed Martin’s F-35 executive vice president and general manager, discuss mitigating the COVID-19 pandemic’s impact on Joint Strike Fighter production, F-35 cost performance, and more during a sponsored interview with Air Force Magazine Editor-in-Chief Tobias Naegele from the Air Force Association’s virtual Air, Space & Cyber Conference.
 
Watch Greg Ulmer, Lockheed Martin’s F-35 executive vice president and general manager, discuss mitigating the COVID-19 pandemic’s impact on Joint Strike Fighter production, F-35 cost performance, and more during a sponsored interview with Air Force Magazine Editor-in-Chief Tobias Naegele from the Air Force Association’s virtual Air, Space & Cyber Conference.
Tässä 5.05 kohdassa:

Lentotunnin (CPFH) hinnasta operation & support (O&S) näkökulmasta 1 dollarista 39% on LM:n osuutta, 13% on propulsiota, loput on polttoainetta, flight ops kulua, mil work jne.
Kuulemma FY15->FY19 jaksolla ovat saaneet pienennettyä LM:n osuutta 40%. Eli se on ollut varmaan jonkin verran yli 39% aikaisemmin kun polttoaineen osuus ei ole ainakaan muuttunut. Kuulemma 50% alentamismahdollisuus Ulmerin mielestä vielä on.

Footprinttia koneen ympärillä pyritään laskemaan. Eli vähemmän tukihenkilökuntaa.
 
Danke, tuo selvensi sitä matematiikkaa jota aikaisemmin pähkäiltiin. Se että valmistajan osuus on noin suuri vielä tässä vaiheessa kuulostaa aika poikkeukselliselta. Tai no, onhan sitä esim NH90 jossa se taitaa olla aika muhkea siinäkin...
 
Danke, tuo selvensi sitä matematiikkaa jota aikaisemmin pähkäiltiin. Se että valmistajan osuus on noin suuri vielä tässä vaiheessa kuulostaa aika poikkeukselliselta. Tai no, onhan sitä esim NH90 jossa se taitaa olla aika muhkea siinäkin...
Lähinnä tuo 50% alentamismahdollisuus mietityttää mikä siellä vielä maksaa noin paljon liikaa vs. potentiaaliin. Onko kyse vielä siitä, ettei monivuotiset varaosatuotantosopimukset ole vaikuttaneet?
 
Lähinnä tuo 50% alentamismahdollisuus mietityttää mikä siellä vielä maksaa noin paljon liikaa vs. potentiaaliin. Onko kyse vielä siitä, ettei monivuotiset varaosatuotantosopimukset ole vaikuttaneet?
Tuosta edellisestä viestistäsi käsitin että siitä Lämärin osuudesta (39%) on mahdollista tiputtaa 50% pois.

Nyt puhut ilmeisesti hinnasta?
 
Tuosta edellisestä viestistäsi käsitin että siitä Lämärin osuudesta (39%) on mahdollista tiputtaa 50% pois.
Näin minäkin sen tulkitsin, Siivet-lehdessä olleessa Scott Davisin haastattelussa kerrottiin samoja lukuja.
Monivuotiset toimitussopparit tietysti laskevat hintoja jonkun verran, volyymin vaikutus on kuitenkin lähempänä prosentteja kuin kymmeniä prosentteja joten pelkästään sillä keinoin tavoitteisiin ei päästä.
 
Tuosta edellisestä viestistäsi käsitin että siitä Lämärin osuudesta (39%) on mahdollista tiputtaa 50% pois.

Nyt puhut ilmeisesti hinnasta?
No en toki puhu hinnasta jos varaosatuotannon sopimuksiin viittaan. Vaan juuri siihen LM:n 39%:stä 50% pois potentiaaliin. Jonka kautta kaikki varaosat ilmeisesti kulkee pl. propulsio, jonka mainitsi erikseen.
Mietityttää fulcrumin tavoin, että missä asiassa siinä voi olla niin paljon läskiä, joka on tunnistettu mutta toteuttamatta?
 
Hornetin automaattinen tehonsäätö (ATC) on käytettävissä myös lähestymisen aikana, jolloin se säätää tehot aina vastaamaan oikeaa AOA:ta ja siten oikeaa nopeutta. Hornetin ATC:llä ei siis voi tulla väärällä nopeudella laskuun (jos lähestyminen on muuten stabiili).
Tai sitten vain trimmaa on-speed-AOA:n kohdalleen, eikä liikuta enää sen jälkeen sauvaa pituussuunnassa, vaan ohjaa kaasulla nopeusvektorin kohdalleen (Opittu DCS:stä)
 
DCS:n approach ATC on kyllä kauheaa kuraa ja kuvailemasi tekniikka on oikea käsikaasulla lennettäessä. Oikeassa koneessa ATC on kuitenkin käytettävissä myös lähestymisessä ja toimii paremmin kuin DCS:ssä. Pelissä tuskin on mallinnettu oikeaa toimintaa (oikein):
When ATC is engaged in the approach mode, the flight control computer modulates engine thrust to maintain on-speed AOA. The computer uses inputs of AOA, normal load factor, stabilator position, pitch rate, and angle of bank to generate command signals. These signals drive the engine mounted throttle control units which in turn command the engine fuel controls. The computer uses AOA as the primary input to generate command signals. However, normal load factorprovides increased stability, stabilator position provides increased or decreased thrust for pilot induced pitch changes, pitch rate provides lead during pitch maneuvers, and bank angle provides additional thrust during banking maneuvers.
 
Viimeksi muokattu:
@peelo NATOPS FLIGHT MANUAL NAVY MODEL F/A-18A/B/C/D 161353 AND UP AIRCRAFT:
2.1.2 Automatic Throttle Control (ATC). The automatic throttle control is a two mode system that automatically maintains angle of attack (approach mode) or airspeed (cruise mode) by modulating engine thrust in the range of flight idle through military.

Löytyy ihan Googlella koko FM: https://publicintelligence.net/u-s-navy-f-18-natops-flight-manuals/

On tullut tuota lueskeltua, mutta juuri ATC kohta ei ollut sattunut aikaisemmin silmään.
 
Mielenkiintoista, kiitos hyvästä uutisen bongauksesta. Hiekkamaissa halutaan kovasti uusimpia aseita. Saad nähdä mitä.tarkoittaa F35:n versioinneille. Uae:n tapauksessahan jo pohdittiin erillistä export versiota.
 
Tuollapäin maailmaa on pienehkö kilpavarustelu käynnissä. Naapuri ostaa ainoan myynnissä olevan häivehävittäjän, joten pakkohan se muidenkin on ostaa vähintään samanlainen tai vielä parempi kun eihän altavastaavaksi haluta jäädä. "Parempaa" ei vielä ole, joten laittavat samanlaisen tilaukseen.

Olisi aika mielenkiintoinen konflikti joskus tulevaisuudessa jos nuo alkaisivat mittaamaan toisiaan samanlaisella kalustolla.
 
Mitä helvettiä?




F-35 sisäisistä eroista nyt välittämättä. Tarkoittaako tuo sitä että Yhdysvallat myönsivät epäsuorasti omaavansa sensoriteknologiaa, tutka tai jokin muu, jolla F-35:tta voi seurata ja lukita kuten muitakin hävittäjiä? Ainahan salaisia projekteja ja aseita on ollut, mutta Trumpin hallinnon aikana niistä on möläytelty normaalia useammin julkisuuteen.
 
Back
Top