F-35 Lightning II

Käsittääkseni AMRAAMIN pudotukset on tehty A ja B-malleilla, joiden elinikä taitaa olla aika lopussa. Eikös Suomessakin uusita B-mallit C-7-malleilla?
 
Käsittääkseni AMRAAMIN pudotukset on tehty A ja B-malleilla, joiden elinikä taitaa olla aika lopussa. Eikös Suomessakin uusita B-mallit C-7-malleilla?

Jos kestävät 20 vuotta, niin 2018 taitaisi ensimmäiset vanheta, jos kestävät 25 vuotta, niin siitä voi sitten laskea.
 
Siitä ohjusten pudotustodennäköisyydestä vielä ettei kenellekään jää hampaankoloon:

Ei tässä ole tarkoitus haukkua AMRAAMIA tai mitään muutakaan ohjusta, ajattelin vain muistuttaa että eivät ohjukset satavarmoja tuhoajia ole. Koneilla on käytössään harhautus- ja vastatoimia ja olosuhteet saattavat vielä vaikuttaa osumismahdollisuuksiin. Esittämäni luvut (noin 15-20%) perustuvat sekä täältä (Mustaruuti) että kansainvälisiltä foorumeilta poimittuun.

Meteor taitaa olla juuri nyt lännessä kehityksen keulassa mitä tulee läntisten BVR-ohjusten moottoreihin, sen lentonopeus voidaan optimoida kulloisenkin ampumatilanteen eri parametrien mukaan. Noin yleisesti uudet ja tulossa olevat ohjukset tukevat kaksisuuntaista datalinkkiä mikä parantaa osumisen mahdollisuuksia.

Aina ei kaikki mene kuin Strömsössä, meillä Suomessakin on ollut omat vaikeutemme. Onneksi puutteet on saatu korjattua: (lähde wiki ja AMRAAM)
Finnish Defence Forces reported[31] on September 3, 2012 that the United States had not delivered any of the AMRAAM anti-aircraft missiles they had ordered due to a mysterious engine malfunction in cold weather that the manufacturer, Raytheon, has not been able to determine the fault of. Colonel Kari Renko, an engineer at the Finnish Air Force, was quoted[31] by Helsingin Sanomat as saying about this failure, "The problem involves the rocket engines which have been in use for decades" and that Finland first was told of the problems by the Americans about two years ago. The reason for the malfunction has been determined to be a change in the chemical formula of the rocket propellant to comply with new environmental regulations. The change caused the supplier of AMRAAM rocket motors, Alliant Techsystems, to produce motors that were unreliable, especially in cold conditions where aircraft carrying them would fly. ATK has been unable to find a solution, and no new AMRAAM missiles had been delivered to the USAF since 2010 as a result. In late 2012, the Air Force solved the problem by selecting Norwegian ammunition manufacturer Nammo Raufoss to be their new supplier of AMRAAM rocket motors. (Nammo is a 50/50 joint venture of the state of Norway and the Finnish partly state-owned Patria corporation.)[32]
 
Viimeksi muokattu:
Osumatodennäköisyydet AMRAAM-ohjuksella voivat tosiaan olla mitä tahansa 15-50% väliltä riippuen tilanteesta, häirinnästä ja muista vastatoimista. En uskaltaisi luvata millekkään pitemmän kantaman tutkahakuiselle korkeampaa kuin 50% osumatodennäköisyyttä, paitsi jos kyseessä on kömpelö ja uhkaa tiedostamaton maali.

Lyhyen kantaman IP-ohjuksissa tilanne onkin sitten toinen, etenkin jos niissä on myös IIR-(kuvan muodostava IR) hakupää. Voisin kuvitella, että uusimmilla nykyisillä ohjuksilla varustettujen koneiden (kuten Python 5 tms) ns. "koiratappelut" muuttuvat hyvin vaarallisiksi.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.thedailybeast.com/articl...tealth-jet-can-t-fire-its-gun-until-2019.html

F-35A kykenee ampumaan tykillään aikaisintaan vuonna 2019, mikä tosin on optimistinen aikataulu.

The lack of a gun is not likely to be a major problem for close-in air-to-air dogfights against other jets. Part of the problem is that the F-35—which is less maneuverable than contemporary enemy fighters like the Russian Sukhoi Su-30 Flanker—is not likely to survive such a close-in skirmish. “The jet can’t really turn anyway, so that is a bit of a moot point,” said one Air Force fighter pilot.

“The JSF is so heavy, it won’t accelerate fast enough to get back up to fighting speed,” said another Air Force fighter pilot. “Bottom line is that it will only be a BVR [beyond visual range] airplane.”
Another senior Air Force official with stealth fighter experience agreed. “From an air-to-air standpoint, an argument could be made that the F-35A not having a functional gun—or any gun, for that matter—will have little to no impact. Heck, it only has 180 rounds anyway,” he said. “I would be lying if I said there exists any plausible tactical air-to-air scenario where the F-35 will need to employ the gun. Personally, I just don’t see it ever happening and think they should have saved the weight [by getting rid of the gun altogether].”
 
Viimeksi muokattu:
Huoh, tykin integrointi kuuluu softan Block 3F tasolle joka on skeduloitu syksyksi 2017. Alla olevassa kuvassa näkyy myös "flight envelopen" laajennus pikku hiljaa täyteen laajuuteen.

blocks1_zpsccc5bbbf.jpg


http://www.flightglobal.com/blogs/the-dewline/2013/05/f-35-ioc-dates-revealed/

USAF aikoo ottaa ensimmäiset koneensa operatiiviseen valmiuteen Block 3i softalla vuonna 2016.
 
http://aviationweek.com/blog/behind-threatened-f-35-delays näin noin vuosi sitten

All program plans and schedules [for 3i/3F] depend on this happening so that the development laboratories and test venues can be converted and devoted to testing the Block 3 hardware,” the report says, but predicts that the switch will start more than a year late.

http://news.usni.org/2014/03/26/f-3...-variant-joint-strike-fighter-will-ready-2015

Sullivan said that the software and sensor fusion capabilities that are required for the final Block 3F are so complex, that the F-35 program may not be able to complete development in a timely manner. At least some within the Air Force expect that many of the capabilities currently envisioned for Block 3F will be deferred past the end of the F-35 development phase into the future—if those capabilities ever materialize.
 
Tällä hetkellä käytössä oleviin koneisiin. Muunmuassa Hornetiin verrattuna, ja Hornet on noissa suhteissa erinomainen kone.

Ihan kiva. Hornettia ei kuitenkaan aikoinaan valittu sillä perusteella että se pärjää MiG-23:lle. Pitää ajatella tulevaisuuttakin vähän: seuraava konetyyppi tulee käyttöön meillä n. 2030. Kilpailu tulee silloin olemaan taivailla kovempaa kuin nyt.

Epäilen että F-22 ei olisi meille sopiva kone, en usko että USAF niitä koneitansa meille myy, enkä usko että hintakaan olisi sopiva meille vaikka kauppoihin olisikn heidän taholtaan valmiutta.

Concordekin lentää korkealla matkalentoa yli Mach 2 nopeudella ilman jälkipolttoa, vaikka sen tehopainosuhde on todella vaatimaton verrattuna hävittäjiin. Suuri moottoriteho ei ole välttämätöntä suuren nopeuden saavuttamiseksi. Lentokoneen suunnittelu on kuitenkin tasapainottelua erilaisten ominaisuuksien ja vaatimusten suhteen. Joka tapauksessa F-22:n dominointi nimenomaan liittyy häiveominaisuuksiin, todellinen supercruise ja pitkä toimintamatka ovat kiistämättömiä etuja ilmaherruushävittäjälle, mutta tuollaisella koneella pitää ehdottomasti pysytellä kaukana vastustajista ja ampua ne alas ennen kuin joudutaan lähietäisyydelle.

F-22A on kinemaattisesti suorituskykyisempi kuin F-35A koska se on isompi (ja kalliimpi). Aivan kuten F-15C oli suorituskykyisempi (ja kalliimpi) kuin F-16C. Enemmän tilaa moottoreille ja polttoaineelle suhteessa ilmataisteluhyötykuormaan. Mutta meillä ei ollut varaa ostaa F-15 koneita aikoinaan, eikä varmaan olisi varaa ostaa mitään muitakaan ilmaherruushävittäjiä tulevaisuudessakaan. Pitää siis tyytyä melkein yhtä hyvään, eikä meidän Ilmavoimien käyttötarpeille ehkä ilmaherruushävittäjä oliskaan parasta resurssien käyttöä?

Olet väärässä: F-16 ei hävinnyt aerodynaamisessa suorituskyvyssä juurikaan F-15:lle. Tarkoitukseni ei ole todistella että Suomen pitäisi ostaa F-22 (joka on mahdotonta koska konetta ei enää valmisteta) vaan se että F-35:n suunnittelussa tehtiin kompromisseja jotka johtivat huonompaan ilmataistelukykyyn kuin mihin olisi ollut tekniset rahkeet. Konetta oltaisiin voitu keventää, moottorin kuivaa työntövoimaa nostaa, siiven nostovoimaa joko lisätä tai laittaa käännettävät suihkusuuttimet (tai molemmat!) jne.

Häiveominaisuuksien merkityksen poistumista on povattu jo 90-luvulta asti, ehkä jopa 80-luvun lopulta kun ATF ohjelmaa aloitettiin. Mutta eipä asialle vielä ole tapahtunut mitään mullistavaa, merkitys on edelleen sama. Tutkien kehittyminen vaikuttaa ihan samalla tavalla ei-häivekoneisiin, suhteellinen ero niiden välillä ei muutu mihinkään.

Ei pidä paikkansa: häivekoneiden suurin etu saatiin nimenomaan ympäristössä jossa ei oltu otettu niitä millään tavoin huomioon. Häiveteknologian edut eivät poistu millään ihmetutkalla tai taikasauvan heilautuksella, mutta sensorifuusio, datalinkitys, signaaliprosessointi jne. pienentää suhteellistä etua ei-stealth -koneisiin verrattuna.

Mitäs sitten jos häiveominaisuuksien merkitys ei poistukaan? F-35:t pudottavat tositilanteessa Flankkereita yli 100 kilometrin etäsyydeltä ennen kuin Flankkereilla on mitään mahdollisuuksia edes nähdä vastustajiaan omilla sensoreillaan?

Tuskin pudottavat: vaikka F-35 olisikin tutkassa näkymätön niin ohjukset eivät ole: tuloksena olisi luultavasti taktinen torjunta, missä vihollisosasto joutuu keskeyttämään lentotehtävän väistääkseen ohjukset, mikä on toki parempi kuin ei mitään, muttei johda pudotuksiin.
Toinen juttu on tietenkin se että LPI-tutkat voivat tulevaisuudessa menettää 'näkymättömyytensä'. Mikäli tutkan käyttö paljastaa stealth-koneen niin häiveominaisuuksista saatava hyöty osin menetetään.

No jos vaihtoehtoja ei ole kuin yksi niin miksi aiheesta pitää kitistä? Ostetaan se yksi ja ollaan tyytyväisiä!

Se että huonoista vaihtoehdoista valitaan vähiten huono ratkaisu on tietenkin se paras ratkaisu: se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita että kyseessä olisi hyvä ratkaisu. Suhteellinen vs absoluuttinen!

Olen itse kallistunut pikkuhiljaa sille kannalle että nyt nähtävillä olevat ehdokkaat ovat meille sen verran sopimattomia ettei päätöstä Hornetin seuraajasta välttämättä kannata vielä 2025 tehdä: riittävän hyviä koneita ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Eurodeltat ovat vanhahtavia ja F-35 liiaksi pommikone.

Sitäpaitsi F-35 on USAF:n kenraali Mike Hostagen mukaan itseasiassa tutkavasteeltaan pienempi kuin F-22, mikä ei tietenkään ole yllätys, onhan se paitsi uudempi kone myös kooltaan selvästi pienempi.

Kyllä se olisi yllätys verrattuna niihin julkisiin tietoihin mitä koneen muotoilusta tiedetään. Fyysinen koko on toissijainen tutkapoikkipinta-alassa: B-2 on stealthimpi kuin F-117 tai F-22.

PAK FA ei selvästikään edusta häiveominaisuuksiltaan huippua, mutta on myös selvää että siinä on kuitenkin selvästi pienempi tutkavaste kun perinteisessä koneessa. Näin ollen sillä olisi selvä etulyöntiasema suhteessa vaikkapa Gripeniin, vastaavasti taas F-35 omaa selvän etulyöntiaseman suhteessa PAK FA:han häiveominaisuuksiensa muodossa.

Ei kai tämä niin vaikea ole ymmärtää?

Minä en olekaan kannattamassa Gripenin hankintaa nykyisillä tiedoilla: siinä olisi järkeä luultavasti vain jos Gripen olisi merkittävästi halvempi vaihtoehto mutta näin ei näytä olevan.
 
Se että huonoista vaihtoehdoista valitaan vähiten huono ratkaisu on tietenkin se paras ratkaisu: se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita että kyseessä olisi hyvä ratkaisu. Suhteellinen vs absoluuttinen!

Olen itse kallistunut pikkuhiljaa sille kannalle että nyt nähtävillä olevat ehdokkaat ovat meille sen verran sopimattomia ettei päätöstä Hornetin seuraajasta välttämättä kannata vielä 2025 tehdä: riittävän hyviä koneita ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Eurodeltat ovat vanhahtavia ja F-35 liiaksi pommikone.

Hyviä kommentteja kaikki. Tuosta loppukaneetista erityisesti samaa mieltä. Onhan se hassua ja vähän säälittävääkin (toisaalta myös lohduttavaa), että hävittäjien suorituskyky ei ole 30 vuodessa ottanut yhtä radikaalia loikkaa kuin sitä edeltäneinä 30 vuotena. Jos miettii vaikka Sveitsin vertailua, niin heidän C-mallin Hornet toimi käytännössä samalla suorituskykytasolla kuin Rafale ja Typhooni ja ilmeisesti oli parempi kuin silloinen Gripen.

Suomi tuskin on myöskään valmis ostamaan konetta, jonka operatiivinen suorituskyky ja valmius ovat vielä kysymysmerkkejä - ei ole mahdollista ostaa paraatihäkkilintua. Viimeksi Gripen varmaan jäi rannalle jo siksi. Typhoon ja Rafale eivät ole vieläkään täydellisen valmiita, saati F-35, joka edelleen vasta käytännössä tuotekehitysvaiheessa. Mielenkiintoista nähdä, saavatko ruotsalaiset seuraavan Gripeninsä valmiiksi tavoiteaikataulussaan.
 
http://aviationweek.com/blog/behind-threatened-f-35-delays näin noin vuosi sitten

All program plans and schedules [for 3i/3F] depend on this happening so that the development laboratories and test venues can be converted and devoted to testing the Block 3 hardware,” the report says, but predicts that the switch will start more than a year late.

http://news.usni.org/2014/03/26/f-3...-variant-joint-strike-fighter-will-ready-2015

Sullivan said that the software and sensor fusion capabilities that are required for the final Block 3F are so complex, that the F-35 program may not be able to complete development in a timely manner. At least some within the Air Force expect that many of the capabilities currently envisioned for Block 3F will be deferred past the end of the F-35 development phase into the future—if those capabilities ever materialize.

http://blogs.rollcall.com/five-by-f...oftware-glitch-sensor-upgrades-expected/?dcz=

On Monday we shared some bad news stories about the F-35′s gun and its sensor system. Contractor Lockheed Martin, which had not responded publicly at the time, offered this response:

“Contrary to the media reporting out there, there’s no gun system software glitches or timeline delays,” said Mike Rein, a company spokesman, by telephone. “The requirement for the gun was established in 2005. It’s always been in the block 3F weapons to be delivered in 2017, not 2019.”

“In 2008, the gun completed all of its ground qualification testing. This year we’re going to do comprehensive flight test out of Edwards, include ground fire tests, muzzle calibration, flight test integration and in-flight operational tests,” Rein said.
 
Hyviä kommentteja kaikki. Tuosta loppukaneetista erityisesti samaa mieltä. Onhan se hassua ja vähän säälittävääkin (toisaalta myös lohduttavaa), että hävittäjien suorituskyky ei ole 30 vuodessa ottanut yhtä radikaalia loikkaa kuin sitä edeltäneinä 30 vuotena. Jos miettii vaikka Sveitsin vertailua, niin heidän C-mallin Hornet toimi käytännössä samalla suorituskykytasolla kuin Rafale ja Typhooni ja ilmeisesti oli parempi kuin silloinen Gripen.

Suomi tuskin on myöskään valmis ostamaan konetta, jonka operatiivinen suorituskyky ja valmius ovat vielä kysymysmerkkejä - ei ole mahdollista ostaa paraatihäkkilintua. Viimeksi Gripen varmaan jäi rannalle jo siksi. Typhoon ja Rafale eivät ole vieläkään täydellisen valmiita, saati F-35, joka edelleen vasta käytännössä tuotekehitysvaiheessa. Mielenkiintoista nähdä, saavatko ruotsalaiset seuraavan Gripeninsä valmiiksi tavoiteaikataulussaan.

Kylmän sodan loppuminen leikkasi kovasti kehitysresursseja, uusia asesukupolvia ei yksinkertaisesti kehitetä enää samalla innolla. Teknologinen kehitys tuntuu muutenkin vahvasti hidastuneen viimeisen 30-40 vuoden aikana, ilmeisesti sekä teollisen että nyt myös tietoteknillisen vallankumouksen osalta 'löysät on kerätty pois', useimmilla aloilla potentiaali on saavutettu ja uudet edistysaskeleet alkavat olla lujassa.

Kyllä Typhoon ja Rafale alkaa olla nähty. Ranskalaiset näyttävät epäonnistuneen yrityksissä kehittää M88:sta voimakkaampia versioita ja ilman parempaa moottoria koneen kasvupotentiaali on vähäinen. Eurofighter GmbH on jähmeä monikansallinen organisaatio joka on laiminlyönyt koneen kehityksen. Lisäksi luonnollisesti koneiden häiveominaisuudet eivät vastaa tätä päivää.
 
Hyviä kommentteja kaikki. Tuosta loppukaneetista erityisesti samaa mieltä. Onhan se hassua ja vähän säälittävääkin (toisaalta myös lohduttavaa), että hävittäjien suorituskyky ei ole 30 vuodessa ottanut yhtä radikaalia loikkaa kuin sitä edeltäneinä 30 vuotena. Jos miettii vaikka Sveitsin vertailua, niin heidän C-mallin Hornet toimi käytännössä samalla suorituskykytasolla kuin Rafale ja Typhooni ja ilmeisesti oli parempi kuin silloinen Gripen.

Tuota tuota... siinä on foorumianalyytikoiden mielestä "vedetty kotiinpäin" Hornetin kohdalla.

http://maanpuolustus.net/threads/f-35-jsf-fighter.1114/page-56#post-152272
 
Hyviä kommentteja kaikki. Tuosta loppukaneetista erityisesti samaa mieltä. Onhan se hassua ja vähän säälittävääkin (toisaalta myös lohduttavaa), että hävittäjien suorituskyky ei ole 30 vuodessa ottanut yhtä radikaalia loikkaa kuin sitä edeltäneinä 30 vuotena. Jos miettii vaikka Sveitsin vertailua, niin heidän C-mallin Hornet toimi käytännössä samalla suorituskykytasolla kuin Rafale ja Typhooni ja ilmeisesti oli parempi kuin silloinen Gripen.

Häiveominaisuudet, voimakkaat mutta vaikeasti havaittavat tutkat, hyvin kehittyneet elektronisen sodankäynnin järjestelmät, sensorifuusio, moottoreiden 40% parempi tehopainosuhde, kypärätähtäimet, HOBS LOAL ohjukset jne, tarkoittavat todellakin hyvin suurta kehitystä 30 vuoden takaiseen verrattuna! Osa noista on voitu ympätä päivityksinä vanhoihin koneisiin (niinkuin vaikka Svetsin ja meidän Horneiteihin), osaan taas vaaditaan ihan uusi kone.

Sveitsin raportissa kävi selväksi että mitkään nuo uudet Eurocanardit eivät ole vielä valmiita ja kypsiä asejärjestelmiä, ei siis ihme että juurikin äsken Ilmavoimien komentaja kehui meidän päivitetyt Hornetit parhaaksi koneeksi mitä hänen mielestään Euroopasta löytyy. Löytyy IIR-ohjukset, kypärätähtäin, kehittynyt omasuojajärjestelmä, AIM-120C7 integraatio, tutkan rautaa+softaa on päivitetty, maalinosoituspodit on täysin integroitu, samoin erittäin kehittyneet ilmasta-maahan aseet mitä hankittiin (JASSM, JSOW jne.).

Lähinnä Rafale ja Eurofighter ovat kinemaattisesti hieman parempia kuin meidän Hornet, mutta siinäpä se.
 
Viimeksi muokattu:
Häiveominaisuudet, voimakkaat mutta vaikeasti havaittavat tutkat, hyvin kehittyneet elektronisen sodankäynnin järjestelmät, sensorifuusio, moottoreiden 40% parempi tehopainosuhde, kypärätähtäimet, HOBS LOAL ohjukset jne, tarkoittavat todellakin hyvin suurta kehitystä 30 vuoden takaiseen verrattuna! Osa noista on voitu ympätä päivityksinä vanhoihin koneisiin (niinkuin vaikka Svetsin ja meidän Horneiteihin), osaan taas vaaditaan ihan uusi kone.

Sveitsin raportissa kävi selväksi että mitkään nuo uudet Eurocanardit eivät ole vielä valmiita ja kypsiä asejärjestelmiä, ei siis ihme että juurikin äsken Ilmavoimien komentaja kehui meidän päivitetyt Hornetit parhaaksi koneeksi mitä hänen mielestään Euroopasta löytyy. Löytyy IIR-ohjukset, kypärätähtäin, kehittynyt omasuojajärjestelmä, AIM-120C7 integraatio, tutkan rautaa+softaa on päivitetty, maalinosoituspodit on täysin integroitu, samoin erittäin kehittyneet ilmasta-maahan aseet mitä hankittiin (JASSM, JSOW jne.).

Lähinnä Rafale ja Eurofighter ovat kinemaattisesti hieman parempia kuin meidän Hornet, mutta siinäpä se.

Jep, pitkälti samaa mieltä. Hornet on päivityksillä ja uusilla aseilla saatu kehitettyä oikein hyväksi koneeksi. Ja kieltämättä, Hornet tänään on merkittävästi parempi kuin oli Hornet v. 1995.

Elektroniikassa on tietysti tapahtunut paljon, mutta ehkäpä seuraavat laskisin itse suurimmiksi edistysaskeliksi
- Stealth "normaalissa" hävittäjässä
- AESA-tutkat
- Supercruise
- DAS (jos toimii, kuten kehuttu)

Enemmän evoluutiota
- Kypärätähtäimiä ja laajan kulman lähtitaisteluohjuksia on jo ollut, mutta ovat kehittyneet sittemmin myös Amerikassa
- IRST on myös kehittynyt todella voimakkaasti, nykyään on jo oikeasti hyödyllinen
- Meteor saattaa olla merkittävästi parempi pitkän kantaman ohjus - ensimmäinen jolla voi toivoa osuvansa todella kauas
 
Häiveominaisuudet, voimakkaat mutta vaikeasti havaittavat tutkat, hyvin kehittyneet elektronisen sodankäynnin järjestelmät, sensorifuusio, moottoreiden 40% parempi tehopainosuhde, kypärätähtäimet, HOBS LOAL ohjukset jne, tarkoittavat todellakin hyvin suurta kehitystä 30 vuoden takaiseen verrattuna! Osa noista on voitu ympätä päivityksinä vanhoihin koneisiin (niinkuin vaikka Svetsin ja meidän Horneiteihin), osaan taas vaaditaan ihan uusi kone.

Vertailu käyneekin aikaisempien vuosikymmenien kehitykseen: vertaapa nyt vaikkapa vuoden 1985 aikaisia hävittäjiä vuoteen 1955....F-18A vs Super Sabre? Erot ovat vähän isommat...

Sveitsin raportissa kävi selväksi että mitkään nuo uudet Eurocanardit eivät ole vielä valmiita ja kypsiä asejärjestelmiä, ei siis ihme että juurikin äsken Ilmavoimien komentaja kehui meidän päivitetyt Hornetit parhaaksi koneeksi mitä hänen mielestään Euroopasta löytyy. Löytyy IIR-ohjukset, kypärätähtäin, kehittynyt omasuojajärjestelmä, AIM-120C7 integraatio, tutkan rautaa+softaa on päivitetty, maalinosoituspodit on täysin integroitu, samoin erittäin kehittyneet ilmasta-maahan aseet mitä hankittiin (JASSM, JSOW jne.).

Lähinnä Rafale ja Eurofighter ovat kinemaattisesti hieman parempia kuin meidän Hornet, mutta siinäpä se.

Lähinnä Rafale ehkä on 'kinemaattisesti' parempi ;) makuasia.
Jos Rafalesta ja Typhoonista ei 32 vuoden aikana ole saatu valmista, niin ei niistä tuon valmiimpia tulekaan. Eurofighterin tilauskirja on hyytymässä noin viiden vuoden sisään sitten kun arabimaat saavat koneensa eikä näkymät näytä hyviltä. Konetta ei haluta kehittää koska ei ole tilauksia, eikä tilauksia tule koska konetta ei kehitetä. Rafalen viimeinen oljenkorsi on Intian iso tilaus, mutta intialaiset ovat hyvää vauhtia sössimässä sen ja ilman sitä merci beaucoup, tämä oli tässä.
 
Millä perusteella?

Nyt en ymmärrä, mitä tarkoitat. Rukkaskikkahan perustelee sen viestissään: Super Hornet ei kaiken järjen mukaan ole huononnus entisestä, ei ainakaan kokonaisuutena tarkastellen.

Kun tuohon otetaan rinnalle Sveitsin Gripen/Rafale/Eurofighter vastaan Hornet C/D, nähdään että tulokset ovat skaalaa myöten likimain identtiset sillä ristiriidalla, että Hollannin arviossa Super-Hornet saa arvosanan 5,5, kun sveitsiläisten mielestä heidän Pikku-Hornettinsa saa kaikissa kohteissa arvosanan 6. Jos vaihteeksi uskotaan hollantilaisia sekä luotetaan siihen, ettei Super-Hornet ole C/D:hen verrattuna takapakkia, voisi arvioida, että Sveitsi on vetänyt Hornetin kohdalla jotain 1-1,2 pistettä kotiinpäin. Näinollen Hornet C/D saisi arvosanan 4,8-5.0. Gripen sai Sveitsin ykkösvaiheessa (Flugtest 2008) pisteet 4,7 (noin arvo, tuossa on puolustus ja hyökkäys erikseen, mutta kaikilla niin lähellä toisiaan, että sama kumpaa katsoo) eli olisi hieman Hornetia heikompi. Sveitsin kakkosvaiheessa (Evaluationsphase II) Gripen on noussut 5,65:een eli lähes täyttänyt hollantilaisten optimistisimmat arviot.

Jos käytetään Rukkaskikan arviota Hornetin pisteistä ja vuoden 2008 koelentojen konekohtaisten hyökkäys- ja puolustuspuolen tulosten keskiarvoja, saadaan seuraavat luvut:

Hornet: 4,8-5,0 pistettä
Rafale: 7,1 pistettä
Typhoon: 6,1 pistettä
Gripen: 4,7 pistettä


---> Päädyn johtopäätökseen, että väitteesi "heidän C-mallin Hornet toimi käytännössä samalla suorituskykytasolla kuin Rafale ja Typhooni ja ilmeisesti oli parempi kuin silloinen Gripen" on väärä. Silloinen Gripen toimi käytännössä samalla suorituskykytasolla kuin Sveitsin C-mallin Hornet, ja Rafale ja Typhoon olivat parempia kuin Hornet.
 
Kun tuohon otetaan rinnalle Sveitsin Gripen/Rafale/Eurofighter vastaan Hornet C/D, nähdään että tulokset ovat skaalaa myöten likimain identtiset sillä ristiriidalla, että Hollannin arviossa Super-Hornet saa arvosanan 5,5, kun sveitsiläisten mielestä heidän Pikku-Hornettinsa saa kaikissa kohteissa arvosanan 6. Jos vaihteeksi uskotaan hollantilaisia sekä luotetaan siihen, ettei Super-Hornet ole C/D:hen verrattuna takapakkia, voisi arvioida, että Sveitsi on vetänyt Hornetin kohdalla jotain 1-1,2 pistettä kotiinpäin

Luuletko nyt oikeasti, että nuo vertailuindeksit ovat jollain tasolla vertailukelpoisia eri maiden välillä?
 
@RPG83

On hatusta vetäisty, että Hornet olisi 1-1,2 pistettä huonompi. Suomen oloissa F-18 C saattaisi saada Suomen puolustusvoimien evaluaatiossa jopa paremmat pisteet kuin E. Riippuen vähän siitä, miten asioita painotetaan.

Joka tapauksessa, ei noista kannata vängätä. On aika keinotekoista pyrkiä pukemaan hävittäjälentokoneen suorituskyky yhteen numeroon. Voi sen toki tehdä, mutta ulkopuolisen olisi hyvä tietää, miten siihen nroon on päädytty ja millä painotuksilla. Eri maille, eri tarpeisiin, eri tehtäviin pelkkä painotuksen muutos voi muuttaa lopputulosta aika paljon.

Olet varmaan kuitenkin samaa mieltä itse asiasta? Eli, hävittäjien hidastuneesta suorituskyvyn kehittymisestä 30 vuoden aikana ja Hornetin hyvästä suorituskyvystä tänäkin päivänä?
 
Back
Top