F-35 Lightning II

Vertailu käyneekin aikaisempien vuosikymmenien kehitykseen: vertaapa nyt vaikkapa vuoden 1985 aikaisia hävittäjiä vuoteen 1955....F-18A vs Super Sabre? Erot ovat vähän isommat...

Jos katsotaan tuolloin protoasteella olleita koneita niin ihan hyvin ne pärjäisivät 1985 tai jopa nykyoloissa jos avioniikka vaan päivitettäisiin nykytasolle. Esim. F-8 Crusader, Draken, MiG-21 olisivat aerodynaamisesti ihan riittävän kurantteja F-35:ttä, PAK-FA:ta tms. vastaan. Kehitys on ollut viimeiset 60 vuotta ennen kaikkea elektroniikassa ja aseistuksessa.

Seuraavaksi on oletettavissa että ohjuksista tulee aivan pirun paljon fiksumpia kun niihin saadaan asennettua valtavan paljon tehokkaammat tietokoneet analysoimaan sensoridataa.
 
Jos katsotaan tuolloin protoasteella olleita koneita niin ihan hyvin ne pärjäisivät 1985 tai jopa nykyoloissa jos avioniikka vaan päivitettäisiin nykytasolle. Esim. F-8 Crusader, Draken, MiG-21 olisivat aerodynaamisesti ihan riittävän kurantteja F-35:ttä, PAK-FA:ta tms. vastaan. Kehitys on ollut viimeiset 60 vuotta ennen kaikkea elektroniikassa ja aseistuksessa.

Kyllä se hyppäys Migistä ja Drakenista Hornettiin oli aevan mahroton. Ihan joka suhteessa (paitsi huippunopeus). Ja tosi isoja olivat suorituskykyerot myös kun Drakenit ja Bissit tulivat, (ne olivat tutkakoneita). Ja 21F oli ihan eri suorituskykyluokkaa (ohjukset) kuin sen edeltäjät (suihku), joilla melkeinpä taas korvattiin Mersut.
 
Olet varmaan kuitenkin samaa mieltä itse asiasta? Eli, hävittäjien hidastuneesta suorituskyvyn kehittymisestä 30 vuoden aikana ja Hornetin hyvästä suorituskyvystä tänäkin päivänä?

Etkös sinä ollut sitä mieltä, että viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana on menty hurjasti eteenpäin?

Häiveominaisuudet, voimakkaat mutta vaikeasti havaittavat tutkat, hyvin kehittyneet elektronisen sodankäynnin järjestelmät, sensorifuusio, moottoreiden 40% parempi tehopainosuhde, kypärätähtäimet, HOBS LOAL ohjukset jne, tarkoittavat todellakin hyvin suurta kehitystä 30 vuoden takaiseen verrattuna! Osa noista on voitu ympätä päivityksinä vanhoihin koneisiin (niinkuin vaikka Svetsin ja meidän Horneiteihin), osaan taas vaaditaan ihan uusi kone.

Sveitsin raportissa kävi selväksi että mitkään nuo uudet Eurocanardit eivät ole vielä valmiita ja kypsiä asejärjestelmiä, ei siis ihme että juurikin äsken Ilmavoimien komentaja kehui meidän päivitetyt Hornetit parhaaksi koneeksi mitä hänen mielestään Euroopasta löytyy. Löytyy IIR-ohjukset, kypärätähtäin, kehittynyt omasuojajärjestelmä, AIM-120C7 integraatio, tutkan rautaa+softaa on päivitetty, maalinosoituspodit on täysin integroitu, samoin erittäin kehittyneet ilmasta-maahan aseet mitä hankittiin (JASSM, JSOW jne.).

Lähinnä Rafale ja Eurofighter ovat kinemaattisesti hieman parempia kuin meidän Hornet, mutta siinäpä se.

Jep, pitkälti samaa mieltä. Hornet on päivityksillä ja uusilla aseilla saatu kehitettyä oikein hyväksi koneeksi. Ja kieltämättä, Hornet tänään on merkittävästi parempi kuin oli Hornet v. 1995.

Elektroniikassa on tietysti tapahtunut paljon, mutta ehkäpä seuraavat laskisin itse suurimmiksi edistysaskeliksi
- Stealth "normaalissa" hävittäjässä
- AESA-tutkat
- Supercruise
- DAS (jos toimii, kuten kehuttu)

Enemmän evoluutiota
- Kypärätähtäimiä ja laajan kulman lähtitaisteluohjuksia on jo ollut, mutta ovat kehittyneet sittemmin myös Amerikassa
- IRST on myös kehittynyt todella voimakkaasti, nykyään on jo oikeasti hyödyllinen
- Meteor saattaa olla merkittävästi parempi pitkän kantaman ohjus - ensimmäinen jolla voi toivoa osuvansa todella kauas

Itse asetun tässä asiassa taas Fulcrumin kannalle:

Vertailu käyneekin aikaisempien vuosikymmenien kehitykseen: vertaapa nyt vaikkapa vuoden 1985 aikaisia hävittäjiä vuoteen 1955....F-18A vs Super Sabre? Erot ovat vähän isommat...
 
Viimeksi muokattu:
Etkös sinä ollut sitä mieltä, että viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana on menty hurjasti eteenpäin?

http://maanpuolustus.net/threads/f-35-jsf-fighter.1114/page-74#post-176893

Itse asetun tässä asiassa taas Fulcrumin kannalle:

Voehan jestas, kun sä olet mahdoton. Tykkäät kyllä vängätä. Luepa tarkemmin se tekstini, johon tartuit.

Hyviä kommentteja kaikki. Tuosta loppukaneetista erityisesti samaa mieltä. Onhan se hassua ja vähän säälittävääkin (toisaalta myös lohduttavaa), että hävittäjien suorituskyky ei ole 30 vuodessa ottanut yhtä radikaalia loikkaa kuin sitä edeltäneinä 30 vuotena. Jos miettii vaikka Sveitsin vertailua, niin heidän C-mallin Hornet toimi käytännössä samalla suorituskykytasolla kuin Rafale ja Typhooni ja ilmeisesti oli parempi kuin silloinen Gripen.

Suomi tuskin on myöskään valmis ostamaan konetta, jonka operatiivinen suorituskyky ja valmius ovat vielä kysymysmerkkejä - ei ole mahdollista ostaa paraatihäkkilintua. Viimeksi Gripen varmaan jäi rannalle jo siksi. Typhoon ja Rafale eivät ole vieläkään täydellisen valmiita, saati F-35, joka edelleen vasta käytännössä tuotekehitysvaiheessa. Mielenkiintoista nähdä, saavatko ruotsalaiset seuraavan Gripeninsä valmiiksi tavoiteaikataulussaan.

Siitä Barrelin kanssa samaa mieltä, että Hornettiakin on saatu kehitettyä merkittävästi. Ja kyllä, tekniikka on kehittynyt. Se, miten radikaali suorituskykyero niistä muodostuu, niin se ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä iso, kuin edelliset loikat. Vaikka esim. stealth onkin kyllä yksi selkeä tekninen loikka.
 
@Mustaruuti

Suomalaisessa käytössä oleva Hornet on ihan hyvä (jos ei yksi parhaita) kone omassa luokassaan, siis verrattaessa 4. sukupolven monitoimihävittäjiin, mutta ei Hornet mitään teknisen kehityksen eturintamaa edusta, jos mietitään kaikkia palveluskäytössä olevia hävittäjiä.

Joitakin Hornetin vikoja:

-Tutka alkaa olemaan vanhahtava. Eri toimintamoodeista ja häirinnästä ja sen siedosta voidaan vääntää loputtomiin, enkä itse niihin mene, mutta erinäisten googlailujen valossa AN/APG-73:n havaintoetäisyys häviää monille muille tutkille.
-IRST puuttuu
-RCS-luvuksi on sanottu 3 neliömetriä. Ei hyvä, kun verrataan 4.5 sukupolvessa esiintyviin 0,1 m^2 lukuihin (Vaikutus havaintoetäisyyteen ei mene lineaarisesti, tiedän, mutta siltikin karkeasti ottaen RCS-luvun kutistuminen kymmeneosaan puolittaa havaintoetäisyyden).
-Huippunopeus on suhteellisen pieni verrattaessa nopeimpiin yleisesti arvostettuihin koneisiin (F-15, Su-27 jne.)


Ei, en halua Hornetin korvaamista aikaistettavan suunnitellusta, ja uskon Horneteilla kyettävän tuottamaan kirveleviä tappioita viholliselle. Mutta jos minun pitäisi lähteä torjuntalennolle, niin Suomi-Hornet ei suinkaan olisi ensimmäinen valintani siihen puuhaan. Hornetin edelle saattaisivat kirmata sellaiset koneet kuin Eurofighter Typhoon, F-22, F-15C ja F-15E. Voisi sieltä löytyä venäläistäkin kalustoa, mutta jätän mainitsematta, koska takaportit.
 
Voehan jestas, kun sä olet mahdoton. Tykkäät kyllä vängätä. Luepa tarkemmin se tekstini, johon tartuit.

Tuon kaltaisten henkilökohtaisuuksiin menon vuoksi olet torjuntalistallani. Valitettavasti joudun ottamaan torjutut viestit esille aina silloin tällöin, koska muuten keskustelun seuraaminen on kuin seuraisi hullun yksinpuhelua, kun keskustelussa ei näy torjuttujen käyttäjien viestit.

Siitä Barrelin kanssa samaa mieltä, että Hornettiakin on saatu kehitettyä merkittävästi. Ja kyllä, tekniikka on kehittynyt. Se, miten radikaali suorituskykyero niistä muodostuu, niin se ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä iso, kuin edelliset loikat. Vaikka esim. stealth onkin kyllä yksi selkeä tekninen loikka.

BarrelNutin viestissä oli tummennettu osa. On suhteellisen yleistä, että viestiin vastaava tummentaa lainaamastaan viestistä jonkin osan, jota haluaa painottaa tai johon haluaa kommentoida. Tässä tapauksessa näin ei näyttäisi tapahtuneen, kun nyt katsoin alkuperäisen Barrelnutin viestin, mutta minulla oli todennäköiset syyt käsitykselleni.
 
@Mustaruuti

Suomalaisessa käytössä oleva Hornet on ihan hyvä (jos ei yksi parhaita) kone omassa luokassaan, siis verrattaessa 4. sukupolven monitoimihävittäjiin, mutta ei Hornet mitään teknisen kehityksen eturintamaa edusta, jos mietitään kaikkia palveluskäytössä olevia hävittäjiä.

Joitakin Hornetin vikoja:

-Tutka alkaa olemaan vanhahtava. Eri toimintamoodeista ja häirinnästä ja sen siedosta voidaan vääntää loputtomiin, enkä itse niihin mene, mutta erinäisten googlailujen valossa AN/APG-73:n havaintoetäisyys häviää monille muille tutkille.
-IRST puuttuu
-RCS-luvuksi on sanottu 3 neliömetriä. Ei hyvä, kun verrataan 4.5 sukupolvessa esiintyviin 0,1 m^2 lukuihin (Vaikutus havaintoetäisyyteen ei mene lineaarisesti, tiedän, mutta siltikin karkeasti ottaen RCS-luvun kutistuminen kymmeneosaan puolittaa havaintoetäisyyden).
-Huippunopeus on suhteellisen pieni verrattaessa nopeimpiin yleisesti arvostettuihin koneisiin (F-15, Su-27 jne.)


Ei, en halua Hornetin korvaamista aikaistettavan suunnitellusta, ja uskon Horneteilla kyettävän tuottamaan kirveleviä tappioita viholliselle. Mutta jos minun pitäisi lähteä torjuntalennolle, niin Suomi-Hornet ei suinkaan olisi ensimmäinen valintani siihen puuhaan. Hornetin edelle saattaisivat kirmata sellaiset koneet kuin Eurofighter Typhoon, F-22, F-15C ja F-15E. Voisi sieltä löytyä venäläistäkin kalustoa, mutta jätän mainitsematta, koska takaportit.

Totta kai näin. Hornetit on pakko korvata jo pelkästään siksi, että tiima tulee täyteen.

Olisi vain kiva, että kun tulee se kerran 30 vuodessa tapahtuvan miljardipanostuksen paikka, että silloin saisi ihan oleellisesti jotain uutta ja ihmeellistä. Viime hävittäjähankinnan yhteydessä oli ihan selvää, että suorituskyky paranee rutkasti, ennen kuin valintaa oli edes tehty. Nyt taas on vähän ikävä tilanne, kun vaihtoehtoja on todella vähän, realistisia vaihtoehtoja vielä vähemmän ja todella erinomaista, virheetöntä kandidaattia ei oikein ole.

Tuon kaltaisten henkilökohtaisuuksiin menon vuoksi olet torjuntalistallani. Valitettavasti joudun ottamaan torjutut viestit esille aina silloin tällöin, koska muuten keskustelun seuraaminen on kuin seuraisi hullun yksinpuhelua, kun keskustelussa ei näy torjuttujen käyttäjien viestit.

BarrelNutin viestissä oli tummennettu osa. On suhteellisen yleistä, että viestiin vastaava tummentaa lainaamastaan viestistä jonkin osan, jota haluaa painottaa tai johon haluaa kommentoida. Tässä tapauksessa näin ei näyttäisi tapahtuneen, kun nyt katsoin alkuperäisen Barrelnutin viestin, mutta minulla oli todennäköiset syyt käsitykselleni.

Pahoittelut. Ei ole tietenkään tarkoitus mennä henkilökohtaisuuksiin. Mielestäni tuo ei sitä ollut. Vahvasti tuntui siltä, että yrität ruveta vääntämään jostain ihmeellisestä sivuseikasta. Mielestäni parempi myös lausua se silloin ääneen. Pahoittelut kuitenkin, jos koit loukkaavana. Olisin kyllä voinut muotoilla sen paremminkin.

Ja ei mitään. Ilmeisesti se johtui vain väärinkäsityksestä.

Itse en ole nähnyt tarvetta blokata kenenkään käyttäjän viestejä. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta kyllähän siitä vähän foorumin pointti menee. Usein enemmän hyötyä on lisäksi niistä, jotka ovat eri mieltä, koska ne antavat aiheen tarkistaa omaa ajatteluaan.
 
Sitä ihmettelen että miksi ainoastaan jenkit ja kiinalaiset ovat panostaneet DSI teknologiaan (SAAB on myös tutkinut muttei testannut tuulitunnelin ulkopuolella) siinä missä muut ovat suunnitelleet hävittäjiinä tavalliset ilmanottoaukot.
756105d1188664980-jf-17-fan-club-prototype_4_changes_j4o_pakwheels-com-.jpg

F-35_Divertless_Supersonic_Inlet_F-16.jpg


Etuja näyttää olevan enemmän kuin haittoja.
During the mid-1990′s, Lockheed modified the forward structure of a block 30 Viper in an attempt to prove technologies that would be part of the looming Joint Strike Fighter tender. Diverterless inlet technology utilizes a hump on the inboard side of a jet intake along with a forward swept outer intake fairing to separate boundary layer air and to slow down airflow reaching the jet’s engine face during supersonic maneuvers. It does this without moving parts and allows for the deletion of heavy and complicated intake diverters, intake ramps and cones. Also, by allowing for smooth transitions between a combat jet’s fuselage and intake, such configurations can provide a drastic reduction in radar cross section, thus lowering an aircraft’s detectability on radar, especially those that function at higher bandwidths
http://aviationintel.com/fast-history-lockheeds-diverterless-supersonic-inlet-testbed-f-16/

http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=58
http://www.codeonemagazine.com/gallery_slideshow.html?gallery_id=84
 
Mitenkäs se meni. Ei sen kaluston tarvitse olla parasta mitä on olemassa (kalleinta) Kunhan se on "riittävän hyvää". Koulutuksella saadaan hyvästä parasta, tai ainakin melkein.
 
@Mustaruuti
-Tutka alkaa olemaan vanhahtava. Eri toimintamoodeista ja häirinnästä ja sen siedosta voidaan vääntää loputtomiin, enkä itse niihin mene, mutta erinäisten googlailujen valossa AN/APG-73:n havaintoetäisyys häviää monille muille tutkille.

Ei tuollaisia Googlaamalla löydä, ei nuo ole mitään julkista tietoa. Eriliaisten hörhöjen fanipoikien veikkauksia varmaan löytyy kyllä. Mutta Legacy Hornetien lisäksi myös ensimmäisissä vajaassa parissa sadassa Super Hornetissa on myös AN/APG-73.

Noihin siis on tullut sekä rauta että softpäivityksiä, mm. Raytheonin omilla sivuilla sanotaan että "Phase II of the APG upgrade completed development. It incorporates a motion-sensing subsystem with reconnaissance software, a stretch waveform generator module, and a special test equipment instrumentation and reconnaissance module. With these enhancements, the F/A-18 aircraft will have the hardware capability to make high-resolution radar ground maps comparable with those of the F-15E and the U-2 aircraft, and be able to perform precision strike missions using advanced image correlation algorithms."

Eurofighterin CAPTOR tutka on suurin piirtein samaa kokoluokkaa AN/APG-73:n kanssa, joten en kyllä näe miksi Eurofighterin tutka olisi parempi, molemmat ovat kuitenkin saman sukupolven mekaanisesti skannaavia tutkia. Amerikkalaisilla kun on aika paljon enemmän tuota kokemusta modernien hävittäjätutkien tekemisessä...

Sitäpaitsi uusin AMRAAM:in versio mikä Eurofighteriin tietääkseni on integoitu on C5, meillä on Horneteissa käytössä jo C7.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se hyppäys Migistä ja Drakenista Hornettiin oli aevan mahroton. Ihan joka suhteessa (paitsi huippunopeus). Ja tosi isoja olivat suorituskykyerot myös kun Drakenit ja Bissit tulivat, (ne olivat tutkakoneita). Ja 21F oli ihan eri suorituskykyluokkaa (ohjukset) kuin sen edeltäjät (suihku), joilla melkeinpä taas korvattiin Mersut.

Niin, elektroniikan ja aseistuksen, kuten kirjoitin, ei aerodynaamisen suorituskyvyn suhteen. Sotilaslentokoneita on lähinnä kehitetty viimeisen kuudenkymmenen vuoden ajan ennen kaikkea eri maiden lentokoneteollisuuden tukemiseksi. Mullistavia suorituskykyelisiä ei ole tullut. Jos aikoinaan olisi valittu toinen tie, olisi vaikkapa Drakenia voitu upgreidata jatkuvan evolutioonarisesti tähän päivään asti ihan samaan tapaan kuin vaikkapa Boeing 737:lle on tehty.

Aikoinaan 1970-luvulla koneiden ketteryyttä "piti" kehittää koska ilmataisteluohjusten kehitykseen ei panostettu.

Nyt häiveominaisuudet ovat tuo villi kortti, mutta kuinka kauan?
 
@Mustaruuti
-Tutka alkaa olemaan vanhahtava. Eri toimintamoodeista ja häirinnästä ja sen siedosta voidaan vääntää loputtomiin, enkä itse niihin mene, mutta erinäisten googlailujen valossa AN/APG-73:n havaintoetäisyys häviää monille muille tutkille.
-IRST puuttuu
-RCS-luvuksi on sanottu 3 neliömetriä. Ei hyvä, kun verrataan 4.5 sukupolvessa esiintyviin 0,1 m^2 lukuihin (Vaikutus havaintoetäisyyteen ei mene lineaarisesti, tiedän, mutta siltikin karkeasti ottaen RCS-luvun kutistuminen kymmeneosaan puolittaa havaintoetäisyyden).
-Huippunopeus on suhteellisen pieni verrattaessa nopeimpiin yleisesti arvostettuihin koneisiin (F-15, Su-27 jne.)


Ei, en halua Hornetin korvaamista aikaistettavan suunnitellusta, ja uskon Horneteilla kyettävän tuottamaan kirveleviä tappioita viholliselle. Mutta jos minun pitäisi lähteä torjuntalennolle, niin Suomi-Hornet ei suinkaan olisi ensimmäinen valintani siihen puuhaan. Hornetin edelle saattaisivat kirmata sellaiset koneet kuin Eurofighter Typhoon, F-22, F-15C ja F-15E. Voisi sieltä löytyä venäläistäkin kalustoa, mutta jätän mainitsematta, koska takaportit.

Puutun nyt vielä tähän. Ilmavoimien komentaja mainitsi nimenomaan Euroopassa käytössä olevat koneet, eli F-22 ja eri F-15 versiot jäävät silloin pois laskuista.

Typhoonin ilmasta ilmaan varustus ja ominaisuudet ovat Hornetia vastaavia, paitsi että meillä on AMRAAM C7 heillä C5. Mutta ilmasta maahan varustus ja aseistus on Horneteissa parempi.

Typhoonin osalta RAF:n koneilla on ollut hyvin rajoitettu kyky noihin hommiin (Change Proposal 193), mutta yleisesti nuo ominaisuudet ovat vasta tulossa käyttöön (Phase 1 Enhancement A).

http://www.fast-air.co.uk/typhoon-block-tranche-summary/

Rafalesta taas puuttuu kypärätähtäin ja sen käyttämät MICA tutkaohjukset ovat huomattavasti AMRAAM:ia pienempiä ja lyhempikantamaisia. Eli meidän Horneteilla on selvä etu sekä WVR että BVR taistelussa.
 
Miten olisi vaikkapa niin kauan, kun radiotaajuuksia käytetään ohjusten maaliinsaattamisessa?

Edit: Tosin onhan stealth-koneiden lämpöjälkeäkin pienennetty.

Kysymys on, kuinka kauan tuosta on merkittävää etua? Tai lämpöjäljen pienentämisestä? Mooren lain mukaisesti ohjusten ja sensorien tiedonkäsittelykapasiteeti kasvaa ja kyky integroida heikompia signaaleja parantuu. Samaan aikaan on odotettavissa että tulevaisuuden ohjuksissa lienee yhdistetty useita eri hakeutumismahdollisuuksia.

Aikoinaan kaartotaistelukykyä hypetettiin kovasti kun Vietnamin sodassa tapeltiin alkeellisilla ilmataisteluohjuksilla. All-aspect ohjukset tulivat käyttöön Falklandilla ja niiden menestys oli jo tuolloin aika musertava, 33 vuotta sitten...
 
Eikös Typhooniin pitäisi olla tulossa tänä vuonna se Meteor-ohjus, jota on testattu ja otettu ensimmäisenä käyttöön Gripenissä? (Anteeksi kauhiasti paha sana, pikku G on tietysti "ihan paska".) Meteor tukee kaksisuuntaista datalinkkiä ja taitaa olla muutenkin aika pätevä peli. AESA-tutkaa on lupailtu myös, mutta yhtään ei taida olla vielä palveluskäytössä.

Tämä esille oikeastaan vain sen vuoksi että tilanne muuttuu aina sen mukaan, kuka milloinkin sattuu käymään kaupassa.
 
Eikös Typhooniin pitäisi olla tulossa tänä vuonna se Meteor-ohjus, jota on testattu ja otettu ensimmäisenä käyttöön Gripenissä? (Anteeksi kauhiasti paha sana, pikku G on tietysti "ihan paska".) Meteor tukee kaksisuuntaista datalinkkiä ja taitaa olla muutenkin aika pätevä peli. AESA-tutkaa on lupailtu myös, mutta yhtään ei taida olla vielä palveluskäytössä.

Tämä esille oikeastaan vain sen vuoksi että tilanne muuttuu aina sen mukaan, kuka milloinkin sattuu käymään kaupassa.

Meteor ei ole vielä missään käytössä, ei edes sun fanittamassa Gripenissä. On tulossa ehkä tämän vuoden aikana.
 
Meteor ei ole vielä missään käytössä, ei edes sun fanittamassa Gripenissä. On tulossa ehkä tämän vuoden aikana.

En kuulu faniklubiin, mutta sen mainitseminen saa aikaan liikettä näppäimistöllä... ;) Tosiaan korjaan sen verran, että tänä vuonna on tarkoitus tulla pikku G:n varustevalikoimaan ainakin optioksi jos asiakas haluaa.

Näitä fanittaisin jos niitä olisi:
JAS "Finnjävel"
F-42 TALUE

EDIT: Ylempi kone on sellainen miunmaunmukkaan tehty häivehävittäjä ja alempi The Answer to Life, Universe and Everything. Näitä ei siis vielä ole olemassa muualla kuin päiväunien kostealla osastolla.
 
Viimeksi muokattu:
Kysymys on, kuinka kauan tuosta on merkittävää etua? Tai lämpöjäljen pienentämisestä? Mooren lain mukaisesti ohjusten ja sensorien tiedonkäsittelykapasiteeti kasvaa ja kyky integroida heikompia signaaleja parantuu. Samaan aikaan on odotettavissa että tulevaisuuden ohjuksissa lienee yhdistetty useita eri hakeutumismahdollisuuksia.

Aikoinaan kaartotaistelukykyä hypetettiin kovasti kun Vietnamin sodassa tapeltiin alkeellisilla ilmataisteluohjuksilla. All-aspect ohjukset tulivat käyttöön Falklandilla ja niiden menestys oli jo tuolloin aika musertava, 33 vuotta sitten...
Joo. Mooren laki on juttu sinänsä. Muistan lukeneeni, ettei se ole pitänyt paikkaansa vuosiin, vai oliko se jo alkujaan väärin ymmärretty. Luulisin, että tietoa sensorit kyllä saavat, mutta ohjelmistojen kehitys,sensorien kestävyys ja energian saanti muodostavat pahimmat ongelmat? Amatöörimäinen arvaus!
 
Kysymys on, kuinka kauan tuosta on merkittävää etua? Tai lämpöjäljen pienentämisestä? Mooren lain mukaisesti ohjusten ja sensorien tiedonkäsittelykapasiteeti kasvaa ja kyky integroida heikompia signaaleja parantuu. Samaan aikaan on odotettavissa että tulevaisuuden ohjuksissa lienee yhdistetty useita eri hakeutumismahdollisuuksia.

Mitä suurempi lentämäsi koneen RCS on, sitä helpompi häiveellä varustetun vihollisen on - kaikista omista vastatoimista huolimatta - suodattaa juuri se sinun koneesi tutkavaste esiin ja suorittaa ohjuslaukaisu ensimmäisenä. Pitää muistaa, että uusien etulinjan koneiden ECM/tutkat/häiveet ovat parhaimpia, ja raaimman tuotekehityksen alaisina.
 
Back
Top