Gripen E/F

parilla neljän SDB:n satsilla.

No onhan 8 pommia jo aika satsi. Parveen menee 32 murkulaa. Kyllähän tuolla jo pienen mattopommituksenkin saa aikaiseksi, täsmänä saa olla jo aika maalirikas ympäristö jos loppuvat heti kesken.
 
SDB on käytössä Gripen C:n uusimmissa versioissa, E-mallissa on 2 ripustinta enemmän. Eihän sillä ihmeitä tehdä, mutta ei esim. F-35 kanna sisäisesti tuon enempää.
 
Noh, vaikkakin yhden Gripenin kuormankantokyky onkin hieman heikompi kuin kilpailijoilla, niin aika usein tuppaa unohtumaan sellainen asia kuin parvi. Eli lennetään tehtävä useammalla kuin yhdellä hävittäjällä jolloin myös aseistuksen määrä kasvaa. Neljään koneeseen saa jo aika paljon tavaraa. HX-porukalla onkin toki hieman purtavaa että kuinka paljon Gripen häviää tässä muihin verrattuna, siis jos häviää, sillä millään hävittäjällä ei koskaan lennetä mihinkään aivan täydessä lastissa.
Toisaalta sitten esim. Super Hornetiin menee enemmänkin ilman kapasiteetin täyttymistä kuin Gripen E:hen. Eli Super Hornet - parvella voisi olla yhtä paljon ammuttavaa mukana kuin Gripen E - parvella, mutta sillä erotuksella että Super Hornetilla on vielä tilaa laittaa lisää.

Esim. koitapa mahduttaa Gripen E:hen;

6x AMRAAM
2x Sidewinder
Lisäpolttoainetta
Ilmasta-maahan aseistusta
Maalinosoituspodi

Tekemätön paikka Gripenille. Ei Superille.
 
Noh, vaikkakin yhden Gripenin kuormankantokyky onkin hieman heikompi kuin kilpailijoilla, niin aika usein tuppaa unohtumaan sellainen asia kuin parvi. Eli lennetään tehtävä useammalla kuin yhdellä hävittäjällä jolloin myös aseistuksen määrä kasvaa. Neljään koneeseen saa jo aika paljon tavaraa. HX-porukalla onkin toki hieman purtavaa että kuinka paljon Gripen häviää tässä muihin verrattuna, siis jos häviää, sillä millään hävittäjällä ei koskaan lennetä mihinkään aivan täydessä lastissa.
Mutta kun se toiminta-aikakin etenkin lastattuna jää lyhyeksi niin ei niitä parvia ole taivaalle tuplasti laittaa.
 
Näyttää siltä, että Gripeniin on integroitu GBU-39 SDB. Mutta aika tiukkaa tekee vanhemmalla Gripen-mallilla mahduttaa mitään siipien alle, kun kaikki slotit on jo käytettynä kahdella IRIS-T:llä, kahdella Meteorilla, lisäpolttoainetankilla ja parilla neljän SDB:n satsilla.

Olisiko se ollut liian kallista saman tien Gripeniä suunniteltaessa mennä F-16:n kokoluokkaan? Ihmettelen vaan, kun ei tuo C-versiokaan F-16:tta edullisempi ole. Mutta kyky loppuu paljon nopeaammin pienen koon vuoksi.
Viggen tuli niin kalliiksi (suhteutettuna kalliimpi kuin Gripen) että se 'rokotti' ruotsalaiset vähänkään isomman kokoluokan koneita vastaan. Gripenin kokoinen kone oli ainoa mihin rahkeet riittivät. Muut pienempien maiden suunnittelemat koneet olivat samaa kokoluokkaa (Lavi, Novi Avion).
 
Viggen tuli niin kalliiksi (suhteutettuna kalliimpi kuin Gripen) että se 'rokotti' ruotsalaiset vähänkään isomman kokoluokan koneita vastaan. Gripenin kokoinen kone oli ainoa mihin rahkeet riittivät. Muut pienempien maiden suunnittelemat koneet olivat samaa kokoluokkaa (Lavi, Novi Avion).
Mikäli ensimmäinen Gripen olisi ollut F-16:n kokoluokkaa, olisi sen myyntimenestys voinut olla parempi, kun se pärjäisi mm. suorituskyvyssäkin kun olisi aidosti tilaa ja kykyä toimia monitoimi - eikä minitoimihävittäjänä.

Gripen E:n kokoinen Gripen C olisi jo voinutkin esim. tulla Suomessa 1990-luvulla valituksi.
 
Esim. koitapa mahduttaa Gripen E:hen;

6x AMRAAM
2x Sidewinder
Lisäpolttoainetta
Ilmasta-maahan aseistusta
Maalinosoituspodi

Tekemätön paikka Gripenille. Ei Superille.
Tiukkaa tekee Sarvikuonollekin:

6x AMRAAM - 4x tuplaripustimilla pisteisiin 3 ja 9 ja loput kannikkoihin
2x Sidewinder - siivenkärkiin
Lisäpolttoainetta - 2 kannua sisempiin siivenalusripustimiin 4 ja 8
Maalinosoituspodi - Litening keskiripustimeen

Periaatteessa ilmasta-maahan aseistukselle jää enää uloimmat siipiripustimet 2 ja 10 eli pari GBU-12:a

Tosin jos mennään yhdellä lisäpolttoainesäiliöllä voidaan laittaa yksi kannu keskiripustimeen ja litening toiseen kannikkaan jättäen yksi AMRAAM pois. Vapautuisi sisemmät siipiripustimet raskaammalle tavaralle. Raskas taakka tulisi kyllä Sarvikuonolle, joten saa kyllä F414:t huutaa punaisena.
 
Noh, vaikkakin yhden Gripenin kuormankantokyky onkin hieman heikompi kuin kilpailijoilla, niin aika usein tuppaa unohtumaan sellainen asia kuin parvi. Eli lennetään tehtävä useammalla kuin yhdellä hävittäjällä jolloin myös aseistuksen määrä kasvaa. Neljään koneeseen saa jo aika paljon tavaraa. HX-porukalla onkin toki hieman purtavaa että kuinka paljon Gripen häviää tässä muihin verrattuna, siis jos häviää, sillä millään hävittäjällä ei koskaan lennetä mihinkään aivan täydessä lastissa.
Tämä perustelu toimisi paremmin jos 55 kpl F-35 hinnalla saisi vaikka 80-90 kpl Gripeneitä. Todellisuudessa suhde taitaa olla miltei 1:1
 
Tämä perustelu toimisi paremmin jos 55 kpl F-35 hinnalla saisi vaikka 80-90 kpl Gripeneitä. Todellisuudessa suhde taitaa olla miltei 1:1
Mikäli 10 miljardiin mahtuisi vaikkapa tuo 55 F-35 ja 85 Gripen E/F:ää niin että vielä kumpikin järjestelmä mahtuisi juuri ja juuri meidän vuosittaiseen neljännesmiljardiin, niin tuossa kohtaa olisi jo vaikea sanoa kumman sitä valitsisi.

Tai vaihtoehtoisesti näkisin tuon 64 Gripeniä hyvänä vaihtoehtona mikäli sen hinta kaikkineen olisi siinä 7 miljardin tienoilla. Mutta kun ei näytä siltä.
 
Viimeksi muokattu:
Noh, vaikkakin yhden Gripenin kuormankantokyky onkin hieman heikompi kuin kilpailijoilla, niin aika usein tuppaa unohtumaan sellainen asia kuin parvi. Eli lennetään tehtävä useammalla kuin yhdellä hävittäjällä jolloin myös aseistuksen määrä kasvaa. Neljään koneeseen saa jo aika paljon tavaraa. HX-porukalla onkin toki hieman purtavaa että kuinka paljon Gripen häviää tässä muihin verrattuna, siis jos häviää, sillä millään hävittäjällä ei koskaan lennetä mihinkään aivan täydessä lastissa.

Tietysti, mutta mitä pienempi kone on, sitä vähemmän sillä on reservejä ja sitä suuremmalla suhteellisella kuormalla se lentää kantaessaan samaa aselastia kuin suurempi kone, ja vastaavasti ottaa samassa suhteessa takapakkia suorituskyvyssään. Siitähän siinä on pitkälle kyse, kun Greipin pienuutta arvostellaan. Super Hornetilla on tuossa varustuksessa kaksi siipiripustinta hangaarissa ja polttoainettakin on kahdella siipisäiliöllä enemmän.

Täysiä maksimilasteja on kyllä ajettu kovassa tilanteessa, Vietnamissa se oli käsittääkseni enemmän sääntö kuin poikkeus erityisesti ilmasta maahan-tehtävillä (Vietnamissa nyt muutenkin kulutettiin A-tarviketta urakalla jopa siinä määrin, että jouduttiin käyttämään Korean ja WW2 ylijäämää) ja juuri tämän takia USN kehitytti A-4 Skyhawkeihin buddy refueling-laitteet, jotta koneet voitiin laukaista taivaalle täydessä asekuormassa vajaalla polttoainetäytöllä ja tankata heti nousun jälkeen täyteen, tavallaan siis koneet lähetettiin matkaan ylilastissa. Myös Phantomeista näkyy usein kuvia, missä lasti on täysi, sekä yhdistettyä pommi-ja AAM-lastia että CAP-tehtävissä täydellä ohjusarsenaalilla (muu olisikin epäloogista, olihan kone alunperin ajateltu nojaamaan pelkkään ohjusaseistukseen).
 
Niin, kuten kirjoitinkin niin tässäpä sitä on HX-porukalle pureskeltavaa kuinka paljon Gripen häviää muille ehdokkaille. Maallikkona sanoisin että raskas kuorma "kevythävittäjässä" rokottaisi todella paljon kinemaattisessa suorituskyvyssä, mutta toisaalta kyseinen härveli julkisten tietojen mukaan superkruisaa ja kykenee Mach 2 nopeuksiin, joten ainakin aerodynamiikka ja paino on kunnossa, joten ehkä se kuormakaan ei välttämättä ihan niin paljon tunnu. Vaikea sanoa, näistä ei julkisista lähteistä tietoa löydy. Onneksi sentään HX-porukalla on nämä tiedot.
 
Niihin Mach 2 nopeuksiin ja supercruiseen päästään juurikin silloin, kun paino ja aerodynamiikka ovat kunnossa, ja täydellä asekuormalla ne eivät todellakaan ole. Kuvatussa lastissa Gripen on jo kuin kivireki, isompi tarjokas voi samalla mällillä jättää vielä ripustimia hangaariin ja lastia voisi kuvailla täyslastin sijaan tavanomaiseksi ilmasta-maahan -varustukseksi.
 
Mikäli ensimmäinen Gripen olisi ollut F-16:n kokoluokkaa, olisi sen myyntimenestys voinut olla parempi, kun se pärjäisi mm. suorituskyvyssäkin kun olisi aidosti tilaa ja kykyä toimia monitoimi - eikä minitoimihävittäjänä.

Gripen E:n kokoinen Gripen C olisi jo voinutkin esim. tulla Suomessa 1990-luvulla valituksi.
Isompaa Gripeniä ei olisi koskaan varmaan saatu rakennettua, kotimainen JAS meni tällaisenaan läpi melko lailla rimaa hipoen. Vrt. Lavi joka peruttiin (taisi olla yhden äänen marginaalilla).

Jälkiviisaasti Ruotsille olisi varmaan ollut kustannustehokkaampaa lisensoida Hornet ja kehittää siitä ruotsinnettu versio omiin tarpeisiin, kuten Israel teki F-16:n kanssa.
 
:oops:

“Today’s charge is unwelcome, but we believe the key issue is whether the Gripen E/F programme is significantly delayed,” the investment bank said in a note.

Saab shares were down 11.6% at 0932 GMT, on track for their worst day since April and at the bottom of STOXX 600 index .STOXX.

Tosin kyseessä juttu lokakuulta, joten ei ole tuorein mahdollinen uutinen. Kuitenkin hetki menee seuraavan 4Q tulokseen vielä kaiketi.
 
Viimeksi muokattu:
:oops:



Tosin kyseessä juttu lokakuulta, joten ei ole tuorein mahdollinen uutinen. Kuitenkin hetki menee seuraavan 4Q tulokseen vielä kaiketi.
Taisi viimeistään käytännössä tämän uutisen myötä Gripen pudota pelistä, vaikka roikkuukin kisan loppuun asti virallisesti mukana.
 
Täysiä maksimilasteja on kyllä ajettu kovassa tilanteessa, Vietnamissa se oli käsittääkseni enemmän sääntö kuin poikkeus erityisesti ilmasta maahan-tehtävillä (Vietnamissa nyt muutenkin kulutettiin A-tarviketta urakalla jopa siinä määrin, että jouduttiin käyttämään Korean ja WW2 ylijäämää) ja juuri tämän takia USN kehitytti A-4 Skyhawkeihin buddy refueling-laitteet, jotta koneet voitiin laukaista taivaalle täydessä asekuormassa vajaalla polttoainetäytöllä ja tankata heti nousun jälkeen täyteen, tavallaan siis koneet lähetettiin matkaan ylilastissa. Myös Phantomeista näkyy usein kuvia, missä lasti on täysi, sekä yhdistettyä pommi-ja AAM-lastia että CAP-tehtävissä täydellä ohjusarsenaalilla (muu olisikin epäloogista, olihan kone alunperin ajateltu nojaamaan pelkkään ohjusaseistukseen).
Ed Rasimus -vainaa kertoi kerran r.a.m:ssä että he kehittivät Vietnamissa F-105:lle aselastikonfiguraation joka ylitti MTOWin. Kikkana oli että rullauksen aikana kone poltti juuri ne muutamat naulat polttoainetta jotka pistivät painorajan yli sallitun spesifikaation.
 
Ed Rasimus -vainaa kertoi kerran r.a.m:ssä että he kehittivät Vietnamissa F-105:lle aselastikonfiguraation joka ylitti MTOWin. Kikkana oli että rullauksen aikana kone poltti juuri ne muutamat naulat polttoainetta jotka pistivät painorajan yli sallitun spesifikaation.
Vähän samanlaista kikkaa käytettiin joskus aikoinaan jollain reitillä matkustajakoneiden kanssa, kun lennettiin tosi pitkää matkaa tai oli odotettavissa vähän enemmän vastatuulta. Kone hinattiin kiitoradan päähän lähtöä varten ja näin säästettiin polttoainetta lentoa varten eikä ylitetty MTOWia.

Kun Finnair aloitti DC-10ER:llä Helsinki-Tokio välilaskuttomat lennot, jouduttiin joskus tekemään tankkausvälilasku Rovaniemeen sääolosuhteiden tai painorajoitusten takia. Silloinhan piti kiertää Neuvostoliitto pohjoisen kautta.
 
Back
Top