Gripen E/F

[tutka]

Täydellä pitkän matkan pommikuormalla se jää joka tapauksessa kilpailjoille ihan niinkuin on suunniteltukin, mutta se pystyy niihin tarvittaessa.

Toimintamatkoista puheen ollen; USA:n Super Horneteista kannattaa panna merkille, että laivasto näyttää videoiden perusteella lähes kokonaan siirtyneen yhden säiliön käyttöön ainakin Syyria-operaatioissa. Lastina yleensä keskisäiliö ja kahdessa tai neljässä uloimmassa ripustimessa yksittäiset pommit. 4° vinoon käännetyt siipiripustukset tekevät lisäpolttoainelastista niin kalliin, ettei sitä kannata käyttää pitkissä partioissa, joissa ilmatankkausta on saatavilla. Vielä muutama vuosi sitten SH:ssa oli melkein aina kaksi siipisäiliötä.

Yhtä lailla voi hyvin käydä niin, ettei täällä päin partioivissa Super Gripeneissä enää nähtäisi siipisäiliöitä, koska isommalla sisäisellä ja yhdellä keskisäiliöllä saadaan kohtuullinen toiminta-aika vähemmällä aerodynaamisella vastuksella ja paremmalla käsiteltävyydellä.

 

[Sarek1]

...
Yhtä lailla voi hyvin käydä niin, ettei täällä päin partioivissa Super Gripeneissä enää nähtäisi siipisäiliöitä, koska isommalla sisäisellä ja yhdellä keskisäiliöllä saadaan kohtuullinen toiminta-aika vähemmällä aerodynaamisella vastuksella ja paremmalla käsiteltävyydellä.

Eli tämän "faktalakanan" ensimmäisellä sivulla olevan kuvan kaltainen konfiguraatio (kuvassa NG keskisäiliöllä ja 4+2 ohjusvarustuksella)?
http://saab.com/globalassets/commer...oad-section/facts/gripen-e-fact-sheet--en.pdf

 

[tutka]

Vuonna 2005 kävin Pirkkalassa bongailemassa ADEX05-harjoitusta, jossa oli vieraina Gripen, M2000 ja F-16. Ensimmäisenä toimintapäivänä kaikki muut lähtivät kahdella siipisäiliöllä paitsi Gripenit yhdellä. Saapuivat kierrokselta kummallakin kerralla 20 minuuttia ennen muita.

Seuraavina harjoituspäivinä Gripenit olivatkin kaikki kahden säiliön varustuksella ja saapuivat samaan aikaan muiden kanssa. Noista vuosista eteenpäin myöskin ruotsalaisessa videomateriaalissa kaikki operatiivisen näköinen Gripen-kalusto on kulkenut kahdella siipisäiliöllä

Keikat käsittääkseni ulottuivat Selkämerelle ja kestivät yleensä sellaisen 90 minuuttia. Sitä en nyt muista, oliko Horneteissa yksi vai kaksi säiliötä. Pitääpi kaivella videoarkistoa. (EDIT: mitä olen Turun kentältä toisinaan käynyt Hornet-leirejä vilkaisemassa, siellä 90-minuuttiset keikat on hoidettu aina yhdellä säiliöllä.)

 

[arcanine98]

Gripen C:n ohjaamosta löytyy moottorille peace/war-vipu, joka poistaa rajoituksia ja tuo lisää tehoa, mutta emme tiedä kuinka paljon ja miten se vertautuu wikipedia-numeroihin

Tämä oli ainakin minulle uusi tieto näin maallikkona ja Google-Funi on sen verran heikko, että en löytänyt mistään mainintaa, että Gripen C:ssä on tällainen peace/war-vipu. Voi hyvin johtua siitä, että toinen kotimainen on minulle hieman haastava väline. Voitko auttaa eteenpäin mistä löytäisin maininnan tuota asiasta? Ymmärrykseni perustuu täysin tähän interwebiin, enkä ole päässyt kokeilemaan käytännössä .

Lisäksi F414:n ohivirtaussuhdetta ei taida löytyä oikein mistään; se kertoisi sekä kuivatehoista että polttoainetaloudellisuudesta (joka on toinen erittäin merkittävä operatiivinen määre; paljonko pitää kuluttaa petroolia että päästään tiettyyn nopeuteen, korkeuteen tai matkaan).

F414:n ohivirtaussuhde on 0.25 (http://www.mtu.de/engines/military-aircraft-engines/fighter-aircraft/f414/), joka, kuten kirjoitit, kertoo kuivatehoista ja polttoainetaloudellisuudesta (vrt. Rafale 0,3, vanha Gripen RM-12 0,31, vanha Hornet F404 0,34, Typhoon 0,4, F-35 0,57(?)). F414:n tiukka ohivirtaussuhde johtuu varmaankin eniten moottorin historiasta, koska F414 on F404:n kehitysversio, jossa piti saada aiemmasta moottorista lisää tehoa irti kun vaihtoehtona oli kokonaan uuden moottorin hankkiminen SuperHornettiin.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että kuivateho on se, jolla on eniten merkitystä normaalissa operatiivisessa käytössä. Jälkipoltollakin on toki paljon arvoa eri tilanteissa.

Moottorin kuivatehosta ei tosiaan helposti löydy valmistajan ilmoitusta, mutta olen nähnyt kahta numeroa: 57,8 kN ja 63,2 kN, joista tuo parempikin tarkoittaisi aavistuksen heikompaa teho-painosuhdetta ilman jälkipoltinta kuin vanhassa Gripenissä. Heikompi olisi merkittävä pudotus.

Olen @Huhta kanssa samaa mieltä, että uuden Gripenin tehonlisäys ei ole järin suuri uudistus. Itse asiassa en ole ihan varma pitäisinkö sitä edes parannuksena jos jälkipoltolla tehopainosuhde kasvaa hieman ja ilman jälkipolttoa putoaa hieman tai merkittävästi.

 

[Mustaruuti]

Tämä oli ainakin minulle uusi tieto näin maallikkona ja Google-Funi on sen verran heikko, että en löytänyt mistään mainintaa, että Gripen C:ssä on tällainen peace/war-vipu. Voi hyvin johtua siitä, että toinen kotimainen on minulle hieman haastava väline. Voitko auttaa eteenpäin mistä löytäisin maininnan tuota asiasta? Ymmärrykseni perustuu täysin tähän interwebiin, enkä ole päässyt kokeilemaan käytännössä .



F414:n ohivirtaussuhde on 0.25 (http://www.mtu.de/engines/military-aircraft-engines/fighter-aircraft/f414/), joka, kuten kirjoitit, kertoo kuivatehoista ja polttoainetaloudellisuudesta (vrt. Rafale 0,3, vanha Gripen RM-12 0,31, vanha Hornet F404 0,34, Typhoon 0,4, F-35 0,57(?)). F414:n tiukka ohivirtaussuhde johtuu varmaankin eniten moottorin historiasta, koska F414 on F404:n kehitysversio, jossa piti saada aiemmasta moottorista lisää tehoa irti kun vaihtoehtona oli kokonaan uuden moottorin hankkiminen SuperHornettiin.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että kuivateho on se, jolla on eniten merkitystä normaalissa operatiivisessa käytössä. Jälkipoltollakin on toki paljon arvoa eri tilanteissa.

Moottorin kuivatehosta ei tosiaan helposti löydy valmistajan ilmoitusta, mutta olen nähnyt kahta numeroa: 57,8 kN ja 63,2 kN, joista tuo parempikin tarkoittaisi aavistuksen heikompaa teho-painosuhdetta ilman jälkipoltinta kuin vanhassa Gripenissä. Heikompi olisi merkittävä pudotus.

Olen @Huhta kanssa samaa mieltä, että uuden Gripenin tehonlisäys ei ole järin suuri uudistus. Itse asiassa en ole ihan varma pitäisinkö sitä edes parannuksena jos jälkipoltolla tehopainosuhde kasvaa hieman ja ilman jälkipolttoa putoaa hieman tai merkittävästi.

Sivukommentti, varmaan olet kärryilläkin asiasta, mutta yleisesti: Alhainen ohivirtaussuhde ei ole matkalennossa välttämättä yhtä taloudellinen mutta soveltuu paremmin esim. supercruiseen. Korkea ohivirtaussuhde (kuten matkustajakoneissa) sopii aliääniseen lentoon paremmalla taloudellisuudella, mutta ei ole yhtä hyvä korkealla ja kovaa käyttöön.

F-35:den ohivirtaussuhde on merkillepantava hävittäjien joukossa. On se toki silti kaukana matkustajakoneista, joilla suhde voi olla jopa vajaa 10.

Tuolla esim. juttua.

https://aviation.stackexchange.com/...itary-turbofan-engines-use-a-low-bypass-ratio

 

[Einomies1]

Äh.

https://twitter.com/x/status/875279751442817024

Höh, ei pudonnut.... No, vielä on aikaa...

Ehkä projekti on ollut sittenkin aikataulussa koko ajan..? : )

Tottakai jos Ruotsalaisilta kysyy! Eihän siellä mitään ongelmiakaan ole koskaan, ne on ulkoistettu muille maille...

Tämä oli ainakin minulle uusi tieto näin maallikkona ja Google-Funi on sen verran heikko, että en löytänyt mistään mainintaa, että Gripen C:ssä on tällainen peace/war-vipu.

Svenssonit tuntien, demarien ylivalta siellä sanelee tuollaisenkin vivun olemassaolon.
Hävittäjäähän ei saa edes mainostaa ilmapuolustukseen vaan demovideokin on tehty Afrikkaan sijoittuvaksi. Siellä saa lennellä ja parantaa maailmaa sorrolta ja ammuskella siltoja, kotimaan ilmapuolustus kun ei ole relevanttia. Se päivystää vain klo 8-16 ja arkisin .

Luulen että tuo vipu on lukittu "peace" asentoon tai sitten sieltä löytyy vain tämä yksi asento. Ruotsihan ei sotia käy

 

[jokuvaan]

Videokommentin mukaan kone asetettiin "taistelutilaan" ensimmäisen koelennon aikana, oliko kyse sota/rauha kytkimestä, sitä en tiedä.

 

[Mustaruuti]

Videokommentin mukaan kone asetettiin "taistelutilaan" ensimmäisen koelennon aikana, oliko kyse sota/rauha kytkimestä, sitä en tiedä.

Tuo tarttui korvaan myös. Vähän ihmettelin. Olettaisi, että kyse on tästä. Eli otettiin käyttöön / aktivoitiin järjestelmiä. Mutta, voi toki olla, että esim. Gripenissä vaikuttaa vielä laajemmin koneen toimintaan, ainakin koelennolla?

https://fightersweep.com/2387/from-the-cockpit-nasa-f-15d-refueling/

As the fighters approach, they will be asked to “check nose cold and switches safe.” That simply means that all emitters are off, to include the IFF system, any ECM pods, and the radar is placed in standby mode. If the approaching receivers were in a fight prior to the rejoin, it’s critical for them to have their Master Arm switch to the OFF position and thereby safing any remaining stores aboard.

 

[Mustaruuti]

Onko tämä vain omaa kuvitelmaani, vai onko uusi Gripen E koon kasvun myötä saanut vähän Viggenin sukunäköä? Kone on pidemmän, rotevamman ja suuremman oloinen kuin vanha pieni ja sirpsakka Gripukka. Ennen kaikkea selkä on pidempi kuin vanhassa.

Selkeitä side-by-side kuvia / päällekkäisiä diagrammeja ei taida vielä löytyä.

Muoks. Vanhan Gripenin pituus siis 14,1 metriä, uuden 15,2 metriä.
Muoks 2. Ja Viggen 16,4 metriä.

Vanha Gripen

Viggen

Uusi Gripen

 

[ak.tied]

Onko tämä vain omaa kuvitelmaani, vai onko uusi Gripen E koon kasvun myötä saanut vähän Viggenin sukunäköä? Kone on pidemmän, rotevamman ja suuremman oloinen kuin vanha pieni ja sirpsakka Gripukka. Ennen kaikkea selkä on pidempi kuin vanhassa.

Selkeitä side-by-side kuvia / päällekkäisiä diagrammeja ei taida vielä löytyä.

Muoks. Vanhan Gripenin pituus siis 14,1 metriä, uuden 15,2 metriä.
Muoks 2. Ja Viggen 16,4 metriä.

Vanha Gripen

Viggen

Uusi Gripen

Ajattelin ihan samaa kun kattelin videon E:stä.

 

[Mustaruuti]

Tuosta videolta itse asiassa saa vähän osviittaa myös kokoerosta. Hiukan epävarma koneiden asemasta suhteessa kameraan, mutta kyllä se tosiaan vaikuttaa isosiskolta.

 

[adam7]

Tämä oli ainakin minulle uusi tieto näin maallikkona ja Google-Funi on sen verran heikko, että en löytänyt mistään mainintaa, että Gripen C:ssä on tällainen peace/war-vipu. Voi hyvin johtua siitä, että toinen kotimainen on minulle hieman haastava väline. Voitko auttaa eteenpäin mistä löytäisin maininnan tuota asiasta? Ymmärrykseni perustuu täysin tähän interwebiin, enkä ole päässyt kokeilemaan käytännössä .

On siellä. Näkyy joissakin kuvissa ohjaamosta, mutta on sivussa, muistaaksen oikealla, jolloin ei näy normikuvissa joissa kuvataan takaa eteen.

Kuriositeettina: Gripen A/B versioissa se oli vielä Krig/Fred merkitty, mutta kun C/D tehtiin NATO-yhteensopiviksi, niin merkinnät ohjaamossa ml. tämä vipu merkittiin englanniksi, eli War/Peace

edit:

Tämä on vain simulointi, mutta oikeassa alalaidassa näet kytkimen kohdalla sanan WAR. kuvan ulkopuolelle jää PEACE

 

[tutka]

Tämä oli ainakin minulle uusi tieto näin maallikkona ja Google-Funi on sen verran heikko, että en löytänyt mistään mainintaa, että Gripen C:ssä on tällainen peace/war-vipu. Voi hyvin johtua siitä, että toinen kotimainen on minulle hieman haastava väline. Voitko auttaa eteenpäin mistä löytäisin maininnan tuota asiasta?

Tästä kuvasta löysin vasemmasta alanurkasta. Vivun asennot ovat "ENG PERF: ECON - NORM - COMBAT", joista viimeinen on peitetty kannella.

EDIT: lisäksi oikealla on tosiaan vielä erikseen "PEACE/WAR"-vipu, joka käsittääkseni heittää siviilimajakat pois päältä ja siirtää avioniikat sotamoodiin tms.

 

[Sarek1]

Tästä kuvasta löysin vasemmasta alanurkasta. Vivun asennot ovat "ENG PERF: ECON - NORM - COMBAT", joista viimeinen on peitetty kannella.

EDIT: lisäksi oikealla on tosiaan vielä erikseen "PEACE/WAR"-vipu, joka käsittääkseni heittää siviilimajakat pois päältä ja siirtää avioniikat sotamoodiin tms.

Kuulostaa jotenkin tutulta... Tähän on pakko laittaa kuva kytkimestä:

Mukana myös käsijarru. Pystyyköhän sähköisellä jarrulla tekemään käkkärikäännöksiä?

 

[magitsu]

Harmi kun ei ollut Saab se, joka keksi muutama vuosi sitten sen Jean Claude Van Dammen Epic Splitin. Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus toistaa. Eihän Saab voi nyt Vollea mainostaa.

 

[fulcrum]

Sivukommentti, varmaan olet kärryilläkin asiasta, mutta yleisesti: Alhainen ohivirtaussuhde ei ole matkalennossa välttämättä yhtä taloudellinen mutta soveltuu paremmin esim. supercruiseen. Korkea ohivirtaussuhde (kuten matkustajakoneissa) sopii aliääniseen lentoon paremmalla taloudellisuudella, mutta ei ole yhtä hyvä korkealla ja kovaa käyttöön.

F-35:den ohivirtaussuhde on merkillepantava hävittäjien joukossa. On se toki silti kaukana matkustajakoneista, joilla suhde voi olla jopa vajaa 10.

F135:n ohivirtaussuhde ei ole epätavallinen hävittäjämoottorissa, otetaanpa esimerkiksi:
AL-31F (Su-27): 0.59
F100-PW-220 (F-15/F16): 0.63
F110-GE-129 (F-14/F-15/F-16): 0.76
TF30 (F-14): 0.88
RB199 (Tornado): 1.11
F100-PW-229: 0.36 (! melkoinen pudotus. Ei ihme jos myöhemmissä F-16-versioissa lentomatka on heikentynyt).

Mutuna voisi heittää että sellainen 0.9 rupeaa olemaan hävittäjäkäyttöön liikaa. Tornadostahan väitettiin ettei se aina pysynyt edes Bearien perässä, ja TF30 ei vissiin hirveästi kiitosta kerännyt Tomcat-kuskeilta.

Mitä työntövoimaan tulee, niin mainosmiehillä on paljon mielen päällä, eivätkä kiireiltään aina muista tehdä eroa asennetun työntövoiman ja testipenkissä 'vapaana' irti saadun työntövoiman välillä. Etenkin uusissa koneissa joissa erilaisia sähköä syöviä järjestelmiä on entistä enemmän niin ero voi olla jo huomattavakin.

 

[Patu]

Vuonna 2005 kävin Pirkkalassa bongailemassa ADEX05-harjoitusta, jossa oli vieraina Gripen, M2000 ja F-16. Ensimmäisenä toimintapäivänä kaikki muut lähtivät kahdella siipisäiliöllä paitsi Gripenit yhdellä. Saapuivat kierrokselta kummallakin kerralla 20 minuuttia ennen muita.

Itse kävin tuolla kuvailemassa 17.5.2005 (harjoituksen 3. päivänä?). Hornet, Gripen ja Mirage käyttivät tuolloin kaikki yhtä säiliötä, F-16 lensi ilman lisäsäiliötä.

 

[tutka]

Itse kävin tuolla kuvailemassa 17.5.2005 (harjoituksen 3. päivänä?). Hornet, Gripen ja Mirage käyttivät tuolloin kaikki yhtä säiliötä, F-16 lensi ilman lisäsäiliötä.

Joo, kyllä ne taisi lyhyempiäkin keikkoja heittää, muistatko yhtään kuinka kauan olivat lennossa tuolloin? En ollut siellä joka päivä paikanpäällä; Torstai-itapäivältä mulla on yksi laskukierros tallessa; tallessa olevassa pätkässä saapui kaksi Hornetia siipisäiliöin ja toisena parina M2k & Gripen, molemmilla yhdet säiliöt. Maanantaina kuvasin eniten, silloin niillä oli pitkät keikat ja kahdet säiliöt, paitsi ensimmäisenä saapuneella M2k-parilla vain keskisäiliöt. Muut tulivat neljän parvissa.

"Snake One, cleared break runway two four" : )

 

[jan86]

gripen mil power taisi olla 106%

 

[rukkaskikka]

39-8:n muotoon tuo lisäjykevyyttä oikealla kyljellä oleva "vatsaevä" (ilmanottoaukon alareunassa maalinosoituspodin normipaikalla) Mikä lie? Vasemmalla puolella vastaavassa kohdassa on tykki.