Gripen E/F

Sitä ollaan ihan ulalla.
F-35: Taistelutehtäviä, 400 konetta, 200 000 lentotuntia, joista 17000 testejä.

F-35 on poissuljettu kone, koska sodanajan huoltoa sille ei pystytä takaamaan.

Ei Suomi sellaista rakkinetta voi ostaa. Ehkä se jollekin NATO-maalle käy, mutta ei sovi meille.

F-35 on pakkomyyty monen maan ilmavoimille. Israelille taidettiin antaa peräti Yhdysvalloista rahat, että "ostakeepa F-35:a".

Omilla rahoillaan isralilaiset tilasivat lisää F-15 hävittäjiä.
 
Tekniikka&Talous
Saab tarjoaa hävittäjien mukana myös kahta Global Eye -tutkakonetta

Kysehän on nimenomaan ilmapuolustusjärjestelmästä eikä yksittäisestä koneesta ja sen ympärillä pyörivästä fiitsöri-fetisismistä.

Gripen + ruotsalainen konsepti on tehokas ilmapuolustusjärjestelmä, siitähän ei päästä mihinkään. Kaikenlisäksi sopii kuin nenä päähän meidän olosuhteisiimme ja korpikentille, varusmiesten huollettavaksi. Koska se on sinne tehty! Mikään muu asejärjestelmä ei ole.
 
Tuskinpa tuota on lopullisesti poissuljettu?
Tämä on laitettu moneen kertaan, mutta laitetaan nyt kerran vielä. Armasuissen tiedotteesta:

With the non-participation in the flight and soil testing Gripen E leaves the evaluation process. Retrofitting the flight and ground testing at a later stage would contradict equal treatment of all candidates and is not an option.
 
Tämä on laitettu moneen kertaan, mutta laitetaan nyt kerran vielä. Armasuissen tiedotteesta:

With the non-participation in the flight and soil testing Gripen E leaves the evaluation process. Retrofitting the flight and ground testing at a later stage would contradict equal treatment of all candidates and is not an option.

Kunhan heiluttavat hetuloitaan. Hävittäjän ostaminen on poliittinen prosessi Sveitsissäkin ja Armasuisse on kasa virkamiehiä, joka menee kyykkyyn kun politrukki käskee.

Sveitsi sinänsä voi F-35:ia ostaakkin, koska Italia on heille naapurimaa, joten sodanajan huolto saadaan jotenkin toimimaan.
 
Kunhan heiluttavat hetuloitaan. Hävittäjän ostaminen on poliittinen prosessi Sveitsissäkin ja Armasuisse on kasa virkamiehiä, joka menee kyykkyyn kun politrukki käskee.
Sveitsille eivät Amerikkalaiset pakkomyy mitään niin kuin ovat tehneet muille?
 
Viimeksi muokattu:
Heh, uskovaisuus ponnahtaa näköjään näin suven aikaan taas esille. Mpnetin yhteisillä kinkereillä saataisiin kunnon nokkapokat aikaiseksi eri lahkolaisten välillä. Kokoontumisesta (Maailman suurin hävittäjätappelu) voitaisin tehdä maksullinen yleisötapahtuma ja myydä lippuja paikan päällä ja katseluoikeuksia livestriimiin. Maakameroiden lisäksi foorumin oikeat ilmailijat ja droneaktiivit voisivat välittää ilmakuvaa massavapaaottelun parhaista toimintakohtauksista. Tapahtuman jälkeen voitaisiin sitten saunoa ja tuotolla voitaisiin ostaa porukalle tolkun viinakset ja grillattavat. :cool:
———

Gripen E/F ei ole vielä valmis siinä mielessä että sen voisi ottaa taistelukäyttöön juuri nyt. Ehdokkaissa on myös toinen, joka on viittä vaille vaiheessa (lähempänä maalia) ja muilla on enemmän tai vähemmän vaiheessa olevia facelifteja, mutta ei siitä enempää. Gripenin E/F -mallien kehitystyön aikatauluviivästykset aiheuttavat Saabille kiperän tilanteen meidän hankettamme ajatellen, mutta ans kattoo nyt. Toivotaan, että kone ehtii ”oikeana” testeihin. Sittenhän se veri päästäisiin punnitsemaan.

Muuten olen sitä mieltä, että hiustenkuivaajaan tarvittaisiin lisää tehoa.
 
Heh, uskovaisuus ponnahtaa näköjään näin suven aikaan taas esille. Mpnetin yhteisillä kinkereillä saataisiin kunnon nokkapokat aikaiseksi eri lahkolaisten välillä. Kokoontumisesta (Maailman suurin hävittäjätappelu) voitaisin tehdä maksullinen yleisötapahtuma ja myydä lippuja paikan päällä ja katseluoikeuksia livestriimiin. Maakameroiden lisäksi foorumin oikeat ilmailijat ja droneaktiivit voisivat välittää ilmakuvaa massavapaaottelun parhaista toimintakohtauksista. Tapahtuman jälkeen voitaisiin sitten saunoa ja tuotolla voitaisiin ostaa porukalle tolkun viinakset ja grillattavat. :cool:
———

Gripen E/F ei ole vielä valmis siinä mielessä että sen voisi ottaa taistelukäyttöön juuri nyt. Ehdokkaissa on myös toinen, joka on viittä vaille vaiheessa (lähempänä maalia) ja muilla on enemmän tai vähemmän vaiheessa olevia facelifteja, mutta ei siitä enempää. Gripenin E/F -mallien kehitystyön aikatauluviivästykset aiheuttavat Saabille kiperän tilanteen meidän hankettamme ajatellen, mutta ans kattoo nyt. Toivotaan, että kone ehtii ”oikeana” testeihin. Sittenhän se veri päästäisiin punnitsemaan.

Muuten olen sitä mieltä, että hiustenkuivaajaan tarvittaisiin lisää tehoa.

Gripenin kokonaistilanne alkaa näyttää varsin huonolta. Ensimmäiset sarjakoneiden toimitukset pitäisi tapahtua tänä vuonna, mutta näyttäisi siltä, että koelento-ohjelma on vielä aivan alkutekijöissään. Keskusteluissa on ollut, että Gripenillä on tähän mennessä lennetty 100 h testilentoja. Tämä on todella vähän, verrokkina voi pitää esim. Boeing 737 Max -testilentoja, joita on tehty kevään lentokiellon jälkeen ainakin 135 kappaletta. Boeingin tapauksessa kyseessä on pitkään lentäneen siviilikoneen yhden ohjelmistokorjauksen jälkeiset testilennot, ei kokonaan uuden hävittäjäkoneen kehittäminen!

Gripenistä puuttuvat vielä (ainakin) seuraavat asiat:

  • Ilmasta - ilmaan -asejärjestelmäintegraatiot. Tämä yksinään alkaa olla Ruotsille ja Brasilialle kriittinen asia, koneen IOC on aika kaukana, jos edes aseita ei ole integroitu. Lähimpänä integrointia alkanee olla IRIS-T, tämä on sentään jo laukaistu Gripenistä. Meteor lienee seuraavana integroinnissa, mutta kalenteriaikaa integrointiin menee helposti puoli vuotta. Gripenin tapauksessa testejä ei voi edes tehdä rinnakkain, kun lentäviä protoja on ainoastaan kolme.
  • Ilmasta - maahan -asejärjestelmät ovat vielä enemmän hakusessa. Voisi kuvitella JDAM-integraation olevan kohtuullisen suoraviivainen, mutta esimerkiksi pitkän kantaman risteilyohjuksen integrointi on ainoastaan haaveissa eikä Ruotsilla ja Brasilialla ole tälle suoraan edes tarvetta. JASSM:n (tai sen seuraajan) integrointi jäisi todennäköisesti kokonaan Suomen vastuulle!
  • Parvikokonaisuuden tiedonvaihto ja taktiikan kehittäminen jää väkisinkin simulaattoritasolle, kun lentäviä runkoja ei ole kuin kolme. Missä vaiheessa ja miten Gripenin osalta päästään tasolle, jossa voidaan oikeasti suunnitella oikeaa taktista käyttöä? Miten Gripen-myyntitiimi aikoo menestyä Suomen sotilaallisen suorituskyvyn arvioinneissa, jos tiedot perustuvat simulaattoriin / arvauksiin, ei todelliseen dataan?
  • Vahva epäilykseni on, että Gripenin eri osajärjestelmien testaus on vasta alkamassa. Käytännössä iso osa tähän mennessä tehdyistä testeistä on pakostikin liittynyt perusavioniikan ja lento-ominaisuuksien testaamiseen. Koelento-ohjelma on todennäköisesti vasta lähestymässä vaiheetta, jossa ongelmat alkavat nousta esille. Tässä tilanteessa esim. F35 oli noin 8 vuotta sitten.
  • F-versio on vasta powerpoint-tasolla.

Oma veikkaukseni on, että syksyllä saamme lukea tiedotteen, että Brasilian toimitukset myöhästyvät...
 
Viimeksi muokattu:
Suomi antoi gripenille kenkää viimeksikin, koska se oli liian keskeneräinen. Voipi olla että gripenin peli on pelattu suomen osalta.
Tämä alkaa kohta olla fakta, viimeinen tietopyyntökierros käynnistyy alle vuoden kuluttua ja Suomen päätökseen on aikaa noin pari vuotta. Tämä on todella lyhyt aika lentokoneen kehittämiseen, esimerkiksi Gripen F:n osalta.
 
Taidan olla ainut foorumilla jolla ei ole sanottavaa tai kompetenssia arvioida Gripenin valmiusastetta. Heh heh ja hymiöt perään.
 
F:ää ei puolestaan ole lennetty edes vielä päiväunissa.

Hurja riskipatteri on tarjota 12 kpl F + 2 kpl Globaleye kun jopa pääruoka 52 kpl on noin pahasti vielä telillä.
Vaikka sinänsä tämä viimeisin tekee paketista edes jossain määrin kilpailukykyisen eli todellisen vaihtoehdon.
Tuo Global Eye on plussaa ja mielenkiintoinen lisä. Sensijaan pv:n mielenkiinto oli takavuosina enemmän ilmatankkauskyvyn hankkimisessa kuin lentävässä valvontakoneessa. Kumpi painaa puntarissa enemmän?

Hävittäjien omat sensorit ja aseet painavat kuitenkin eniten ja se paljonko paukkua saamme rahojen vastineeksi. Tässäkin Gripen on heikoin integraatiotestauksen ja kuormankantokyvyn osalta.
 
Gripen + ruotsalainen konsepti on tehokas ilmapuolustusjärjestelmä, siitähän ei päästä mihinkään. Kaikenlisäksi sopii kuin nenä päähän meidän olosuhteisiimme ja korpikentille, varusmiesten huollettavaksi. Koska se on sinne tehty! Mikään muu asejärjestelmä ei ole.

Tämä uusi Gripen on kuitenkin vielä jonkinsortin arvoitus. Ilmapuolustusjärjestelmänä on varmaan tehokas mutta kilpailutusten perusteella nämä muut ovat tehokkaampia ja meidän tulisi kaiken lisäksi pärjätä järjestelmällämme taistelukosketuksessa Venäjän uudistuvalle kalustolla ja tukea sekä maa- että merivoimiamme.

Toki Gripukka pienenä koneena nousee lyhyeltä radalta ja pienellä kuormalla myös mutta se, ettei muista kilpailijoista olisi maatietukikohtiin on puhdasta propagandaa. Ei Gripen mikään metsäkone ole sen enempää kuin, että on pieni. Eikä huollettavuudessa ruotsalaisilla ole mitään uutta keksintöä mikä ei onnistuisi muissakin poislukien nyt ehkä uusimman sukupolven häivepinnan huolto mutta senkin osalta huollon organisointiprosessi on kesken ja suomalaisilla melko tiukat vaatimukset.

Ensinnäkin Suomi on täynnä pitkiä maatiesuoria. Mm F35:n uudelleen lentöönlähtölaiton aika on tätä nykyä todella kilpailukykyinen ja jarruvarjokin norjalaisten testaama. Kyllä siitä maatietukikohtien kone modifioidaan siinä määrin kuin se on strategisesti tarpeen.
 
Minulla on jäänyt epäselväksi mikä on Gripen NG Demo koneen merkitys, kuinka paljon sitä on voittu käyttää Gripen E:n järjestelmien testaukseen? Teoriassa voisi nopeuttaa testiohjelmaa, kun osa testeistä on jo tehty demo koneella.
 
Minulla on jäänyt epäselväksi mikä on Gripen NG Demo koneen merkitys, kuinka paljon sitä on voittu käyttää Gripen E:n järjestelmien testaukseen?
39-7 on ollut koko kehitysohjelman pääjuhta tähän mennessä. Sillä on koelennetty kaikki IRST:stä AESA-tutkaan jo vuosia sitten. Ensilento F414G moottorilla vuonna 2008. Nyt äskettäin siihen on asennettu Brassien kehittämä laajakulmanäyttö.
 
39-7 on ollut koko kehitysohjelman pääjuhta tähän mennessä. Sillä on koelennetty kaikki IRST:stä AESA-tutkaan jo vuosia sitten. Ensilento F414G moottorilla vuonna 2008. Nyt äskettäin siihen on asennettu Brassien kehittämä laajakulmanäyttö.

Eli Gripen E järjestelmätestit voivatkin olla jo varsin pitkällä, vanhaa sanontaa mukaillen, hyvin suunniteltu/esitestattu on puoliksi tehty.
 
Gripeniin tutkittiin useita eri konfiguraatioita joita näkee tuolla. Valituksi tuli Saab 2110. Se perustuu ainakin osittain BAE:n Wartonin tiimin suunnitelmaan P.106B:
1980_P106b_TxiKI0f.jpg


Kuten nähdään, P.106B on ulkoisesti melkein identtinen Saab 2108:n kanssa joka eroaa 2110:sta vain siiven osalta.

BAE omisti tuolloin ison siivun Saabia (oliko jopa suurin yksittäinen omistaja). Kuten yleisesti tiedettyä, BAE jopa markkinoi Gripeniä yhdessä välissä. Vaikka briteissä ei otettu yhtään omaa hävittäjää enää käyttöön (Harrier poislukien) niin BAE suunnitteli paljon paperiprojekteja pysyäkseen kehityksen mukana. P.106:n kanssa yhtä aikaa suunniteltiin kaksimoottorinen P.110:
p-110_2-png.403959



P.110 yhdistettiin MBB:n kehittämään TKF-90:een ja näin syntyi EAP, josta kehitettiin puolestaan Eurofighter. Gripen ja Typhoon ovat siis tapahtumaketjua hiukan venyttämällä 'serkuksia'. Niin ja Eurofighter on oikeastaan Messerschmitt!
Mitenkään epätavallista tällainen layoutin kehittäminen 'ulkopuolisen' avun kanssa ei ole. Muita vastaavia esimerkkejä:
-JF-17: pohjautuu Mikojanin 'artikkeli 35:een'
-Leonardo M-346: alkujaan Jakolevin prototyyppi
-AMX: perustuu Saab B3LA:han
-Hornet: Northropin kone jonka MDC 'lunasti' itselleen
-T-50, suunnittelu pääasiassa Lockheedin käsialaa F-16:een perustuen
-...ja oliko niin että F-35:n suunnitteli pääasiassa Forth Worthin tiimi - eli entinen General Dynamicsin tiimi - F-22:n pohjalta?

Aerodynaamisia layoutteja on rajallinen määrä. On ihan tavallista, että eri koneet, erityisesti eri muotoilututkielmat saattavat muistuttaa toisiaan kovastikin.

On hankala pelkästään niiden perusteella sanoa, kuka on mahdollisesti lainannut tai saanut apua mistäkin.

Jos kuitenkin korjataan aikajanalle muutamia asioita.
  • Gripenin peruskonstruktio lyötiin lukkoon 1982.
  • EF projekti alkoi 1983.
  • Gripen-hanke oli valmis 1990-luvun alussa.
  • Bae tuli mukaan 1995 viemään Gripeniä maailmalle.
  • Bae tuli mukaan vähemmistöomistajaksi Saabiin 1998.
  • Suhde kuitenkin heikkeni 2004 ja loput Saabin osakkeet Bae myi 2011.

Saab ei siis ollut Baen omistuksessa, kun Gripeniä kehitettiin.

Toki, on hyvinkin mahdollista, että Baella on voinut olla erilaisia tutkielmia pitkin 1970-lukua. Mutta aika paljon lisää konkretiaa pitäisi löytyä sille, että ne olisivat olleet Gripenin pohjana.

Ja pelkästä "nenäliinapiirustuksesta" on vielä pitkä matka hävittäjän suunnitteluun joka tapauksessa.
 
Ja linja Saab Draken-Viggen-Gripen on kyllä aika selkeä...
 
Back
Top