Hornetin seuraaja saattaa maksaa puoli miljardia kappale

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tvälups
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onko hävittäjissä jotkut sensorit, jotka "haistavat" lukittuneen lämpöohjuksen? Ainakin tutkaan hakeutuvan signaali haistetaan. RistoJ:ta kaivattaisiin hieman nyt moneen kohtaan.
Viisammat väittäneet että Hornetit ainkain ihan ite kertovat lähestyvän ohjuksen tyypin. Lämpö/tutka ja sen mukaan valitsevat vastatoimet silpun ja soihdun välillä.
 
Onko hävittäjissä jotkut sensorit, jotka "haistavat" lukittuneen lämpöohjuksen? Ainakin tutkaan hakeutuvan signaali haistetaan. RistoJ:ta kaivattaisiin hieman nyt moneen kohtaan.

Passiivinen ohjus ei anna mitään varoitusta ennen laukaisua. Tutkaan hakeutuvakaan ei anna mitään varoitusta, jos se on kokonaan passiivinen. Puoliaktiivinen ohjus antaa varoituksen siinä mielessä, että se tarvitsee tutkalukituksen hävittäjän omalta tutkalta, joka sitten ohjaa ohjuksen kohteeseen. Aktiivi ohjus kuten AMRAAM saattaa antaa signaaleja ennen laukausta, jos kone on lähellä, mutta epäilen, koska kyseinen sensori on suunniteltu sen verran tehokkaaksi, että se ylikuumenee muutamassa sekunnissa, eli jotenkin veikkaan, että sekään ei toimi aktiivisesti ennen laukausta, mutta hävittäjän tutka yleensä antaa varoituksen.
 
Onko hävittäjissä jotkut sensorit, jotka "haistavat" lukittuneen lämpöohjuksen? Ainakin tutkaan hakeutuvan signaali haistetaan. RistoJ:ta kaivattaisiin hieman nyt moneen kohtaan.

Ennen vanhaan tutka-ohjukset oli puoli-aktiivisia, eli haistoivat sen tutkan lähettimen eikä lähestyvää ohjusta.
Nykyään sensori saattaa perustua rakettimoottorin lämpöön, tai olisko sen ultraviolettiin kaistaan. Omat koneet tai aurinko ei saisi hämätä.
Näemmekö tulevaisuudessa aktiiviset optiset ohjukset? Eli niissä on tehokas valaisin nokassa Hawkin tapaan.
Ehkä valonvahvistin tai lämpökamera fm-sensorin sijaan. Tulevissa block 2 stingereissä piti olla lämpökamera mutta hanke seisoo.
 
Hornetissa ei ole sellaista ohjusvaroitinta joka havaitsisi ohjus laukaisun eli IP-ohjus havaitaan aina visuaalisesti ja vastatoimet sen mukaan.
 
Onko hävittäjissä jotkut sensorit, jotka "haistavat" lukittuneen lämpöohjuksen? Ainakin tutkaan hakeutuvan signaali haistetaan.

Tyypillisesti ei. Tällaisia järjestelmiä kyllä on mutta hävittäjiin niitä on ollut vaikea asentaa. Pommikoneissa on takasektorissa pieniä tutkia jotka havaitsevat ohjuksen, ja lähinnä kuljetuskoneissa sitten IR/UV-sensoreita jotka havaitsevat ohjuksen laukaisun. Rakettimoottori tuottaa reippaan lämpösignaalin.
Kehitys kuitenkin kehittyy, elektro-optiset sensorit saadaan nykyisin aika pieniksi ja esimerkiksi F-35:ssä tällainen järjestelmä on vakiona. Mutta nekään ei ole idioottivarmoja: ohjuksen moottorihan palaa vain muutaman sekunnin, ja kaukaa ammuttu ohjus on ehtinyt jo rakettimoottorin sammuttaa ja lentää vain liike-energialla. Lisäksi ne eivät osaa erotella omia ja vihollisen ohjusten laukaisuja. Todennäköisesti uusimmissa on jonkunlainen tekoäly joka yrittää arvuutella lämpöjäljestä, onko ohjus tulossa kohti vai ei.
 
Tyypillisesti ei. Tällaisia järjestelmiä kyllä on mutta hävittäjiin niitä on ollut vaikea asentaa. Pommikoneissa on takasektorissa pieniä tutkia jotka havaitsevat ohjuksen, ja lähinnä kuljetuskoneissa sitten IR/UV-sensoreita jotka havaitsevat ohjuksen laukaisun. Rakettimoottori tuottaa reippaan lämpösignaalin.
Kehitys kuitenkin kehittyy, elektro-optiset sensorit saadaan nykyisin aika pieniksi ja esimerkiksi F-35:ssä tällainen järjestelmä on vakiona. Mutta nekään ei ole idioottivarmoja: ohjuksen moottorihan palaa vain muutaman sekunnin, ja kaukaa ammuttu ohjus on ehtinyt jo rakettimoottorin sammuttaa ja lentää vain liike-energialla. Lisäksi ne eivät osaa erotella omia ja vihollisen ohjusten laukaisuja. Todennäköisesti uusimmissa on jonkunlainen tekoäly joka yrittää arvuutella lämpöjäljestä, onko ohjus tulossa kohti vai ei.

Riippuu moottorista.

MBDA Meteorissa on patoputkimoottori, joka tuuppaa tuota ilmasta-ilmaan -ohjusta kokolailla vakiovauhtia (4-5 Mach) koko 100+ km:n kantaman.

Toisaalta venäläisissa S400/500 maasta-ilmaan ilmatorjutaohjuksissa taitaa olla useampia "kantoraketteja" eli uutta potkua tulee vaiheittain lentoradan eri vaiheissa.
 
Passiivinen ohjus ei anna mitään varoitusta ennen laukaisua. Tutkaan hakeutuvakaan ei anna mitään varoitusta, jos se on kokonaan passiivinen. Puoliaktiivinen ohjus antaa varoituksen siinä mielessä, että se tarvitsee tutkalukituksen hävittäjän omalta tutkalta, joka sitten ohjaa ohjuksen kohteeseen. Aktiivi ohjus kuten AMRAAM saattaa antaa signaaleja ennen laukausta, jos kone on lähellä, mutta epäilen, koska kyseinen sensori on suunniteltu sen verran tehokkaaksi, että se ylikuumenee muutamassa sekunnissa, eli jotenkin veikkaan, että sekään ei toimi aktiivisesti ennen laukausta, mutta hävittäjän tutka yleensä antaa varoituksen.
Jossain muistelen lukeneeni sivistyneen arvion AIM-120A AMRAAMin TDD:n kantamasta (ohjuksen oma tutka joka käynnistyy maalin lähellä). Se oli 10 km:n luokkaa. En tiedä nykyisistä versioista ja faktathan on sotasalaisuuksia.
 
Voitko tarkentaa? Netistä löytyy hinnat jo tehdyistä kaupoista mm. Gripen NG:n ja F-35:n osalta.

Pitäisi varmaan keskustelun pohjaksi koroittaa näkyviin lukuja? Miten sitten voidaan arvioida tuo elinkaarikustannus, nuo tiedot eivät ole kovin yksiselkoisia? Joku, olitko sinä, väläytti, että sarjatuotantovaiheen F-35 kust. ostohinnaltaan 55 miljoonaa euroa. Oliko norjalaisten sopimus noin 120 miljoonaa plus elinkaari? Ja norskit sentään olivat mukana kehitystyössä, tosin paukku taisi olla suht vaatimaton, olikohan reilu 100 miljoonaa. Saattaa olla hyvinkin, että NG ja F-35 ovat lähellä samaa hintaluokkaa, ehkä ruotsalaiskoneen elinkaari on edullisempi, mutta tiedä sitäkään sitten?

Näiden kahden välillä kisa käydään, sikäli kuin sitä nyt käydään ylipäätään.
 
Jo tuossa toisessa ketjussa toin esiin skepsismini F-35:n hinnanlaskusta. Voihan toki olla että F-35:n kanssa käy toisin kuin kaikkien muiden viimeisen 50 vuoden aikana tuotantoon tulleiden konetyyppien ja hinta laskee, mutta eppäillä tuota soppii :)

]F-35:n ongelma meidän kannaltamme on että se on optimoitu enemmän suurvaltojen pommilavetiksi kuin torjuntahävittäjäksi. Ilmataisteluhävittäjänä se ei tule edustamaan samanlaista suorituskykyloikkaa kuin mitä Hornet oli verrattuna Drakeniin/MiGiin.
Sitten perustelua kehiin tuolle väitteelle, kiitos. Miksi F-35 on heikompi ilmataistelussa suhteessa heikompi kuin F-18 kun molemmat on monitoimikoneita? Toki F-35 kantaa vähemmän puikkoja rungon sisällä mutta day 1+ versiona ei häviä ainakaan aseistuksessa.
F-35:ssä on paljon kehittyneemmät sensorit kuin Gripen NG:ssä konsanaan. Taasko pitäisi uskoa juttuja että Ruotsi, Venäjä ja Kiina tekevät parempia koneita ja laatua pilkkahinnalla kuin USA tai euroopan maat.
Eli homma menee niin että kun ostan Fiatin niin saan paremman auton kuin Volvo?
 
Sitten perustelua kehiin tuolle väitteelle, kiitos. Miksi F-35 on heikompi ilmataistelussa suhteessa heikompi kuin F-18 kun molemmat on monitoimikoneita? Toki F-35 kantaa vähemmän puikkoja rungon sisällä mutta day 1+ versiona ei häviä ainakaan aseistuksessa.
F-35:ssä on paljon kehittyneemmät sensorit kuin Gripen NG:ssä konsanaan. Taasko pitäisi uskoa juttuja että Ruotsi, Venäjä ja Kiina tekevät parempia koneita ja laatua pilkkahinnalla kuin USA tai euroopan maat.
Eli homma menee niin että kun ostan Fiatin niin saan paremman auton kuin Volvo?

On ollut puhetta aiemminkin,mutta tuo vähempi määrä ohjuksia sisässä tarkoittaa siis ripustimia jolloin stealth on mennyttä. Toinen juttu on tankin tilavuus ja kulutus. Toiminta-aika verrattuna Hornettiin. Skeptisissä arvioissa tulee selvä kuva että kyseessä suurvaltakone.Ne saa niitä kymmenittäin kokoajan ilmaan ,niin silloin ei väliä pienestä ase tai polttoaine kuormasta. En tiedä. Viisammat korjatkoon.-
 
Onko hävittäjissä jotkut sensorit, jotka "haistavat" lukittuneen lämpöohjuksen? Ainakin tutkaan hakeutuvan signaali haistetaan. RistoJ:ta kaivattaisiin hieman nyt moneen kohtaan.

Tutkaohjukset havaitsee tutkavaroitinjärjestelmä. Rafalessa ja Tyhoonissa on myös lämpöhakuiset ohjukset havaitseva MAWS (Missile Approach Warning System) ainakin etu ja takasektorissa. Toimivat IR tai UV kuvan perusteella.

F-35:n DAS järjestelmä kattaa koneen joka sektorin ja se pystyy havaitsemaan myös laukaisut maasta (IT, ballistiset ohjukset).

http://www.northropgrumman.com/capabilities/anaaq37f35/pages/default.aspx


 
Jossain muistelen lukeneeni sivistyneen arvion AIM-120A AMRAAMin TDD:n kantamasta (ohjuksen oma tutka joka käynnistyy maalin lähellä). Se oli 10 km:n luokkaa. En tiedä nykyisistä versioista ja faktathan on sotasalaisuuksia.

Joo, mutta huomaa, että se tutka tuskin aktivoituu ennen laukaisua vaikka kohde olisikin kantamalla, koska siinä sensorissa ei ole juurikaan jäähdytysmahdollisuuksia, joten sen käyttöikä on auttamatta rajallinen.
 
Suomessa ohjusvaroittimet on sijoitettu NH-90 ja C295M koneisiin, joille IP-ohjukset on suurempi uhka.

Hornetista ammuttu AMRAAM ohjus havaitaan tutkavaroittimella vasta ohjuksen oman tutkan aktivoiduttua.
 
Hornetista ammuttu AMRAAM ohjus havaitaan tutkavaroittimella vasta ohjuksen oman tutkan aktivoiduttua.

Onkohan näin... AMRAAM ei kuitenkaan lennä ns. sokkona ollenkaan, vaan aluksi käytetään Hornetin omaa tutkaa maalin valitsemiseksi. Kun Hornetin tutka on lukittu viholliskoneeseen (tästä jo tulee varoitus viholliskoneelle, joka voi silloin aloittaa vastatoimet eli soihtu/silppuyhdistelmän laukominen ennaltamäärätyn ohjelman mukaan), niin sitten voidaan laukaista AMRAAM. Viholliskone on pidettävä lukittuna Hornetin tutkaan niin kauan, kunnes AMRAAM pääsee tarpeeksi lähelle viholliskonetta ja siirtyy oman tutkansa ohjaamaksi. Tässä vaiheessa vihollinen (ehkä) saa sitten tarkemman varoituksen siitä, että lähestyvä ohjus on tutkaohjattu AMRAAM. Kun AMRAAM on siirtynyt oman tutkansa ohjaamaksi, niin vasta siinä vaiheessa voi Hornet päästää oman tutkalukituksensa irti ja siirtyä ampumaan seuraavaa vihollista. Toki jos silloin kun Hornetin tutka lukitaan viholliseen ollaan tarpeeksi lähellä vihollista (alle 10 km?), niin käytännössä AMRAAMin oma tutka ottaa heti laukaisun jälkeen ohjat käsiinsä ja Hornet voi siirtyä seuraavan kohteen kimppuun.

Mutta jos AMRAAM ammutaan todella BVR ja kaukaa, niin kohde täytyy pitää pahimmillaan Hornetin tutkalukituksessa useita kymmeniä sekunteja, jolloin voi lähinnä seurata missä muut maalit menevät, mutta ei ampua niitä. Tämä on sinänsä haavoittuvaa aikaa, koska siinä ajassa ei voi paljon mutkitella, jottei menetä tutkalukitusta kohteeseen eikä myöskään voi ampua muita kohteita.

Tämän lisäksi vielä se, että jos haluaa hyödyntää Fire-and-Forget toimintaa, niin kuin AMRAAMin kohdalla käsittääkseni halutaan, niin käytännössä täytyy ampua kaksi puikkoa ilmaan per viholliskone. Ikävä päästää tutkalukitus irti vihollisesta ensimmäisen AMRAAMin siirryttyä oman tutkansa ohjattavaksi ja alkaa etsiä muita kohteita, jos sitten vastatoimillaan vihollinen välttää osuman ja on kohta Hornetin perässä, kun Hornet kadotti sen näkökentästään alkaessaan etsiä muita kohteita.

Korjatkaa joku, jos yllä oleva on joltain kohdin väärin!
 
Joo, mutta huomaa, että se tutka tuskin aktivoituu ennen laukaisua vaikka kohde olisikin kantamalla, koska siinä sensorissa ei ole juurikaan jäähdytysmahdollisuuksia, joten sen käyttöikä on auttamatta rajallinen.

Taitaa siinä olla.
 
Aktiivisia tutkaohjuksia käytettäessä lentokoneen tutkaa ei lukita kohteeseen. Itseasiassa, lentokone voi laukaista sen ohjuksen datalinkillä muualta saamansa maalitiedon perusteella. Ja käsittääkseni joku toinen platform, vaikkapa AWACS, voi antaa sille laukaistulle ohjukselle datalinkillä päivitystietojakin.
 
Onkohan näin... AMRAAM ei kuitenkaan lennä ns. sokkona ollenkaan, vaan aluksi käytetään Hornetin omaa tutkaa maalin valitsemiseksi. Kun Hornetin tutka on lukittu viholliskoneeseen (tästä jo tulee varoitus viholliskoneelle, joka voi silloin aloittaa vastatoimet eli soihtu/silppuyhdistelmän laukominen ennaltamäärätyn ohjelman mukaan), niin sitten voidaan laukaista AMRAAM. Viholliskone on pidettävä lukittuna Hornetin tutkaan niin kauan, kunnes AMRAAM pääsee tarpeeksi lähelle viholliskonetta ja siirtyy oman tutkansa ohjaamaksi. Tässä vaiheessa vihollinen (ehkä) saa sitten tarkemman varoituksen siitä, että lähestyvä ohjus on tutkaohjattu AMRAAM. Kun AMRAAM on siirtynyt oman tutkansa ohjaamaksi, niin vasta siinä vaiheessa voi Hornet päästää oman tutkalukituksensa irti ja siirtyä ampumaan seuraavaa vihollista. Toki jos silloin kun Hornetin tutka lukitaan viholliseen ollaan tarpeeksi lähellä vihollista (alle 10 km?), niin käytännössä AMRAAMin oma tutka ottaa heti laukaisun jälkeen ohjat käsiinsä ja Hornet voi siirtyä seuraavan kohteen kimppuun.

Mutta jos AMRAAM ammutaan todella BVR ja kaukaa, niin kohde täytyy pitää pahimmillaan Hornetin tutkalukituksessa useita kymmeniä sekunteja, jolloin voi lähinnä seurata missä muut maalit menevät, mutta ei ampua niitä. Tämä on sinänsä haavoittuvaa aikaa, koska siinä ajassa ei voi paljon mutkitella, jottei menetä tutkalukitusta kohteeseen eikä myöskään voi ampua muita kohteita.

Tämän lisäksi vielä se, että jos haluaa hyödyntää Fire-and-Forget toimintaa, niin kuin AMRAAMin kohdalla käsittääkseni halutaan, niin käytännössä täytyy ampua kaksi puikkoa ilmaan per viholliskone. Ikävä päästää tutkalukitus irti vihollisesta ensimmäisen AMRAAMin siirryttyä oman tutkansa ohjattavaksi ja alkaa etsiä muita kohteita, jos sitten vastatoimillaan vihollinen välttää osuman ja on kohta Hornetin perässä, kun Hornet kadotti sen näkökentästään alkaessaan etsiä muita kohteita.

Korjatkaa joku, jos yllä oleva on joltain kohdin väärin!
Puhut puoli aktiivisesta ohjuksesta...
 
Viimeksi muokattu:
Puhut puoli aktiivisesta ohjuksesta...

Mielestäni AIM 120 AMRAAM toimii näin. Siinäkin kai on joku Inertia-based guidance system eli jos ei pysty pitämään kohdetta lukittuna siihen asti kunnes ohjuksen oma tutka ottaa ohjat, niin ei laukaus välttämättä mene hukkaan, mutta silloin ohjus ei saa päivityksiä kohteen suunnan muutoksista, vaan hakeutuu kohteeseen niiden tietojen perusteella, jotka sillä oli laukaisuhetkellä (viholliskoneen nopeus ja kulkusuunta)
 
Mielestäni AIM 120 AMRAAM toimii näin. Siinäkin kai on joku Inertia-based guidance system eli jos ei pysty pitämään kohdetta lukittuna siihen asti kunnes ohjuksen oma tutka ottaa ohjat, niin ei laukaus välttämättä mene hukkaan, mutta silloin ohjus ei saa päivityksiä kohteen suunnan muutoksista, vaan hakeutuu kohteeseen niiden tietojen perusteella, jotka sillä oli laukaisuhetkellä (viholliskoneen nopeus ja kulkusuunta)
Ohjus saa lennonaikaista tietoa kyllä koneen tutkalta mutta ei koneen tarvitse pitää lukitusta. Tämä mahdollistaa sen että voidaan toimia monimaalitilanteessa useaa maalia vastaan samanaikaisesti...
Guidance and navigation
The AIM-120 AMRAAM receives information about the location of the target from the aircraft before its launch. The onboard active radar with inertial navigation system (INS) makes the missile less dependent on aircraft's fire control radar and integrates a datalink to guide the missile. Once the missile closes to self-homing distance, the active radar guides it towards the target. This feature provides fire and forget capability to the missile and allows the pilot to fire number of missiles simultaneously at multiple targets.
http://www.airforce-technology.com/projects/aim-120-advanced-medium-range-air-to-air-missile-amraam/
 
Back
Top