HS-kysely Sotilaat huolissaan Venäjän aikeista

Suomesta on muodostumassa harmaa aluen Natoon kuuluvan Euroopan ja Venäjän välillä. Nopeasti eskaloituvassa kriisissä Nato-maat reagoivat yhdessä sekä poliittisesti että sotilaallisesti, Suomi ei tähän kykene. Tilanne on huolestuttava maamme turvallisuuden ja Pohjoiseuroopan vakauden kannalta. Venäjälle saattaa muodostua houkutus asettaa Suomi "tosiasioiden" eteen ennenkuin ehdimme itse tehdä tilanteen edellyttämät päätökset.

Juuri näin!

Ja viitaten tuohon aiempaan kommenttiin mahdollisesta Venäjän toiminnasta "suoraan liikkeestä" sotaharjoituksen jatkoksi, niin esimerkiksi juuri sellaisen tilanteen ehkäisyssä NATO-jäsenyys olisi aika kovaa valuuttaa. Itse liike kyllä onnistuisi - kohdemaan alueille hyökkääjä varmasti pääsisi - mutta NATOllakin on kyky reagoida nopeasti ja näinollen tuollaisen suoraan harjoituksen jatkoksi aloitetun operaation seurauksia/ toista vaihetta joutuu hyökkääjä puntaroimaan ankarasti ennenkuin ryhtyy tuumasta toimeen. Jos taas kohdevaltio ei ole sotilasliiton jäsen, on toisen vaiheen tilanteenarvio varmasti hyvin toisenlainen ja paljon vähemmän uhkaava...
 
myöskin huolestuttaa, että nyt näyttää, että Nato onkin aika sitoutunut esim. Baltian puolustamiseen - sinnehän on lähetetty maajoukkoja. Venäjä ei varmasti uskalla painostaa Viroa sotilaallisesti, jos siellä on pari sataa jenkkimaahanlaskusotilasta, jotka saattaisivat vahingoittua ammunnassa. Sitten jos Venäjä joutuu perääntymään häntä koipien välissä Ukrainasta, niin tämä voidaan kokea nöyryytyksenä, joka pitää kostaa tai ainakin sisäpoliittisesti näyttää omalle kansalle, että Venäjä on vahva. Kenelle näytetään, jos Baltia ja Puola on poissa laskuista?
 
No, 150 USAlaista sotilasta Virossa, Puolassa ja Latviassa ei sinänsä ole kuin symbolinen ele - mutta selvä signaali sillä kuitenkin annetaan siitä, että NATO toimii tarvittaessa. Ja juuri tämä on yksi niitä olennaisia seikkoja: NATO toimii - ja kun se mahdollisuus on olemassa, että se todella toimii tarvittaessa voimalla, nostaa se kynnyksen aikalailla korkeaksi.
 
Niin sotalJ aitos käyttää vuosikymmenessä palkkojen maksuun vaivaiset 7,5 miljardia palkkakulujen ollessa jatkuvasti nousussa. Samaan aikaan itketään armotonta resurssipulaa eikä osaamista ilmeisesti ole siellä missä sitä tarvittaisiin. Upseerien yöunetkin kuulemma menevät kun Venäjä niin pelottaa. Kuriositeettina yhden ammattilaisen pitäminen sotalaitoksen palveluksessa maksaa keskimäärin ilmeisesti pyöreästi saman kuin reserviläiskomppanian kertauttaminen viiden vuoden välein. Toivon todella että se yksi ammattilainen on hintansa väärtti jos venäjää puhuvia vihreitä miehiä ilmestyy joskus Suomeen.
Ja mikä se sanomasi oikein on?
Että kapiaisia on liikaa? Vuodesta 1990 lähtien puolustusvoimien henkilöstömäärä on laskenut 20 000:sta noin 12 500:aan. Eli kun vielä parikymmentä vuotta jatketaan samaan tahtiin, päästään kaikista eroon. Kyllä on sitten puolustus varmaan kunnossa.
Vai maksetaanko kapiaisille liikaa palkkaa? Käy vertailemassa ammattisotilaiden palkkoja muihin, niin toteat että sotilaille maksetaan vähemmän kuin vastaavan vaatimustason soviilivirkamiehille, puhumattakaan nyt siviilitehtävistä. Puolustusvoimissa maksetaan suhteessa parempaa palkkaa mitä alhaisemman tason tehtävässä henkilö on.
Vertaa vähän puolustusbudjetteja eri maissa. Norjassa budjetti on kaksinkertainen ja saavat kasaan kohtuullisen kokoisen laivaston, meitä pienemmät ilmavoimat ja yhden maavoimien prikaatin. Ruotsin kanssa ihan sama tilanne. Kyllä meillä varsin kustannustehokas puolustusjärjestelmä on.
 
Ja mikä se sanomasi oikein on?
Että kapiaisia on liikaa? Vuodesta 1990 lähtien puolustusvoimien henkilöstömäärä on laskenut 20 000:sta noin 12 500:aan. Eli kun vielä parikymmentä vuotta jatketaan samaan tahtiin, päästään kaikista eroon. Kyllä on sitten puolustus varmaan kunnossa.
Vai maksetaanko kapiaisille liikaa palkkaa? Käy vertailemassa ammattisotilaiden palkkoja muihin, niin toteat että sotilaille maksetaan vähemmän kuin vastaavan vaatimustason soviilivirkamiehille, puhumattakaan nyt siviilitehtävistä. Puolustusvoimissa maksetaan suhteessa parempaa palkkaa mitä alhaisemman tason tehtävässä henkilö on.
Vertaa vähän puolustusbudjetteja eri maissa. Norjassa budjetti on kaksinkertainen ja saavat kasaan kohtuullisen kokoisen laivaston, meitä pienemmät ilmavoimat ja yhden maavoimien prikaatin. Ruotsin kanssa ihan sama tilanne. Kyllä meillä varsin kustannustehokas puolustusjärjestelmä on.

Oikeastaan kyse ei ollut pelkästään puolustusvoimista vaan julkisesta sektorista yleisemminkin. Julkista sektoria on nyt viime vuodet pyöritetty velkarahalla, irtisanomisiin ei ole juuri menty ja samaan aikaan palkkakulujen osuus on kasvanut. Olettaen että velanottoa ryhdytään jossain välissä rajoittamaan ja talouskasvu kangertelee niin palkkakulujen kasvu on vain saatava kuriin. Mielestäni edessä on tiettyjä kipeitä henkilöstörakennetta koskevia valintoja jos se puolustusjärjestelmä meinataan säilyttää kustannustehokkaana.
 
Ja mikä se sanomasi oikein on?
Että kapiaisia on liikaa? Vuodesta 1990 lähtien puolustusvoimien henkilöstömäärä on laskenut 20 000:sta noin 12 500:aan. Eli kun vielä parikymmentä vuotta jatketaan samaan tahtiin, päästään kaikista eroon. Kyllä on sitten puolustus varmaan kunnossa.
Vai maksetaanko kapiaisille liikaa palkkaa? Käy vertailemassa ammattisotilaiden palkkoja muihin, niin toteat että sotilaille maksetaan vähemmän kuin vastaavan vaatimustason soviilivirkamiehille, puhumattakaan nyt siviilitehtävistä. Puolustusvoimissa maksetaan suhteessa parempaa palkkaa mitä alhaisemman tason tehtävässä henkilö on.
Vertaa vähän puolustusbudjetteja eri maissa. Norjassa budjetti on kaksinkertainen ja saavat kasaan kohtuullisen kokoisen laivaston, meitä pienemmät ilmavoimat ja yhden maavoimien prikaatin. Ruotsin kanssa ihan sama tilanne. Kyllä meillä varsin kustannustehokas puolustusjärjestelmä on.

Tätä asiaa kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja projisoida sitä muun yhteiskunnan olosuhteisiin sekä toimintaan.

Puolustusvoimissa on käytössä valtion palkkausjärjestelmä eikä sotaväen ja ylipäätään valtion palkkataso nykyaikana enää häpeä yksityisen sektorin palkkatasolle. Tämän osoituksena on lisäksi myös se, että viimeaikaisissa tutkimuksissa valtio on ollut ns. palkkajohtaja. Vaikka vanhan totuuden mukaan rahaa ei ole koskaan liikaa eikä palkka voi saajansa mielestä milloinkaan olla liian suuri, vaan se on aina lähes poikkeuksetta liian pieni, niin rehellisyyden vuoksi on todettava, että usein esille tulevat puheet, myytit ja uskomukset ammattisotilaiden heikosta palkkauksesta on pelkkää asiantuntemattomien höpinää. Liian pienen palkan takia kukaan ei ole vielä nälkään/janoon kuollut tai joutunut muuttamaan rivitalokolmiostaan yömajaan.

Seuraava kysymys on tietysti, että mistä se ammattisotilaan kuukausipalkka tai paremminkin kuukausiansio koostuu ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Suoraan kysymykseen suora vastaus: kuukausipalkka koostuu valtion palkkausjärjestelmän mukaisesti tehtäväkohtaisesta palkasta ja suoritusarviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä (esim. +17%, +22% jne.). Kuukausipalkan lisäksi kuukausiansioihin voi sisältyä vielä verovapaana maksettavia lisiä, jotka tyypillisesti ovat sotaharjoituskorvauksia (sh-päiväraha + sh-korvaus = n. 158eur/pv) ja virkamatkojen päivärahoja (39eur/pv). Mitään kovin hikistä urakkaa ei kädet savessa tarvitse painaa, että tehtävästä riippuen kuukausiansiot heilahtavat käytännössä helposti 3000 - 4000 eur/kk haarukkaan. Jotkut yltävät vielä sen ylitsekin.

Valtion vuosilomaoikeus (VES) on 30 tai 38 pv/a (yli 15 vuotta palveluksessa) ja kalenteriin sijoitettuna yhteen lomaviikkoon vaaditaan 5 lomapäivää (ma-pe). Esimerkiksi 30 päivän lomaoikeudella vuosilomaa kertyy täten 6 vko. Tätä voi pidentää vaihtamalla lomarahoja vapaaksi, mikä on suositeltava käytäntö. Vertailun vuoksi yksityisellä sektorilla tyypillisesti myös lauantai lasketaan lomapäiväksi, mikä tarkoittaa vain 5 viikon vuosilomaa.

Suurin yksittäistaistelijan etu on kuitenkin saavutettavissa oleva hyötysuhde henkilön fyysiseen ikään, työmäärään ja koulutuksen tasoon verrattuna. Siviilimaailman keskimääräisiin koulutus- ja kokemusvaatimuksiin suhteutettuna hyvinkin vähäisellä koulutuksella ja nuorella iällä on mahdollista päästä vakituiseen virkaan sekä jo kohtalaisen vastuullisiin ja haastaviin tehtäviin. Puolustusvoimat on perinteisesti varmaan tämän maan ainoa työnantaja, jossa nuoria ihmisiä oikeasti jopa suositaan ja nuori pääsee helposti työnsyrjään kiinni. Nuorten työasiat eivät varmasti järjesty ihan samalla tavalla vaikkapa jossain suomalaista selkänahkaa vieraan hyödyksi parkitsevassa ulkomaalaisomisteisessa yt-pörssiyhtiössä.

Asiaa voidaan myös konkretisoida parin karkean esimerkkitapauksen avulla:

Ammattialiupseeri: Missä muualla 20 vuotias vain lukion ja aliupseerikoulun käynyt nuori ihminen ilman osaamista tai muuta työkokemusta voi saada käytännössä alusta asti vakituisen viran sekä saavuttaa kuukaudessa lähtöpalkkanaan n. 1900 - 2100 eur/kk + sh-korvaukset?

Sotatieteiden kandidaatti: Missä muualla 24 vuotias vain lukion ja kandidaatin tutkinnon suorittanut nuori ihminen ilman osaamista tai muuta työkokemusta voi saada käytännössä vakituisen viran, turvatun tulevaisuuden hamaan 55 vuoden eläkeikään asti sekä saavuttaa lähtöpalkkanaan kuukaudessa n. 1900 - 2100 eur/kk + sh-korvaukset.

Oikea vastaus molempiin esimerkkitapauksiin on: ei ainakaan Suomessa missään muualla.

Kysymykseen ammattisotilaiden "oikeasta" määrästä esitän vastakysymyksen: tarvitseeko jokaisen ammattisotilaan olla virassa? Asevelvollisuuslain nojalla jokainen ikähaarukkaan sopiva ammattisotilas on asevelvollinen ja siten Puolustusvoimien käytettävissä myös ollessaan reservissä.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä asiaa kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja projisoida sitä muun yhteiskunnan olosuhteisiin sekä toimintaan.

Seuraava kysymys on tietysti, että mistä se ammattisotilaan kuukausipalkka tai paremminkin kuukausiansio koostuu ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Suoraan kysymykseen suora vastaus: kuukausipalkka koostuu valtion palkkausjärjestelmän mukaisesti tehtäväkohtaisesta palkasta ja suoritusarviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä (esim. +17%, +22% jne.). Kuukausipalkan lisäksi kuukausiansioihin voi sisältyä vielä verovapaana maksettavia lisiä, jotka tyypillisesti ovat sotaharjoituskorvauksia (sh-päiväraha + sh-korvaus = n. 158eur/pv) ja virkamatkojen päivärahoja (39eur/pv). Mitään kovin hikistä urakkaa ei kädet savessa tarvitse painaa, että tehtävästä riippuen kuukausiansiot heilahtavat käytännössä helposti 3000 - 4000 eur/kk haarukkaan. Jotkut yltävät vielä sen ylitsekin.

Puolustusvoimat on perinteisesti varmaan tämän maan ainoa työnantaja, jossa nuoria ihmisiä oikeasti jopa suositaan ja nuori pääsee helposti työnsyrjään kiinni. Nuorten työasiat eivät varmasti järjesty ihan samalla tavalla vaikkapa jossain suomalaista selkänahkaa vieraan hyödyksi parkitsevassa ulkomaalaisomisteisessa yt-pörssiyhtiössä.

Kysymykseen ammattisotilaiden "oikeasta" määrästä esitän vastakysymyksen: tarvitseeko jokaisen ammattisotilaan olla virassa? Asevelvollisuuslain nojalla jokainen ikähaarukkaan sopiva ammattisotilas on asevelvollinen ja siten Puolustusvoimien käytettävissä myös ollessaan reservissä.

Aivan oikein osoitat että ammattisotilailla palkka koostuu usein erilaisista lisistä. Kaksi asiaa kannattaa muistaa. Ensinnäkin sotaharjoitusvuorokausia kertyy etupäässä nuoremmille sotilaille, jotka työskentelevät kentällä, eli vain osalle henkilöstöstä. Toiseksi, vaikka sotaharjoituskorvaus voi kuullostaaa merkittävältä, ei se on itseasiassa korvaus koko vuorokauden ansioistajarasittavista olosuhteista. Kentällä lepoajat jäävät usein lyhyiksi, töitä tehdään ympäri vuorokauden mutta ylitöitä ei kerry kuten siviilitehtävissä. Sotaharjoituksissa ei myöskään noudateta työturvallisuuslakia eikä työaikalakia. Voin vakuttaa että 100 sh-vuorokautta vuodessa voi tuoda mukavasti tuloja, mutta ei se mitään herkkua ole. Ja hiki ei tosiaan välttämättä pääse pintaan kun olet pari viikkoa Lapissa teltassa talviaikaan. Ja upseeripuolella noustaan ennen pitkää johtaviksi virkamiehiksi, jolloin sotaharjoituksista ei saa muuta korvausta kuin sen 39 euron päivärahan, vaikka olet 24/7 töissä.

Päivärahaa maksetaan kai siviileillekkin, joten tuskinpa sitä kannattaa kauheasti kadehtia. Se on korvausta virkamatkan aiheuttamista kuluista. Aika monta hotellivuorokautta kokeneena voin vakuuttaa että ei se kummoinen korvaus ole perheestä erossa vietetystä ajasta.

Ihmettelen mös asennetta että teemme virheen kun maksamme nuorille kouluttajille samoja korvauksia kuin vanhoille? Melkoista ikäsyrjintää. Korvaus perustuu tehtäviin ja annettuun koulutukseen. Kenttäkouluttajan homma on nuoren ihmisen fyysisesti vaativaa työtä, joten sinne pitää saada ihmiset nuorena että saadaan tehot irti.

Viimeistä lausettasi en oikein käsitä? Esitätkö että meidän pitäisi ottaa sotilaita riviin 10 vuodeksi, laittaa sitten siviiliin etsimään itselleen hommia ja sitten käskettäisiin heitä palvelukseen puolustusvoimien tarpeen mukaan asevelvollisuuslakiin vedoten? Vaikkapa aina peruskoulutuskaudelle ruuhka-avuksi? Millä ihmeellä sitä sitten siviiliuraa tehtäisiin? Aika erikoinen esitys. Tuskinpa kovinkaan moni noilla ehdoilla ammattisotilaiksi lähtisi.

Ja sovitetaan asiat toki yhteiskunnan kokonaisvoimavaroihin. Suomessa käytetään sosiaaliturvaan noin 24 kertaa enemmän rahaa kuin maanpuolustukseen. Ja tästä rahasta henkilöstön palkkoihin menee noin kolmannes, joka on muuten yksi pienimmistä suhdeluvuista maailmassa. NATO esittää että jäsenmaiden pitäisi kyetä käyttämään vähintään 20% puolustusbudjetista materiaalihankintoihin. Meillä lukema on aina ollut noin 30-35% johtuen juuri henkilöstömenojen pienestä osuudesta. Ammattisotilaiden määrän leikkaaminen tuskin on ratkaisu maanpuolustuksen haasteisiin ja tuskin nostaa puolustuskykyämme merkittävästi.
 
Oikeastaan kyse ei ollut pelkästään puolustusvoimista vaan julkisesta sektorista yleisemminkin. Julkista sektoria on nyt viime vuodet pyöritetty velkarahalla, irtisanomisiin ei ole juuri menty ja samaan aikaan palkkakulujen osuus on kasvanut. Olettaen että velanottoa ryhdytään jossain välissä rajoittamaan ja talouskasvu kangertelee niin palkkakulujen kasvu on vain saatava kuriin. Mielestäni edessä on tiettyjä kipeitä henkilöstörakennetta koskevia valintoja jos se puolustusjärjestelmä meinataan säilyttää kustannustehokkaana.

Olen samaa mieltä, mutta mielestäni puolustusvoimat on jo osallistunut näihin talkoisiin aika pitkään. Vai eikä 40% henkilöstömäärän pudotus ole vielä riittävä? Nyt sitten yritetään pelastaa vähät jäljellä olevat ammattisotilaat (alle 10 000) kumppanoimalla tukipalveluita ja potkimalla siviilihenkilöstöä pois. Sviilien tuottamat tukipalvelut joudutaan sen jälkeen ostamaan eri yrityksiltä, joka ei todellakaan aina tule halvemmaksi kuin palvelujen tuottaminen omatoimisesti.

Valtion taloutta yritetään tänä päivänä suitsia valtionvarainministeriön henkilötökatoilla, joka johtaa valtion henkilöstön supistumiseen mutta menojen kasvuun kun palveluita ostetaanvoittoa tekeviltä yrityksiltä. Tätä tapahtuu koko valtion hallinnossa. Valtionvarainministeriön pitäisi katsoa kokonaisuutta ja mahdollisuuksia tuottaa palvelut edullisimmalla tavalla, ei vain tuijottamalla henkilöstömääriä.
 
Olen samaa mieltä, mutta mielestäni puolustusvoimat on jo osallistunut näihin talkoisiin aika pitkään. Vai eikä 40% henkilöstömäärän pudotus ole vielä riittävä? Nyt sitten yritetään pelastaa vähät jäljellä olevat ammattisotilaat (alle 10 000) kumppanoimalla tukipalveluita ja potkimalla siviilihenkilöstöä pois. Sviilien tuottamat tukipalvelut joudutaan sen jälkeen ostamaan eri yrityksiltä, joka ei todellakaan aina tule halvemmaksi kuin palvelujen tuottaminen omatoimisesti.

Valtion taloutta yritetään tänä päivänä suitsia valtionvarainministeriön henkilötökatoilla, joka johtaa valtion henkilöstön supistumiseen mutta menojen kasvuun kun palveluita ostetaanvoittoa tekeviltä yrityksiltä. Tätä tapahtuu koko valtion hallinnossa. Valtionvarainministeriön pitäisi katsoa kokonaisuutta ja mahdollisuuksia tuottaa palvelut edullisimmalla tavalla, ei vain tuijottamalla henkilöstömääriä.

Tuossa voisi lähestyä Antti Rinnettä, vanhaa Toimihenkilöunionin jätkää.
 
Tätä asiaa kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja projisoida sitä muun yhteiskunnan olosuhteisiin sekä toimintaan.

Puolustusvoimissa on käytössä valtion palkkausjärjestelmä eikä sotaväen ja ylipäätään valtion palkkataso nykyaikana enää häpeä yksityisen sektorin palkkatasolle. Tämän osoituksena on lisäksi myös se, että viimeaikaisissa tutkimuksissa valtio on ollut ns. palkkajohtaja. Vaikka vanhan totuuden mukaan rahaa ei ole koskaan liikaa eikä palkka voi saajansa mielestä milloinkaan olla liian suuri, vaan se on aina lähes poikkeuksetta liian pieni, niin rehellisyyden vuoksi on todettava, että usein esille tulevat puheet, myytit ja uskomukset ammattisotilaiden heikosta palkkauksesta on pelkkää asiantuntemattomien höpinää. Liian pienen palkan takia kukaan ei ole vielä nälkään/janoon kuollut tai joutunut muuttamaan rivitalokolmiostaan yömajaan.

Seuraava kysymys on tietysti, että mistä se ammattisotilaan kuukausipalkka tai paremminkin kuukausiansio koostuu ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Suoraan kysymykseen suora vastaus: kuukausipalkka koostuu valtion palkkausjärjestelmän mukaisesti tehtäväkohtaisesta palkasta ja suoritusarviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä (esim. +17%, +22% jne.). Kuukausipalkan lisäksi kuukausiansioihin voi sisältyä vielä verovapaana maksettavia lisiä, jotka tyypillisesti ovat sotaharjoituskorvauksia (sh-päiväraha + sh-korvaus = n. 158eur/pv) ja virkamatkojen päivärahoja (39eur/pv). Mitään kovin hikistä urakkaa ei kädet savessa tarvitse painaa, että tehtävästä riippuen kuukausiansiot heilahtavat käytännössä helposti 3000 - 4000 eur/kk haarukkaan. Jotkut yltävät vielä sen ylitsekin.

Valtion vuosilomaoikeus (VES) on 30 tai 38 pv/a (yli 15 vuotta palveluksessa) ja kalenteriin sijoitettuna yhteen lomaviikkoon vaaditaan 5 lomapäivää (ma-pe). Esimerkiksi 30 päivän lomaoikeudella vuosilomaa kertyy täten 6 vko. Tätä voi pidentää vaihtamalla lomarahoja vapaaksi, mikä on suositeltava käytäntö. Vertailun vuoksi yksityisellä sektorilla tyypillisesti myös lauantai lasketaan lomapäiväksi, mikä tarkoittaa vain 5 viikon vuosilomaa.

Suurin yksittäistaistelijan etu on kuitenkin saavutettavissa oleva hyötysuhde henkilön fyysiseen ikään, työmäärään ja koulutuksen tasoon verrattuna. Siviilimaailman keskimääräisiin koulutus- ja kokemusvaatimuksiin suhteutettuna hyvinkin vähäisellä koulutuksella ja nuorella iällä on mahdollista päästä vakituiseen virkaan sekä jo kohtalaisen vastuullisiin ja haastaviin tehtäviin. Puolustusvoimat on perinteisesti varmaan tämän maan ainoa työnantaja, jossa nuoria ihmisiä oikeasti jopa suositaan ja nuori pääsee helposti työnsyrjään kiinni. Nuorten työasiat eivät varmasti järjesty ihan samalla tavalla vaikkapa jossain suomalaista selkänahkaa vieraan hyödyksi parkitsevassa ulkomaalaisomisteisessa yt-pörssiyhtiössä.

Asiaa voidaan myös konkretisoida parin karkean esimerkkitapauksen avulla:

Ammattialiupseeri: Missä muualla 20 vuotias vain lukion ja aliupseerikoulun käynyt nuori ihminen ilman osaamista tai muuta työkokemusta voi saada käytännössä alusta asti vakituisen viran sekä saavuttaa kuukaudessa lähtöpalkkanaan n. 1900 - 2100 eur/kk + sh-korvaukset?

Sotatieteiden kandidaatti: Missä muualla 24 vuotias vain lukion ja kandidaatin tutkinnon suorittanut nuori ihminen ilman osaamista tai muuta työkokemusta voi saada käytännössä vakituisen viran, turvatun tulevaisuuden hamaan 55 vuoden eläkeikään asti sekä saavuttaa lähtöpalkkanaan kuukaudessa n. 1900 - 2100 eur/kk + sh-korvaukset.

Oikea vastaus molempiin esimerkkitapauksiin on: ei ainakaan Suomessa missään muualla.

Kysymykseen ammattisotilaiden "oikeasta" määrästä esitän vastakysymyksen: tarvitseeko jokaisen ammattisotilaan olla virassa? Asevelvollisuuslain nojalla jokainen ikähaarukkaan sopiva ammattisotilas on asevelvollinen ja siten Puolustusvoimien käytettävissä myös ollessaan reservissä.

Sen verran kommentoin, että kyllä Suomessa on edelleen aloja, jonne voi lähes suoraan kävellä armeijasta ja päästä kohtuullisiin ansioihin. Jopa parempiin, kuin esimerkissäsi. Esimerkkeinä mainittakaan mm. yksityinen turvallisuussala, kuljetusala kokonaisuudessaan sekä tietyin ehdoin raksat. Vartiointi ja kuljetus rekrytoivat myös laman aikana ja tekijöistä on jopa jossain määrin pulaa. Aika moni myös työllistyy kyseisille aloille heti armeijan jälkeen ensimmäiseen oikeaan työpaikkaansa.

Sotilaiden eläke-etu on kyllä huomattava ja onkin vainan kysymys ennen kuin tuohon puututaan tavalla tai toisella.
 
Valtion vuosilomaoikeus (VES) on 30 tai 38 pv/a (yli 15 vuotta palveluksessa) ja kalenteriin sijoitettuna yhteen lomaviikkoon vaaditaan 5 lomapäivää (ma-pe). Esimerkiksi 30 päivän lomaoikeudella vuosilomaa kertyy täten 6 vko. Tätä voi pidentää vaihtamalla lomarahoja vapaaksi, mikä on suositeltava käytäntö. Vertailun vuoksi yksityisellä sektorilla tyypillisesti myös lauantai lasketaan lomapäiväksi, mikä tarkoittaa vain 5 viikon vuosilomaa.

Aiheen vierestä ja sotilaiden virkaehtoihin kantaaottamatta:

Missä välissä lomaviikon on alkanut saada valtiolla 5:llä lomapäivällä? Viime vuosikymmenellä ollessani virkamiehenä lomaviikkoon kului 6 lomapäivää, joten vuodessa oli lomaa normaalit 5 viikkoa. Ylimääräinen lomaviikko vastaa useamman prosentin palkankorotusta, miten siitä on voitu olla hiljaa?
 
Aiheen vierestä ja sotilaiden virkaehtoihin kantaaottamatta:

Missä välissä lomaviikon on alkanut saada valtiolla 5:llä lomapäivällä? Viime vuosikymmenellä ollessani virkamiehenä lomaviikkoon kului 6 lomapäivää, joten vuodessa oli lomaa normaalit 5 viikkoa. Ylimääräinen lomaviikko vastaa useamman prosentin palkankorotusta, miten siitä on voitu olla hiljaa?
Kyllä se minun tietääkseni on edelleen 6 päivää viikkoa kohti.
 
Sen verran kommentoin, että kyllä Suomessa on edelleen aloja, jonne voi lähes suoraan kävellä armeijasta ja päästä kohtuullisiin ansioihin. Jopa parempiin, kuin esimerkissäsi. Esimerkkeinä mainittakaan mm. yksityinen turvallisuussala, kuljetusala kokonaisuudessaan sekä tietyin ehdoin raksat. Vartiointi ja kuljetus rekrytoivat myös laman aikana ja tekijöistä on jopa jossain määrin pulaa. Aika moni myös työllistyy kyseisille aloille heti armeijan jälkeen ensimmäiseen oikeaan työpaikkaansa.

Sotilaiden eläke-etu on kyllä huomattava ja onkin vainan kysymys ennen kuin tuohon puututaan tavalla tai toisella.

Eläke-etu on toki kohtuullinen ja kompensoi osin siviilipuolen parempia palkkojaja muita tuösuhde-etuja. Jos siihen puututaan, pitäisi pitää mielessä minkä takia se on aikanaan luotu. Jotta ammattisotilaiden keski-ikä pysyisi riittävän alhaisena. Tavoitteena viimeisimmässä puolutusvoimauudistuksessa on taata riittävästi kouluttajia kentälle. Siksi muun muassa sotilasläänit lakkautetaan ja virkarakennetta pyritään keventämään, niin että olisi enemmän nuorempia upseereita ja aliupseereita. Muta siellä kentällä ei yli 50-vuotiailla paljonkaan enää ole hommia. Vaikka olisi kovakuntoinen, ei sitä yli 50-kymppinen pysy varusmiesten vauhdissa vuodesta toiseen. Ruotsin puolelta voi katsoa ikäviä esimerkkejä kun sotilaiden eläkeikä nostettiin siviilien vastaavaksi. Esikuntaukkoja riittää, joukkueen kouluttajista on uupeloa.

Jos järjestelmää muutetaan, pitää kehittää keino millä sotilas palvelee vaikka 10-15 vuotta ja hänellä on sen jälkeen aito tuettu mahdollisuus siirtyä siviilimarkkinoille. Vaikka viime vuosina sotilaat ovat vielä hyvin työllistyneet, kilpailu kovenee kokoajan ja tutkintoja kysytään yhä enemmän. Pelkillä kranaatinheitinammuttamisoikeuksilla ei jatkossa välttämättä pääse enää henkilöstöpäälliköksi jne. Vain osalla ammattisotilaista on suoraan siviiliin soveltuva koulutus ja varsinkin alle 15-vuotta palvelleet ovat (toivottavasti) oleet pääosin kentällä eivätkä vielä välttämättä ole erikoistuneet esim henkilöstöhallintoon, kuljetuksiintai turva-alaan.
 
Tulee mieleen palomiesten eläkeiän nosto....
 
Kyllä se minun tietääkseni on edelleen 6 päivää viikkoa kohti.

Tietosi lienee vanhentunutta.

Valtiolla on jo muutaman vuoden oltu järjestelmässä, jossa 1 ansaittu lomapäivä vastaa 1 oikeaa lomapäivää eli viikon loma syö 5 lomapäivää. Siitä hämärästä lauantaipäivien laskennasta onneksi päästiin eroon.

Mitä upseerien palkkoihin tulee, niin kyllä ne nykyisin ovat kilpailukykyiset niin muiden virkamiesten kuin yksityisenkin sektorin palkkoihin.

Upseerit ja muut virkamiehet vaan tuppaavat vertaamaan peruspalkkojaan yksityisen sektorin kokonaispalkkoihin. Valtiollahan vanha ikälisäsysteemi korvattiin palkkajärjestelmällä, jossa henkilökohtainen palkan osa tulee peruspalkan päälle ja suuruus on helposti 30 - 40 %:a.

Verottajan tiedoista vuoden takaa löytyy hyvät perustiedot erilaisten sotilaiden palkoista, siis kokonaispalkoista sisältäen myös henkilökohtaiset lisät. Päälle tulee sitten vielä verottomat päivärahat ym. http://www.taloussanomat.fi/tyomark...altion-ammateissa-1-15510-525-ekk/20137310/12

aliupseeri 3060
nuorempi upseeri 3423
opistoupseeri 3749
erikoisupseeri 4443
upseeri 4600
esiupseeri 5365
eversti 6259
kenraali 8228

Ei noita palkkoja voi mitenkään palkkakuopassa oleviksi väittää. Vähintäänkin kelvolliset palkat, vallankin jos huomioi palkallisen opiskeluajan, 100 %:n työllisyyden ja eläke-edut.
 
Viimeksi muokattu:
Taas näitä "mediaanipalkkoja"..joiden laskutapaa en ymmärrä...
 
Taas näitä "mediaanipalkkoja"..joiden laskutapaa en ymmärrä...

Kerro toki sitten omat tietosti "todellisista" palkoista.

Nuo kiroamasi mediaanipalkat ovat kuitenkin Tilastokeskuksen julkaisemat, joten eivät ne aivan hatusta vedettyjä voi olla. Sitäpaitsi nuo ovat melkolailla samalla hehtaarilla, johon yleisen elämänkokemuksenkin mukaan upseerien (ja muiden virkamiesten) palkat sijoittuvat.

Uutisen mukaan: "Summat ovat säännöllisen työajan ansioita, eli sisältävät tehtäväkohtaisen palkan lisäksi henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät ja luontoisedut. Ylityö palkkoja, päivystys- ja varallaolokorvauksia, lomarahoja ja tulospalkkioita niissä ei huomioida."


EDIT: Upseeriliitto ilmoittaa omassa jäsenlehdessään täysin saman suuntaiset palkat. Onko nekin jotenkin väärin ilmoitettu? Mikäköhän siinä olisi ideana?

http://www.upseeriliitto.fi/files/3631/Paasihteerin_palsta_5_2013.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärtääkseni poliisiopiskelijat joutuivat luopumaan opiskeluajan eduistaan ja nyt ovat samalla viivalla muiden opiskelijoiden kanssa. Vähän ihmettelen miksi sama ei päde mpkk:ssa opiskeleviin.
 
Kerro toki sitten omat tietosti "todellisista" palkoista.

Aikanaan ihmetytti, miten oma teknikkoluutnantin tilipussi (vuotuinen) poikkesi n. 40% alaspäin silloisesta teknikkoluutnantin julkisuudessa esitetystä mediaanipalkasta. Ehken siihen oli syynä, ettei sh-rahoja pahemmin ollut tarjolla tai muita ansionlisiä. Tuntuu, että laskentaperusteet mediaanipalkalle ovat välillä vähän "best case".
 
Back
Top