HS-kysely Sotilaat huolissaan Venäjän aikeista

Kyllä se minun tietääkseni on edelleen 6 päivää viikkoa kohti.

Vastaus omaan kysymykseeni:

http://www.valtiotyonantaja.fi/leht...stuu_Muutokset_koskevat_vuotta_2010/index.jsp
http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/05_Virka_ja_tyoehdot/10_lomat/index.jsp

Vuonna 2008 on näköjään hövelisti lyhennetty valtion virkamiesten vuosittaista työaikaa 36,25 tunnilla vuodessa antamalla viikko lisää lomaa. Ilmankos poru valtion uudesta palkkausjärjestelmästä kuoli noihin aikoihin.
 
Vastaus omaan kysymykseeni:

http://www.valtiotyonantaja.fi/leht...stuu_Muutokset_koskevat_vuotta_2010/index.jsp
http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/05_Virka_ja_tyoehdot/10_lomat/index.jsp

Vuonna 2008 on näköjään hövelisti lyhennetty valtion virkamiesten vuosittaista työaikaa 36,25 tunnilla vuodessa antamalla viikko lisää lomaa. Ilmankos poru valtion uudesta palkkausjärjestelmästä kuoli noihin aikoihin.

En kyllä muista mitään lisäviikkoa lomiin. Sen sijaan muutettiin talvilomapidennys käytäntöä, joka ei käytännössä vaikuttanut loman pituuteen mitenkään.
"https://www.upseeriliitto.fi/lehti/1._paaluottamusmies/sal_2009/sal_2_2009_vuosilomasopimus_muuttui":
"Lomapäivät ovat lukumäärältään vastaavat kuin aiemman sopimuksen mukaiset lomapäivät lisättynä talvilomapidennyspäivillä. Esimerkiksi pidemmän lomaoikeuden aiempi lomamäärä 36+9 antoi lomaa 7 viikkoa ja 3 päivää. Uuden järjestelmän 38 päivää antaa tuon saman 7 viikkoa ja 3 päivää.
Heikennyksenä uudessa sopimuksessa on se, että lauantaille sijoittuva arkipyhä ei enää anna ”ilmaista” lomapäivää, jonka voi käyttää jossain muualla. "
 
38 lomapäivää ei ole huono, päinvastoin. Mulla ei ole ikinä mahdollista saada noin paljon lomaa vuodessa.
Olen nyt huipulla mikä tarkoittaa 5 viikkoa.

Ei sillä en vaihtaisi hommia, mutta ikään kuin vertailuna.
 
Venäjästä olen huolissani, en sotilaiden lomista.
Totean vain, ettei ammattisotilaan lomaetu ole mikään erityisen huono.
 
Pv:n viime aikojen supistukset ovat olleet monessa suhteessa silkkaa silmänlumetta. Esimerkiksi upseerikunnan vahvuuteen ei ole kajottu. Vaikka sodanajan vahvuudesta on hävinnyt reippaasti yli puolet, ei esikuntien puolella ole tehty vastaavaa vähennystä. Koulutusorganisaatiotahan ei tietenkään voi juuri kopeloida, mutta majurin-kenraalin arvoisista olisi pitänyt vähentää hyvinkin puolet. Hyvä lähtökohta olisi puolittaa virkojen määrä kaikilla em. tasoilla.

Nythän ollaan tilanteessa, jossa henkilöstön supistuksen sijaan on samaa porukkaa ulkoistettu, jolloin saadaan käytännössä entinen työpanos, joskin sopimuksin kankeutetuin käytännöin, mutta merkittävästi korotetulla hinnalla. Toisaalta lakkautettujen esikuntien yms. porukka on pitänyt sijoittaa uudestaan ja rakentaa jopa uusia esikuntarakennuksia. Nyt maksetaan sitten vuokria niin uusista, kuin vanhoistakin esikuntatiloista, vaikka niissä hoidetaan osittain väkisin keksittyjä työtehtäviä, joita ei pitäisi enää ensinkään olla olemassa johdettavien joukkojen poistuttua.

Todellisten säästöjen rinnalla on siis toteutettu massiivinen puolustusbudjetin sisäinen rahansiirto, jossa rahoja on siirretty hankinnoista, koulutuksesta ja käyttömenoista täysin turhien upseerivirkojen kustannusten kattamiseen. Summia on maallikon mahdoton tarkasti ynnäillä, mutta kolminumeroisesta määrästä miljoonia puhutaan, vaikka arvioitaisiin pelkkiä palkkoja sivukuluineen.

Tämä leikkaus ei ole poliitikkojen tekosia, vaan upseerien itsensä kehittelemää kuorrutusta. Vaan onhan painopiste ihan ääneenkin todettu, eli "ydintoiminnot turvataan".

Edit

Tarkastinpa taulukoista ja jos ajatellaan poistuman olevan suuruusluokkana vaikkapa 650 virkaa ja keskipalkan sivukuluineen n. 115000 € vuodessa, niin päästään 80 miljoonan euron kokonaiskustannukseen. Ei siis ihan edellä esittämääni sataa miljoonaa. Päälle sitten kiinteistökulut ja ulkoistamisen kustannukset yms. temppukustannukset.
 
Viimeksi muokattu:
En kyllä muista mitään lisäviikkoa lomiin. Sen sijaan muutettiin talvilomapidennys käytäntöä, joka ei käytännössä vaikuttanut loman pituuteen mitenkään.
"https://www.upseeriliitto.fi/lehti/1._paaluottamusmies/sal_2009/sal_2_2009_vuosilomasopimus_muuttui":
"Lomapäivät ovat lukumäärältään vastaavat kuin aiemman sopimuksen mukaiset lomapäivät lisättynä talvilomapidennyspäivillä. Esimerkiksi pidemmän lomaoikeuden aiempi lomamäärä 36+9 antoi lomaa 7 viikkoa ja 3 päivää. Uuden järjestelmän 38 päivää antaa tuon saman 7 viikkoa ja 3 päivää.
Heikennyksenä uudessa sopimuksessa on se, että lauantaille sijoittuva arkipyhä ei enää anna ”ilmaista” lomapäivää, jonka voi käyttää jossain muualla. "

En muista nauttineeni valtiolla ollessani talviloman pidennyksestä tai edes kuulleeni niistä. Syynä saattoi olla se, että määräaikaisuuksista johtuen lomat käytettiin pois kokonaisuudessaan (5v) kesällä. Saattoi olla niinkin, että kesällä oli käytettävä vähintään neljä viikkoa, jottei lomakauden ulkopuolelle jäisi lomapäiviä kuin viikon verran. Siihen aikaan taisi olla vielä pari korvattavaa arkipyhääkin. No, joka tapauksessa töitä tykättiin tehdä ja ikkunoista loisti valot usein virka-ajan ulkopuolellakin.
 
Pv:n viime aikojen supistukset ovat olleet monessa suhteessa silkkaa silmänlumetta. Esimerkiksi upseerikunnan vahvuuteen ei ole kajottu. Vaikka sodanajan vahvuudesta on hävinnyt reippaasti yli puolet, ei esikuntien puolella ole tehty vastaavaa vähennystä. Koulutusorganisaatiotahan ei tietenkään voi juuri kopeloida, mutta majurin-kenraalin arvoisista olisi pitänyt vähentää hyvinkin puolet. Hyvä lähtökohta olisi puolittaa virkojen määrä kaikilla em. tasoilla.
Nythän ollaan tilanteessa, jossa henkilöstön supistuksen sijaan on samaa porukkaa ulkoistettu, jolloin saadaan käytännössä entinen työpanos, joskin sopimuksin kankeutetuin käytännöin, mutta merkittävästi korotetulla hinnalla. Toisaalta lakkautettujen esikuntien yms. porukka on pitänyt sijoittaa uudestaan ja rakentaa jopa uusia esikuntarakennuksia. Nyt maksetaan sitten vuokria niin uusista, kuin vanhoistakin esikuntatiloista, vaikka niissä hoidetaan osittain väkisin keksittyjä työtehtäviä, joita ei pitäisi enää ensinkään olla olemassa johdettavien joukkojen poistuttua.

Todellisten säästöjen rinnalla on siis toteutettu massiivinen puolustusbudjetin sisäinen rahansiirto, jossa rahoja on siirretty hankinnoista, koulutuksesta ja käyttömenoista täysin turhien upseerivirkojen kustannusten kattamiseen. Summia on maallikon mahdoton tarkasti ynnäillä, mutta kolminumeroisesta määrästä miljoonia puhutaan, vaikka arvioitaisiin pelkkiä palkkoja sivukuluineen.

Tämä leikkaus ei ole poliitikkojen tekosia, vaan upseerien itsensä kehittelemää kuorrutusta. Vaan onhan painopiste ihan ääneenkin todettu, eli "ydintoiminnot turvataan".
Tarkastinpa taulukoista ja jos ajatellaan poistuman olevan suuruusluokkana vaikkapa 650 virkaa ja keskipalkan sivukuluineen n. 115000 € vuodessa, niin päästään 80 miljoonan euron kokonaiskustannukseen. Ei siis ihan edellä esittämääni sataa miljoonaa. Päälle sitten kiinteistökulut ja ulkoistamisen kustannukset yms. temppukustannukset.


Kannattaa tutustua pv-uudistuksesta kertovaan aineistoon vaikka pv.fi-sivustolta. Muutama kommentti väitteisiisi:
- "Sodan ajan vahvuudesta on hävinnyt reippaasti yli puolet". Sodan ajan vahvuus laskee kolmanneksella, 350 000:sta 230 000:een. Koska meillä on aina ollut naurettavan vähän ammattisotilaita sodan ajan joukoissa, pyritään heistä tietenkin pitämään kiinni jos mahdollista. Suurten sodan ajan joukkojen aikana meillä oli paljon sijoituksia, joihin olisi pitänyt laittaa ammattisotilas, mutta kun heitä ei ollut, laitettiin reserviläinen. Onneksi ei tarvinnut koskaan testata miten reserviläinen pärjää esim pataljoonan komentajana. Nyt pyritään nämä kaikki paikat täyttämään vaatimusten mukaisilla ammattilaisilla.
- "Esikuntia ei ole vähennetty". Todellisuudessa neljä sotilasläänin esikuntaa lakkautetaan, yksi kokonainen johtamistaso poistetaan maavoimista. Yhtään uutta esikuntarakennusta ei ole puolustusvoimiin rakenteilla. Joukkojen siirtojen johdosta joitakin koulutus- ja varastotiloja joudutaan rakentamaan.
- "Majurin-kenraalin arvoista olisi pitänyt vähentää puolet". Perustuen mihin? Siihen ettet tykkää ylemmistä upseereista? Jos puolustusvoimien henkilöstö supistuu 15%, miksi ylemmästä päästä pitäisi leikata puolet? Ei ne pv:n lakisääteiset tehtävät ole mihinkään muuttuneet vaikka väki vähenee. Ja jos oikein muistan niin Stalin puhdisti aikoinaan puna-armeijan vanhempaa johtoa oikein rankemmallakin kädellä. Tulos ei talvisodan perusteella ollut kummempi, ei se sota oikein junioriupseereiden johdolla sujunut. Olisi pitänyt varmaan antaa kokonaan siviilien johdettavaksi?
- "Ydintoiminnot turvataan". Todeallakin, näin on. Onko puolustusvoimien ydintoimintaa kasarmien siivous, ruoan laitto tai kuorma-autojen korjaus? Ei taida olla, sen sijaan sotilaallinen maanpuolustus on. Kriisiaikoina kasarmien siivoajiatai kuorma-autojen korjaajia löytyy siviilistä puolustustilalain voimin vaikka kymmenkertainen määrä. Niitä majureita, everstiluutnantteja, everstejä ja kenraaleita jotka osaavat sodan käynnin on kuitenkin vähemmän tarjolla. Siksi ammattisotilaista pidetään kiinni viimeiseen asti.
- "Massiivinen rahansiirto". Ensinnäkin 80 miljoonaa on 3% puolustusbudjetista. Ei kovinkaan massiiivista, varsinkin kun laskelmasi on ihan pielessä. 115 000 euron keskipalkka? Tuollaisiin tuloihin taitaa päästä puolustusvoimissa vain puolustusvoimain komentaja. Kaikilla muilla upseereilla on huomattavasti pienemmät palkat.
- Ulkoistamisen kannattavuudesta olen osin samaa mieltä, mutta se ei todellakaan ole upseerien keksintö vaan valtionvarainministeriön ja puolustusministeriön puolustusvoimille käskemää toimintaa. Puolustusvoimat on vastustanut ulkomaistamista jo pitkään...ja turhaan.
 
Kiva kun osalla on "pitkät lomat". osa saa märehtiä normeja ja sit poltetaan osalta vielä ketjuttamalla virkoja.
 
Koska 80/90-lukujen taitteesta saakka vallalla on ollut käsitys, jonka mukaan kertausharjoituksilla ei ole laajemmassa mitassa merkitystä sotalaitoksen suorituskyvyn kannalta. Tällaiseen päätelmään tulee, kun katsoo millä herkkyydellä juuri kertausharjoituksia aina on oltu ensimmäisenä leikkaamassa ja miten alhaisia tavoitetasot ovat silloinkin, kun rahoitusta on käytettävissä.

Mitä olen itseäni vanhemmilta kuullut, niin eivät nuo 80-luvun ryyppyreissut joita myös kertausharjoituksiksi kutsuttiin varmastikaan olleet hirvittävän merkityksellistä sotalaitoksen suorituskyvyn kannalta ;)
 
Kannattaa tutustua pv-uudistuksesta kertovaan aineistoon vaikka pv.fi-sivustolta. Muutama kommentti väitteisiisi:
- "Sodan ajan vahvuudesta on hävinnyt reippaasti yli puolet". Sodan ajan vahvuus laskee kolmanneksella, 350 000:sta 230 000:een. Koska meillä on aina ollut naurettavan vähän ammattisotilaita sodan ajan joukoissa, pyritään heistä tietenkin pitämään kiinni jos mahdollista. Suurten sodan ajan joukkojen aikana meillä oli paljon sijoituksia, joihin olisi pitänyt laittaa ammattisotilas, mutta kun heitä ei ollut, laitettiin reserviläinen. Onneksi ei tarvinnut koskaan testata miten reserviläinen pärjää esim pataljoonan komentajana. Nyt pyritään nämä kaikki paikat täyttämään vaatimusten mukaisilla ammattilaisilla.
- "Esikuntia ei ole vähennetty". Todellisuudessa neljä sotilasläänin esikuntaa lakkautetaan, yksi kokonainen johtamistaso poistetaan maavoimista. Yhtään uutta esikuntarakennusta ei ole puolustusvoimiin rakenteilla. Joukkojen siirtojen johdosta joitakin koulutus- ja varastotiloja joudutaan rakentamaan.
- "Majurin-kenraalin arvoista olisi pitänyt vähentää puolet". Perustuen mihin? Siihen ettet tykkää ylemmistä upseereista? Jos puolustusvoimien henkilöstö supistuu 15%, miksi ylemmästä päästä pitäisi leikata puolet? Ei ne pv:n lakisääteiset tehtävät ole mihinkään muuttuneet vaikka väki vähenee. Ja jos oikein muistan niin Stalin puhdisti aikoinaan puna-armeijan vanhempaa johtoa oikein rankemmallakin kädellä. Tulos ei talvisodan perusteella ollut kummempi, ei se sota oikein junioriupseereiden johdolla sujunut. Olisi pitänyt varmaan antaa kokonaan siviilien johdettavaksi?
- "Ydintoiminnot turvataan". Todeallakin, näin on. Onko puolustusvoimien ydintoimintaa kasarmien siivous, ruoan laitto tai kuorma-autojen korjaus? Ei taida olla, sen sijaan sotilaallinen maanpuolustus on. Kriisiaikoina kasarmien siivoajiatai kuorma-autojen korjaajia löytyy siviilistä puolustustilalain voimin vaikka kymmenkertainen määrä. Niitä majureita, everstiluutnantteja, everstejä ja kenraaleita jotka osaavat sodan käynnin on kuitenkin vähemmän tarjolla. Siksi ammattisotilaista pidetään kiinni viimeiseen asti.
- "Massiivinen rahansiirto". Ensinnäkin 80 miljoonaa on 3% puolustusbudjetista. Ei kovinkaan massiiivista, varsinkin kun laskelmasi on ihan pielessä. 115 000 euron keskipalkka? Tuollaisiin tuloihin taitaa päästä puolustusvoimissa vain puolustusvoimain komentaja. Kaikilla muilla upseereilla on huomattavasti pienemmät palkat.
- Ulkoistamisen kannattavuudesta olen osin samaa mieltä, mutta se ei todellakaan ole upseerien keksintö vaan valtionvarainministeriön ja puolustusministeriön puolustusvoimille käskemää toimintaa. Puolustusvoimat on vastustanut ulkomaistamista jo pitkään...ja turhaan.

Kyllähän se lähtötaso sodanajan vahvuudessa oli yli 500000 miestä, ei 350000. Byrokratian tolkuton paisuttaminenhan on nyky-yhteiskunnan syöpä, joten ei Pv yksin ole asiassa liikkeellä. Jos oikein haluaa, niin voi tietysti uskoa siihen, että jokaisen leikkauksen jälkeen on esikuntakuviot käyty tiheällä kammalla läpi ja aina saatu vastaukseksi, että tarvitaan 1384 (tjsp) virkaa. Minä en tuota osta, kyllähän byrokratia pitää leikkautua mukana, kun joukkoja vähennetään, tai hukka perii, niin kuin nyt on käymässä.

Esittämäni palkkauksen taso oli Upseeriliiton ilmoittama, majureilla keskimäärin 64000 € per vuosi, everstiluutnanteilla 74000. Kun ottaa lähhtölukeman noiden puolivälistä ja lisää sivukulut, luokkaa 70%, niin päästään suuruusluokkaan 115000 € per upseeri per vuosi. Ihan turha ottaa tähän mitään henkilökohtaisia kaunoja mukaan, siitä ei ole kysymys. Yläpäätä leikkaisin siksi, että luutnantin...kapteenin arvoinen porukka on paljon enemmän sidoksissa toimintoihin, joita ei ole leikattu.

Mikä sitten on vähäistä rahan käyttöä. 3-4% vuodessa tarkoittaa, että vuosikymmenessä rahoitetaan tyhjäkäyntiä jokseenkin yhden vuoden hankintabudjettia, tai karkeasti esim. NASAMS-hankinnan loppusummaa vastaavalla rahamäärällä. Minusta tuo ei ole vähän. On myös mielenkiintoista, että Pv on ilmoittanut järjestelmän ylläpidon maksavan seuraavalla vaalikaudella yhteensä n. 400 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Kuinka ollakaan, samalla ajanjaksolla halutaan teettää samalla summalla työtä jota ei pitäisi edes olla olemassa. Pöyristyttävää touhua.
 
Mitä olen itseäni vanhemmilta kuullut, niin eivät nuo 80-luvun ryyppyreissut joita myös kertausharjoituksiksi kutsuttiin varmastikaan olleet hirvittävän merkityksellistä sotalaitoksen suorituskyvyn kannalta ;)

Näin minäkin olen ymmärtänyt. Ainakin hajonta koulutuksen tasossa oli paljon nykyistä suurempi. Toisaalta sankaritarinoita on aina liikkeellä, ihan kaikkea ei kannata uskoa.
 
Näin minäkin olen ymmärtänyt. Ainakin hajonta koulutuksen tasossa oli paljon nykyistä suurempi. Toisaalta sankaritarinoita on aina liikkeellä, ihan kaikkea ei kannata uskoa.

Niinpä, mutta on noita muisteloita sen verran kuultu, etten usko niiden ihan tuulesta temmattujan olevan.
 
Kannattaa tutustua pv-uudistuksesta kertovaan aineistoon vaikka pv.fi-sivustolta. Muutama kommentti väitteisiisi:
- "Sodan ajan vahvuudesta on hävinnyt reippaasti yli puolet". Sodan ajan vahvuus laskee kolmanneksella, 350 000:sta 230 000:een. Koska meillä on aina ollut naurettavan vähän ammattisotilaita sodan ajan joukoissa, pyritään heistä tietenkin pitämään kiinni jos mahdollista. Suurten sodan ajan joukkojen aikana meillä oli paljon sijoituksia, joihin olisi pitänyt laittaa ammattisotilas, mutta kun heitä ei ollut, laitettiin reserviläinen. Onneksi ei tarvinnut koskaan testata miten reserviläinen pärjää esim pataljoonan komentajana. Nyt pyritään nämä kaikki paikat täyttämään vaatimusten mukaisilla ammattilaisilla.
- "Esikuntia ei ole vähennetty". Todellisuudessa neljä sotilasläänin esikuntaa lakkautetaan, yksi kokonainen johtamistaso poistetaan maavoimista. Yhtään uutta esikuntarakennusta ei ole puolustusvoimiin rakenteilla. Joukkojen siirtojen johdosta joitakin koulutus- ja varastotiloja joudutaan rakentamaan.
- "Majurin-kenraalin arvoista olisi pitänyt vähentää puolet". Perustuen mihin? Siihen ettet tykkää ylemmistä upseereista? Jos puolustusvoimien henkilöstö supistuu 15%, miksi ylemmästä päästä pitäisi leikata puolet? Ei ne pv:n lakisääteiset tehtävät ole mihinkään muuttuneet vaikka väki vähenee. Ja jos oikein muistan niin Stalin puhdisti aikoinaan puna-armeijan vanhempaa johtoa oikein rankemmallakin kädellä. Tulos ei talvisodan perusteella ollut kummempi, ei se sota oikein junioriupseereiden johdolla sujunut. Olisi pitänyt varmaan antaa kokonaan siviilien johdettavaksi?
- "Ydintoiminnot turvataan". Todeallakin, näin on. Onko puolustusvoimien ydintoimintaa kasarmien siivous, ruoan laitto tai kuorma-autojen korjaus? Ei taida olla, sen sijaan sotilaallinen maanpuolustus on. Kriisiaikoina kasarmien siivoajiatai kuorma-autojen korjaajia löytyy siviilistä puolustustilalain voimin vaikka kymmenkertainen määrä. Niitä majureita, everstiluutnantteja, everstejä ja kenraaleita jotka osaavat sodan käynnin on kuitenkin vähemmän tarjolla. Siksi ammattisotilaista pidetään kiinni viimeiseen asti.
- "Massiivinen rahansiirto". Ensinnäkin 80 miljoonaa on 3% puolustusbudjetista. Ei kovinkaan massiiivista, varsinkin kun laskelmasi on ihan pielessä. 115 000 euron keskipalkka? Tuollaisiin tuloihin taitaa päästä puolustusvoimissa vain puolustusvoimain komentaja. Kaikilla muilla upseereilla on huomattavasti pienemmät palkat.
- Ulkoistamisen kannattavuudesta olen osin samaa mieltä, mutta se ei todellakaan ole upseerien keksintö vaan valtionvarainministeriön ja puolustusministeriön puolustusvoimille käskemää toimintaa. Puolustusvoimat on vastustanut ulkomaistamista jo pitkään...ja turhaan.

PV,n ammattisotilaitten määrä ei ole yksinkertainen kysymys.
Jos puhutaan nuoremmista ja kentällä toimivista, on varmasti helppo löytää sopu siitä, että heitä tarvitaan, ehkä jopa lisää.
Tämä majurista eversti väli sen sijaan epäilyttää. Koska joukkoja on faktisesti vähennetty, en oikein usko joukon olevan yhtä tarpeellinen. Kenraalikuntakin on kasvanut samalla kun SA-vahvuus on pienentynyt.
Yleisen elämnkokemuksen perusteella väitän tämän johtuvan muusta kuin sotilaallisesta tarpeesta. Olet toki oikeassa, ettei pataljoonaa pidä antaa luutnantille, mutta tuntemani majurit eivät ehkä edusta sitä kuvaa joka minulla on komentajasta.
 
Niin mitä kai yritän tähdentää on että jatkossa on myös julkisella sektorilla opittava tekemään strategista henkilöstöjohtamista jatkuvassa supistuvien resurssien oloissa, sillä muuten mahdolliset pienet budjettikorotukset menevät palkkakuluihin. Samalla määräaikaisuutta on kait pakko lisätä ja henkilöstörakenteen uudelleenkohdentamista jatkettava. Myös hankintaosaamista sekä taloushallinnon hoitoa on pakko kehittää. Uskon että jatkossa niukkuus on pysyvä olotila ja viime vuosina nähty säästäminen kustannuksista välittämättä on vain pakko loppua jos Venäjästä oikeasti ollaan huolissaan. Ja tämä viestin soisi kantautuvan myös Upseeriliiton suuntaan.
 
Ensinnäkin Suomessa on perinteisesti ollut naurettavan vähän kantahenkilökuntaa sijoitettavaksi sodanajanjoukkoihin, kun vertaa mihin tahansa kaaderiperusteiseen asevelvollisuusarmeijaan. 550k aikana tilanne oli katastrofaalinen ja tiputus 350k:n paransi lähinnä operatiivisten joukkojen tilannetta. Taistelevien joukkojen (JV, PST, TYK, MEK) SA-perusyksikönpäälliköksi ei kyllä riitä reserviläisen osaaminen - ei osin edes joukkuetasolle (TIED-, PSTOHJ). Monissa esikunnissa ja tukevien joukkojen yksikönpäälliköiden tehtävissä taas se siviiliosaamista omaava reserviläinen tosin voi taas olla sitä kapiaista parempi.

Kannattaa miettiä sitä, että niissäkin joukoissa jossa khenk:aa on sijoitettu tälle tasolle on kapiaisten kokemus- ja osaamistaso muihin maihin ja jopa meidän omia standardejamme KRIHA operaatioissa alempi. Esimerkkinä vaikkapa Britti armeija jossa "ylenemistahti" vastaa melko hyvin omaamme Komppanian päällikkö on aina majuri (Näin on myös meillä KRIHA operaatioissa). Vaikka paikka olisikin jyvitetty kantahenkilökunnalle, on meidän SA-joukoissa kyseisessä tehtävässä pääsääntöisesti luutnantti - yliluutnantti. Tämä tarkoittaa sitä että KPÄÄL on suomalaisessa organisaatiossa pääsääntöisesti 10v vähemmän kokenut. Vastaavasti PKOM on SA-joukoissa yleensä kapteeni-majuri. BA:ssa ye-everstiluutnatti. Tässä ero on vielä radikaalimpi...mitäpä luulette kuinka paljon enemmän näkemystä ja kokemusta on YE-evl:lla kun SM-kapteenilla....ainakin se 10 palvelusvuotta!

Ei muuta kun nimenomaan leikataan sitä kokenutta väkeä ja lisätään kersantteja...siitähän onkin sitten näppärä sitten siirtyä ammattiarmeijaan - mihin me sitten enään niitä reserviläisiä tarvitaan, ei muuta kun kohti Ruotsin mallia! Kaaderiperusteinen asevelvollisuus armeija nyt tuppaa rauhan aikana tarvitsemaan "ylhäältä painavan" upseeri vahvan organisaation, jotta perustettaessa joukoille löytyy johtajat tai sitten on siirryttävä pieneen ammattiarmeijaan.

Mutta hei kyllähän ressut nää tietää ja yksi ressu aina vastaa kymmentä kapiaista! Täytyy kyllä nostaa hattua: Hiton hyvin on kyllä PV:n vuosikymmenten aikana toistama propaganda reserviläisarmeijan ylivertaisuudesta uponnut kansaan...
 
Viimeksi muokattu:
Kun pidetään taas mittakaava mielessä, niin taistelevien joukkojen pataljoonia on jatkossa viitisenkymmentä ja komppanioita muutama sata. Noiden miehittäminen kantahenkilökunnalla ei ole ihan heti uhattuna. Esikunnat ovat ongelma, muilta osin homma kyllä toimii. Ja muistetaan, että vaikkapa kapteenina uransa päättävä ammattiupseeri on sen jälkeen reserviläinen ja edelleen käytettävissä. Vai häviääkö kokemus ja osaaminen, kun miehen status muuttuu?
 
Kun pidetään taas mittakaava mielessä, niin taistelevien joukkojen pataljoonia on jatkossa viitisenkymmentä ja komppanioita muutama sata. Noiden miehittäminen kantahenkilökunnalla ei ole ihan heti uhattuna. Esikunnat ovat ongelma, muilta osin homma kyllä toimii. Ja muistetaan, että vaikkapa kapteenina uransa päättävä ammattiupseeri on sen jälkeen reserviläinen ja edelleen käytettävissä. Vai häviääkö kokemus ja osaaminen, kun miehen status muuttuu?

No niitä muitakin tehtäviä johon komppanian päällikkötason/pataljoonan komentaja tason miehiä tarvitaan (esim. TSTOS:n/PR:n taistelujohtokeskusten taistelunjohtajien tulee ymmärtää "alaistensa" joukkojen käyttö yhtä hyvin kun päällikön/komentajan). Puhumattakaan muista esikuntatehtävistä.

No ei häviä kokemus ja osaaminen, mutta rutiini- ja tietotaidon ajantasaisuus häviää sekä asiat unohtuvat. Kokemusteni mukaan "kesken" uraa lähtevä kadettiupseeri on käyttöarvoltaan tavallista reserviläistä parempi muutaman vuoden perusyksikkö/joukkoyksikkötasalla. Esikunnissa hiukan pitempään. Yleensä aina reserviläistä parempi, mutta ei välttämättä etulinjan yksikön henkilöstöä muutaman reservivuoden jälkeen. Yllättävän iso osa myös sijoittuu siviilimaailmaan siten että ei ole käytössä sa-joukoissa (VAP).
 
No niitä muitakin tehtäviä johon komppanian päällikkötason/pataljoonan komentaja tason miehiä tarvitaan (esim. TSTOS:n/PR:n taistelujohtokeskusten taistelunjohtajien tulee ymmärtää "alaistensa" joukkojen käyttö yhtä hyvin kun päällikön/komentajan). Puhumattakaan muista esikuntatehtävistä.

No ei häviä kokemus ja osaaminen, mutta rutiini- ja tietotaidon ajantasaisuus häviää sekä asiat unohtuvat. Kokemusteni mukaan "kesken" uraa lähtevä kadettiupseeri on käyttöarvoltaan tavallista reserviläistä parempi muutaman vuoden perusyksikkö/joukkoyksikkötasalla. Esikunnissa hiukan pitempään. Yleensä aina reserviläistä parempi, mutta ei välttämättä etulinjan yksikön henkilöstöä muutaman reservivuoden jälkeen. Yllättävän iso osa myös sijoittuu siviilimaailmaan siten että ei ole käytössä sa-joukoissa (VAP).

Tällä hetkellä rivisä saattaa poistua porukkaa hieman eri periaatteella, kuin mitä tapahtuisi jatkossa, jos vain puolet porukasta pääsisi "majuriputkeen". Ex-kapiaisia olisi enemmän liikkeellä ja väkeä valikoituisi korkean profiilin tehtäviin ja siten varattaviksi suhteessa nykyistä vähemmän. Herää myös epäilys siitä, onko osaamisen ylläpidon puolella tehty kaikki mahdollinen, jos osaaminen häviää muutamassa vuodessa? Lähtökohtahan on tässä kuitenkin se, että reservissä suoritettava tehtävä olisi vähemmän vaativa kuin se, mitä samainen henkilö on aiemmin tehnyt työkseen ( tai kouluttautunut työn ohessa ). Nousujohteinen urakehitys ei varmasti voikaan olla sen jälkeen, kun kantaupseerista tulee evp.

Onko toisaalta muiden reservissä olevien upseerien koko osaaminen kanavoitu Pv:n käyttöön? Radikaaleja muutoksia varmasti tarvittaisiin, mutta murheiden ohella tyrkyllä olisi myös runsaasti hyödyntämättömiä voimavaroja. Olen varma, että ratkaisu löytyy, jos sen vain halutaan löytyvän.
 
Kyllähän se lähtötaso sodanajan vahvuudessa oli yli 500000 miestä, ei 350000. Byrokratian tolkuton paisuttaminenhan on nyky-yhteiskunnan syöpä, joten ei Pv yksin ole asiassa liikkeellä. Jos oikein haluaa, niin voi tietysti uskoa siihen, että jokaisen leikkauksen jälkeen on esikuntakuviot käyty tiheällä kammalla läpi ja aina saatu vastaukseksi, että tarvitaan 1384 (tjsp) virkaa. Minä en tuota osta, kyllähän byrokratia pitää leikkautua mukana, kun joukkoja vähennetään, tai hukka perii, niin kuin nyt on käymässä.

Esittämäni palkkauksen taso oli Upseeriliiton ilmoittama, majureilla keskimäärin 64000 € per vuosi, everstiluutnanteilla 74000. Kun ottaa lähhtölukeman noiden puolivälistä ja lisää sivukulut, luokkaa 70%, niin päästään suuruusluokkaan 115000 € per upseeri per vuosi. Ihan turha ottaa tähän mitään henkilökohtaisia kaunoja mukaan, siitä ei ole kysymys. Yläpäätä leikkaisin siksi, että luutnantin...kapteenin arvoinen porukka on paljon enemmän sidoksissa toimintoihin, joita ei ole leikattu.

Mikä sitten on vähäistä rahan käyttöä. 3-4% vuodessa tarkoittaa, että vuosikymmenessä rahoitetaan tyhjäkäyntiä jokseenkin yhden vuoden hankintabudjettia, tai karkeasti esim. NASAMS-hankinnan loppusummaa vastaavalla rahamäärällä. Minusta tuo ei ole vähän. On myös mielenkiintoista, että Pv on ilmoittanut järjestelmän ylläpidon maksavan seuraavalla vaalikaudella yhteensä n. 400 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Kuinka ollakaan, samalla ajanjaksolla halutaan teettää samalla summalla työtä jota ei pitäisi edes olla olemassa. Pöyristyttävää touhua.

Vai ei ole "byrokratiaa"leikattu. Vielä esim 1980-luvun alussa meillä on maavoimien johtamisjärjestelmässä joukko-osasto-sotilaspiiri-sotilaslääni-pääesikunta,eli viisi porrasta. 2015 alkaen on joukko-osasto-maavoimien esikunta-pääesikunta, eli kolme porrasta. Kymmeniä esikuntia on lakkautettu. Ja samalla on mittava määrä komentajan tehtäviä pudotettu arvoasteikossa. Esimerkiksi Panssariprikaatin ja sitä edeltäneen Kevyen Prikaatin komentaja oli 1970-luvulle asti säännönmukaisesti kenraalimajuri, nykyisin eversti. Läänin komentajat olivat aina kenraaleja, jatkossa joukko-osaston komentajat jotka hoitavat vanhoja läänien tehtäviä on pääsääntöisesti everstejä. Voit uskoa ihan rauhassa, että byrokratiaan ei ole puututtu ja upseerit hamuavat vain lisää ylempiä arvoja, mutta kovat tilastot puhuvat eri kieltä.

Vertailu suoraan sodan ajan organisaation ei myöskään anna oikeaa kuvaa henkilöstön tarpeesta. Tietty määrä hallintoa tarvitaan vaikka kuinka sitä vihaisi, yksinkertaisesti koska puolustusvoimat tekee lakisääteisiä viranomaistoimia jotka on pakko tehdä. Lausuntojen antaminen maakuntakaavasta ei kuullosta kovin sotilaalliselta toiminnalta, mutta välttämätöntä se kuitenkin on, koska muuten joka varuskunnan vieressä on kohta lastentarha ja sitten loppuu ampuminen jne. Ja oli sodan ajan armeijassa sitten 500 000 sotilasta tai 230 000 sotilasta, yhtä paljon sitä rauhan ajan hallintotyötä on tehtävä, samoin kuin operatiivista suunnittelua ja valmistelua.

Kuten CV90FIN totesi, ei se välttämättä ole onnen autuus, että potkitaan pihalle kaikki yli 20 vuoden kokemuksen omaavat sotilaat ja korvataan ne nuorilla upseereilla ja aliupseereilla. Ei niiltä se suunnittelu oikein taivu ja täytyy sanoa että vielä 50-vuotiaanakin sitä saa neuvoa nuorille kouluttajille ihan perusasioita. Georgia aloitti 2008 pikku sodan Venäjän kanssa (tosin Venäjän vahvasti provosoimana). Georgian maavoimien komentaja oli 35-vuotias majuri. Sota kesti käytännössä kolme päivää koska operaatiot oli suunniteltu ihan lapsellisesti. Tämäkö se tahtotilasi on? Nuorta voimaa johtoon,ihan kuin puna-armeijassa Talvisodassa?
 
Back
Top