Siinä oli niin hyviä ajatuksia että piti ihan ottaa itselle talteen, muistutukseksi.
Kiitos kehuista.
Jos otat talteen niin muista, että intellektuaalinen omistusoikeus on mulla. Eli mukaan ©Pihatonttu.
Poikkeuksellisen lahjakkaiden rekrytoinnissa suurin virhe on se, että tehdään rekrytointi aivan kuin oltaisiin rekrytoimassa palkkaajaa tyhmempiä ja yksiulotteisempia henkilöitä.
Jos katsot noita kohtia, niin jokainen niistä käsittelee tuota "palkataan luovia/älykkäitä aivan kuin oltaisiin tekemisissä idioottien kanssa" -näkökulmaa - tosin eri kohdat eri suunnista.
Tärkein syy siihen, että tuohon samaan mokaan sorrutaan aina vain uudelleen ja uudelleen on se, että on jätetty se tärkein rekrytointia edeltävä vaihe tekemättä: puutteellinen itsereflektio.
Puutteellinen itsereflektointi yhdistettynä siihen, että rekrytoija on asemaltaan rekrytoitavaa korkeammalla johtaa sekä sisäiseen että hierarkiseen ristiriitaan.
Kaikki rekrytoitavien kyvyt ja taidot muistuttavat rekrytoijaa alitajuisesti siitä, että hän on hankkimassa alaisekseen henkilöä, joka viuhtoo monessa tärkeässä mielessä hänen yläpuolellaan. Se sattuu - ainakin alitajuisesti.
Alitajuinen kipu/epävarmuus tms. asettaa ihmisen puolustuskannalle ja asemasotaan. Syntyy tilanteinen ristiriita.
Jos rekrytoija palkkaa alaisekseen itseään taitavamman, älykkäämmän, luovemman, osaavamman, ongelmanratkaisukykyisemmän.... niin rekrytoija kuljettaa itsensä jatkuvaan tilanteisesti ja hierarkisesti vaikeaan asemaan.
Jos rekrytoija päätyy siihen tulokseen, että rekrytoitavat on liian hankala, sopimaton, ei tarpeeksi kyvykäs tms. niin hän pääsee välttymään defenssejä käynnistävän tilanteen syntymiseltä.
Psykologisesti helpoin ratkaisu on palkata kyvykkään sijaan kyvykkäältä vaikuttava - henkilö, joka pelaa sosiaalisia pelejä, vaikutelmapelejä, mielikuvapelejä... Henkilö joka poimii muiden ajattelua, esittää sitä omanaan ja etenee näin loistavasti urallaan.
Ongelmanratkaisutarpeelle tämmöinen ratkaisu ei tuo juurikaan mitään hyvää tullessaan. Julkisuuskuvalle ja organisaation yläkerroksen tiedostamattomille psykologisille ongelmille se taas on loistava ratkaisu.
Ja iso osa niistä oikeasti älykkäistä/lahjakkaista/luovista ihmisistä tietää tämän tilanteen todella hyvin. He ovat nähneet saman näytelmän aina uudestaan ja uudestaan. Sen käsikirjoitus, näytelmäjako, roolit, sisäiset ja ulkoiset ristiriidat ovat heille tuttuja... Niinpä yksi tärkeimmistä asioista joita he rekrytointitilanteessa tarkkailevat on se, että onko rekrytoijalla tai tulevalla työyhteisöllä tiedostamattomia psykologisia ongelmia heidän ajattelunsa kohtaamisen suhteen.
Esimerkki:
Arska on arvioitavana. Arska heittää ohimennen jonkin lahjojaan tai kykyjään voimakkaasti esille tuovan asian esille. Jos arvioija ärsyyntyy, haluaa pistää paremmaksi tai osoittaa muuta epätervettä kilpailullisuutta, muuttuu epäluuloiseksi tai epäuskoiseksi tai haluaa osoittaa että kyllä hänkin, niin edessä olisi jollain viiveellä sosiaalisesti ja psyykkisesti niin ongelmallinen asetelma, että kyseiseen paikkaan menemistä ei kannata edes harkita.
Kieltäytyminen voisi kuitenkin tuoda joitain haittoja. Niinpä Arska tuo vähän ajan kuluttua esiin jonkin sellaisen asian, joka muodostuu palkkaamisen esteeksi jos ja vain jos aiempi arvio mahdollisista tulossa olevista ongelmista on oikea. Kellekään ei jää pahaa makua suuhun. Rekrytoija saa edelleen pitää siihenastiset harhakuvansa omista kyvyistään, omasta persoonastaan ja myös arvioitavan ryhmän laadusta.
Tärkeä asia meinasi jäädä pois, joten lisään sen nyt myöhemmin:
Sarjatuotannossa olevista ihmisistä voi valita mieleisensä ja vaatia sitä sopimaan tiimiin.
Yksittäistuotannossa olevien ihmisten suhteen voi hakea kyvykkyyttä, taidokkuutta, lahjakkuutta, luovuutta tms. ja se loppu ihminen tulee sitten kaupan päälle. Ja se loppu ei yleensä/usein ole ihan yhtä helppo tai totuttu kuin sarjatuotettujen ihmisten kohdalla.
Ei ole olemassa sellaista vaihtoehoa kuin uniikit kyvyt tusinaihmisessä. Eikä ole olemassa sellaista vaihtoehtoa kuin uniikin ihmisen "kasvattaminen" tusinatapaukseksi rikkomatta joko kyseistä ihmistä, kyseistä tilannetta tai kyseisen henkilön suorituskykyä. Jos muottiin menemätöntä ihmistä koitetaan pakottaa muottiin, niin muotti pysyy ehjänä ja ihminen särkyy - tai pakenee ajoissa.
Sarjatuotantoihmisten kanssa voi lähteä siitä, että etsitään sopiva henkilö. Uniikkien kanssa etsitään sopivat lahjat, taidot tai kyvyt ja koitetaan sen jälkeen sopeutua siihen ihmiseen mahdollisimman kitkattomasti.
Rekrytoija, joka etsii sosiaalisesti taitavaa Alan Turingia, massaan sopeutuvaa Pablo Picassoa, keskinkertaisella kunnian- ja intohimolla varustettua Teemu Selännettä, pelkästään työhönsä keskittyvää Richard Feinmannia tai pukukoodia noudattavaa Mark Zuckerbergia on yksinkertaisesti idiootti, joka pitäisi korvata nopeasti aivoilla varustetulla ja ammattitaitoisella rekrytoijalla.
Pentti Perusinsinöörin suhden työhön, työyhteisöön, työnkulkuun ja erilaisiin hierarkisiin ja sosiaalisiin reunaehtoihin on erilainen kuin Antti Ainutlaatuisen suhde samoihin. Tämä on hyvä ottaa rekrytoidessa huomioon.
