HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Yksi mahdollisuus on sekin, että nämä ao. lippulappuset ovat seilanneet ns. ytimissä Brysselissä ihan normalno. En tunne luokituksia, mutta varsin -salassa pidettäviä- lippulappuja voi lukea EUn avoimesta tarjonnasta, asioita, joita ei esim. metia ole SUOMESSA julkaissut ja jotka ovat kertausharjoituksissa olleet absolute gekados.:) En ole nyt enää vuosikausiin tätä EU-lukusalia harrastanut, mutta oletan tahdin olevan edelleen ihan sama.

EU:sta en tiedä, mutta Suomessa...

Suojaustaso I ja II:

- ei saa tallettaa, käsitellä ja lähettää avoimessa tietoverkossa.
- ihmiseltä toiselle, kuitataan ylös, kuka lukee, ei saa viedä mukanaan

Jotenkin minua kiinnostaa ajallinen yhteys KO:n päätökseen, että Viestikoelaitoksen yleisluontoisetkin tiedot saa salata. Tuo pääätöshän tuli juurikin vuonna 2007.

KHO piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun, jossa todettiin, että pääesikunta ei rajoittanut ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta tietojen saantia, kun se epäsi tietojen antamisen Viestikoelaitoksen toiminnasta. Ennen päätöstään oikeuden ratkaisukokoonpano kävi presidentti Pekka Hallbergin johdolla tutustumassa kiistanalaisiin asiakirjoihin pääesikunnassa.

 
Viimeksi muokattu:
Sekä Viestikoelaitoksen että Supon toimintakertomuksia oli pyytänyt aikanaan politiikan toimittaja Olli Ainola YLE Uutisista (Ainola kuoli tammikuussa). Kummastakin tuli päätökset, että salataan miltei kaikki, jo vuosina 2007-2008.

Joku kuitenkin tuuppi Viestikoelaitoksen aineistoja toimitukseen. Silloin vai vasta myöhemmin?

Joka tapauksessa, jos toimittajat olisivat saaneet kaiken, myös työntekijät olisivat paljastuneet. Joidenkin toimittajien uteliaisuus on ihan uskomatonta: skuuppi on tärkein, mitäs maan turvallisuudesta.

KHO ei varmasti ollut yksimielinen mistään päätöksistä.
 
PV ja erityisesti tiedusteluosiot salaavat lähtökohtaisesti kaiken, jopa paskapaperi saa punaleiman ennenkuin se pudotetaan pönttöön.

Jos kaikki on salaista niin mikää ei oikeasti ole salaista. Käytännöistä luistetaan, koska mitään ei saada akaiseksi jos jokaista Seura-lehden kilpailukuponkia on käsiteltävä kuin ydinase-koodeja.

Sitten tapahtuu mokia ja lipsahduksia ja ja epävirallisissa käytännöissä on myyrien hyvä pesiä.

Tiedon turvallisuss on taitolaji.
 
Joku kuitenkin tuuppi Viestikoelaitoksen aineistoja toimitukseen. Silloin vai vasta myöhemmin?

Kirjoitetaanko TL1 paperit TL1 tilassa vai tehdäänkö ne jossain muualla ennenkuin ne siirretään turvaluokituksen alle? Onko mahdollista että "punaleimaamattomat paperit" olisi päässyt HSn toimitukseen?
 
Suojaustaso I ja II:

- ei saa tallettaa, käsitellä ja lähettää avoimessa tietoverkossa.
- ihmiseltä toiselle, kuitataan ylös, kuka lukee, ei saa viedä mukanaan

Jotenkin minua kiinnostaa ajallinen yhteys KO:n päätökseen, että Viestikoelaitoksen yleisluontoisetkin tiedot saa salata. Tuo pääätöshän tuli juurikin vuonna 2007

Meille heinäntekojärjellä pilatuille nuo ohjeet ovat selvät, ei minustakaan noissa ole mitään epäselvää. Samaa KOn päätöstä minä eilen kahtelin. Ja jos KO siunaa jonkun menettelytavan tässä maassa, niin pitäisi sen riittää silloin myös hösärille ja kaikille muillekin.

Jos tämä GAn toiminta on ollut ei vain huolimatonta vaan suorastaan -toistuvaa-, niin vahingon mittaa voi vain arvailla. Tai jos vahingon mittaluokka on vähäinen, niin silloin voidaan kysyä, että mitä tarkoittaa ykköskakkos-suojaaminen ylipäätään?
 
Kirjoitetaanko TL1 paperit TL1 tilassa vai tehdäänkö ne jossain muualla ennenkuin ne siirretään turvaluokituksen alle? Onko mahdollista että "punaleimaamattomat paperit" olisi päässyt HSn toimitukseen?

En tiedä. Enkä muista varmasti, oliko kuvituskuvissa näkyvissä punaleimoja. Jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että oli.
 
Kirjoitetaanko TL1 paperit TL1 tilassa vai tehdäänkö ne jossain muualla ennenkuin ne siirretään turvaluokituksen alle? Onko mahdollista että "punaleimaamattomat paperit" olisi päässyt HSn toimitukseen?

Jos toimitaan julkaistujen ohjeiden ja määräysten mukaan niin ei ole mahdollista. Onhan noi ohjeet ihan selvät. Mutta on ihan mahdollista, että käytännöissä on ollut jotain sellaisia vippoja, jotka ovat tulleet takakautta esiin.....tää nyt on ihan arvailua tietysti.
 
Jos kaikki on salaista niin mikää ei oikeasti ole salaista.

Samaa olen miettinyt. Kun salataan tarpeeksi aktiivisesti, niin tuleeko siitä salausähky ja lopulta rutiinisti salainen muodostaa päivittäin matkalaukullisen asiakirjoja, joihin suhtaudutaan.....rutiinilla? Jos vakavasti salattavan asian tuntee tusina ihmistä, niin onko se salaisuus? Meidän inhoittavien siviilien kyseessä ollen tusina ihmistä salaisuuden äärellä on liikaa. Josko sitten virkamies-soturiluokka olisi jotain muuta.....tiedä häntä.
 
Onko kukaan sattunut törmäämään mihinkään lausuntoon, joka selvittäisi GA:n suhdetta voimaantulleisiin tiedustelulakeihin?
 
Onko kukaan sattunut törmäämään mihinkään lausuntoon, joka selvittäisi GA:n suhdetta voimaantulleisiin tiedustelulakeihin?

Valmisteluvaiheesta:
 
Samaa olen miettinyt. Kun salataan tarpeeksi aktiivisesti, niin tuleeko siitä salausähky ja lopulta rutiinisti salainen muodostaa päivittäin matkalaukullisen asiakirjoja, joihin suhtaudutaan.....rutiinilla? Jos vakavasti salattavan asian tuntee tusina ihmistä, niin onko se salaisuus? Meidän inhoittavien siviilien kyseessä ollen tusina ihmistä salaisuuden äärellä on liikaa. Josko sitten virkamies-soturiluokka olisi jotain muuta.....tiedä häntä.

Tyypillisesti iso osa esimerkiksi pv:n tuottamasta materiaalista on salassapidettävää ja ihan hyvästä syystä. Tietääkseni PV myös kouluttaa tähän kulttuuriin, käytäntöihin ja työkaluihin kohtalaisen tehokkaasti, sekä seuraa toiminnan oikeellisuutta tasaisesti.

Se erottelu siinä mikä on oikeasti kuumaa kamaa ja mikäs "salausähkyä" on se sisältö. Esim. 2000-luvun alkupuolen T-72 modernisointisuunnitelmat ovat todennäköisesti ST IV ja niitä on julkisesti esitelty mm. panssariprikaatissa yleisölle, mutta ei laitettu yleiseen jakeluun. Tämä ihan järkevistä syistä ei ole kovin supersalaista tavaraa, mutta voi silti olla esim. kauppapoliittisista, teknisistä syistä tai muista fiksua pitää rajatun yleisön tiedossa olevana asiana.

Toisaalla sitten uskoisin esimerkiksi uuden taistelutavan tai ilmatorjunnan roolin muutoksien taustaselvityksien ja tutkimustuloksien olevan tyypillisesti jotain muuta kuin nelostasoa ja niissä on ihan selkeä syy miksi sitä pidetään niin salaisena vaikka asiasta moni ihminen pv:n sisällä ja lähipiirissä tietääkin.
 
set Areena UrheiluValikko
Hae


Ex-tiedustelupäällikkö Alafuzoff on Venäjän asiantuntija, jonka Ukrainaa koskevista puheista nousi kohu – kokosimme tietovuotoepäilyyn liitetyn miehen taustat
Alafuzoffin venäläisistä juurista tuli etu sotilasuralla.
Tietovuoto
15.7.2019 klo 20.57
Georgij Alafuzoff

Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, lippueamiraali Georgij Alafuzoff oli puhumassa Maanpuolustuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa joulukuussa 2012.Roni Rekomaa / Lehtikuva
17-6372357f4a79a13ed3.png

Eero Mäntymaa

@eeromantymaa


Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä
"En aio kertoa salaisuuksia".
Näin Georgij Alafuzoff totesi haastattelun aluksi toimittaja Olli AinolalleTalouselämän vuonna 2012 julkaisemassa jutussa(siirryt toiseen palveluun).
Alafuzoff oli silloin Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö. Hänen tehtävänsä oli tietää, mitä Suomen ympäristössä tapahtuu turvallisuuden näkökulmasta ja pitää ylin sotilasjohto ajan tasalla siitä.
Salaisten tietojen käsittely oli tiedustelupäällikölle arkipäivää. Nyt Alafuzoff on kuitenkin STT:n mukaan epäiltyjen joukossa asiassa, joka koskee nimenomaan salaisten tietojen vuotamista.
Puolustusvoimia koskeva tietovuototutkinta käynnistyi, kun Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2017 jutun Tikkakosken Viestikoekeskuksesta. Samalla HS paljasti, että lehti oli päässyt käsiksi Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin. Poliisi on etsinyt vuotajaa siitä lähtien.
Alafuzoffin roolista rikosepäilyssä ei tiedetä vielä juuri mitään. Poliisi, syyttäjä, tai Alafuzoff itse eivät ole kommentoineet asiaa toimittajille sanallakaan.
Mutta mitä tiedetään Georgij Alafuzoffista? Kokosimme miehestä taustatietoja tähän artikkeliin.
Venäläisistä juurista tuli etu sotilasuralla
Georgij Alafuzoff syntyi Helsingissä 1953. Hänen vanhempansa olivat syntyjään suomalaisia. Venäläinen nimi oli peruja isovanhemmilta, jotka saapuivat Suomeen Pietarista vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen.
Kotona vaalittiin suvun venäläisiä juuria. Alafuzoff aloitti opintonsa jo kolmivuotiaana Helsingin suomalais-venäläisessä koulussa. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Alafuzoff alkoi opiskella Helsingin yliopistossa venäjän kieltä ja teoreettista filosofiaa.
Alafuzoff ei koe koskaan kärsineensä venäläisen nimensä vuoksi.
– Pikkupoikana on saattanut olla tilanne, että joku olisi nimitellyt ryssäksi. Mutta en elämässäni ole koskaan kokenut, että siitä olisi joutunut kärsimään, Alafuzoff totesi Juha Seppäsen haastattelussa 2015.
Kävikin päinvastoin.
Venäjän kielen ja kulttuurin ymmärryksestä tuli perusta, jolle Alafuzoffin sotilasura tulisi rakentumaan.
Armeijan priimus etenee tehtävästä toiseen
Vuonna 1973 Alafuzoff aloitti varusmiespalveluksensa Utissa. Sille tielle hän myös jäi.
Asepalveluksen jälkeen Alafuzoff aloitti opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa, jossa hän kiinnostui merisodankäynnistä. Kun Alafuzoff valmistui 1977, hänelle myönnettiin vuosikurssinsa kunniamiekka. Se myönnetään kadetille, joka "elintavoissaan ja käyttäytymisessään sekä suhtautumisessaan esimiehiin, tovereihin ja alaisiin osoittaa omaavansa suomalaisen upseerin parhaita ominaisuuksia".
Ura Puolustusvoimissa eteni nopeasti. 1980- ja 1990-luvuilla Alafuzoff työskenteli muun muassa opetustehtävissä Maanpuolustuskorkeakoulussa, erityistehtävissä pääesikunnassa sekä osastoesiupseerina pääesikunnan tiedusteluosastolla.
Vuonna 1997 Alafuzoff aloitti opinnot Moskovassa, Venäjän asevoimien yleisesikunta-akatemiassa. Akatemia on Venäjän armeijan arvostetuin oppilaitos. Alafuzoff valmistui 1999, jälleen vuosikurssin parhaimpien joukossa.
2000-luvulla Alafuzoff hankki kansainvälistä kokemusta muun muassa EU:n Kongoon liittyvässä kriisinhallintaoperaatiossa, sekä YK:n KFOR-rauhanturvaoperaatiossa Kosovossa.
Vuonna 2007 Alafuzoffista tuli Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2013 asti. Silloin hän siirtyi vielä suurempiin saappaisiin, johtamaan EU:n sotilastiedustelua.
Tässä tehtävässä Alafuzoffin näkemys Venäjästä nousi myös kyseenalaiseen valoon.
Tiedustelupäällikön Itä-Ukrainaan liittyvistä puheista nousi kohu
2000-luvulla Alafuzoffin nimi oli tullut suomalaisille tutuksi. Toimittajat hakivat itänaapuria syvällisesti ymmärtävältä upseerilta säännöllisesti kommentteja Venäjään liittyviin kysymyksiin Moskovan teatterikaappauksesta Kaliningradin ydinaseisiin.
Näistä kommenteista nousi myös ensimmäinen Alafuzoffin sotilasuraan liittyvä kohu.
Vuonna 2014 länsimaissa epäiltiin, että Venäjä on tuonut Itä-Ukrainaan salaisesti tuhansia sotilaitaan. Tuolloin EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä toiminut Alafuzoff ei kuitenkaan pitänyt tätä todennäköisenä.
– Itä-Ukrainassa ei ole suuria määriä venäläisiä sotilaita tai ihmisiä. Mutta on selvää, että vapaaehtoisia, itse aloitteita ottavia venäläisiä on alueella varmasti, Alafuzoff sanoi Ylen haastattelussa.
Lännessä ei innostuttu Alafuzoffin kommenteista. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Catherine Ashton otti Alafuzoffin puheet tarkistettaviksi.
Myöhemmin Alafuzoff muutti arviotaan Venäjän osallisuudesta.
– Pyrimme tuolla hetkellä objektiiviseen analyysiin. Ja nyt näin jälkeenpäin ajateltuna olen saattanut olla väärässä, Alafuzoff sanoi Helsingin Sanomille(siirryt toiseen palveluun)vuonna 2014.
Venäjä sen sijaan käytti Alafuzoffin kommentteja propagandansa tukena. Suomalaisupseeria kuvailtiin venäläisessä mediassa "rehelliseksi mieheksi vieraasta tiedustelusta".
Vuonna 2018 Alafuzoff haki puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen tehtävää. Lähes 30 vuotta sotilastiedustelun parissa työskennellyt Alafuzoff oli vahvimpien hakijoiden joukossa. Tehtävään valittiin kuitenkin yleisesikuntaupseeri Harri Ohra-aho.
Lue lisää:
Salaisia asiakirjoja, savuava kovalevy ja arvostetun upseerin ylle langennur epäilyksen varjo – tämän tiedämme nyt Puolustusvoimien tietovuotojutusta
Korkeaa ex-tiedustelupomoa epäillään tietovuototutkinnassa
Presidentti ei kommentoi tietovuototapausta – vetoaa keskeneräiseen poliisitutkintaan
 
Näiden lausuntojen perusteella epäiltyjen joukko on pieni ja vahingon mahdollisuus olematon.

"Viestintäasiantuntija tietovuodosta Puolustusvoimissa: En usko vahinkoon, tiedot vuodettu tahallaan ja tarkoituksella"


Kyllä se näin on. Valitettavasti.
 
Totta Mooses ne on vuodettu tahallaan. Tuollaiseen materiaaliin eivät amatöörit pääse käsiksi. Suurempi kysymys tosiaan on, miksi (ja lopulta kenen toimesta) konkreettisesti/välityksellä vuoto on tapahtunut. Tähän tuskin julkisuudessa tulee kunnon vastauksia, sitä vähemmän mitä vakavampia taustajuttuja tuohon liittyy.
 
Samaa harrastetaan Israelissa.

Siellä tuollaiset vuodot eivät tosiaan ole vahinkoja vaan ne on tehty tarkoituksella. Tarkoitusta sitten voi jokainen miettiä, mutta jokin tarkoitus on ollut.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Back
Top