Touko Aallon tapaus tarjosi Venäjän medialle varsinaisen herkkupalan – siihen yhdistyi kolme keskeistä mielikuvaa, joita suomalaisista yritetään iskostaa venäläisiin
Kesän puhutuimpia aiheita Venäjän mediassa ovat olleet Imatralle asettuneen venäläisperheen tapaus sekä Touko Aalto, kirjoittaa Jarmo Mäkelä kolumnissaan.
Jarmo Mäkelä
Julkaistu: 20.8. 12:28
HILJAISEN keskikesän näkyvin Suomeen liittyvä uutinen Venäjän mediassa koski Imatralle asettunutta venäläistä yrittäjäperhettä.
Nelihenkinen krimiläisperhe tuli maahan Suomen Pietarin-pääkonsulaatin myöntämillä viisumeilla. Vanhemmat ostivat talon Imatralta ja alkoivat harjoittaa liiketoimintaa. Vanhin tytär aloitti koulun.
Kun perhe haki pysyvää oleskelulupaa, se sai Maahanmuuttovirastolta kesäkuussa tiedon, jonka mukaan heidän passejaan ei voida hyväksyä. Ne oli myönnetty Krimillä, ja koska Suomi ei tunnusta Krimin siirtymistä Venäjän tuomiovallan alaisuuteen, Suomi ei myöskään tunnusta siellä myönnettyjä Venäjän passeja. Perhettä pyydettiin esittämään Ukrainan passit.
Tämä osoittautui mahdottomaksi, sillä Ukrainan konsulaatti ei Suomessa hoida krimiläisten asioita. Ukrainan näkökulmasta perhe oleskeli Suomessa laittomasti ja näin sitä uhkasi karkotus Ukrainaan.
Avuksi tuli Venäjän Suomen-suurlähetystö, joka lupasi toimittaa perheelle ulkoministeriön myöntämät uudet passit. Lähetystön tiedottaja välitti Venäjän medialle perheen pyynnön, ettei sen tilanteen yksityiskohtia julkaistaisi.
Pyyntö kaikui kuuroille korville, ja näin toistakymmentä keskeistä venäläisviestintä käsitteli asiaa suomalaisena asiantuntijana käytetyn
Johan Bäckmanin määrittelemässä hengessä. Hän luonnehti perheen kohtaamaa ongelmaa ”täysimääräiseksi poliittiseksi vainoksi”.
KESÄN toisen varsinaisen namupalan tarjosi Venäjän medialle vihreiden puheenjohtaja
Touko Aalto. Hän kommentoi tapausta, jossa puolueen edustajaksi esitelty
Aino Pennanen yritti lentokoneessa estää Suomen viranomaisten toimeenpaneman maahanmuuttajan pakkopalautuksen.
Venäjän mediaa ei luonnollisesti kiinnostanut se, kuinka vakavasta rikoksesta palautettu henkilö mahdollisesti oli tuomittu tai kuinka vaarallinen hänen voitiin katsoa olevan.
Syy median osoittamaan mielenkiintoon oli toinen: Tapauksessa yhdistyi kolme keskeistä mielikuvaa, joita Venäjän media on Suomesta ja suomalaisista yrittänyt viime vuosina venäläisiin iskostaa.
Niistä ensimmäinen liittyy maahanmuuttoon, jota Suomen viranomaiset eivät yksinkertaisesti ole saaneet hallintaansa. Väkeä tulee ja menee rajojen yli miten sattuu, ja Suomessa maahanmuuttajat voivat tehdä miltei mitä tahansa.
Toinen liittyy kansakunnan jakautumiseen: Suomessa kansan ja eliitin välinen luottamuskuilu kasvaa koko ajan. Koska eliitti tekee jatkuvasti vääriä päätöksiä, niitä vastaan taistellaan kansalaistottelemattomuuden avulla.
Kolmas liittyy Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin: Niitä ei yksinkertaisesti kunnioiteta.
Puheenjohtaja Aalto vaati turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten väliaikaista keskeyttämistä, ”kunnes on varmaa, että turvapaikkaprosessi takaa hakijoiden oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeudet”. Koska näin ei nyt ole, Suomen palautuspolitiikka on Aallon mukaan kestämättömällä pohjalla.
Yhdellä twiitillä Aalto siis todisti oikeaksi sen, mitä Venäjän media on väittänyt vuodesta 2014 lähtien. Ei ihme, että kannanotto sai paljon huomiota osakseen.
Uutistoimisto Tassin Helsingin-toimiston kunniaksi on sanottava, että se julkaisi myös sisäministeri
Kai Mykkäsen Suomen palautuspolitiikkaa selventäneen ja puolustaneen kommentin.
SAMAINEN uutistoimisto julkaisi muuten myös tiedotteen, jolla oikaistiin puolustusministeri
Sergei Šoigun Suomen ja Naton suhteista aiemmin kesällä esittämät valheelliset väitteet.
Yhdysvaltain Venäjälle asettamat uudet talous- ja muut pakotteet ovat alkaneet purra todella lujaa. Näin voi päätellä siitä lähes hysteerisestä tavasta, jolla niitä vastaan nyt hyökätään Venäjän television katsotuimmissa keskusteluohjelmissa.
Ensimmäistä kertaa pakotteet ovat ehkä alkaneet vaikuttaa myös suomalaisiin toimijoihin. Talousalan laatulehti Vedomosti kertoi 14.8., että Stockmannin yritys myydä Pietarissa omistamansa kauppakeskus Nevski Center on kariutunut, koska ostajaehdokkaaksi tiedetty Morgan Stanley -säätiö oli vetäytynyt kaupasta.
Syiksi lehti mainitsee joko uudet talouspakotteet tai ylipäätään Venäjän ja Yhdysvaltain huonontuneet välit.
Sekä myyjä että mahdollinen ostaja kieltäytyivät kommentoimasta uutista.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005797104.html?ref=rss