Hybridivaikuttamisen narratiivinen rakenne ja dynamiikka

https://www.is.fi/politiikka/art-20...campaign=tf-IS&utm_term=5&utm_source=tf-other

Kirja: Venäjä testasi Suomea syksyllä 2015 – ”Katsokaa, mitä voi tapahtua”

Venäjä saattoi kokeilla Suomeen hybridivaikuttamista, kun Suomi oli ”haavoittuvassa tilassa”.

Presidentti Sauli Niinistön uraa seurannut tietokirjailija Risto Uimonen katsoo Venäjän testanneen Niinistöä päästäessään turvapaikanhakijoita läpi Lapin raja-asemilla loppuvuodesta 2015.

– Haluttiin katsoa, miten Suomi toimii ja mitä se tekee. Se oli samalla varoitus Suomelle: Katsokaa mitä voi tapahtua, Uimonen sanoo IS:lle.

Uimosen kirja Sauli Niinistö – tasavallan presidentti julkaistaan tiistaina. Uimonen katsoo kirjassaan, että yllättävä toimi saattoi myös olla varoitus siitä, mitä voi tapahtua, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Kolmantena tulkintana hän esittää Venäjän kokeilleen hybridivaikuttamista Suomen ollessa ”haavoittuvaisessa tilassa” pakolaiskriisin vuoksi. Hän painottaa kirjassa, etteivät tulkinnat ole toisiaan poissulkevia.
 
Nato-keskusteluihin on 2000-luvulla ajettu Venäjän narratiivia, jotka voi tunnistaa seuraavista. Seassa on aina joku tosiseikkakin mausteeksi.

1. Suomalaiset sotilaat lähetetään sotimaan Yhdysvaltain puolesta maailmalle VALE
2. Kukaan ei tulisi auttamaan meitä. VALE
3. Nato-jäsenyys lopettaa Venäjän kaupan. VALE
4. Sitten emme saa itse puolustaa maatamme. VALE
5. Kansan enemmistö ei kannata jäsenyyttä TOTTA

Uusin väite joka on esiintynyt viime aikoina on Nato sotisi Suomessa viimeiseen suomalaiseen
 
Vae niin. Esitän vastakysymyksen. Onko varmaa, ettei @Teme ole kremlin palkoilla? Sen verran onnistunut aiheuttamaan hämmennystä ja vainoharhaisia hetkiä foorumilaisten keskuudessa. Tarkoituksellista tai ei, mutta aika silmiinpistävää länkytystä ja asioiden sivuraiteille viemistä.

Mutta on tässä sekoilussa hyviäkin puolia, näkee ihmisten erilaisia piirteitä. Ja @Passi , brother from another mother, ei oo tavattu, mutta I salute you. :)

Aha. Olemme päässeet tälle "eiku sinä, sinä" ("no you, you") tasolle. Kiva.

The tactics of a Russian troll farm
https://www.bbc.com/news/technology-43093390
 
Touko Aallon tapaus tarjosi Venäjän medialle varsinaisen herkkupalan – siihen yhdistyi kolme keskeistä mielikuvaa, joita suomalaisista yritetään iskostaa venäläisiin
Kesän puhutuimpia aiheita Venäjän mediassa ovat olleet Imatralle asettuneen venäläisperheen tapaus sekä Touko Aalto, kirjoittaa Jarmo Mäkelä kolumnissaan.

Jarmo Mäkelä
0aed4a83e5ed4e168561eb77e161a884.jpg.webp

Julkaistu: 20.8. 12:28

HILJAISEN keskikesän näkyvin Suomeen liittyvä uutinen Venäjän mediassa koski Imatralle asettunutta venäläistä yrittäjäperhettä.


Nelihenkinen krimiläisperhe tuli maahan Suomen Pietarin-pääkonsulaatin myöntämillä viisumeilla. Vanhemmat ostivat talon Imatralta ja alkoivat harjoittaa liiketoimintaa. Vanhin tytär aloitti koulun.

Kun perhe haki pysyvää oleskelulupaa, se sai Maahanmuuttovirastolta kesäkuussa tiedon, jonka mukaan heidän passejaan ei voida hyväksyä. Ne oli myönnetty Krimillä, ja koska Suomi ei tunnusta Krimin siirtymistä Venäjän tuomiovallan alaisuuteen, Suomi ei myöskään tunnusta siellä myönnettyjä Venäjän passeja. Perhettä pyydettiin esittämään Ukrainan passit.

Tämä osoittautui mahdottomaksi, sillä Ukrainan konsulaatti ei Suomessa hoida krimiläisten asioita. Ukrainan näkökulmasta perhe oleskeli Suomessa laittomasti ja näin sitä uhkasi karkotus Ukrainaan.


Avuksi tuli Venäjän Suomen-suurlähetystö, joka lupasi toimittaa perheelle ulkoministeriön myöntämät uudet passit. Lähetystön tiedottaja välitti Venäjän medialle perheen pyynnön, ettei sen tilanteen yksityiskohtia julkaistaisi.

Pyyntö kaikui kuuroille korville, ja näin toistakymmentä keskeistä venäläisviestintä käsitteli asiaa suomalaisena asiantuntijana käytetyn Johan Bäckmanin määrittelemässä hengessä. Hän luonnehti perheen kohtaamaa ongelmaa ”täysimääräiseksi poliittiseksi vainoksi”.

KESÄN toisen varsinaisen namupalan tarjosi Venäjän medialle vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto. Hän kommentoi tapausta, jossa puolueen edustajaksi esitelty Aino Pennanen yritti lentokoneessa estää Suomen viranomaisten toimeenpaneman maahanmuuttajan pakkopalautuksen.

Venäjän mediaa ei luonnollisesti kiinnostanut se, kuinka vakavasta rikoksesta palautettu henkilö mahdollisesti oli tuomittu tai kuinka vaarallinen hänen voitiin katsoa olevan.

Syy median osoittamaan mielenkiintoon oli toinen: Tapauksessa yhdistyi kolme keskeistä mielikuvaa, joita Venäjän media on Suomesta ja suomalaisista yrittänyt viime vuosina venäläisiin iskostaa.

Niistä ensimmäinen liittyy maahanmuuttoon, jota Suomen viranomaiset eivät yksinkertaisesti ole saaneet hallintaansa. Väkeä tulee ja menee rajojen yli miten sattuu, ja Suomessa maahanmuuttajat voivat tehdä miltei mitä tahansa.

Toinen liittyy kansakunnan jakautumiseen: Suomessa kansan ja eliitin välinen luottamuskuilu kasvaa koko ajan. Koska eliitti tekee jatkuvasti vääriä päätöksiä, niitä vastaan taistellaan kansalaistottelemattomuuden avulla.

Kolmas liittyy Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin: Niitä ei yksinkertaisesti kunnioiteta.

Puheenjohtaja Aalto vaati turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten väliaikaista keskeyttämistä, ”kunnes on varmaa, että turvapaikkaprosessi takaa hakijoiden oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeudet”. Koska näin ei nyt ole, Suomen palautuspolitiikka on Aallon mukaan kestämättömällä pohjalla.

Yhdellä twiitillä Aalto siis todisti oikeaksi sen, mitä Venäjän media on väittänyt vuodesta 2014 lähtien. Ei ihme, että kannanotto sai paljon huomiota osakseen.

Uutistoimisto Tassin Helsingin-toimiston kunniaksi on sanottava, että se julkaisi myös sisäministeri Kai Mykkäsen Suomen palautuspolitiikkaa selventäneen ja puolustaneen kommentin.

SAMAINEN uutistoimisto julkaisi muuten myös tiedotteen, jolla oikaistiin puolustusministeri Sergei Šoigun Suomen ja Naton suhteista aiemmin kesällä esittämät valheelliset väitteet.

Yhdysvaltain Venäjälle asettamat uudet talous- ja muut pakotteet ovat alkaneet purra todella lujaa. Näin voi päätellä siitä lähes hysteerisestä tavasta, jolla niitä vastaan nyt hyökätään Venäjän television katsotuimmissa keskusteluohjelmissa.

Ensimmäistä kertaa pakotteet ovat ehkä alkaneet vaikuttaa myös suomalaisiin toimijoihin. Talousalan laatulehti Vedomosti kertoi 14.8., että Stockmannin yritys myydä Pietarissa omistamansa kauppakeskus Nevski Center on kariutunut, koska ostajaehdokkaaksi tiedetty Morgan Stanley -säätiö oli vetäytynyt kaupasta.

Syiksi lehti mainitsee joko uudet talouspakotteet tai ylipäätään Venäjän ja Yhdysvaltain huonontuneet välit.

Sekä myyjä että mahdollinen ostaja kieltäytyivät kommentoimasta uutista.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005797104.html?ref=rss
 
Venäjän mediaa ei luonnollisesti kiinnostanut se, kuinka vakavasta rikoksesta palautettu henkilö mahdollisesti oli tuomittu tai kuinka vaarallinen hänen voitiin katsoa olevan.
En tosin huomannut kotimaisessa mediassakaan pienintäkään kiinnostusta..
 
Kolme kertaa on yritetty rullata ulkomailla (ei kertaakaan kotimaassa). Kerta eräässä nimeltämainitsemattomassa itäisessä Euraasialaisessa "superivallassa". Yritykset päättyivät päälaelleen.

Kotikonnuilla joku tuntematon mutta lutuinen ja mukavalta vaikuttava känniääliö höpötti jotain käsittämätöntä jorinaa mutta ryhtyi yht'äkkiä huitomaan. Menin jäihin ihmetellessä ja kesti melkein sekunttikaupalla rekisteröidä että jotain tapahtuu ennekuin huomasin pistää kaverin otteeseen ja talutin lähellä olevan portsarin syliin.

Tarinan opetus:

"Tutun tuntuinen" känniääliö joka höpöttää jotain käsittämätöntä ympäripyöreää liirumlaarumia mistä ei saa mitään selvää voi olla agressiiviseksi äityessään vaarallisempi kuin selvästi päällekäyvä ....
 
Viimeksi muokattu:
Olen yrittänyt mäkättää moraalijärjestysten keskeisyyttä sekä kohteena että toiminnan välineinä. Turhaa ja turhauttavaa. Asia joutuu aina sivuutetuksi ja keskustelu jatkuu täysi nippelitason pikkupaskalla aivan kuin olisi muka kyse siitä.

Olen jotenkin kuvitellut, että tottakai fiksut ihmiset ottavat selvää termistä jos eivät tunne sitä tai tajua sen merkitystä kontekstista. Ilmeisesti olen tehnyt tässä jättimäisen virheen.

Niinpä koitan tässä vääntää rautalangasta tätä asiaa, jotta saan sielulleni rauhan. Se ei nimittäin näytä lepäävän niin pitkään kun kaikki vihjaa siihen suuntaan, että jättimäistä tutkakatvetta ei haluta edes nähdä, puhumattakaan sen tarkemmasta tunnistamisesta ja tukkimisesta. Joten...

Moraalijärjestys (moral order) on sosiologian, sos.psykan, antropologian jne piiriin kuuluva termi. Se tarkoittaa jossain sosiaalisessa, institutionaalisessa tai muulla tavoin yhteiskunnan osana toimivassa ihmisjoukossa vallitsevaa toimintaa, asennoittumista ja käytöstä ohjaavaa koodistoa.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jokin asia tai toimintamalli kuuluu jonkin ihmisistä koostuvan kokonaisuuden piiriin, jos siihen ei siinä ympäristössä kohdistu selitysvelvollisuutta. Helpoin tapa rapauttaa jotain moraalijärjestystä onkin usein se, että johonkin asiaan tai toimintamalliin kytketään selitysvelvollisuus ja niihin liittyviä (uusia tai ulkopuolisia) vastuurakenteita. Tässä kohtaa jokainen varmaan tajuaa, että media, akateeminen maailma, viihde, erilainen aktivismi, some... ovat erittäin tehokkaita väyliä moraalijärjestyksiin kohdistuvaan rapauttavaan työhön.

Yhteiskunnan epävakauttamisen ytimessä on moraalijärjestyksiin kohdistuvan vaikuttamisen suhteen keskeistä erilaisten moraalijärjestysten yhteentörmäyttäminen. Tämmöinen törmäyttäminen menee syvälle identiteettien, lojaaliussuhteiden jne. alueelle. Sen vaikutukset ovat usein kertautuvia, pitkävaikutteisia, jopa pysyviä.

Etenkin insinöörien parissa tuntuu olevan erittäin vaikeaa tajuta se, että kun puhutaan moraalijärjestyksistä, ei puhuta etiikasta tai moraalista vaan merkitysrakenteista. Ero on vähän sama kuin että rakennepiirustukset ja lujuuslaskelmat eivät ota kantaa siihen, mikä on kivaa tai nättiä vaan siihen, että miten asia rakentuu ja mitä se kestää. (Luulisi että nimenomaan insinöörit tajuaisivat tämän puolen, mutta ei, ei sitten mitenkään. Aivan kuin jonkinlainen asennetason ylimielisyys estäisi huomioimasta sitä mahdollisuutta, että asiassa voi olla järkeä vaikka se ei olekaan heidän itsensä keksimä.)

Osa moraalijärjestyksistä on keskenään riiteleviä tai huonosti yhteensopivia. Osa moraalijärjestyksistä tukee toisiaan.

Memetiikan näkökulmasta moraalijärjestykset voidaan nähdä meemiplekseinä ja ihmiset sekä ihmisjoukot niiden kantajina. "We are meme machines."

Jotkin moraalijärjestykset ovat välttämättömiä kriiseissä, vaaratilanteissa, katastrofeissa... Ne auttavat selviämään, pelastumaan, tunnistamaan vaaroja ja riskejä sekä reagoimaan sellaisilla tavoilla, jotka suojaavat kantajaansa ja hänen ympäristöään. Ne eivät maksimoi hyötyä, kehitystä tai mahdollisuuksia vaan turvallisuuden ja säilymisen.

Toiset moraalijärjestykset ovat suureksi eduksi silloin kun päämäränä on adaptiivisuus. Kehittyminen, taloudellisen voiton maksimointi, kulttuurin nopeat muutokset, tiedon, tieteiden ja taiteiden nopea kehittyminen... ovat niiden aluetta.

Nämä päinvastaiset - säilyttävät ja ylläpitävät vs. adaptiiviset ja maksimaalisesti katalysoivat - moraalijärjestykset sopivat päinvastaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin.

Moraalijärjestyksiä voidaan tarkastella myös muilla dikotomia-akseleilla. Yksilöllinen vs. kollektiivinen. Laadullinen vs. kvantitatiivinen. Formaali ja normatiivinen vs. epämuodollinen ja "suvaitseva"....

Yhteiskunnan mahdollisuudet selvitä ovat olemattomat jos se soveltaa adaptiivisia ja katalysoivia moraalijärjestyksiä silloin kun se taistelee olemassaolostaan.

Venäläistä refleksiivisen kontrollin teoriaa tai kiinalaista "elite capture" -meininkiä kannattaisi tarkastella moraalijärjestyksiin ja niiden kautta tapahtuvan vaikuttamisen näkökulmasta niin tajuaisi mistä ja kuinka isosta asiasta on kyse.

Historiallisemmassa mielessä kannattaa huomioida vaikka sitä, miten jättimäisesti Neuvostoliiton ja Kiinan ideologinen työskentely onnistui vaikuttamaan Vietnamin ja sen lähialueiden suhteen.

Euroopassa Ukrainaan kohdistunut venäläinen rapauttaminen on hyvä esimerkki moraalijärjestystyöskentelyn kustannus- ja muustakin tehokkuudesta.

Kyse on toiminnasta, jossa muutaman hävittäjälentokoneen hinnalla - tai jopa paljon halvemmalla - voi kaapata kokonaisen valtion.

Tärkein peite tämmöisessä toiminnassa on se, että saadaan väestö keskittymään nippelinappelipikkupaskaan sen sijaan että kukaan keskittyisi siihen, mistä, miksi ja millä aikajänteillä on kyse. Tämä kommentti kannattaa lukea suorana syytöksenä jokaista sellaista henkilöä kohtaan, joka tuottaa tätä tärkeintä peitettä jollain "maahanmuuttopolitiikan kritiikki on putinismia", "Tikkakosken porttikähinässä on kyse siitä näkyikö sysäyksenvahvistimen keltainen väri vai ei ja mitä ikäpolvea portilla mökeltänyt marionetti edusti" tms. -tyyppisellä tolloilulla.

Kun jotain tapahtuu, niin miettikää ensimmäisenä, että mitä on tapahtumassa moraalijärjestysten tasolla. Onko kyse moraalijärjestyskonfliktista? Ollaanko Suomeen ajamassa väkisin sellaisia moraalijärjestysrakenteita, jotka estävät selviämästä jossain tilanteessa? Ollaanko joitain valtion turvallisuuden selkärangassa olevia moraalijärjestyksiä rapauttamassa? Jos ajattelette asioita pisaraakaan noilla ulottuvuuksilla, niin saatatte huomata, että lähes kaikki asian käsitteleminen refleksiivisessä mielessä "luontevilla" ulottuvuuksilla pelaa suoraan itäiseen pussiin.

Moraalijärjestykset ja niihin liittyvät työkalut ovat siitä erikoinen alue, että niissä yhdistyvät yksilöpsykologian ja -identiteettityön pragmaattiset ulottuvuudet, yhteisöllisyyden ja ryhmäidentiteettityön maailman käytännönläheiset ulottuvuudet sekä tilanteisen ja toiminnallisen maailman vaikutukset sekä vaikuttajat. Ne eivät siis ole akateemisen paskanjauhamisen ideaalialue. Ne ovat käteviä silloin kun pitää saada aikaan jotain vaikutusta, estää jotain vaikutusta, tutkia tai mitata jotain vaikuttamista.

Jos moraalijärjestyksille ja niihin liittyviille työkalupakeille pitäisi keksiä sotilaalliselta puolelta vertauskuvia, niin ne eivät olisi taistelijan ase, kypärä, ryhmä, joukkue, kompania, kersantti, luutnantti... vaan
- Joukkotuhoaseet.
- Pääesikunnat.
- Aselajit.
- Armeija.
- Kansallisvaltio.
- Valtioliitto, puolustusliitto...

Voitte vaan arvata, että vituttaako meikää kuin pientä eläintä kun tämmöinen iso ja tärkeä asia sivuutetaan kokonaan että voidaan näpertää nippelinäppelipillunpäreiden kanssa ja tehdä niistä mantereen kokoisia johtopäätöksiä.

Fiilis on sellainen "vittuuks mä täällä vingun kun ketään ei kiinnosta" -tyyppinen. Ja sen suhteen PONR on selvästikin ylitetty jo ajat sitten. Tämä jääköön viimeiseksi yritykseksi korostaa tämän asian tärkeyttä.


(Jos pitäisi miettiä viimeisen 20 vuoden ajalta, että mikä yksittäinen teko tai lausunto on ollut tämän maan ulko- ja turvallisuuspoliittiselle tilaneelle moraalijärjestysnäkökulmasta tuhoisin, niin Orpon "Näiden ihmisten motiivien epäileminen on rasismia" -kommentti nousee kaksi päätä korkeammalle kuin mikään muu. Mahdollisia selityksiä on kaksi: tyhmyys tai pahuus. Kun katsoo miten Orpo yleensä suoriutuu ajattelusta, niin noista kahdesta pahuus näyttää vähemmän todennäköiseltä. Naruissa tanssivan marionetin lausuntoautomatiikka eli tyhmyys taas... Mikään ei ainakaan näytä puhuvan sitä vastaan. Tämä asia - sekä se, että Orpon perseily on hyväksytty yleisesti Kokoomuksessa - määrittää täydellisesti sen, kuinka suhtaudun kyseiseen pelleen. Lasken aivan samaan kastiin Jaakko Laakson, Annika Lapintien ja Paula Lehtomäen kanssa - vaikka syynä taitaakin olla liian matala kellotaajuus sekä CPU:ssa että GPU:ssa. Jos Orpo olisi mies, niin se olisi jo tunnustanut julkisesti mokansa ja pyytänyt sitä koko maalta ja kansalta anteeksi - sekä tietenkin tarjoutunut eroamaan tehtävistään.)


Lisätään tähän lyhyeeseen ja ytimekkääseen puheenvuoroon vielä se, että pitkissä sodissa on ollut hyvin tyypillistä, että eri ympäristöissä mahdollistetaan ja suositaan keskenään erilaisia moraalijärjestyksiä sen lähtökohdan mukaan, että sopivin moraalijärjestysten nippu on se, joka tukee parhaiten tavoitteenasettelua.

Esimerkkejä:
- Sotilaiden peruskoulutus on moraalijärjestysten yhtenäistämiseen tähtäävää. Se on karsinta- ja korvausprosessi. Samat sotilaat rintamalla menestyvät paremmin jos moraalijärjestyksissä on mukana adaptiivisuutta tukevia ulottuvuuksia.
- Tuotekehitys, mielipidevaikuttaminen jne. toimivat tehokkaammin adaptiivisten ja väljien moraalijärjestysten piirissä. Linjaorganisaation kriisitoiminta vaatii vakaita ja kestäviä moraalijärjestyksiä.
- Logistiikka, strategia ja taktiikka hyötyvät suuresti adaptiivisista moraalijärjestyksistä. Niiden palvelemat organisaatiot tai yhteiskunnat saattavat hyötyä toisenlaisista.

jne. jne. jne.
 
Viimeksi muokattu:
Tärkein peite tämmöisessä toiminnassa on se, että saadaan väestö keskittymään nippelinappelipikkupaskaan sen sijaan että kukaan keskittyisi siihen, mistä, miksi ja millä aikajänteillä on kyse. Tämä kommentti kannattaa lukea suorana syytöksenä jokaista sellaista henkilöä kohtaan, joka tuottaa tätä tärkeintä peitettä jollain "maahanmuuttopolitiikan kritiikki on putinismia",

Samaa mieltä nippelipikkupaskasta, mutta nimimerkki Angela Siniwaara, oikeat nimet Marco de Wit tai vaikka Peter Saramo eivät ole meidän valtakuntaamme suojaavan moraalijärjestyksen palveluksessa sen enempää kuin Orpo oli ollessaan sormi perseessä 2015.

Mitä tulee turhautumiseesi muuten, huomauttaisin, että abstraktiotasosi on melko korkea. Väki kaipaa konkretiaa eikä käsitekieltä. Mahdollisesti selkeät tapausesimerkit auttaisivat. Äläkä kirjoita, että olet konkretisoinut paljon. Et nimittäin ole.

Ja kestä kritiikki äläkä ole posliinivarvas. Timantit ovat parhaimmillaan hiottuina. Sitä ennen se on kivikökkäre, josta tyhmempi ei älyä että se on timantti.

Sinä olet timantti.
 
Viimeksi muokattu:
Samaa mieltä nippelipikkupaskasta, mutta nimimerkki Angela Siniwaara, oikeat nimi Marco de Wit tai vaikka Peter Saramo eivät ole meidän valtakuntaamme suojaavan moraalijärjestyksen palveluksessa sen enempää kuin Orpo oli ollessaan sormi perseessä 2015.

Mitä tulee turhautumiseesio muuten, huomauttaisin, että abstraktiotasosi on melko korkea. Väki kaipaa konkretiaa eikä käsitekieltä. Mahdolisesti selkeät tapausesimerkit auttaisivat. Äläkä kirjoita, että olet konkretisoinut paljon. Et nimittäin ole.

Ja kestä kritiikki äläkä ole posliinivarvas. Timantit ovat parhaimmillaan hiottuina. Sitä ennen se on kivikökkäre, josta tyhmempi ei älyä että se on timantti.

Sinä olet timantti.

Timanttia yleensä voi hioa vaan toisella...noin metafoorana :D

Mutta sanomasi on asiaa. Ko. henkilöt eivät tasan ole ajamassa Suomen asiaa.
 
Kun jotain tapahtuu, niin miettikää ensimmäisenä, että mitä on tapahtumassa moraalijärjestysten tasolla. Onko kyse moraalijärjestyskonfliktista? Ollaanko Suomeen ajamassa väkisin sellaisia moraalijärjestysrakenteita, jotka estävät selviämästä jossain tilanteessa? Ollaanko joitain valtion turvallisuuden selkärangassa olevia moraalijärjestyksiä rapauttamassa? Jos ajattelette asioita pisaraakaan noilla ulottuvuuksilla, niin saatatte huomata, että lähes kaikki asian käsitteleminen refleksiivisessä mielessä "luontevilla" ulottuvuuksilla pelaa suoraan itäiseen pussiin.

Aivan varmasti on.

Esimerkkinä vaikka suomalainen asevelvollisuus. On aika selvää, että siitä halutaan eroon tietyissä piireissä. Toisena esimerkkinä voi pitää kansallisvaltion alasajoa, joka yllättäen nauttii suurta kannatusta jopa tälläisellä maanpuolustushenkisellä foorumilla.

Keskeinen osa noita vaikuttamisyrityksiä on käsitteiden sekoittaminen, hämärtäminen ja tuhoaminen. Esimerkiksi nykyään jopa kantahenkilökunnalla on vaikeuksia ymmärtää mitä termi asevelvollisuus tarkoittaa ja vedotaan esimerkiksi Norjan järjestelmään jossa mitään velvollisuutta ei ole. Samantapaista käsitteiden tuhoamista esiintyy myös kansallisvaltioon ja sen perustehtäviin liittyen. Lopulta ei ole asetta eikä velvollisuuttakaan ja syntyy joku uusi kansalaispalvelu, joka on samanlainen vastakohtakäsite kuin vaikka kansandemokratia. Ei ole demokratiaa eikä kansan tahdollakaan ole mitään väliä.
 
Samaa mieltä nippelipikkupaskasta, mutta nimimerkki Angela Siniwaara, oikeat nimet Marco de Wit tai vaikka Peter Saramo eivät ole meidän valtakuntaamme suojaavan moraalijärjestyksen palveluksessa sen enempää kuin Orpo oli ollessaan sormi perseessä 2015.

Oliko se @baikal kuka huomautti takertumasta ja kiintymästä lillukanvarsiin, vaan miettimään isoa kuvaa...ja vaikuttavuutta..
 
Olen itsekin "hybridivaikuttaja".

Parasta kuitenkin on, että ei tarvitse valehdella. Asioita pitää tietysti esittää parhaassa valossa. Mutta se ei ole valehtelemista tai trollausta.

Kyllä suurin osa tällä palstalla tietää "mistä kana kusee" meikäläisen tapauksessa. :D
 
Esimerkkinä vaikka suomalainen asevelvollisuus. On aika selvää, että siitä halutaan eroon tietyissä piireissä. Toisena esimerkkinä voi pitää kansallisvaltion alasajoa, joka yllättäen nauttii suurta kannatusta jopa tälläisellä maanpuolustushenkisellä foorumilla.
.

Yksi vaikuttavimpia määrätyllä tavalla asevelvollisuuden merkitystä häivyttäviä on mielestäni ollut Helsingin Sanomat. Sitten ovat nämä US:n verkkolehden arnokotrot ja aripesoset, jotka kylvävät defaitismia vähän tyhmyyttäänkin, koska hakevat argumenttia Nato-myönteisyydelle. Varsinkin Kotrolta jää huomaamatta kokonaan se, että pitäisihän tätä verraten isoa maata puolustaa suomalaisten Natossakin. Näinä aikoina ei mitenkään enää onnistu sellainen, että liitytään Natoon ja riisutaan oma armeija ja sitten Amerikka suojelee.

Pesonen saattaa olla myös aivan toisella asialla eli nostamassa Venäjän iskuvoimaa ja kykyä muka esiintymällä jyrkkänä natomiehenä, mennen vähän överiksikin...

Kotro on jämähtänyt jonnekin vuosikymmenien taakse, jossa Suomessa ei ole kehitytty mutta kaikkalla muualla on ja hänen skenaariossaan asevelvollinen on tykinruokana jossain fästningissä rynnäkkökiväärin kanssa ja iskendereitä sataa joka neliömetrille. Vain "ammattiarmeija" tarvitaan.
 
Tärkein peite tämmöisessä toiminnassa on se, että saadaan väestö keskittymään nippelinappelipikkupaskaan sen sijaan että kukaan keskittyisi siihen, mistä, miksi ja millä aikajänteillä on kyse. Tämä kommentti kannattaa lukea suorana syytöksenä jokaista sellaista henkilöä kohtaan, joka tuottaa tätä tärkeintä peitettä jollain "maahanmuuttopolitiikan kritiikki on putinismia", "Tikkakosken porttikähinässä on kyse siitä näkyikö sysäyksenvahvistimen keltainen väri vai ei ja mitä ikäpolvea portilla mökeltänyt marionetti edusti" tms. -tyyppisellä tolloilulla.

Älä turhauvvu, hyvä velhopiä.(veli hopea)

Nippelinappeliasioissa puuhailu on yleensä turvallista. Kokonaisuuden arviointi voi olla jopa pelottavaa, erityisesti, jos pitää kyseenalaistaa elämänmitassa perityt, opitut ja omaksutut opit ja tendenssit. Harvahan siihen vain pystyy sinä aikana, jonka viettää tällä helvetin kovaa kiitävällä pallolla, joka kaiken lisäksi mennä leuhtoo tilassa, jossa ei ole alkua eikä loppua, ei aikaa ei mitään.

Ketä ja keitä palvelee nippelinappeli-asioihin keskittyminen, informaation tuottaminen sillä tavoin, että -moniarvoisuus- voi kyllästää niin asiafaktat kuin hups. moraaliseikatkin....aivan.

Kahtokkee nyt vaikka Suomelle elintärkeän sähköenergian tuottamisen vaiheita. Ydinvoimalat seisovat keskentekoisina ja presidenttiä kiirastulitetaan painostusväitteillä. Painostiko presidentti tai ei, pääasia on perhana se, että noi atomimiilut ovat keskentekoisia. MH. Metioiten moraalihyperventilointi peittää alleen oikeasti sen, että atomipannut eivät vaan työnnä sähköä. Mitä helvetin ihmettä tässä oikein puuhataan? Aivan, kokonaisuuteen katsominen suorastaan hirvittää.
 
Se Kotro vain on katkera armeijan käynneille miehille. Tuntee itsensä vähemmän mieheksi kuin normi mies. Oikeassa hän siinä varmasti onkin. Monesti tuntuu että kaikki intomielinen armeijan vastustus lähtee omasta pikku minästä jota keljuttaa kun muut saavat pitää uniformuja. Itse olisi saanut myös mutta kun ei heikko luonne kestä huutamista eikä kuria.
 
Keskeinen osa noita vaikuttamisyrityksiä on käsitteiden sekoittaminen, hämärtäminen ja tuhoaminen. Esimerkiksi nykyään jopa kantahenkilökunnalla on vaikeuksia ymmärtää mitä termi asevelvollisuus tarkoittaa ja vedotaan esimerkiksi Norjan järjestelmään jossa mitään velvollisuutta ei ole. Samantapaista käsitteiden tuhoamista esiintyy myös kansallisvaltioon ja sen perustehtäviin liittyen

Niin, monikohan osaa edes luetella kansallisvaltion perustehtäviä? Menehän kadulle kysymään.
 
Mitä tulee turhautumiseesi muuten, huomauttaisin, että abstraktiotasosi on melko korkea. Väki kaipaa konkretiaa eikä käsitekieltä. Mahdollisesti selkeät tapausesimerkit auttaisivat.

Olen kokeillut. Ei auta.

Jos konkretisoin, niin se vaikuttaa keskusteluun aivan kuin kyse olisi siitä yksittäisestä konkreettisesta tapauksesta ja siihen liittyvästä substanssista.

Kun koitan koko ajan saada ihmiset huomioimaan sen, että tärkeimmät kentät ovat dynamiikka ja rakenne eikä substanssi, niin esimerkeillä ja konkretialla on keskustelun etenemiseen täsmälleen päinvastainen vaikutus kuin mikä olisi hyödyksi.

Kyse on on asiasta, jossa useampikin abstrakti taso vuorovaikuttaa keskenään. Sitä ei voi käsitellä voimakkaasti konkretisoiden ja yksinkertaistaen ilman että menettää kaiken tärkeimmän viestistään. Sitä paitsi nämä tänne kirjoitetut tekstit ovat jo niin pitkälle menevää yksinkertaistamista ja rautalangasta/ratakiskosta vääntämistä kuin mahdollista.

Kyse on moniulotteisesta asiasta jota voi häviöttömästi käsitellä vain moniulotteisesti. Kaikki sen ratkaisut ovat vähintään yhden ulottuvuuden verran monimutkaisemmalla tasolla kuin siitä käytävä sisällöllisesti riittävän häviötön keskustelu. Ne ratkaisut voi konkretisoida - osan jopa lapsellisen helposti - mutta vasta sen jälkeen kun ne on ensin tehty siellä eri abstraktiotasojen välisillä areenoilla ehjiksi kokonaisuuksiksi. Jos niihin jää aukkoja älyllisen laiskuuden tai suorituskyvyn puutteiden kanssa niin riski isoon pipiin on todella massiivinen. Jos niitä asioita ei edes yritetä ratkaista, niin tilanne on sama kuin jos ilmavalvonnassa luovuttaisiin tutkavalvonnasta sen vuoksi, että 3D + t nyt vain sattuu vaatimaan vähän enemmän prosaritehoa kuin ristinollan pelaaminen.

Timantit ovat parhaimmillaan hiottuina. Sitä ennen se on kivikökkäre, josta tyhmempi ei älyä että se on timantti.

Sinä olet timantti.

Kiitos tästä kommentista. Uskon sen tulevan sydämestä. Samaan aikaan väitän ankarasti vastaan.

Arska lojuu sohvalla eikä saa mitään aikaan. Reiska ja Ville väittävät Arskaa neroksi. Todellisuuden raaka lakmustesti kuitenkin näyttää, että Arska ei saa mitään aikaan.

Taso voidaan todeta vain valmiista lopputuotteesta, saavutuksesta tai arvioitavissa olevasta välivaiheesta. Mun suhteen mitään sellaista ei ole.

Ja jos olisin oikeasti timantti, niin jotakuta kiinnostaisi hyödyntää timanttia tavalla tai toisella. Kivi, jolla ei katsota olevan mitään rahassa tai omistamishalun kaltaisessa kiinnostuksessa mitattavaa huomioarvoa ei yleensä ole timantti.

Kivi, joka uskoo olevansa timantti, vaikka sellaisesta ei ole mitään todennettavaa näyttöä... Sellainen en halua olla.
 
Back
Top