Teräsvilla
Eversti
Ja jos jotakin myydään(osaa tai osaamista) niin taitavat ehdot olla sellaiset että niistä kaupoista ei julkisia tietoja ole.
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Einomies1
Respected Leader
Näinköhän ne pysyisivät toimintakunnossa ilman lentämistä ja käyttämistä? Ei ole sama asia kuin jonkun Fougan tai kuorma-autojen kanssa. Horneteissa on melkoinen määrä elektroniikkaa ja tietokoneita, joita pitäisi käynnistellä sekä päivitellä säännöllisesti.
Tietääkseni Drakenit lähti viimeisenä purkuun vuonna 2000 kun Hornetit saivat FOC:n. Ei niitä silloinkaan säästelty luolien pohjille.
Gyllis1
Respected Leader
Siellä ne on 4. hallissa kaikki. Mersu-hallista yksi kerros alas ja vasempaan.
Einomies1
Respected Leader
Ja lentää hienosti kun kriisi pukkaa päälle?
Drakenit saavat Gripen-kaupan myötä Draken ES-CS (Euro-Shopper Counter-Strike) standardipäivityksen ja siirtyvät maakuntalennostoille.
Gyllis1
Respected Leader
Juu, täytyy vaan vaihtaa öljyt ennen ja jälkeen seisonnan. Lentäjä verestää sillä aikaa muistoja pleikkarin Ace Combat-pelillä.Ja lentää hienosti kun kriisi pukkaa päälle?
Pihatonttu
Respected Leader
Nyt oot kyllä erehtynyt. Tai voi olla että sulla on vanhentunutta tietoa.
Drakeneille on valmistettu Sarviksen tehtailla irtoviikset/canardit. Niiden avulla Drakenit saadaan näyttämään Typhooneilta. (Kattokaa kuvia jos ette usko.)
Voitte vaan kuvitella naapurin hämmästystä kun se huomaa satelliittikuvissa joka toisen Teboilin vierustalla läjän hämäriä kontteja, naamioverkkoja ja brittiväreissä mutta suomalaistunnuksissa olevia irtoviiksi-"Typhooneja".
Ajatus tuli eräältä tuntemattomalta, mutta kuuluisalta korkea-arvoiselta brittiläiseltä viranomaiselta.
Tuo tyyppi kuvassa on kylläkin David Souffle. Belgialainen ja ammatin voi päätellä hatusta.
Pihatonttu
Respected Leader
Tuo tyyppi kuvassa on kylläkin David Souffle. Belgialainen ja ammatin voi päätellä hatusta.
Tiedän, että kyseinen korkea-arvoinen upseeri on esiintynyt peitetehtävissä tuolla nimellä ja kansallisuudella.
Tämä naamioitumisen, kurinalaisen työskentelyn ja teknisen näpertelyn suurmestari on tietyissä pienissä piireissä kuuluisa siitä, miten monipuolisesti ja huomaamattomasti hän pystyy toimimaan eri maissa ja kulttuureissa.
Oli pakko käyttää tuota kuvaa, koska kyseisestä henkilöstä ei liene olemassa muita sellasia kuvia, joista hänet pystyy tunnistamaan. Paitsi tietenkin tämä, missä hän esiintyy Ulla-nimisenä pullantuoksuisena maailaistalon tyttärenä jossain Iijoki-laakson seutuvilla.
Huhta
Greatest Leader
Hornet ei ole mikään PC, johon heitellään uutta muistikampaa joulupaketista ja ladataan tietoturvapäivityksiä Windowsiin, jotta partaiset reserviläiset eivät tunkeudu koneeseen.
Jos Horneteja halutaan säilöä, niin se on ihan perus Amerikantemppu. Asianmukaiset säilytysolosuhteet, nesteet pois ja tilalle säilöntäaineet ym. niin kyllä säilyy. Amerikkalaisethan ovat säilöneet ties mitä Horneteja ja Fighting Falconeja ja myöhemmin palauttaneet niitä käyttöön, osan laivuepalvelukseen, osan lentäviksi harjoitusmaaleiksi. Kaupallisessakin käytössä lentokoneita säilötään huonon suhdanteen koittaessa ja sitten ne palaavat myöhemmin jälleen ilmaan.
Varastoitu lentokone ei tietenkään ole toimintakuntoinen suoralta käsin, kuten ei moni muukaan monimutkainen mekaaninen laite. Kalustosta löytynee paremmassa ja huonommassa toimintavalmiudessa olevaa. Reserviläisistä puhumattakaan, suuri osa sijoitetusta reservistä on rapakuntoista ja sotilaalliset taidot ovat ehtineet haihtua. Voi vierähtää kuukausi-pari, että kuntotaso alkaa muistuttaa sotilasta ja taidot alkavat palautua mieleen...
Eiköhän tuohon yhtälöön mahdu pitkäaikaisvarastoitua hävittäjääkin? Onhan meillä säilötty Hawkejakin myöhempää tarvetta ajatellen.
Tässä havainnollistettuna miten hävittäjät (ja lokit) näkyvät tutkalla.
Alempi viiva on taustakohinan taso, ylempi havaintoon tarvittava taso.
Tapaus A esittää tavanomaista konetta, jonka piikkimäinen tutkavaste on ylittänyt havaintorajan. B ja C ovat puolestaan vaikeammin havaittavia tapauksia.
Puolustava häirintä voi pyrkiä nostamaan taustakohinan tasoa, jotta havaintojen tekemisestä tulee vaikeampaa.
Havaintoon pyrkivä voi lisätä tehoa yrittääkseen kasvattaa piikkiä.
Tästä on melko helppo päätyä mielikuvaan, että on todella otollista jos viivojen väli on minimoitu jo ennakkoon. Kuten häivekoneella. Näin kaikki lisä omasuojaan on suhteellisesti parempaa.
Tutka joutuu aina arpomaan jonkun osan havainnoistaan pellolle tai syntyy liikaa false positiveja. Eli joku osa on rajattava aina pois tai muuten tulee näkyviin paljon havaintoja, mutta yhteenkään ei voi suhtautua todennäköisenä. Joku tietäjä voi tietää paremmin, mutta voisi kuvitella tarvittavan luokkaa 95% varmuus, ennen kuin kohdetta uskaltaa väittää joksikin tietyksi.
Alempi viiva on taustakohinan taso, ylempi havaintoon tarvittava taso.
Tapaus A esittää tavanomaista konetta, jonka piikkimäinen tutkavaste on ylittänyt havaintorajan. B ja C ovat puolestaan vaikeammin havaittavia tapauksia.
Puolustava häirintä voi pyrkiä nostamaan taustakohinan tasoa, jotta havaintojen tekemisestä tulee vaikeampaa.
Havaintoon pyrkivä voi lisätä tehoa yrittääkseen kasvattaa piikkiä.
Tästä on melko helppo päätyä mielikuvaan, että on todella otollista jos viivojen väli on minimoitu jo ennakkoon. Kuten häivekoneella. Näin kaikki lisä omasuojaan on suhteellisesti parempaa.
Tutka joutuu aina arpomaan jonkun osan havainnoistaan pellolle tai syntyy liikaa false positiveja. Eli joku osa on rajattava aina pois tai muuten tulee näkyviin paljon havaintoja, mutta yhteenkään ei voi suhtautua todennäköisenä. Joku tietäjä voi tietää paremmin, mutta voisi kuvitella tarvittavan luokkaa 95% varmuus, ennen kuin kohdetta uskaltaa väittää joksikin tietyksi.
Viimeksi muokattu:
Tuo "False alarm due to noise" -teksti antaisi ymmärtää, että A olisi taustakohinapiikistä johtuva virhehavainto ja koko käyrä kuvaisi taustakohinaa?
Näin se myös on mielestäni nähtävä. Ohut yhtenäinen viiva on taustakohinan hetkellinen taso ja katkoviiva kuvaa taustakohinan keskimääräistä tasoa kuvaajan esittämällä aikavälillä. Olisiko paksu viiva sitten vastaanottimen herkkyys? Eli kuvan tapauksessa olisi jo turhan herkkä suhteessa hyvin tutkassa näkyviin kohteisiin, koska taustakohina aiheuttaa vääriä havaintoja? Häivekone piiloutuu taustakohinan sekaan, jolloin vastaanottimen herkkyyttä pitäisi kasvattaa eli paksua viivaa laskea, joka myös edelleen lisäisi taustakohinan aiheuttamia vääriä havaintoja?
Viimeksi muokattu:
Raveni
Greatest Leader
Ihan mielenkiinnosta, miltä etäisyydeltä hävittäjä kykenee tunnistamaan maalin luotettavasti? Nopeus voi toki antaa viitteitä maalista ja samoin koko joka tosin voi myös hämätä. Kun lähdetään tekemään pudotuksia BWR etäisyyksillä niin toivottavaa varmasti olisi jos ei kamalan montaa matkustaja konetta tiputtaisi alas.
Kaikkihan riippuu siitä päällä olevasta tilanteesta, mutta viimeisen lauseen tilanne (matkustajakoneen alasampuminen) ei täysimittaisessa konfliktissa pitäisi olla todennäköinen.
Lähtökohtaisesti hävittäjätorjunnat ovat ylempää johdettua toimintaa eli taistelunjohtaja seuraa tilannekuvaa ja jakaa sitä hävittäjäosastojen johtajille. Taistelunjohtajalla on laajin välineistö ja tiedot kohteiden tunnistamiseen lähtien liikkeelle lentosuunnitelmista. Matkustajakone ei ole siviilikone jos se sotatoimialueella lentää ilman lentosuunnitelmaa. Tietenkään mitään maalia ei pelkästään sen puuttumisen takia varmaankaan ammuta vaan sillä poistetaan yksi vaihtoehto tunnistusketjusta. Muita tunnistuskeinoja ovat IFF, NCTR, tutkavaroitin, mahdolliset muut SIGINT tiedot, liiketila, kohteen reitin seuranta (lähtöpiste) sekä tietysti visuaalinen tunnistus. Edellämainituista visuaalinen tunnistus on varmaankin ainoita jota voidaan hyödyntää yksistään. Tehtävien tarkka etukäteissuunnittelu reitteineen, aikatauluineen, lentokieltoalueineen sekä tuhoamisalueineen helpottaa prosessissa. Viimeisenä lenkkinä toimii sitten taistelunjohtokeskuksen päällikkö (ilmassa tai maassa) jolla voi olla oikeudet päättää torjunnasta myös hyvin epäselvässä tilanteessa.
Etäisyys miltä tekninen tunnistus tapahtuu on tietysti hyvin vaihteleva, mutta IFF varmaankin toimii hyvin pitkiltä etäisyyksiltä, kuten myös RWR ja muilla menetelmillä sitten on rajoittuneempaa. Kuitenkin ROE määritetään tilanteen mukaan ja mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa en usko tunnistukseen liittyvän kun ammattilaiset ovat asialla.
apumekaanikko
Majuri
Pystyakseli / käppyräviiva kuvannee tutkan ilmaisimen sigaalinvoimakkuutta. Tekstin mukaan eka havainto on väärä, vaikka on vahvempi kuin kaksi jälkimmäistä. Ne taas lienevät jotain todellisia maaleja (vaikka sitten niitä lokkeja
).
Einomies1
Respected Leader
Kun katselee uutisia maailmalta hävittäjien ja muiden lentokoneiden kehitystyöstä, tulee sellainen kuva että varsinkin lännessä elektronisen sodankäynnin profiili ilmassa on korostumassa.
Eri konevalmistajat kehittelevät uusia elso-podeja ja luovat kykyä ainakin tutkasignaalialueen vastatoimille.
Nostaako tämä Boeingin tarjouksen arvoa HX-hankkeessa? Tuleeko hävittäjän selviytymiskyvyssä jo nyt enemmän elso ensin ja häive toisena?
Eri konevalmistajat kehittelevät uusia elso-podeja ja luovat kykyä ainakin tutkasignaalialueen vastatoimille.
Nostaako tämä Boeingin tarjouksen arvoa HX-hankkeessa? Tuleeko hävittäjän selviytymiskyvyssä jo nyt enemmän elso ensin ja häive toisena?