inhaa itäkalustoa

teknohippi kirjoitti:
Tuollainen pelti ei lisää taistelunkestävyyttä mutta auttaa kummasti mellakoissa esim. polttopuloja vastaan. Syytä tälläiseen varautumiseen voi jokainen arvailla vapaasti..
Klikkaa laajentaaksesi...
Saattaa kyllä olla, että kun niitäkin on tarpeeksi, ei se pelti auta.
 
teknohippi kirjoitti:
Tuollainen pelti ei lisää taistelunkestävyyttä mutta auttaa kummasti mellakoissa esim. polttopuloja vastaan. Syytä tälläiseen varautumiseen voi jokainen arvailla vapaasti..
Klikkaa laajentaaksesi...
Vastoin esitettyä kommentointia arvelen, että "pellit" lisäävät nimenomaan ajoneuvon taistelukestävyyttä sirpaleita vastaan erityisesti ilmatäytteisten renkaiden, moottoritilan ja "tuulilasin" kestävyyden suhteen ja sitä nimenomaan on karulla lisälevy-suojauksella tavoiteltu. Ohessa kuvana "perusmalli" ja kommentoitu lisälevytetty kehitysversio.
Tigr-M_perus+levyt.jpg

Rosvorooshnan kaupallisen esittelyn mukaan Tigr-M kori (ymmärrän tämän miehistötilan suojaukseksi) on Stanag 4569 1-suojaustasoa eli pysäyttää käsiasekaliiperin perusluodit (7.62 M80 Ball jne), mutta ei varsinaisia panssariluoteja (API). Luotisuojan myötä kori antaa suojan sirpaleita vastaan, mutta moottoritila ja renkaat ovat suojaamatta luodeilta/sirpaleilta. Lisälevyillä on niille tavoiteltu sirpalesuojausta.
Erityisesti suoja on lisääntynyt kuorma-ammusten pieniä sirpaleita (esim. 95% lukumäärästä m< 1 g sirpaleita tykistön 155 mm kuorma-ammuksen tytärkranaatin sivuviuhkassa suomalaisen tutkimuksen mukaan / Sotilaan suoja ja sen läpäiseminen, Tutkimusseminaari 1996, Puolustusvoimien tutkimuskeskus julkaisuja A9/1996, nykyisin jo varmaan vaikeasti saatavilla oleva lähde) tai GMLRS M30A1 AW taistelulatauksen pieniä volframi-sirpaleita vastaan, joista ohessa kuva:
M30A1_GMLRS_AW_Volfr_sirpale_kuva.jpg
www.armyrecognition.com

The new M30A1 GMLRS Alternate Warhead to replace cluster bombs for US Army Central 71601171 | weapons defence industry military technology UK | analysis focus army defence military industry army

The new M30A1 GMLRS Alternate Warhead to replace cluster bombs for US Army Central
www.armyrecognition.com www.armyrecognition.com

Ajoneuvon käsiteltävyys kärsinee, mutta se on aina lisäsuojasta (lisämassasta ja -tilavuudesta) maksettava hinta.
Suorilta osumilta esim. tytärkranaatin ontelopanoksen läpäisyltä, aivan vieressä räjähtävältä HE-kranaatilta (räjähdysainetta 6...11 kg/155 mm HE-ammus) tai suuremmilta rakettien/ohjuksien r-ainelatauksilta ei lisälevytettykään ajoneuvo suojaa anna, mutta ei sitä ole tavoiteltukaan, koska korin miinasuoja on "vain" 0,6 kg:n räjähdystä vastaan oheisen rosvorooshnan katalogin mukaan:

Ohessa vielä linkki johonkin panssarisuojan Stanag standardin draft-versioon(2004), josta pääsee ainakin alkuun panssaroitujen ajoneuvojen standardi-projektiilisuojaustasojen pohdinnoissa. Stanag 4569 luokat ovat lyhyesti esitettynä liitteessä Appendix A /tiedoston sivu 31 (54):
 
ERAkko kirjoitti:
Vastoin esitettyä kommentointia arvelen, että "pellit" lisäävät nimenomaan ajoneuvon taistelukestävyyttä sirpaleita vastaan erityisesti ilmatäytteisten renkaiden, moottoritilan ja "tuulilasin" kestävyyden suhteen ja sitä nimenomaan on karulla lisälevy-suojauksella tavoiteltu. Ohessa kuvana "perusmalli" ja kommentoitu lisälevytetty kehitysversio.
Katso liite: 83071

Rosvorooshnan kaupallisen esittelyn mukaan Tigr-M kori (ymmärrän tämän miehistötilan suojaukseksi) on Stanag 4569 1-suojaustasoa eli pysäyttää käsiasekaliiperin perusluodit (7.62 M80 Ball jne), mutta ei varsinaisia panssariluoteja (API). Luotisuojan myötä kori antaa suojan sirpaleita vastaan, mutta moottoritila ja renkaat ovat suojaamatta luodeilta/sirpaleilta. Lisälevyillä on niille tavoiteltu sirpalesuojausta.
Erityisesti suoja on lisääntynyt kuorma-ammusten pieniä sirpaleita (esim. 95% lukumäärästä m< 1 g sirpaleita tykistön 155 mm kuorma-ammuksen tytärkranaatin sivuviuhkassa suomalaisen tutkimuksen mukaan / Sotilaan suoja ja sen läpäiseminen, Tutkimusseminaari 1996, Puolustusvoimien tutkimuskeskus julkaisuja A9/1996, nykyisin jo varmaan vaikeasti saatavilla oleva lähde) tai GMLRS M30A1 AW taistelulatauksen pieniä volframi-sirpaleita vastaan, joista ohessa kuva:
Katso liite: 83072
www.armyrecognition.com

The new M30A1 GMLRS Alternate Warhead to replace cluster bombs for US Army Central 71601171 | weapons defence industry military technology UK | analysis focus army defence military industry army

The new M30A1 GMLRS Alternate Warhead to replace cluster bombs for US Army Central
www.armyrecognition.com www.armyrecognition.com

Ajoneuvon käsiteltävyys kärsinee, mutta se on aina lisäsuojasta (lisämassasta ja -tilavuudesta) maksettava hinta.
Suorilta osumilta esim. tytärkranaatin ontelopanoksen läpäisyltä, aivan vieressä räjähtävältä HE-kranaatilta (räjähdysainetta 6...11 kg/155 mm HE-ammus) tai suuremmilta rakettien/ohjuksien r-ainelatauksilta ei lisälevytettykään ajoneuvo suojaa anna, mutta ei sitä ole tavoiteltukaan, koska korin miinasuoja on "vain" 0,6 kg:n räjähdystä vastaan oheisen rosvorooshnan katalogin mukaan:

Ohessa vielä linkki johonkin panssarisuojan Stanag standardin draft-versioon(2004), josta pääsee ainakin alkuun panssaroitujen ajoneuvojen standardi-projektiilisuojaustasojen pohdinnoissa. Stanag 4569 luokat ovat lyhyesti esitettynä liitteessä Appendix A /tiedoston sivu 31 (54):
Klikkaa laajentaaksesi...
Lisähärpäkkeistä tulee mieleen high-cut-kypäriin tarjolla olevat lisäsuojat korville ja kasvoille. Käyttääköhän noita joku?

12929850.png
 
PM kirjoitti:
Teollisempi versio panssarivaunun yläsuojasta:
Katso liite: 87830

Mikä lienee tuon kattorakenteen tarkoitettu toimintatapa?

www.armyrecognition.com

Army-2023: Russia Unveils T-90M Tank Upgrade with 'Cope Cage' for Enhanced Drone Defense! | Defense News August 2023 Global Security army industry | Defense Security global news industry army year 2023 | Archive News year

Russia Unveils T-90M Tank Upgrade with 'Cope Cage' for Enhanced Drone Defense!
www.armyrecognition.com www.armyrecognition.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Taannoisessa @Antares viestissä lisää tietoa #3,365
ERA:jen tavoitteena häkin katolla lienee lisäsuoja yksittäistä ontelolatausta vastaan, esim. droonista pudotettavia ontelokranaatteja tai keveiden päinammuttavien droonien ontelolatauksia vastaan.
Räjäystysväli (S.O) ontelolataukselle kasvaa ja räjähdysetäisyys kasvaa tavallisella HE-räjähteellä, kun/jos drooni osuu verkkoon, ja räjähtää siinä.
Sivulta tuleva, horisontaalitasossa ylilentävä ohjus räjäyttää taistelukärkensä ennen tornia, jos se osuu verkkoon (NLAW ja TOW 2B), ja alaspäin suunnattu suihku/EFP osuu ehkä "vain telaan", muttei tunkeudu vaunun sisälle.

Omaa pekulaatiota:
Räjäytyssuunnasta riippuen kevyt ERA vaikuttaa ontelon suihkun läpäisyyn katolla (esim. NLAW), muttei EFP:n vahvempaan penetraattoriin, joten TOW 2B toimii hyvin, jos se lentää "hökötyksen" yli.
Samoin tandem ontelolataukset (Javelin) toiminevat, vaikka osuma tulisikin ERA:aan. Stand-off kasvaa, mutta "hyvän" pääpanoksen jäännösläpäisy lienee edelleen riittävä "ohuiden" tornin katon tai vaunun kannen läpäisyyn.
Yksi vaikutusmahdollisuus on, että "hökötys" sotkee ohjuksen "älyä" eli hahmontunnistusta, mutta siihen en ihan heti usko.
Kaukaa ammuttavien EFP-latauksien (SMArt, Bonus yms.) läpäisyä ERA-panssari vähentää vain "teräspaksuutensa" verran, joten niiden kattoläpäisyä kevyt-ERA ei estä.

EDIT: Typoja korjailtu!
 
Viimeksi muokattu:
www.verkkouutiset.fi

Tämä on Szhatie - Neuvostoliiton unohdettu lasertankki | Verkkouutiset

Yli 40 tonnia painavan vaunun tarkoitus oli tuhota viholliskohteiden sensoreita.
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi

1703497082803.png

1K17 Szhatie -ajoneuvo pohjautui 2S19 Msta-S -panssarihaupitsin runkoon. Laserien tarkoituksena oli häiritä vihollisen ohjusten, lentokoneiden ja maakohteiden optisia ja elektronisia järjestelmiä

Laser toimi 400 hevosvoiman moottorin avulla. Tuotantomääräksi jäi vain kaksi vaunua.

Ensimmäinen 1K17 Szhatie -prototyyppi valmistui vasta vuonna 1992. Sen suurikokoisessa tornissa oli 12 erillistä laseria, jotka oli sijoitettu kahteen riviin. Tornin etuosassa oli lisäksi etäisyysmittari, yönäkölaitteet ja tähtäysoptiikka. Kaikkia teknisiä yksityiskohtia ei tiedetä, mutta laserin on väitetty edellyttäneen 30 kilogrammaa synteettisiä rubiineja. Useiden laserien hyötynä oli se, että ne voisivat toimia eri aallonpituuksilla.

Teoriassa se pystyi tuhoamaan viholliskohteiden optiikat ainakin kymmenen kilometrin päästä, mikä olisi mahdollisesti sokeuttanut niiden miehistöt.

Laservaunut osoittautuivat käytännössä liian kalliiksi ja edellyttivät suuren määrän polttoainetta. Sumu, sade ja muut visuaaliset esteet vaikeuttivat niiden käyttöä. Laserista ei olisi ollut hyötyä kaikkia viholliskohteita vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Mielenkiintoinen väite vanjan AK 630 ciwsista:
https://twitter.com/x/status/1753450930299613243
This comes to me from my friend, the CO of one of our non existent navy

AK 630 has many, many weaknesses
Effectively it always has to be operated in local mode
It’s blind at night
It’s an AA system. It was never designed to try and take out close in surface threats
No thermal camera
Purely manual optic sight in manual mode
The bin has a maximum feed of 1000 rounds
It takes an age to reload
Klikkaa laajentaaksesi...
Eli jos miltei 10 sekunnissa saa panikoitua ammustynnyrin tyhjäksi ja uudelleen lataus kestää ikuisuuden niin ei ihme, että USV:t tuli läpi että heilahtaa.
 
Ei nuo täysin pidä paikkansa. Makasiinin koko on 2000 laukausta, ei 1000 (ja tuskin se tonnikaan olisi tuossa loppunut, ei tuollaisilla aseilla ruutata kuin paloletkulla). Se on kyllä varmaan totta että jos vyö loppuu, ei sitä taistelun tuoksinassa enää ehditä vaihtaa. Vanhemmissa laivoissa ei varmaan ollut lämppäriä tai muuta yönäkölaitetta, mutta uskoisin että ysärinä rakennetussa laivassa sellainen on jo ollut.

Sekin on totta ettei nämä ohjustorjuntatykit välttämättä ole pintamaaleja vastaan niin hyviä kuin äkkiseltään luulisi. Ne ampuvat lyhyitä sarjoja, ja hajonta on melkoinen. Netistä löytyy sekä Phalanxin että AK630:n pintamaaliammuntoja, eikä se kovin vakuuttavaa settiä ole.

Meillähän oli tuo sama järjestelmä käytössä, tosin vähän vanhempana versiona, ohjusveneillä ja joillain muilla aluksilla, mm. Keihässalmella.

edit. tuossa näkyy tykin ja käsisuuntaimen toimintaa, en tiedä mikä alus, mutta ilmeisesti joku pieni. Kuten näkyy, suuntain on melko simppeli laite. Suomessa kehitettiin loppuvaiheessa oma.

 
Viimeksi muokattu:
fulcrum kirjoitti:
Ei nuo täysin pidä paikkansa. Makasiinin koko on 2000 laukausta, ei 1000 (ja tuskin se tonnikaan olisi tuossa loppunut, ei tuollaisilla aseilla ruutata kuin paloletkulla). Se on kyllä varmaan totta että jos vyö loppuu, ei sitä taistelun tuoksinassa enää ehditä vaihtaa. Vanhemmissa laivoissa ei varmaan ollut lämppäriä tai muuta yönäkölaitetta, mutta uskoisin että ysärinä rakennetussa laivassa sellainen on jo ollut.

Sekin on totta ettei nämä ohjustorjuntatykit välttämättä ole pintamaaleja vastaan niin hyviä kuin äkkiseltään luulisi. Ne ampuvat lyhyitä sarjoja, ja hajonta on melkoinen. Netistä löytyy sekä Phalanxin että AK630:n pintamaaliammuntoja, eikä se kovin vakuuttavaa settiä ole.

Meillähän oli tuo sama järjestelmä käytössä, tosin vähän vanhempana versiona, ohjusveneillä ja joillain muilla aluksilla, mm. Keihässalmella.

edit. tuossa näkyy tykin ja käsisuuntaimen toimintaa, en tiedä mikä alus, mutta ilmeisesti joku pieni. Kuten näkyy, suuntain on melko simppeli laite. Suomessa kehitettiin loppuvaiheessa oma.

Klikkaa laajentaaksesi...
Ne pienet erot tuleekin siitä, että tuo ryssien systeemi ei todennäköisesti edes nähnyt niitä vesidrooneja ilman valaisua ja jos niitä tulee luokkaa kymmenkunta niin se ei ehdi niitä torjua millään kun ei itse löydä maaleja.

Screenshot_2024-02-03-21-58-29-75_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12~2.jpg
 
-TripleX- kirjoitti:
Ne pienet erot tuleekin siitä, että tuo ryssien systeemi ei todennäköisesti edes nähnyt niitä vesidrooneja ilman valaisua ja jos niitä tulee luokkaa kymmenkunta niin se ei ehdi niitä torjua millään kun ei itse löydä maaleja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Phalanxiin lisättiin tosiaan lämppäri Block 1B:ssä, joka tuli tuotantoon vuosituhannen alussa. En tiedä miten vanhemmilla malleilla ammuttiin manuaalisesti, vai ammuttiinko ollenkaan.
Tongin hiukan, ja AK630:een on ollut suunnitteilla jonkunlainen kypäräohjaus, jossa kypärään olisi kiinnitetty sekä pimeänäkölaite että tähtäin (eli jonkunmoinen hävittäjälentäjän HMS:n tapainen). Tämä siis korvaisi tuon suuntaustolpan. En tiedä onko sitä oikeasti valmistettu. Tietenkin ampujalle voi vain antaa pimeänäkölaitteen käyttöön, jos ei muuta. Nykyisessä vientiversiossa on optinen tähtäin lämpökameralla.

Kovin tarkka Phalanx ei kuitenkaan paatteja vastaan tunnu olevan:

Tässä aseena Block 1B, jossa on myös pitemmät piiput hajonnan vähentämiseksi. Maali on ehkä itsaridronea hiukan haastavampi, kun siinä ei ole isoa latausta joka voisi osumasta mossahtaa. Ensimmäinen sarja näyttää siltä että osuu kohtuullisesti kohdalle. AK630:sta näkemäni videot näyttävät hajonnan olevan vielä isompi.

Vaan katsokaapas Goalkeeperiä. Ensimmäiset iskemät menee yli, mutta tulta korjataan sarjan aikana ja siihen jää.
 
Viimeksi muokattu:
Joo katsoin itsekin että tuolla osuu tarkasti (tai ehkä ampuja on tosi hyvä?). Alustakin on vakaa kun iso paatti alla.
Se mikä noista videoista on selvinnyt, on ettei käsisuunnattavilla konekivääreillä osu mihinkään. Paatin pitää tulla ihan viereen että 50cal:lla on mahdollisuus osua. Pienellä keikkuvalla aluksella vielä vaikeampaa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top