Kyseessä on suomen armeija, niin se "pakko" ei välttämättä ole ihan paikkaansapitävä termi.
ITO 90M korvaaminen
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
Kyseessä on suomen armeija, niin se "pakko" ei välttämättä ole ihan paikkaansapitävä termi.
Mk.3 nopealla thaleksen sivujen vilkuilulla näyttää olevan laivoihin asennettava järjestelmä, ja järjestelmän suoritusarvot samaa luokkaa kuin nykyisen Suomalaisen NG-järjestelmän, eli noin parikymmentä kilometria valvonta/tulenjohtotutkilla sekä sama ohjus (VT-1).
Modernisaatiosta oli lista mikä vanhassa ja uudessa crotalessa erosi toisistaan, mutten sitä pääse nyt lukemaan. Käytännössä kyseessä oli lähinnä viestijärjestelmien ja muiden päivittämistä kuin raakaa suorituskyvyn parantamista.
Wikipediassa oli aikoinaan tieto, että uusi ohjus kantaisi 16 kilsaa.
Einomies1
Respected Leader
Aika paljon tuttua tietoa mutta hitunen uuttakin. Vastaan lyhyesti jos osaan☺.
- Tiedän että Ito 90M kykenee käyttämään lämpökameraa/optista tähtäystä mutta tämä lienee vain varajärjestelmä mikäli tutkia ei voida tai kyetä käyttämään paljastumisen tms. Pelossa. Järjestelmän tehokkuus kyllä laskee yksikkönä melkoisesti mikäli se ei voi käyttää tutkiansa, ne ovat kuitenkin järjestelmän pää-asiallinen toimintatapa. Lämpökamera ei ole sääriippumaton eikä sillä voida seurata kerrallaan kuin yhtä maalia.
- edelleen järjestelmän päätoiminta perustuu tutkavalvontaan ja havitsemiseen jola tekee järjestelmästä jokasään kelpoisen. Jos lämpökameralla toimittaisiin jatkuvasti niin eihän tuossa järjestelmässä tarvittaisi turhaan 2 kallista tutkaa? Toimintatapa on pää-asiassa siis aktiivinen ja se tarkoittaa että häirinnänväistöstä huolimatta, tutkasäteet on mahdollista havaita ja lähde paikantaa. Niin uusinta uutta tuo systeemi ei kyllä enää ole. Roland- ohjusjärjestelmä on vastaavanlainen, joskin vanhempi kohdetorjuntaohjusjärjestelmä. Se pelitti vielä 1990-luvulla Persianlahdella mutta nyt aikaa on kulunut 25 vuotta sodasta ja Ito:n hankinnasta ja meillä tuon järjestelmän toiminta ei ole suojassa enää vihollisen kehittyneeltä tiedustelulta ja pitkänkantaman aseilta tai täsmäpommeilta. Varsinkin kun meidän ilmatorjuntajärjestelmämme on melko heppoinen eikä pidemmän kantaman it-ohjuksia ole.
- siis kykeneekö Ito 90M torjumaan 3 eri maalia samanaikaisesti? Silloin se on pätevämpi kuin Pantsir S1 joka kykenee torjumaan 2 maalia joista toinen optisena. Tosin tämä vaatii sen että maalit ovat samassa suunnassa kuten on asia Crotalenkin kanssa. Todellinen monimaalitorjunta kattaa 360 astetta ja ilman rajoituksia ja tähän ei Ito90M kyllä pysty. Toki ulkoisella maalinosoituksella voidaan järjestelmän puutteita korvata mutta mitkä nuo verkottumiskyvyt ja datafuusin taso sekä nopeus on, siitä ei liene julkista tietoa.
- millä tavalla selviytymiskyky-argumentti on järjetön? Asia selviää normijärkisellekkin jo aikasemmista pointeista mutta lyhyesti: Ito90 liikkuu pyörillä joo hyvin ja jopa käyttää valvontatutkaansa liikkeessä mutta ampuessaan sen täytyy pysähtyä. Jos se käyttää tutkiaan, on olemassa joka tapauksessa riski että sen huomaa vihollisen elktroninen tiedustelu ja tutka pitää sammuttaa hetkeksi. Toki tutkavuorottelu on mahdollista ja paikan vaihtaminen ajoittain mutta silloin lavetti ei kykene tulittamaan. Pelkkä verkkoon tukeutuminen ei riitä koska myös verkkoa voidaan häiritä mahdollisesti. Crotale on siis ns.aikakriittinen maali toimiessaan. Ja kyllä vaan, yksi ohjus tekee selvän kerrallaan lavetista, keskuksesta ja tutkista mikä ei muuten toimi esim. Ito 12 kohdalla.
Kuten aikaisemmin esitin, Umkhonto GBL olisi yksi vaihtoehto jolla Crotalen puutteet olisi korjattavissa.
Ja niin, kuten varmasti luit ja ymmärsit, esitin korvaamista 2020-luvulle tultaessa, en nyt juuri. Tästä oli samaa mieltä paraatissa 2012 haastateltu ilmatorjunnan ammattilainenkin.
hessukessu
Kenraali
Onko kokonaan poissuljettu vaihtoehto, että Suomi hankkisi uusia Crotaleja? Eikös tuostakin päivitetyt versiot ole olemassa? Saisi paremmat tutkat, paremmat ohjukset, paremmat järjestelmät jne. ja voisi pistää AMV:n päälle (painoa tuossa Crotale NG:ssä on tuplaten sen mitä Pasi kesti, siksi piti tehdä erikoispasi, mutta AMV kyllä jaksaisi kantaa sen hyvinkin)? Nämä siis vaikkapa, kun olemassa olevat Crotalet happanevat käsiin tai niiden rinnalle jo? Suomella on kokemusta Crotalesta ja päivittämisestä, joten luulisi, että voitaisiin saada just täsmälleen hyvä versio ja kohtuullisen edullisestikin vielä aikaan.
Juu, pystyyn laukaistavat systeemit ja IP-ohjuksella voisivat olla toki parempia, mutta eiköhän Crotalellekin olisi oma paikkansa ilmapuolustuksen palapelissä. Tutkahakuisia ohjuksia meillä on jo ilmatorjunnassa (NASAMS), laserohjautuvia on jo ilmatorjunnassa (ITO05), ip-ohjautuvia on jo ilmatorjunnassa (Stinger), joten eikös komento-ohjautuvallekin olisi oma paikkansa?
Juu, pystyyn laukaistavat systeemit ja IP-ohjuksella voisivat olla toki parempia, mutta eiköhän Crotalellekin olisi oma paikkansa ilmapuolustuksen palapelissä. Tutkahakuisia ohjuksia meillä on jo ilmatorjunnassa (NASAMS), laserohjautuvia on jo ilmatorjunnassa (ITO05), ip-ohjautuvia on jo ilmatorjunnassa (Stinger), joten eikös komento-ohjautuvallekin olisi oma paikkansa?
Eiköhän tuo olisi benchmark kun aletaan korvaamaan vanhaa.
Ja korkeusulottuvuus olisi noussut 6km-- 9km.
Lämpökamera ja optinen järjestelmä eivät ole varajärjestelmä seuranta/tulenjohtotutkalle, vaan kyseessä on toisiaan täydentävä järjestelmä jossa kumpikin voi toimia toiselle alisteisena, tai useilla kameroilla ja tutkilla voidaan seurata ja tunnistaa eri kohteita samanaikaisesti. Lämpökameran toimintaan vaikuttaa säätila, mutta järjestelmää pystytään silti käyttämään vaikka ulkona tulisi vettä tai lunta. Järjestelmän päätoiminta keskittyy kyllä tutkaseurantaan, mutta tilannekuva ei muodostu pelkästään yksikön omasta seurantatutkasta vaan se saa (ja syöttää) automaattisesti dataa muista yksiköistä ja järjestelmistä. tilannekuvasta riippuen
Roland -ohjusjärjestelmä on puolestaan 60-luvulla kehitykseen lähtenyt kokonaisuus, ja edustaa siten toisen sukupolven ilmatorjuntajärjestelmää. Crotale on huomattavasti uudempi järjestelmä jonka tutkajärjestelmät, häirinnän sietokyky, kamerajärjestelmät ja automaattinen datalinkitys tekevät selvää pesäeroa vanhempaan Rolandiin.
Ito90:n kestävyys -argumentti on myös väärin ymmärretty. Kyse ei ole siitä liikkuuko järjestelmä pyörillä, tai onko se rakennettu panssaroidun lavetin päälle vai ei. Myös argumentti lavetista- keskuksesta ja tutkasta on epärehelline. Buk- tai nasams-patterin tulenjohtotutkan/johtokeskuksen mennessä toimintakyvyttömäksi, koko patterin suorituskyky laskee lehmän häntänä. Yksittäiset telar-järjestelmät pystyvät kyllä tulitoimintaan, mutta eivät välttämättä pysty mittaamaan esim. kohteen korkeutta ilman ulkoista tilannetietoa. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan ole suojassa potentiaalisessa kv-kovapanosammunnassa, mutta Ito90-järjestelmän kohdalla kyse on päinvastainen. Jokainen patterin yksikkö pystyy täysin itsenäiseen toimintaan (eli toimii valvontatutkana, ampumisyksikkönä sekä johtokeskuksena), mikä puolestaan tarkoittaa myös järjestelmän hyvää hajauttamiskykyä. Myös yhden järjestelmän tuhoutuminen ei vaikuta patterin muiden osien suorituskykyyn. Datalinkki sekä mahdollisuus täysin passiiviseen tulitoimintaan yhdistettynä järjestelmän nopeaan liikkumiskykyyn ja korkea elso-kestävyyteen puolestaan eivät varmasti ainakaan vähennä järjestelmän selviytymiskykyä.
argumentti heikosta ilmapuolustuksesta on suoraan sanottuna täyttä paskapuhetta. Suomi on Euroopan alueella taloudellinen kääpiö, mikä on tosiasia joka täytyy ottaa huomioon pv:n hankintakapasiteettia miettiessä. Kuitenkin tällä hetkellä Suomella on yksi Euroopan kattavimmista tutkaverkostoista (ja on ollut jo kylmän sodan ajoilta) sekä kalustomäärällisesti suurimpia it-varastoja koko Euroopassa, ml. ~100 suurempaa it-ohjusjärjestelmää, puolisensataa päivitettyä it-konetykkijärjestelmää, satoja lyhyen kantaman torjuntajärjestelmiä (ito90/stinger/laivaston umkhonto satamien suojaamiseen) sekä tuhansia pienempiä it-konetykkejä ja konekiväärejä, ilmavoimien kaluston lisäksi. Suomen Kalusto on siis hyvin modernia, monipuolista, määrällistä, ja vanhempien kohdalla pitkälti päivitettyä, huomattavasti pienemmällä budjetilla, mutta pitkälti samalla suorituskyvyllä kuin Euroopan suurvaltojen it-kokonaisuudet.
Umkhonto-järjestelmän suurin tämänhetkinen hyöty on lähinnä hieman parempi kapasiteetti torjua monia maaleja samanaikaisesti. Uskoisin että 2020-vuoden kohdilla markkinoilla on jo selvästi parempia järjestelmiä joiden yhteensopivuus nykyjärjestelmien kanssa on todennäköisesti parempi. Myös huoltovarmuuden näkökulmasta Etelä-Afrikka on ei-natomaana ja kaukaisena maana korkeamman riskin valmistajamaa kuin Eurooppalainen natomaa.
Myös käsitys mahdollisen vihollisen tiedustelu- ja täsmäasejärjestelmistä ja niiden toimintakapasiteetista tuntuu olevan hämärän peitossa. Suosittelen mm. seuraavien linkkien selailua.
Tiedustelujärjestelmistä:
http://aerospace.boopidoo.com/phile...scan's guide to Russian Military Avionics.htm
Täsmäaseista:
https://translate.googleusercontent.com/translate_c?depth=1&hl=fi&ie=UTF8&prev=_t&rurl=translate.google.com&sl=ru&tl=en&u=http://www.airwar.ru/enc/weapon/avz_data.html&usg=ALkJrhhptUcQjZCXeLQtbLBT4_PgI-gLFA
http://translate.googleusercontent.com/translate_c?depth=1&hl=en&prev=search&rurl=translate.google.ca&sl=cs&u=http://ruslet.webnode.cz/technika/ruska-technika/letecka-vyzbroj/protizemni-rs/&usg=ALkJrhgTT33yFKrNVs-SsJukR_36k77GYA
John Hilly
Ylipäällikkö
Käsittäkseni ITO 90M -järjestelmän taistelutekniikassa on jo vuosia toimittu niin, että parhaassa tuliasemassa maalin suhteen oleva lavetti ei välttämättä käytä tutkaansa, vaan saa tutkahavainnot toiselta vaunulta.
Onko näin?
Onko näin?
Hyvin mahdollista. Varmaan sama toimintaperiaate ITO 05. Molemmistahan löytyy jaokseen sisäiseen maalienjakoon omat viestivälineensä.
margolin_man
Alikersantti
Luettelemistasi it-kaluston määrästä olisi kiva saada tarkempaa tietoa, nuo on ainakin tuplasti yläkanttiin
tämän mukaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_maavoimien_kalustosta
Mitenkäs ne nyt sitten menee? Minulle on osunut julkisista lähteistä silmiin seuraavat lavettimäärät:
9 (+9 LLL) ITO96, 24 ITO12, 20 ITO90M, 16 ITO05 ( +16 MANPAD ), 45 ITO05M, max 100 ITO15, 6 Marksman, 16 ITK35, joitamia 23ITK95, useita satoja 23ITK61, 1000+ 12,7ITKK
Ensimmäisiä BUK-lavetteja odotellaan jo it-museoon eli ainakin 1-2 patteria kolmesta lienee jo poistettu. Toisaalta kaikki ITO12/15-järjestelmät eivät ole vielä käytössä.
John Hilly
Ylipäällikkö
23ITK95 on vähintään 54.
Mistäs tuollaisen luvun heitit? Valmiusprikaateissa oli ainakin alunperin kaksi 23 mm ITPTRI. Molemmissa yksi jaos ITK 95, eli 2x3=6 josta tulee 18 kpl valmiusprikaatien yhteismääräksi.
John Hilly
Ylipäällikkö
Einomies1
Respected Leader
Minäkin olen vuosien varrella lukenut eri julkisista lähteistä noita määriä (ml. SA-INT) ja missään ei ole ollut tarkkaa tietoa asiasta. Varsinkin ITO90M kohdalla haitari on ollut 10-20 kpl välissä (mm.A.Lapin kirjoituksissa n. 10 kpl). ITO-05M spekulaatiot 50 kpl. luokassa, Marksman 6-10 kpl ja ITO 12 määrä 24 kpl mitä? 12 kpl on tutkia, se on tiedossa mutta onko lavettaja 2 vai 3/tutka ja mikä on keskusten määrä tai lämpökameroiden? Tuosta ei tietoa saa julkisesti.
ITO15 on taas täysin spekulatiivinen arvio. Minusta 100 kpl laukaisimia/ohjuksia on yläkanttiin koska suomi pyysi 2010-luvun alussa USA:n kongressilta lupaa ostaa 110 kpl ohjuslaukaisimia ja 600 kpl ohjuksia RMP Block 1-mallia sekä sekalaista tavaraa mukana kuten jäähdytysmoduleita ja uudelleenlatausaseman sekä koulutusmateriaalia, yötähtäimiä ym.ym. Tämä kaikki arvioitiin n. 352 milj. dollarin luokkaan. Tältä pohjalta n. 100 milj. euron hankintarahalla ei saada RMP Block 1 ohjuksia tai sälää kuin joitakin kymmeniä.
Lisä tähän kauppaan tuli Alankomaista vai Tanskastako se oli? Harjoitusammuntoihin hankittiin halvalla vanhenevia ohjusmalleja tuntematon määrä. Näistä ei kuitenkaan ole taisteluun jatkossa koska ohjukset happanevat pian tosin kuin peruskunnostetut Block 1 ohjukset.
Einomies1
Respected Leader
Ok, hyvä täsmennys kameroiden ja tutkan toiminnasta Crotalessa. Toki yleisesti tiedossa on tutka-ohjautuvan järjestelmän sääriippumattomuus enkä sitä ole muistaakseni kiistänytkään, päinvastoin. Yksittäinen TELAR (lavetti-tutka) saa toki tilannekuvaa mutta se ei kykene edelleenkään torjumaan itsenäisesti 360 asteen sektorissa tulevia uhkia vaikka sillä on tilannekuva oman tutkansa tai ulkoisen tilannekuvan mukainen tieto. Crotalen lavetin kamerat ja tulenjohtotutka mittaavat tietääkseni vain samaan suuntaan ja siis näin täydentävät toisiaan? Vain samassa suunnassa olevat eri kohteet siis havaitaan ja niistä voidaan torjua 1 kerrallaan. Verkottumalla toki saavutetaan tehokkain torjuntakyky koska muita lavetteja voidaan alistaa yhdelle TELARille. Tämä ei silti korvaa puutetta yhdessä järjestelmässä eli sitä että 1 TELAR voi torjua vain 1 uhkaa kerrallaan vaikka se voi laukaista useita ohjuksia mutta vain samaan maaliin.
Ei pidä paikkaansa. Allaolevassa linkissä AirPower Australian sivuilla sanotaan että Crotalen kehitys alkoi 1960-luvun lopulla ja sai alkunsa E-Afrikan tarpeista (Crotale 1000). 1970-luvulla Crotalen ensimmäisiä versioita toimitettiin mm. Kiinaan jossa järjestelmä lisensioitiin sino-Crotaleksi HQ-7/HHQ-7. Crotale NG on 1980-luvulla tehty alkuperäisen Crotale sarjan syvä päivitys eli perusta on n. 40 vuotta vanha. Uusin versio on Mk.3 jonka ohjusta on tiettävästi hankittu myös meille päivityksen yhteydessä. Tutka tosin taitaa olla vielä se vanhempi versio.
Kyllä varmasti näin mutta ohjusjärjestelmänä komento-ohjaus on suuresti riippuvainen TELARin ku-Band osoitustutkasta. Jos tutkasäteet havaitaan tai sitä häiritään (mikään tutka ei ole täysin immuuni häirinnälle) Crotale on kameran varassa joten sen suorituskyky laskee kyllä varsinkin huonoissa olosuhteissa. Koppin artikkelissa TELARien välinen etäisyys on aikaisemmassa Crotalessa 3 km joten jos sitä ei ole merkittävästi parannetu niin järjestelmän verkottuneisuus ei ole kovin laaja (vrt. NASAMS 20 km).
Mikä on tuo määrä 100kpl "suurempaa IT-ohjusjärjestelmää"? It-tykit meillä ovat jo vanhentuneet teknisesti tai niiden torjuntakyky on niin rajallinen Stand-off aseita vastaan että niille ei kyllä voi paljoa perustaa kohdetorjuntaa tai muutakaan. Korkeintaan avustava rooli pinta/lähitorjunnassa tai vara-aseistuksena toiminta sopii niille. Kyllähän tästä kertoo jo PV:n tavoite korvata Sergei ITO 15 järjestelmällä. Nähtävästi Sergeitä joudutaan kuitenkin edelleen kouluttamaan koska ohjushankinta jää (taas kerran) puuttelliseksi määrässä. Heikko ei tuo IT varmastikkaan ole mutta kyllä hankintoja tarvitaan lähitulevaisuudessa aika paljon.
Kyllä nykyinen kantahenkilökunta näkee nämä asiat hieman eri valossa kuin sinä. Tunnen Parolasta senverran kapiaisia ja tästäkin on juteltu kyllä. Samaa sanoi aikaisemmin mainitsemani upseeri 2013 Itsenäisyyspäivän paraatissa. Ehkä tässä on myös propagandaa eli valitetaan hieman turhastakin että viesti menisi poliitikoille perille.
Umkhonton etuja Crotaleen nähden on:
- pystylaukaisu ilman rajoituksia vaikka keskeltä metsää suojasta
- 4 kpl yhdenmukaista torjuntaa samanaikaisesti JOKA LAVETISTA 360 asteen ympyrässä+verkottuneisuus
- järjestelmä on modulaarinen eli tutkan voi asiakas valita erikseen (3D valvonta) sopivista
- ohjus ei vaadi lukitusta LOAL-toimintamoodi-datalinkkipäivityksellä- ei varoitusta lukituksesta maalille
- IP-ohjus on passiivinen, torjuu häivemaaleja myös taustavälkettä vasten (mk.2 versio jota oli kehittämässä suomen merivoimat) Crotalen maalin halkaisija n. 1 m2 luokkaa = häivemaaleja ei ehkä havaita ajoissa. Umkhonton Kuvantava hakupää havaitsee maalit joka suunnasta.
- ohjuksen lentoreitti toimii kulmareitti periaatteella (hakupää kääntyy kohdetta seuraamaan-ennakko joka säästää polttoainetta) Entä Crotalen komento-ohjaus?
- Ip-ohjus seuraa maalia myös katveiden taakse kuten Stinger. Crotale VT1/Mk3 eivät seuraa
- kantama koeammunnoissa etäisyydessä jopa 20 km (mk3 Crotale 16km)
http://www.ausairpower.net/APA-HQ-7-Crotale.html#mozTocId321009
http://www.deneldynamics.co.za/products/missiles/air-defence-missiles/umkhonto-gbl
http://www.armyrecognition.com/octo...sile_with_record_target_of_20_km_1010132.html
Saat vapaasti olla mitä mieltä tykkäät mutta noista sinun linkeistä ei ollut paljoakaan apua tässä täsmä-aseiden tiedonhankinnassa. Lennokit yleistyvät myös naapurissa ja samaten täsmä-aseet. Hakekoon jokainen tähän vahvistusta itse tiedon valtatieltä- etsivä löytää. Muitakin korvaavia järjestelmiä varmasti on ja tulee mutta Denelin tuote on yksi hyvä vaihtoehto josta on jo kokemuksia.
Huoltovarmuus ei voi nojata joka asiassa siihen että ohjuksia hankitaan sitten lisää jos/kun kriisi on käsillä. On myös aika optimistista ajatella että NATO-maat eivät olisi missään kriisissä jos meillä tilanne eskaloituu. Muilla mailla voi olla tarpeita aseille myös emmekä me ole ensimmäisinä saamassa niitä välttämättä. Kummallista että PV ja merivoimat luottavat Umkhonto hankinnassaan tuohon etäiseen maahan joka ei ole NATOssa? Samoin tekee ruotsi.
Nykyään NATO-yhteensopivuus on standardi lännessä oli valmistaja NATO-maa tai ei joten sekään ei kyllä toimi argumenttina.
Jos katsot karttaa niin selviää että kyllä se USAkin aika kaukana meistä on. Ettei olisi samaa luokkaa kuin E-afrikka?
En oikein näe miten tuo ensimmäisten Crotalejen kehitysajankohta olisi mitenkään relevantti argumentti. Tekniikka on kuitenkin muuttunut sen verran, että mikäli siellä on yhtäläisyyksiä, niin ne ovat mekaanisia ratkaisuja, mikä taas viittaa siihen, että ratkaisu oli toimiva ja päätettiin sisällyttää vielä seuraavaankin malliin. Elektroniikka sen sijaan oli varmaankin pitkälti putkitekniikkaa 1960 luvun lopulla, NG:ssä jo pääasiassa mikropiiritekniikkaa ja nykyään olisiko sillä jotakin Windowsia varten suunniteltua kamaa.
Muistuttaisin, että Crotale:ssa on kaksi tutkaa. Toinen mittaa 360 samalla kun tulenjohtotutka osoittaa maalia.
En ymmärrä miksi, mutta jostakin syystä teet ison numeron tuosta, että systeemi voi torjua vain yhtä ohjusta kerralla, mutta tuossa myöhemmin mainitset Umkhonto:n Ammu-ja-Unohda kyvyn vain epäsuorasti.
Toki se on riippuvainen siitä osoitustutkasta riippuvainen, kun se epäilemättä on se vehje, joka lähettää ne ohjaussignaalit, mutta jos tieto maalista/maaleista saadaan jotakin muuta kautta, niin Crotalen ei tarvitse käynnistää sitä tutkaa ennen kuin on valmis ampumaan ohjuksen ja se ohjus on kohtuu nopea (Crotale kykenee torjumaan 4 maalia minuutissa), joten saa olla aika fakiiri, jos meinaa asialle jotakin tehdä. Ja se osoitustutkan säteen keila on hyvin kapea ja maali epäilemättä koettaa liikehtiä, niin häirintä voi olla pirun vaikeaa, ellei maalilla itsellään ole häirintälaitteita. Muutenkaan en pitäisi tuota verkottuneisuutta niin hirveän tärkeänä, koska lavetit eivät voi ohjata toisen ampumaa ohjusta. Se on mitä on.
Niin, ja lopuksi: Komento-ohjatut ohjukset ovat halvempia! Tämä on nähdäkseni erittäin hyvä peruste sellaisia ohjuksia käyttävälle systeemille. Toki Umkhonto on teknisesti parempi, mutta loppujenlopuksi joudutaan katsomaan systeemien hintoja.
Kyse oli siis lavettien määrästä niin kuin kirjoitinkin. Jos puhutaan pattereista niin sitten:
3 ITO96, 8 ITO12, 10 ITO90M, 4 ITO05, 5 ITO05M, 8 ITK35
Stingerin osalta tietysti tiedetään vain että kussakin patterissa on 20 ampumalaitetta joten kokonaismäärä lienee jokseenkin 20:llä jaollinen. Kun ampumalaite maksaa vain murto-osan ohjuslaukauksen hinnasta niin pattereita voi hyvinkin olla 5. Todennäköisemmin 3 tai 4. 05M-kalustosta tiedetään että hankinta käsitti 5 patteria. Lisäksi tiedetään että patterissa on 9 ampumalaitetta. Nuo muruset ovat kuitenkin eri lähteistä joten ne joko pelaavat yhteen tai sitten ei?
@SJ @Einomies1 varmasti nämä jo tiedättekin mutta laitan kuitenkin kun kirjoituksissanne joitain epämääräisyyksiä. ITO90M (Crotale NG) on komento-ohjattu ei puoliaktiiviseen tutkahakeutumiseen perustuva. Se ei tarvitse tutkaa ohjuksien maaliin saattamiseen.
Toimintaperiaate:
-TASPilta tulee torjuntakäsky johonkin tiettyyn tilannekuvassa olevaan maaliin, tiettyyn torjuntasuuntaan tai pikatilanteissa maali saadaan ohjusryhmän ulkoiselta maalinosoittimelta/viereiseltä ITO90M lavetilta
-Tämän jälkeen järjestelmä suunnataan tiedossa olevan maalin suuntaan (mahdollistaa passiivisen toiminnan) tai maali etsitään lavetin omalla valvontatutkalla, tämä ei vaadi kuin lyhyen valvontasuoritteen tutkalla.
-Kun maali seurannassa TJ-tutkalla tai lämpökameralla/päiväkameralla voidaan ohjus laukaisi. TJ-tutkan käyttö ei välttämätöntä, tosin uskoisin että tutkaa ja kameroita käytetään aina yhdessä. Kapeakeilainen TJ-tutka ei paljasta ohjuslavetin sijaintia laajalle alueelle.
-Ohjus ohjataan maaliin radiotaajuisen komentolinkin välityksellä. Ohjuksessa oleva vastaanotin on sijoitettu taaksepäin jolloin linkin häirintä on hyvin vaikeaa. Ilmeisesti Crotalessa on kyky kahden eri maalin samanaikaiseen torjuntaan, mutta koska maaleja seurataan TJ-tutkalla/kameroilla jotka osoittavat samaan suuntaan tulee maalien olla hyvin lähekkäin toisiaan.
Tämän lisäksi ITO90M lavetit voivat tietysti suorittaa valvontaa (ylemmän johtoportaan johdossa tai yhteyksien puuttuessa itsenäisesti) ja tulittaa mahdollisesti ilmestyviä maaleja. Tämä on tosin melko epätodennäköistä, koska mitä pidempään käytetään omaa valvontatutkaa sitä suurempi todennäköisyys vihollisen vastatoimille. Patterin ohjuslavettien (2 kpl) välinen yhteydenpito tapahtuu radioilla tai riippuen toiminta-alueesta myös kaapeleilla eli nämä asettavat niiden välisen yhteysetäisyyden.
Laitetaan nyt taas tämäkin. ITO12 patterissa on 3 ohjuslavettia ja 24 ohjuslavetilla saadaan 8 patteria. Patterissa on lisäksi maalinosoitustutka (Sentinel), elektro-optinen sensori (EOS) ja taistelunjohtokeskus (TSTJOKE). Tämän lisäksi on ylemmän johtoportaan yksiköitä. Patteri voi toimia itsenäisesti, mutta pääsääntöisesti toimitaan kootummin esim pääkaupunkiseudun pattereita voi johtaa yksi ainoa TSTJOKE.
Toimintaperiaate:
-TASPilta tulee torjuntakäsky johonkin tiettyyn tilannekuvassa olevaan maaliin, tiettyyn torjuntasuuntaan tai pikatilanteissa maali saadaan ohjusryhmän ulkoiselta maalinosoittimelta/viereiseltä ITO90M lavetilta
-Tämän jälkeen järjestelmä suunnataan tiedossa olevan maalin suuntaan (mahdollistaa passiivisen toiminnan) tai maali etsitään lavetin omalla valvontatutkalla, tämä ei vaadi kuin lyhyen valvontasuoritteen tutkalla.
-Kun maali seurannassa TJ-tutkalla tai lämpökameralla/päiväkameralla voidaan ohjus laukaisi. TJ-tutkan käyttö ei välttämätöntä, tosin uskoisin että tutkaa ja kameroita käytetään aina yhdessä. Kapeakeilainen TJ-tutka ei paljasta ohjuslavetin sijaintia laajalle alueelle.
-Ohjus ohjataan maaliin radiotaajuisen komentolinkin välityksellä. Ohjuksessa oleva vastaanotin on sijoitettu taaksepäin jolloin linkin häirintä on hyvin vaikeaa. Ilmeisesti Crotalessa on kyky kahden eri maalin samanaikaiseen torjuntaan, mutta koska maaleja seurataan TJ-tutkalla/kameroilla jotka osoittavat samaan suuntaan tulee maalien olla hyvin lähekkäin toisiaan.
Tämän lisäksi ITO90M lavetit voivat tietysti suorittaa valvontaa (ylemmän johtoportaan johdossa tai yhteyksien puuttuessa itsenäisesti) ja tulittaa mahdollisesti ilmestyviä maaleja. Tämä on tosin melko epätodennäköistä, koska mitä pidempään käytetään omaa valvontatutkaa sitä suurempi todennäköisyys vihollisen vastatoimille. Patterin ohjuslavettien (2 kpl) välinen yhteydenpito tapahtuu radioilla tai riippuen toiminta-alueesta myös kaapeleilla eli nämä asettavat niiden välisen yhteysetäisyyden.
Laitetaan nyt taas tämäkin. ITO12 patterissa on 3 ohjuslavettia ja 24 ohjuslavetilla saadaan 8 patteria. Patterissa on lisäksi maalinosoitustutka (Sentinel), elektro-optinen sensori (EOS) ja taistelunjohtokeskus (TSTJOKE). Tämän lisäksi on ylemmän johtoportaan yksiköitä. Patteri voi toimia itsenäisesti, mutta pääsääntöisesti toimitaan kootummin esim pääkaupunkiseudun pattereita voi johtaa yksi ainoa TSTJOKE.