ITO 90M korvaaminen

Millainen vehje olisi NASAMS HML?
Voitaisiin samalla hommata lisää tutkia yms palikoita siihen.
Tuollainen olisi kustannustehokkaampi kuin toinen aivan eri järjestelmä.
 
NASAMS HML on ohjuskiskot ajoneuvoalustalla. Nopeampi ampumavalmiuden saavuttaminen ja tuliasemasta poistuminen ovat ne edut tuossa. En usko että nykyisen kaltaisessa NASAMS järjestelmän käytössä tuo tarjoaisi merkittäviä etuja.

Crotalen sillä ehkä voisi korvata sitten joskus
 
@SJ @Einomies1 varmasti nämä jo tiedättekin mutta laitan kuitenkin kun kirjoituksissanne joitain epämääräisyyksiä. ITO90M (Crotale NG) on komento-ohjattu ei puoliaktiiviseen tutkahakeutumiseen perustuva. Se ei tarvitse tutkaa ohjuksien maaliin saattamiseen.

Niin, tiedän kyllä että se on komento-ohjattu. Tuossa tekstissä saatoin ilmaista asian huonosti, tarkoitin vain sitä, että mikäli se maalinosoitustutka olisi hajalla, niin luultavasti sieltä olisi hajalla myös se osa, joka lähettää ohjauskomentoja ohjukselle.
 
Millainen vehje olisi NASAMS HML?
Voitaisiin samalla hommata lisää tutkia yms palikoita siihen.
Tuollainen olisi kustannustehokkaampi kuin toinen aivan eri järjestelmä.

Se vaan käyttää Amraam:ia ohjuksena. Hinta on melkoisella varmuudella 7 numeroinen, joskin ekana lienee vain ykkönen. Crotalen ohjus taas lienee vielä 5 numeroinen, joten siinä on omat etunsa. Mutta älkää kysykö lähteitä näille hinnoille.
 
Niin, tiedän kyllä että se on komento-ohjattu. Tuossa tekstissä saatoin ilmaista asian huonosti, tarkoitin vain sitä, että mikäli se maalinosoitustutka olisi hajalla, niin luultavasti sieltä olisi hajalla myös se osa, joka lähettää ohjauskomentoja ohjukselle.

Jos tutka on hajalla niin ei se komentolinkkiin vaikuta. Edelleenkin se on komento-ohjattu. Tietenkin jos tutkalla tarkoitat tutkan, kameroiden ja komentolinkin kokonaisuutta niin sitten.
 
Jos tutka on hajalla niin ei se komentolinkkiin vaikuta. Edelleenkin se on komento-ohjattu. Tietenkin jos tutkalla tarkoitat tutkan, kameroiden ja komentolinkin kokonaisuutta niin sitten.

Ajattelin lähinnä sitä, että jos se käyttää antennia hyväkseen.
 
Paljon kysymyksiä ja olettamuksia, en ehdi kaikkiin vastata kerralla mutta listaan (omasta mielestä) polttavimmat kohdat:


Ok, hyvä täsmennys kameroiden ja tutkan toiminnasta Crotalessa. Toki yleisesti tiedossa on tutka-ohjautuvan järjestelmän sääriippumattomuus enkä sitä ole muistaakseni kiistänytkään, päinvastoin. Yksittäinen TELAR (lavetti-tutka) saa toki tilannekuvaa mutta se ei kykene edelleenkään torjumaan itsenäisesti 360 asteen sektorissa tulevia uhkia vaikka sillä on tilannekuva oman tutkansa tai ulkoisen tilannekuvan mukainen tieto. Crotalen lavetin kamerat ja tulenjohtotutka mittaavat tietääkseni vain samaan suuntaan ja siis näin täydentävät toisiaan? Vain samassa suunnassa olevat eri kohteet siis havaitaan ja niistä voidaan torjua 1 kerrallaan. Verkottumalla toki saavutetaan tehokkain torjuntakyky koska muita lavetteja voidaan alistaa yhdelle TELARille. Tämä ei silti korvaa puutetta yhdessä järjestelmässä eli sitä että 1 TELAR voi torjua vain 1 uhkaa kerrallaan vaikka se voi laukaista useita ohjuksia mutta vain samaan maaliin.

Kuten aiemmassa Viestissä sanoin, lämpökameralla, tavallisella kameralla sekä tulenjohtotutkalla voidaan eri kohteita seurata (valvontatutkalla voidaan seurata noin kahdeksaa eri kohdetta), ja näistä järjestelmistä ammunta voi tapahtua lämpökameralla (passiivisesti, eli kohteena olevaa konetta päin ei tule tutkasäteilyä) tai tulenjohtotutkalla muodostaa kaksi eri keilaa, kahden eri ohjuksen ohjaamiseen, kahteen eri maaliin. Totta on että järjestelmä ei pysty ampumaan sarjatulena ohjuksia 360 asteessa ympärilleen, mutta sanoisin että k. tilanne on todella epätodennäköinen, lisäksi jos yksittäinen vaunu joutuu kyseiseen tilanteeseen, ovat asiat menneet joko niin pahasti ja perustavaa laatua pieleen että meillä tulee olemaan isompiakin murheita, tai vaihtoehtoisesti jos kyseessä on yksittäisen vaunun sijasta patteri, asiat ovat menneet todella hyvin putkeen (esim. useita vihollisen hävittäjäparvia saatu seuraamaan ilmavoimien kalustoa it:n väijytysalueelle)


Ei pidä paikkaansa. Allaolevassa linkissä AirPower Australian sivuilla sanotaan että Crotalen kehitys alkoi 1960-luvun lopulla ja sai alkunsa E-Afrikan tarpeista (Crotale 1000). 1970-luvulla Crotalen ensimmäisiä versioita toimitettiin mm. Kiinaan jossa järjestelmä lisensioitiin sino-Crotaleksi HQ-7/HHQ-7. Crotale NG on 1980-luvulla tehty alkuperäisen Crotale sarjan syvä päivitys eli perusta on n. 40 vuotta vanha. Uusin versio on Mk.3 jonka ohjusta on tiettävästi hankittu myös meille päivityksen yhteydessä. Tutka tosin taitaa olla vielä se vanhempi versio.

Airpower Australia voi olla asiasta mitä mieltä haluaa, mutta Tutkamieskilta RY:n Tutkan taipaleelta- kirja aloittaa kappaleen ItO90-järjestelmästä sanomalla että kyseessä on Kanadalla käytössä olevan adatsin lisäksi ensimmäisiä toisen sukupolven kohdeilmatorjuntajärjestelmiä ( http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=322720 ). En tiedä mihin pesäero sukupolvien välillä perustuu, mutta vahvoja veikkauksia ovat mm. datalinkki, tulenjohtotutkan vaiheistaminen ja lämpökameran käyttö joita ei Rolandissa pahemmin näkynyt.


Kyllä varmasti näin mutta ohjusjärjestelmänä komento-ohjaus on suuresti riippuvainen TELARin ku-Band osoitustutkasta. Jos tutkasäteet havaitaan tai sitä häiritään (mikään tutka ei ole täysin immuuni häirinnälle) Crotale on kameran varassa joten sen suorituskyky laskee kyllä varsinkin huonoissa olosuhteissa. Koppin artikkelissa TELARien välinen etäisyys on aikaisemmassa Crotalessa 3 km joten jos sitä ei ole merkittävästi parannetu niin järjestelmän verkottuneisuus ei ole kovin laaja (vrt. NASAMS 20 km).

Tutkan häirintä on toki ongelma jokaikisessä tutkajärjestelmälle, mutta Crotaleen on sisäänrakennettu useita eri häirinnänsietojärjestelmiä, ml. ensimmäisessä viestissä mainitsemani taajuushyppelykapasiteetti, häirintää tunnistavat ja seulovat järjestelmät sekä doppler-suodattimet. Tilannetietoa voidaan vastaanottaa patteriin myös pitkien mittausetäisyyksien omaavilta valvontatutkilta jos patterissa on järjestelmä tämän mahdollistamiseksi (joke), jolloin ensimmäiset säteilyvaroitukset kohteena olevissa koneissa tapahtuvat kun tulenjohtotutkalla aletaan koneita maalittamaan. Koska kyseessä on lyhyen kantaman järjestelmä, on toisaalta myös häirintää lähettävät koneet mahdollista löytää ottamalla suuntima häirintäsignaalista, ja etsimällä kameralla kohde korkeusakselilta mikäli järjestelmään saadaan jostain muualta tietoa milloin kohde on ampumaetäisyydellä.

Datalinkki (ja muut viestintäjärjestelmät) olivat lisäksi niitä artikkeleita joita päivitettiin Suomalaisiin Crotaleihin hiljattain. Jos Koppilla on kuitenkin Tutkamieskiltaa parempaa tietoa järjestelmästä ja sen päivityksen jälkeisestä suorituskyvystä kuin k. järjestelmää käyttäneillä pv:n miehillä niin argumentti hyväksyttäneen.

Saat vapaasti olla mitä mieltä tykkäät mutta noista sinun linkeistä ei ollut paljoakaan apua tässä täsmä-aseiden tiedonhankinnassa. Lennokit yleistyvät myös naapurissa ja samaten täsmä-aseet. Hakekoon jokainen tähän vahvistusta itse tiedon valtatieltä- etsivä löytää. Muitakin korvaavia järjestelmiä varmasti on ja tulee mutta Denelin tuote on yksi hyvä vaihtoehto josta on jo kokemuksia.

Ympäripyöreä lause Lennokkien ja täsmäaseiden yleistymisestä on turha sillä täsmä-aseet (ja tietyissä tehtävissä myös miehittämättömät lennokit) ovat olleet käyttötavaraa jo 70-luvulta lähtien tutkasäteilyllä, tai tutkasäteilyyn ohjatuista ohjuksista optisiin pommeihin.

Kyseessä ei myöskään ole mikään mielipide. Yleisimmät Venäjän käyttämät Strategiset aseet ja niiden lukumäärä on tiedossa koska maa on sitoutunut useisiin k. asejärjestelmiä rajoittaviin sopimuksiin Yhdysvaltojen kanssa. Ydinkärjettömiä ohjuksia on maan ilmavoimien n. 60 strategisen pommikoneen kannettavaksi joitain satoja, varustettuna lähinnä naton laivojen tutkasäteilyyn hakeutuvilla kärjillä. Täsmäasetyypit nykypäivänä ovat myös tiedossa sillä ne ovat pitkälti NL:n perua jolloin suuri osa kalustosta jäi tuleviin natomaihin kuten Puolaan ja Saksaan, minkä lisäksi maa markkinoi uutta kalustoaan todella avoimesti mm. Aasian markkinoilla. Kiinan ilmavoimien kautta kalustosta on myös ihan youtubessa nähtävissä mm. Kh-58 ohjuksen laukaisuja ja ohjuksen lähettämää kuvaa:


Näistä johtuen järjestelmien kapasiteetti ja toimintakyky ovat suurelta osalta käytössä olevasta kalustosta tiedossa, lähtien kantavan koneen maksiminopeuksista ja korkeuksista, päätyen asejärjestelmän ulottuvuuteen. Yksittäiset tiedot voivat toki olla vääriä, mutta järjestelmien välisen suhteellisuuden pystyy hahmottamaan todella nopeasti.

Esimerkkinä toimii Kh-29T: https://translate.googleusercontent...t.html&usg=ALkJrhhToqzvbRGU36pM1UEdOMIdF8V87A

Toisaalta koneet ja täsmäaseet tarvitsevat myös maalituksen, tai vähintään maalialuetietoja jotta niitä voidaan ohjata oikeaan paikkaan, minkä takia linkitin myös sivuston josta pääsee näkemään Venäläistä sensorikalustoa. Esim Su-30 koneissa (sivuhuomiona konetyyppi muodostaa alle kymmenyksen Venäjän käytössä olevasta lentokalustosta) käytössä oleva M400-maalinosoitus/tiedustelulaite omaa noin 70-100 km kantaman kun kyseessä on tiedustelutehtävä. Tarkan Maalin löytäminen noilta kantamilta ei kuitenkaan ole kovin realistista sillä kohteiden erottelukykyä varten tarvitaan huomattavasti pienempiä etäisyyksiä, ellei kyseessä ole suurehko laiva tai kaupunki. Patterin löytäminen tutkalla huojuvan kuusikon keskeltä ei varmasti tapahdu samalta kantamalta. Lisäksi maalin tunnistaminen ei itsessään vielä anna automaattista kykyä tuhota kohdetta, esimerkiksi laserohjatut asejärjestelmät vaativat jatkuvan laserosoituksen kohteeseen, joista esimerkiksi vanhempien Su-24M koneiden käyttämä Kaira-maalinosoitusjärjestelmän kantama laserosoittimelle on noin 12km. Tämän takia linkitin edellisessä viestissä, ja linkitän uudestaan kattavan listan Venäjällä käytössä olevista järjestelmistä. Pienellä selailulla voit tulevaisuudessa pohjustaa argumenttisi esim. tietyn Venäjällä käytössä olevan koneen järjestelmien kapasiteettiin jolloin koko argumentin arvo kasvaa.

http://aerospace.boopidoo.com/philez/Su-15TM PICTURES & DOCS/Overscan's guide to Russian Military Avionics.htm
 
Viimeksi muokattu:
Alkaako joka sään toimintakyky olla uusissa järjestelmissä "vakiovaruste"? Maallikko voisi kuvitella tuon olevan melko hyvä ominaisuus.
 
Se vaan käyttää Amraam:ia ohjuksena. Hinta on melkoisella varmuudella 7 numeroinen, joskin ekana lienee vain ykkönen. Crotalen ohjus taas lienee vielä 5 numeroinen, joten siinä on omat etunsa. Mutta älkää kysykö lähteitä näille hinnoille.

Eikös siihen NASAMS HML:ään menisi sidewinderikin? Silloin oltaisiin aika lähellä nykyisen Crotalen suorituskykyluokkaa ja ohjuksen hintakin on reilusti edullisempi. Bonuksena voisi sitten olla muutama kalliimpi kynttilä siltä varalta, että alkavat lällättelemään siellä sidewinderin kantaman rajoilla.
 
Eikös siihen NASAMS HML:ään menisi sidewinderikin? Silloin oltaisiin aika lähellä nykyisen Crotalen suorituskykyluokkaa ja ohjuksen hintakin on reilusti edullisempi. Bonuksena voisi sitten olla muutama kalliimpi kynttilä siltä varalta, että alkavat lällättelemään siellä sidewinderin kantaman rajoilla.

Ohjuksen hinta olisi silti huomattavasti enemmän kuin komento-ohjatun ohjuksen.
 
On muistettava, että Crotalen päivittäminenkään ei ole poissuljettu vaihtoehto, jos n. 5 vuodessa järkevä sellainen vaihtoehto tulee.
Tällä hetkellä sitä täytyy tosin epäillä.
 
Ohjuksen hinta olisi silti huomattavasti enemmän kuin komento-ohjatun ohjuksen.

Niinhän se menee joka kierroksella. Korvaava järjestelmä on edeltäjäänsä kalliimpi ja määrä samalla pienempi. Crotalen korvaaja voi hyvinkin olla muutama NASAMS-lisälavetti ja ryväs AIM-9-ohjuksen tuoreinta kehitysversiota.
 
Ei se ole joka sään vehje. Tarvitaan tutkaohjaus jotta kaikissa säissä voi toimia. Ja silloinkin tulee kysymys, että toimiiko tuo laser paksun pilven läpi?

Aivan! :(
 
On muistettava, että Crotalen päivittäminenkään ei ole poissuljettu vaihtoehto, jos n. 5 vuodessa järkevä sellainen vaihtoehto tulee.
Tällä hetkellä sitä täytyy tosin epäillä.

Crotalet on justiinsa päivitetty. Alustat varmasti vaihdettaisiin uusiin, ei ne loputtomiin voi kestää ne vanhat.
 
Crotalet on justiinsa päivitetty. Alustat varmasti vaihdettaisiin uusiin, ei ne loputtomiin voi kestää ne vanhat.

Tarkoitin rajumpaa päivitystä, eli ranskalaisten mahdollisesti tekemää koko järjestelmän tehon ja ominaisuuksien elinkaaripäivitystä.
Alustan voi aina vaihtaa...
 
Olisi varmaankin kustannustehokkaampaa sijoittaa nuo Crotalet vaikka sisujen lavoille.

Tässä on taas sijoitettu peräkärryyn.
Salon_du_Bourget_20090619_115.jpg

749px-Air_Defence_Squadron_Tursan_Bastille_Day_2013_Paris_t114447.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top