Jalkaväkikomppania puolustuksessa Pyhällön kylän alueella v. 201x

Niin, ja tuossa aikaisemmin oli puhetta siitä, että aloitus tapahtuisi siten, että tiedustelijat päästettäisiin lähelle kohdetta ja tuhottaisiin siellä perusteellisesti. Tämä ei vissiin onnistuisi tässä Samses:n suunnitelmassa, koska miinoja ei kerkeäisi asettaa ajoissa ennen kuin seuraava porukka saapuu?
 
SJ kirjoitti:
Niin, ja tuossa aikaisemmin oli puhetta siitä, että aloitus tapahtuisi siten, että tiedustelijat päästettäisiin lähelle kohdetta ja tuhottaisiin siellä perusteellisesti. Tämä ei vissiin onnistuisi tässä Samses:n suunnitelmassa, koska miinoja ei kerkeäisi asettaa ajoissa ennen kuin seuraava porukka saapuu?

Juu ei, ideana on että miinat ovat maassa valmiina ja ylläköillä hoidetaan A2 pois kuleksimasta noin joukkue kerrallaan. Muutenkin minusta tässä ketjussa aiemmin esitetty sulutteiden asentaminen vasta taistelujen jo alettua on kauniisti sanottuna optimistista jo ihan vaaditun ajankin takia (puhumattakaan ilmauhasta - ainakaan minä en haluaisi kykkiä keskellä tietä nyrhimässä miinasijoja tst-hekon rakettitulessa). Se joka on joskus koettanut saada käsipelillä telamiinasijan kovaksi tamppautuneeseen soratiehen aikaiseksi, tietää että esim. tässä olevien pienten miinaesteidenkin vaatima työ (noin 25 miinaa/miinoite) on aika huomattava.

Lähtökohtana minulla oli tässä että koska meillä on käytettävissä reilusti yli 500 panssarimiinaa ja pataljoonan pioneerijoukkue koneineen asentamassa sulutteita 24h ajan, ja runsaasti epäsuoraa tulta (jopa ylioptimistisen runsaat määrät), käytetään niitä sitten ja unohdetaan tilapäisvälineet. Pioneerijoukkueen koneilla syntyy miinasijoja rivakkaan tahtiin myös tiehen.

EDIT: Ai meillä olikin vain pioneeriryhmä eikä koko joukkue. No sitä suuremmalla syyllä miinat on syytä kaivaa tiehen etukäteen, rytinän alettua ei ehditä.
 
Samses kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Niin, ja tuossa aikaisemmin oli puhetta siitä, että aloitus tapahtuisi siten, että tiedustelijat päästettäisiin lähelle kohdetta ja tuhottaisiin siellä perusteellisesti. Tämä ei vissiin onnistuisi tässä Samses:n suunnitelmassa, koska miinoja ei kerkeäisi asettaa ajoissa ennen kuin seuraava porukka saapuu?

Juu ei, ideana on että miinat ovat maassa valmiina ja ylläköillä hoidetaan A2 pois kuleksimasta noin joukkue kerrallaan. Muutenkin minusta tässä ketjussa aiemmin esitetty sulutteiden asentaminen vasta taistelujen jo alettua on kauniisti sanottuna optimistista jo ihan vaaditun ajankin takia (puhumattakaan ilmauhasta - ainakaan minä en haluaisi kykkiä keskellä tietä nyrhimässä miinasijoja tst-hekon rakettitulessa). Se joka on joskus koettanut saada käsipelillä telamiinasijan kovaksi tamppautuneeseen soratiehen aikaiseksi, tietää että esim. tässä olevien pienten miinaesteidenkin vaatima työ (noin 25 miinaa/miinoite) on aika huomattava.

Lähtökohtana minulla oli tässä että koska meillä on käytettävissä reilusti yli 500 panssarimiinaa ja pataljoonan pioneerijoukkue koneineen asentamassa sulutteita 24h ajan, ja runsaasti epäsuoraa tulta (jopa ylioptimistisen runsaat määrät), käytetään niitä sitten ja unohdetaan tilapäisvälineet. Pioneerijoukkueen koneilla syntyy miinasijoja rivakkaan tahtiin myös tiehen.

EDIT: Ai meillä olikin vain pioneeriryhmä eikä koko joukkue. No sitä suuremmalla syyllä miinat on syytä kaivaa tiehen etukäteen, rytinän alettua ei ehditä.

Sitä tuossa jossakin ketjussa ehdottelin, että jos noita traktoreita kerran käytetään, niin sitten voisi koettaa käyttää niitä ihan tosissaan. Siis miksi käyttää niitä vain ukkojen ja tavaran rahtaamiseen, kun noihin on kiinnitettävissä ties kuinka monen sorttista työkonetta? Ja taisin ehdottaa niiden erillaisten aurojen käyttöä tien pinnan rikkomiseen. Olisi helppo kaivaa ja kun vihollinen näkee vaikka lentokoneesta, että tien pinta on rikottu ihan tosissaan, niin se saattaa jopa laittaa raivaimet kärkeen heti kättelyssä. Tietysti tiellä liikkumisesta jää tiehen jäljet, kuten myös miinansijojen tekemisestä, mutta homma hoituu sillä, että jälkiä tehdään valtavasti. Tällä saattaisi jopa pystyä pitämään viholliset poissa pelloilta, kun ne on vedetty mullikolle ja siellä on muitakin merkkejä miinojen kaivelusta.

Oliko muuten tarkoitus räjäyttää sillat tms. etukäteen vai vasta vihollisen lähestyessä? Jos ne räjäytetään etukäteen, niin vihollinen voi tehdä siitä omat johtopäätöksensä ja keksiä muita reittejä tai sitten vahvistaa tuota joukkoaan entisestään.

Sitten kysyisin, että miten tuon "possujunan" liikkeitä seurataan? Onnistuuko se vain odottamalla, että kärki tulee kohdalle ja sitten arvataan loput, vai pystyisikö sen hännän liikkeitä seuraamaan mitenkään? Tuota tykistöä kun tuntuu olevan käytössä, niin miksi antaa viholliselle taukoja, sen sijaan, että ammutaan kaikkia osia siitä pataljoonasta jatkuvasti. Tässä olisi varmaan joku minilennokki omiaan, mutta eipä niitä nyt vaan ole käytettävissä.
 
Samses kirjoitti:
Se erikoisrajajääkärijoukkue olisi hyvä, muut lienevät peruskeski-ikäisiä, ylipainoisia ja shokissa kokemastaan.
Voi olla aika heikossa jv-komppanian päällikön toiveet saada erikoisrajajääkärijoukkuetta omaan käytöönsä. Tarvitaan pikkasen enemmän messinkiä kaulukseen.
 
SJ kirjoitti:
Sitä tuossa jossakin ketjussa ehdottelin, että jos noita traktoreita kerran käytetään, niin sitten voisi koettaa käyttää niitä ihan tosissaan. Siis miksi käyttää niitä vain ukkojen ja tavaran rahtaamiseen, kun noihin on kiinnitettävissä ties kuinka monen sorttista työkonetta? Ja taisin ehdottaa niiden erillaisten aurojen käyttöä tien pinnan rikkomiseen. Olisi helppo kaivaa ja kun vihollinen näkee vaikka lentokoneesta, että tien pinta on rikottu ihan tosissaan, niin se saattaa jopa laittaa raivaimet kärkeen heti kättelyssä. Tietysti tiellä liikkumisesta jää tiehen jäljet, kuten myös miinansijojen tekemisestä, mutta homma hoituu sillä, että jälkiä tehdään valtavasti. Tällä saattaisi jopa pystyä pitämään viholliset poissa pelloilta, kun ne on vedetty mullikolle ja siellä on muitakin merkkejä miinojen kaivelusta.

Oliko muuten tarkoitus räjäyttää sillat tms. etukäteen vai vasta vihollisen lähestyessä? Jos ne räjäytetään etukäteen, niin vihollinen voi tehdä siitä omat johtopäätöksensä ja keksiä muita reittejä tai sitten vahvistaa tuota joukkoaan entisestään.

Sitten kysyisin, että miten tuon "possujunan" liikkeitä seurataan? Onnistuuko se vain odottamalla, että kärki tulee kohdalle ja sitten arvataan loput, vai pystyisikö sen hännän liikkeitä seuraamaan mitenkään? Tuota tykistöä kun tuntuu olevan käytössä, niin miksi antaa viholliselle taukoja, sen sijaan, että ammutaan kaikkia osia siitä pataljoonasta jatkuvasti. Tässä olisi varmaan joku minilennokki omiaan, mutta eipä niitä nyt vaan ole käytettävissä.

Hyvä idea se traktorien käyttö miinasijojen ja valemiinoitteiden tekoon - jos kauhoja, auroja sun muuta on käytettävissä niin kuulostaa kätevältä. Tosin 15 traktorille on kuljetushommaakin aika tavalla, aina oleellista Lada Nivaa unohtamatta.

Sillat olisi varmasti ihanteellista posauttaa vasta, ja murrosteet tehdä, kun A2 on jo tukevasti rännissä eikä pysty helposti kääntymään ja vaihtamaan reittiä, mutta ainakaan minä en keksi konstia jolla käytettävissä olevan miesmäärän, ajan ja kaluston puitteissa ja jatkuvan ilmauhan alla se voitaisiin tehdä vasta rytinän alettua. Jos joku keksii, hieno juttu.

Kaikki pioneerihommat vaan tuppaavat jo harjoituksissakin viemään aivan tolkuttomasti aikaa, koneita ja miestyötunteja. Minulla ei riitä pätevyys sen arvioimiseen riittääkö 3 vrk oikeasti edes tässä kuvaamiini valmisteluihin, ja jos siihen on joku laskukaava olemassa ja joku sen kaavan tietää niin varmasti ymmärtää olla julkaisematta sitä täällä.

Possujunan liikkeiden seuraamista varten meillä on tähystyspartiot sen vimosen päälle olevan viestitsydeeminsä kanssa tien varressa. Jos putkia, kantamaa ja a-tarvikkeita riittää, ja letka voidaan jotenkin saada hetkeksi pysähtymään, kannattaa varmaan ampua mutta minulla ei ole äkkiseltään mielessä kovin montaa konstia joilla letka voidaan pysäyttää maaliksi, kylkimiinoja lukuun ottamatta joita on rajallisesti. Jos joku keksii tähänkin keinon, hienoa.
 
niäämi kirjoitti:
Samses kirjoitti:
Se erikoisrajajääkärijoukkue olisi hyvä, muut lienevät peruskeski-ikäisiä, ylipainoisia ja shokissa kokemastaan.
Voi olla aika heikossa jv-komppanian päällikön toiveet saada erikoisrajajääkärijoukkuetta omaan käytöönsä. Tarvitaan pikkasen enemmän messinkiä kaulukseen.

Ilman muuta.
 
Samses kirjoitti:
Kaikki pioneerihommat vaan tuppaavat jo harjoituksissakin viemään aivan tolkuttomasti aikaa, koneita ja miestyötunteja. Minulla ei riitä pätevyys sen arvioimiseen riittääkö 3 vrk oikeasti edes tässä kuvaamiini valmisteluihin, ja jos siihen on joku laskukaava olemassa ja joku sen kaavan tietää niin varmasti ymmärtää olla julkaisematta sitä täällä.

Noiden laskemiseen on ihan taulukot olemassa ja ne löytyvät useammastakin ohjesäännöstä/oppaasta. Mitkä sitten niistä ovat ajanmukaisimmat ja vastaavasti sopivimmat juuri kyseisen joukon kalustolle ja osaamiselle onkin milenkiintoinen kysymys. En epäile etteikö niistä kaikista olisi jo käännökset kyrilisillä ollut vuosia, mutta tosiaan niitä ei kannat tänne välttämättä silti postailla.
 
Harmaa vaihe on ongelmallinen. Ainakin päätiet ovat normaalin liikenteen käytössä. Sen lisäksi minkä verran alueelta suoritetaan mahdollisia suojaväistöjä?

Tämän lisäksi kuinka paljon näkyvä toiminta alueella kiinnittää vastustajan huomion. Koska hyökkääjä tietää milloin rähinä alkaa se voi painottaa tiedusteluaan haluamilleen alueille. Eli kuinka usein pitäisi komppaniaa siirtää ja majoittaa jotta mahdollinen toiminta-alue jäisi mahdollisimman epäselväksi. Vai olisiko sillä mitään merkitystä?
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Harmaa vaihe on ongelmallinen. Ainakin päätiet ovat normaalin liikenteen käytössä. Sen lisäksi minkä verran alueelta suoritetaan mahdollisia suojaväistöjä?

Tämän lisäksi kuinka paljon näkyvä toiminta alueella kiinnittää vastustajan huomion. Koska hyökkääjä tietää milloin rähinä alkaa se voi painottaa tiedusteluaan haluamilleen alueille. Eli kuinka usein pitäisi komppaniaa siirtää ja majoittaa jotta mahdollinen toiminta-alue jäisi mahdollisimman epäselväksi. Vai olisiko sillä mitään merkitystä?

Ammoin kaiketi ajateltiin siten, että reservi oli suuri ja sitä toimintaa olisi ollut joka paikassa. Vihollistiedustelua auttaa kohtu runsaasti meikäjoukkojen varsin erilaiset ajoneuvoratkaisut: toinen joukko kulkee sota-ajoneuvoilla ja toinen huristaa niin maan perusteellisesti Valtroilla ja Jontikoilla. Ei siinä hirveää analyysia tarvita, kun krapulainenkin esikuntahemmo tajuaa mistä on kyse. Siinä on kuitenkin eroa, onko kyseessä jääkärijoukot vai nostoväen 3. luokka lapioineen ja isoine mahoineen.
 
Samses kirjoitti:
Possujunan liikkeiden seuraamista varten meillä on tähystyspartiot sen vimosen päälle olevan viestitsydeeminsä kanssa tien varressa. Jos putkia, kantamaa ja a-tarvikkeita riittää, ja letka voidaan jotenkin saada hetkeksi pysähtymään, kannattaa varmaan ampua mutta minulla ei ole äkkiseltään mielessä kovin montaa konstia joilla letka voidaan pysäyttää maaliksi, kylkimiinoja lukuun ottamatta joita on rajallisesti. Jos joku keksii tähänkin keinon, hienoa.

Minä taas näkisin tämän niin, että totta kai se possujuna pysähtyy, ellei se sitten aja suoraan Pyhällön keskustan läpi meidän suunnitelmista huolimatta. Siis kuvittelisin, että vihollinen lähettää n. komppaniallisen joukkoja kerrallaan ränniin ja loput odottaa tilaisuutta taaempana tai käyttävät toista reittiä. Eli siellä taaempana on osa joukosta ihan varmana paikallaan. Se on vain paikannettava. Toinen juttu on se, että miten isossa kasassa ne ovat. Ne taaempana olevat ajetaan varmaankin pois tieltä ja ilmasuojaan (hajalleen), joten ne eivät välttämättä ole se paras tykistömaali, mutta luulen siellä aina välillä syntyvän kasoja, joissa on komppanian verran joukkoja puskurit vastakkain.
 
baikal kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Harmaa vaihe on ongelmallinen. Ainakin päätiet ovat normaalin liikenteen käytössä. Sen lisäksi minkä verran alueelta suoritetaan mahdollisia suojaväistöjä?

Tämän lisäksi kuinka paljon näkyvä toiminta alueella kiinnittää vastustajan huomion. Koska hyökkääjä tietää milloin rähinä alkaa se voi painottaa tiedusteluaan haluamilleen alueille. Eli kuinka usein pitäisi komppaniaa siirtää ja majoittaa jotta mahdollinen toiminta-alue jäisi mahdollisimman epäselväksi. Vai olisiko sillä mitään merkitystä?

Ammoin kaiketi ajateltiin siten, että reservi oli suuri ja sitä toimintaa olisi ollut joka paikassa. Vihollistiedustelua auttaa kohtu runsaasti meikäjoukkojen varsin erilaiset ajoneuvoratkaisut: toinen joukko kulkee sota-ajoneuvoilla ja toinen huristaa niin maan perusteellisesti Valtroilla ja Jontikoilla. Ei siinä hirveää analyysia tarvita, kun krapulainenkin esikuntahemmo tajuaa mistä on kyse. Siinä on kuitenkin eroa, onko kyseessä jääkärijoukot vai nostoväen 3. luokka lapioineen ja isoine mahoineen.

Jäin itse ajattelemaan jos alueelle kerran oltaisiin ryhmittämässä yhtä alueellista taisteluosastoa, niin sen paljastuminen melkein tyhjässä toimintaympäristössä -harmaassa vaiheessa- olisi jonkin sortin paljastus.

Tietysti minkä verran tuonne alueelle sitten mahtaisi riittää meitä iso mahaisia ja iso luuloisia 3.luokan reserviläisiä paikallisjoukkoina.

Voisimmeko ohjata liikennettä sivuteille ja aloittaa osan varmuus miinoittamisen hommista
 
Tämähän onkin mielenkiintoinen ketju.

Näin nojatuolikenraalina uskallan väittää, että ainoa tapa suorittaa kyseinen tehtävä on Ohjustiedustelijan ja Samsesin suunnittelema tuliylläkkö vaihtoasemineen. Oleellista on sekä minimoida vihollisen vahvuudet eli mies-, suoja- ja tuliylivoima ja liikkuvuus teitä pitkin, että maksimoida omat eli miinat, pst-aseet, maalitettu epäsuora, jv:n liikkuvuus metsissä ja taistelupaikan valinta.

Sellaista vihollista vastaan jolla on enemmän porukkaa, isommat pyssyt ja paksumpi nahka ei kannata ryhtyä avoimeen päähänlyöntikilpailuun minkään peltoaukean takaa, vaan tappiot tuotetaan metsätaipaleella. Ensin pitää tasoittaa pelimerkkejä pysäyttämällä liike miinoilla, pysähtyneeseen viholliseen isketään nopeasti ja intensiivisesti jalkaväellä, joka väistää taaksepäin samalla kun oma epäsuora avaa tulen tieuran ennakolta laskettuihin maaleihin. Taka-alueelta siirrytään seuraavaan paikkaan traktoreilla, josta jalan seuraavaan tienvarren ennakolta määritettyyn paikkaan, josta tehdään uusi isku. Siirtymisen aikana toinen joukkue avaa tulen, mahdollisesti iskemällä ensin epäsuoralla jos vihollinen on jo jalkautunut. Meillähän pitäisi olla hyvä tilannekuva, jota tuottavat mm. tien rauhallisiksi jätetyiltä osilta piilossa väijyvät TA:t. Pääuralta poikkeavat tienpätkät miinoitetaan telamiinoin, ryhmien iskuasemien välit taas viuhkamiinoin tai jollain IED-systeemillä. Lopuksi vetäydytään kiireellä pois paikalta.

Lisäksi tulee rakentaa vale-asemia joista kaadetaan vesakkoa muka ampuma-aloiksi ja kaivetaan kuoppia poteroita jäljittelemään. Näiden taka-alueelle vedetään johonkin puskaan traktoreilla vaikka pari vanhaa Hiacea jotka hieman huolimattomasti naamioidaan. Traktorin urat saavat mielellään jäädä näkyviin. Vale-asemista voidaan myös tuottaa radioliikennettä lisähämäykseksi. Näin annetaan paikalle ennen pitkää saapuvalle epäsuoralle/ilmavoimalle lisää ammuttavaa.

Avain on toiminnan nopeus, sillä vihollista ei saa päästää maalittamaan epäsuoraa tai ilmatukea, eikä tielle yllätetyn joukon toimiviksi jääneet osat saa ehtiä organisoida toimintaansa.
 
baikal kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Harmaa vaihe on ongelmallinen. Ainakin päätiet ovat normaalin liikenteen käytössä. Sen lisäksi minkä verran alueelta suoritetaan mahdollisia suojaväistöjä?

Tämän lisäksi kuinka paljon näkyvä toiminta alueella kiinnittää vastustajan huomion. Koska hyökkääjä tietää milloin rähinä alkaa se voi painottaa tiedusteluaan haluamilleen alueille. Eli kuinka usein pitäisi komppaniaa siirtää ja majoittaa jotta mahdollinen toiminta-alue jäisi mahdollisimman epäselväksi. Vai olisiko sillä mitään merkitystä?

Ammoin kaiketi ajateltiin siten, että reservi oli suuri ja sitä toimintaa olisi ollut joka paikassa. Vihollistiedustelua auttaa kohtu runsaasti meikäjoukkojen varsin erilaiset ajoneuvoratkaisut: toinen joukko kulkee sota-ajoneuvoilla ja toinen huristaa niin maan perusteellisesti Valtroilla ja Jontikoilla. Ei siinä hirveää analyysia tarvita, kun krapulainenkin esikuntahemmo tajuaa mistä on kyse. Siinä on kuitenkin eroa, onko kyseessä jääkärijoukot vai nostoväen 3. luokka lapioineen ja isoine mahoineen.(ja koirineen)
Eihän MEITÄ :camo: tarvitse mihinkään liikutella, mehän ollaan aina paikalla kun ollaan niitä paikallisia :a-cool: ..omalla toiminta-alueella, aina ja pysyvästi. Toiminta-alue on selvä. Valtarat ja Jontikat on apuna rinkkoja, majoitusvälineitä, panoksia, putkiloita ja JYTKYJÄ roudatessa. Muutoin nekin joutaa muualle enempään tarpeeseen.
 
SJ kirjoitti:
Samses kirjoitti:
Possujunan liikkeiden seuraamista varten meillä on tähystyspartiot sen vimosen päälle olevan viestitsydeeminsä kanssa tien varressa. Jos putkia, kantamaa ja a-tarvikkeita riittää, ja letka voidaan jotenkin saada hetkeksi pysähtymään, kannattaa varmaan ampua mutta minulla ei ole äkkiseltään mielessä kovin montaa konstia joilla letka voidaan pysäyttää maaliksi, kylkimiinoja lukuun ottamatta joita on rajallisesti. Jos joku keksii tähänkin keinon, hienoa.

Minä taas näkisin tämän niin, että totta kai se possujuna pysähtyy, ellei se sitten aja suoraan Pyhällön keskustan läpi meidän suunnitelmista huolimatta. Siis kuvittelisin, että vihollinen lähettää n. komppaniallisen joukkoja kerrallaan ränniin ja loput odottaa tilaisuutta taaempana tai käyttävät toista reittiä. Eli siellä taaempana on osa joukosta ihan varmana paikallaan. Se on vain paikannettava. Toinen juttu on se, että miten isossa kasassa ne ovat. Ne taaempana olevat ajetaan varmaankin pois tieltä ja ilmasuojaan (hajalleen), joten ne eivät välttämättä ole se paras tykistömaali, mutta luulen siellä aina välillä syntyvän kasoja, joissa on komppanian verran joukkoja puskurit vastakkain.

OK, jos näin on niin hyvä sitten. Muutan suunnitelmaani siten että ne tulenjohtokykyiset TA-partiot eivät poistu Tuohikkalantien varresta mihinkään, eivätkä ammu laukaustakaan, vaan johtavat epäsuoraa sieltä hyvästä katetusta piilosta.

Pahoin pelkään tosin että kun pari keskitystä on vihun niskaan tipahdellut niin ei tarvita Einsteiniä A2:n esikunnassa järkeilemään että puolustajalla on tulenjohtaja jossain lähimaastossa, ja sen jälkeen alkaa etsintä lämppärein, kopterein ja mahdollisin koirin, jonka jälkeen TA-partion elinaikaodote on lyhyt.

Koska TA-partion menettämisen todennäköisyys on mielestäni suuri (lähde: vahva MUTU), homman panos-tuotos-suhdetta parantaisi merkittävästi se että käytettävissä olisi ohjautuvia tykistön ammuksia. Silloin kannattaisi varmaan epäsuora avata jo yksittäisiä komento- ja siltavaunuja yms arvokkaita pistemaaleja vastaan.
 
Samses kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Samses kirjoitti:
Possujunan liikkeiden seuraamista varten meillä on tähystyspartiot sen vimosen päälle olevan viestitsydeeminsä kanssa tien varressa. Jos putkia, kantamaa ja a-tarvikkeita riittää, ja letka voidaan jotenkin saada hetkeksi pysähtymään, kannattaa varmaan ampua mutta minulla ei ole äkkiseltään mielessä kovin montaa konstia joilla letka voidaan pysäyttää maaliksi, kylkimiinoja lukuun ottamatta joita on rajallisesti. Jos joku keksii tähänkin keinon, hienoa.

Minä taas näkisin tämän niin, että totta kai se possujuna pysähtyy, ellei se sitten aja suoraan Pyhällön keskustan läpi meidän suunnitelmista huolimatta. Siis kuvittelisin, että vihollinen lähettää n. komppaniallisen joukkoja kerrallaan ränniin ja loput odottaa tilaisuutta taaempana tai käyttävät toista reittiä. Eli siellä taaempana on osa joukosta ihan varmana paikallaan. Se on vain paikannettava. Toinen juttu on se, että miten isossa kasassa ne ovat. Ne taaempana olevat ajetaan varmaankin pois tieltä ja ilmasuojaan (hajalleen), joten ne eivät välttämättä ole se paras tykistömaali, mutta luulen siellä aina välillä syntyvän kasoja, joissa on komppanian verran joukkoja puskurit vastakkain.

OK, jos näin on niin hyvä sitten. Muutan suunnitelmaani siten että ne tulenjohtokykyiset TA-partiot eivät poistu Tuohikkalantien varresta mihinkään, eivätkä ammu laukaustakaan, vaan johtavat epäsuoraa sieltä hyvästä katetusta piilosta.

Pahoin pelkään tosin että kun pari keskitystä on vihun niskaan tipahdellut niin ei tarvita Einsteiniä A2:n esikunnassa järkeilemään että puolustajalla on tulenjohtaja jossain lähimaastossa, ja sen jälkeen alkaa etsintä lämppärein, kopterein ja mahdollisin koirin, jonka jälkeen TA-partion elinaikaodote on lyhyt.

Koska TA-partion menettämisen todennäköisyys on mielestäni suuri (lähde: vahva MUTU), homman panos-tuotos-suhdetta parantaisi merkittävästi se että käytettävissä olisi ohjautuvia tykistön ammuksia. Silloin kannattaisi varmaan epäsuora avata jo yksittäisiä komento- ja siltavaunuja yms arvokkaita pistemaaleja vastaan.

En usko, että TA:n homma olisi erityisen turvallista muutenkaan, mutta mahtaako vihollisella olla aikaa penkoa jokaista puskaa tulenjohtajan varalta, jos tarkoitus on mennä vauhdilla läpi? Tai no, ne reservissä olevat jannut varmaan joutasivatkin siihen, mutta eikö tuollaiset porukat olisi hyvä maali epäsuoralle, vai jahtaako ne sitä TJ:tä ajoneuvonkyydistä? TJ/TA lähtee irtautumaan, kun alkaa näyttää vakavalta ja samalla tilaa keskityksen etukäteen sovittuun pisteeseen.

Mutta lienemme samaa mieltä, että ei ole oikeastaan mitään syytä miksi TA ei voisi olla samalla myös TJ.
 
Samses kirjoitti:
OK, jos näin on niin hyvä sitten. Muutan suunnitelmaani siten että ne tulenjohtokykyiset TA-partiot eivät poistu Tuohikkalantien varresta mihinkään, eivätkä ammu laukaustakaan, vaan johtavat epäsuoraa sieltä hyvästä katetusta piilosta.

Pahoin pelkään tosin että kun pari keskitystä on vihun niskaan tipahdellut niin ei tarvita Einsteiniä A2:n esikunnassa järkeilemään että puolustajalla on tulenjohtaja jossain lähimaastossa, ja sen jälkeen alkaa etsintä lämppärein, kopterein ja mahdollisin koirin, jonka jälkeen TA-partion elinaikaodote on lyhyt.

Koska TA-partion menettämisen todennäköisyys on mielestäni suuri (lähde: vahva MUTU), homman panos-tuotos-suhdetta parantaisi merkittävästi se että käytettävissä olisi ohjautuvia tykistön ammuksia. Silloin kannattaisi varmaan epäsuora avata jo yksittäisiä komento- ja siltavaunuja yms arvokkaita pistemaaleja vastaan.

Miaksi hukata siihen TA-pari? Onko Suomessa lopetettu erillisten tjpartioiden kouluttaminen eikä vieläkään ole opetettu tj:n perusteita kaikille?
 
noska kirjoitti:
Samses kirjoitti:
OK, jos näin on niin hyvä sitten. Muutan suunnitelmaani siten että ne tulenjohtokykyiset TA-partiot eivät poistu Tuohikkalantien varresta mihinkään, eivätkä ammu laukaustakaan, vaan johtavat epäsuoraa sieltä hyvästä katetusta piilosta.

Pahoin pelkään tosin että kun pari keskitystä on vihun niskaan tipahdellut niin ei tarvita Einsteiniä A2:n esikunnassa järkeilemään että puolustajalla on tulenjohtaja jossain lähimaastossa, ja sen jälkeen alkaa etsintä lämppärein, kopterein ja mahdollisin koirin, jonka jälkeen TA-partion elinaikaodote on lyhyt.

Koska TA-partion menettämisen todennäköisyys on mielestäni suuri (lähde: vahva MUTU), homman panos-tuotos-suhdetta parantaisi merkittävästi se että käytettävissä olisi ohjautuvia tykistön ammuksia. Silloin kannattaisi varmaan epäsuora avata jo yksittäisiä komento- ja siltavaunuja yms arvokkaita pistemaaleja vastaan.

Miaksi hukata siihen TA-pari? Onko Suomessa lopetettu erillisten tjpartioiden kouluttaminen eikä vieläkään ole opetettu tj:n perusteita kaikille?

Tulenjohtajia on rajallisesti, joten oletan tarkoituksen olevan, että ne liikkuvat sitä mukaa kun vihollinen etenee.
 
[/quote]

Miaksi hukata siihen TA-pari? Onko Suomessa lopetettu erillisten tjpartioiden kouluttaminen eikä vieläkään ole opetettu tj:n perusteita kaikille?
[/quote]

Kyllä ainakin minulla tekisi maalipisteen määrittäminen "kylmään" eli ennakolta määrittelemättömään karttapisteeseen tiukkaa, varsinkin kun nykyään on NATO-koordinaatit ja minä olen hyvin vähäisen koulutukseni saanut vanhoilla. En varmasti ole ainoa.
 
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
Samses kirjoitti:
OK, jos näin on niin hyvä sitten. Muutan suunnitelmaani siten että ne tulenjohtokykyiset TA-partiot eivät poistu Tuohikkalantien varresta mihinkään, eivätkä ammu laukaustakaan, vaan johtavat epäsuoraa sieltä hyvästä katetusta piilosta.

Pahoin pelkään tosin että kun pari keskitystä on vihun niskaan tipahdellut niin ei tarvita Einsteiniä A2:n esikunnassa järkeilemään että puolustajalla on tulenjohtaja jossain lähimaastossa, ja sen jälkeen alkaa etsintä lämppärein, kopterein ja mahdollisin koirin, jonka jälkeen TA-partion elinaikaodote on lyhyt.

Koska TA-partion menettämisen todennäköisyys on mielestäni suuri (lähde: vahva MUTU), homman panos-tuotos-suhdetta parantaisi merkittävästi se että käytettävissä olisi ohjautuvia tykistön ammuksia. Silloin kannattaisi varmaan epäsuora avata jo yksittäisiä komento- ja siltavaunuja yms arvokkaita pistemaaleja vastaan.

Miaksi hukata siihen TA-pari? Onko Suomessa lopetettu erillisten tjpartioiden kouluttaminen eikä vieläkään ole opetettu tj:n perusteita kaikille?

Tulenjohtajia on rajallisesti, joten oletan tarkoituksen olevan, että ne liikkuvat sitä mukaa kun vihollinen etenee.

Eiköhän niitä tarkka-ampujia kuitenkin ole vieläkin vähemmän
 
Samses kirjoitti:
Kyllä ainakin minulla tekisi maalipisteen määrittäminen "kylmään" eli ennakolta määrittelemättömään karttapisteeseen tiukkaa, varsinkin kun nykyään on NATO-koordinaatit ja minä olen hyvin vähäisen koulutukseni saanut vanhoilla. En varmasti ole ainoa.

Sitä olen ihmetellyt jo kauan, että miksi sellaista perusasiaa kuin tj:n perusteet ei Suomessa opeteta kaikille. Suomessa on kyllä tulenjohtajakoulutus muuten ollut sangen hyvätasoista, mutta tuossa on selkeä puute. Monessa muussa maassa tj:n perusteet kuitenkin opetetaan joka jantterille vaikkei tulenjohto muuten olisikaan likikään suomalaisella tasolla.

Saas muuten nähdä milloin Suomessa siirrytään nato-kompasseihin eli piirut kehällä hieman lisääntyvät. Nykyiselläänhään on vielä tuo varsovan liiton suosima 6000 piirujärjestelmä, kun Natolla on 6400 piirua täydessä ympyrässä. Ruotsihan luopui omasta 6300 piirun järjestelmästään 2007. Lähinnähän tuolla on merkitystä juuri tulenjohdossa. Ei olla Nato-yhteensopivia vielä, vaan eivätpä ole merijalkaväen tarkka-ampujatkaan jenkkilässä. Heilläpä kun on tähtäimissään 6283 milliradiaanin kehäjaotus.
 
Back
Top