Kävely, hölkkä ja juoksu

Fremen

Respected Leader
Vai tuleeko kamppailutreeneissä tuo räjähtävyys vasta harjoittelun myötä? Toki lämpöinen kroppa antaa enemmän, mutta tuovatko vasta toistot siihen SEN?

Toistot ja henkiset valmiudet. Eli harjoittelun myötä alkaa löytää sen oikean -mielentilan- ja -piiloagression-:cool: joiden avuin hommaan syntyy ns.läikyä? Harjoittelun myötä kehittyy se putki, jossa tapahtuu ja nopeasti. Oikean asennon ottaminen ja hampaiden pureminen yhteen voi esim. olla SE, joka auttaa saavuttamaan oikean mielentilan ja sopiva pruiskaus adrenaliiniakin ilmestyy kehiin.

En ole mikään kamppailumestari, mutta jotenkin tuollainen käsitys itselleni kehittyi, kun malliksi :rolleyes:harjoittelin aikanaan jotain.

Joka tapauksessa lämpöisenä harjoittelu taitaa pienentää vammariskiä melkoisesti. Ehkä mm. jäsen @Bodyguard voi halutessaan kertoa aiheesta syvemmin.
Noh, ainakin thai-nyrkkeilyssä se "räjähtävyys" (lainausmerkeissä koska itseäni vaivaa perintötekijöinä saadut turbo-diiseli -geenit, eli hidas mutta taloudellinen) tulee nimenomaan kokemuksesta, josta seuraa rentous ottelutilanteessa... silloin potkut lähtevät kuin ruoska, tai piiska, pakottamatta... samoin lyönnit ikäänkuin 'heitellään', eikä työnnetä. Englanniksi se on hyvästä syystä "throwing punches", pitää olla rentoutta, ja nopeat palautukset, jos haluaa seistä minuutin päästä vielä omilla jaloillaan siis, eikä istua takamuksellaan :) .
Mutta tottakai lämmöt pitää ottaa alussa, ja venyttelyt vasta lopussa. Siinäpä se lihashuollon ydin taitaa olla, ja KKK (kylmä-koho-kompressio) jos/ kun homma menee ei niin putkeen... tosin tuosta kompressiosta luovuin kyllä itse, koska siitä ei ollut varsinkaan sääriluiden hiusmurtumissa mitään hyötyä, pikemminkin haittaa. Ja sattui aivan peevelin penteleesti.
 

Fremen

Respected Leader
Mitä tulee juoksusta seuraaviin (toivottavasti ei) rasitusmurtumiin, penikkatautiin jne., kun laskin toissa talvena 45-vuotiaana uusilla minisuksilla puuta päin ja mursin peukalostani nivelkupin, noin viidettä kertaa, toipuminen ei kestänyt 3 vko, kuten parikymppisenä, vaan 6 viikkoa. Ikä ei tule yksin, eikä tuolle mahda mitään, jollei ole tuttua lääkäriä joka määräisi reuma-potilaille tarkoitettua kortiko-steroidia kuukauden kuurin, ja mahan puskurointilääkettä. Sen kuurin jos vetää viiteen päivään, seuraukset ovat aika uskomattomat. Olo on kuin nuorella sonnilla, ja elimistö palautuu kaikista pikku kiusoista joita vanhempana treenaamisesta seuraa.
Kovin usein noita ei kyllä kannata ottaa, vaikka kyse ei mistään anabolisista tai testosta olekaan, noihin jälkimmäisiin ei ole mitään syytä ainakaan itsellä mennä. Tosin ainakin Virosta kuulemma saa lääkärin lausunnon TRT:hen, eli testosterone replacement therapy, jossa elimistöön uitetaan yli ajan hyvin pientä lisämäärää testosteronia, joka parantaa sitten jo vaikka mitä kipua ja halua (tai sen puutetta)... vaihtoehtoiskustannuksena aggressiivisuus, joten ei välttämättä liene vaivan väärti.
 

Helikopteri

Kersantti
Mitä tulee juoksusta seuraaviin (toivottavasti ei) rasitusmurtumiin, penikkatautiin jne., kun laskin toissa talvena 45-vuotiaana uusilla minisuksilla puuta päin ja mursin peukalostani nivelkupin, noin viidettä kertaa, toipuminen ei kestänyt 3 vko, kuten parikymppisenä, vaan 6 viikkoa. Ikä ei tule yksin, eikä tuolle mahda mitään, jollei ole tuttua lääkäriä joka määräisi reuma-potilaille tarkoitettua kortiko-steroidia kuukauden kuurin, ja mahan puskurointilääkettä. Sen kuurin jos vetää viiteen päivään, seuraukset ovat aika uskomattomat. Olo on kuin nuorella sonnilla, ja elimistö palautuu kaikista pikku kiusoista joita vanhempana treenaamisesta seuraa.
Kovin usein noita ei kyllä kannata ottaa, vaikka kyse ei mistään anabolisista tai testosta olekaan, noihin jälkimmäisiin ei ole mitään syytä ainakaan itsellä mennä. Tosin ainakin Virosta kuulemma saa lääkärin lausunnon TRT:hen, eli testosterone replacement therapy, jossa elimistöön uitetaan yli ajan hyvin pientä lisämäärää testosteronia, joka parantaa sitten jo vaikka mitä kipua ja halua (tai sen puutetta)... vaihtoehtoiskustannuksena aggressiivisuus, joten ei välttämättä liene vaivan väärti.

Pakko kommentoida tähän pari juttua, eli kortisonin kanssa kannattaa sitten pitää maltti, koska se blokkaa kollageenisynteesiä eli heikentää jänteitä ja muita sidekudoksia.
Ei hyvä, vaikka kaikenmaailman tulehdukset tietysti lakkaa siihen paikkaan.

Mitä miesten hirmonikorvaushoitoon (trt) tulee, niin kyllähän siihen pääsee suomessakin, mikäli perusteet on, eli oma tuotanto esim. iän vuoksi nuukahtanut.

Trt siis palauttaa testosteroniarvot normaalille tasolle, joten vertailukohdaksi voi muistella itseään parikymppisenä tms.

Kannattaa vaan ottaa selvää asiasta, ennen kuin tuohon ryhtyy. Siinä on sitten harrastetta loppuelämäksi ja kenttäkelpoisuuskin voi hiukan kärsiä, jos kunto romahtaa ilman testopiikkiä..
 

Fremen

Respected Leader
Pakko kommentoida tähän pari juttua, eli kortisonin kanssa kannattaa sitten pitää maltti, koska se blokkaa kollageenisynteesiä eli heikentää jänteitä ja muita sidekudoksia.
Ei hyvä, vaikka kaikenmaailman tulehdukset tietysti lakkaa siihen paikkaan.

Mitä miesten hirmonikorvaushoitoon (trt) tulee, niin kyllähän siihen pääsee suomessakin, mikäli perusteet on, eli oma tuotanto esim. iän vuoksi nuukahtanut.

Trt siis palauttaa testosteroniarvot normaalille tasolle, joten vertailukohdaksi voi muistella itseään parikymppisenä tms.

Kannattaa vaan ottaa selvää asiasta, ennen kuin tuohon ryhtyy. Siinä on sitten harrastetta loppuelämäksi ja kenttäkelpoisuuskin voi hiukan kärsiä, jos kunto romahtaa ilman testopiikkiä..
Erittäin hyviä huomioita, jotka yritin itsekin tuoda esiin tuossa, ehken riittävän selkeästi... eli kaikella on hintansa.
Olen ollut tuolla kortisoni-kuurilla, koska kärsin Hortonin neuralgiasta. Kortisoni "yliannoksina" mahdollisesti toimii profylaktisena hoitona, tosin valitettavasti ei toiminut minulle... mutta koska treenaan, huomasin sen muut edut saman tien. Vaikutus oli todella yllättävä.
Siis erittäin merkittävä ero normaaliin toipumiseen treenistä, ja kaikista pikku kivuista ja säryistä... tyyliin neljäs päivä putkeen on melkein kuin eka päivä, sen tasoinen ero.

 

Helikopteri

Kersantti
Erittäin hyviä huomioita, jotka yritin itsekin tuoda esiin tuossa, ehken riittävän selkeästi... eli kaikella on hintansa.
Olen ollut tuolla kortisoni-kuurilla, koska kärsin Hortonin neuralgiasta. Kortisoni "yliannoksina" mahdollisesti toimii profylaktisena hoitona, tosin valitettavasti ei toiminut minulle... mutta koska treenaan, huomasin sen muut edut saman tien. Vaikutus oli todella yllättävä.
Siis erittäin merkittävä ero normaaliin toipumiseen treenistä, ja kaikista pikku kivuista ja säryistä... tyyliin neljäs päivä putkeen on melkein kuin eka päivä, sen tasoinen ero.


Tuo kyllä kuulostaa saatanalliselta vaivalta.
”kuin joku poraisi silmää”
"Monet kuvaavat kipua kovimmaksi mitä he ovat koskaan kokeneet."

Tuollaisen päänsärky-sarjan jälkeen ei sellaiset pienet kolotukset taida tuntua oikein missään..
 

Fremen

Respected Leader
Tuo kyllä kuulostaa saatanalliselta vaivalta.
”kuin joku poraisi silmää”
"Monet kuvaavat kipua kovimmaksi mitä he ovat koskaan kokeneet."

Tuollaisen päänsärky-sarjan jälkeen ei sellaiset pienet kolotukset taida tuntua oikein missään..
Eipä tunnu... onneksi on vain 18kk välein. Kipu on ikäänkuin sin-käyrä, jossa piikki 1,5 sekunnin välein. 3 tuntia, 2-3 kertaa vuorokaudessa. Ikäänkuin omat aivot ovat keksineet kaikkein perkeleellisimmän tavan rakentaa tuskaa, jotain tekemistä tri-geminaali -hermon kanssa, mutta ei ole periytyvää, eikä rakenteellista, eikä ympäristötekijöitä... eli kukaan ei tiedä mistä tämä johtuu.
Onneksi on noi triptaani-injektorit, sellaisen täräyttää reiteen tai olkavarteen niin se leikkaa pahimman piikin siitä noin 5-30 minuutissa, vaihtelee aika häkellyttävästi itse asiassa, tosin toi kipu johtaa aikamoiseen aika-dilataatioon, joten tää vain perustuen entisten naisystävien huomioille kuinka kauan sitä aikuisen miehen kirkumista pitää kuunnella.
Mutta joillain on toi kroonisena, joka päivä. Joten olen onnekas siinä mielessä.
Jenkit kutsuvat tätä nimellä suicide headache, syystä.
 

Abdullah Koo

Luutnantti
Hieno suoritus, onnittelut sen läpiviennistä! Itse en ole koskaan juossut maratonia, jos saan kysyä niin mitkä on fiilikset nyt? Paikat kestivät, toivottavasti, eikä mitään häikkää... millaista on palautua noin pitkästä juoksu suorituksesta? Oliko asvaltilla/ kovalla alustalla koko matka?
Kiitos vaan. Juoksua on tullut harrastettua säännöllisen epäsäännöllisesti pitkään. Joskus menee 3 lenkkiä viikossa, joskus kuukausikin juoksematta välissä. Viimeinen vuosi jotenkuten viikottain, kun vuosi sitten päätettiin ilmoittautua mukaan.

Aikaisemmin on tullut juostua muutama puolimaraton, ja silloin kokomatka tuntui kaukaiselta. Oikeastaan vasta nyt tähän treenatessa, ja pikkuhiljaa pitkien lenkkien pituutta nostaessa rupesi jollain tapaa uskomaan tästä selviytymiseen. Enemmänhän maratonissa on siitä kyse, että pystyy juoksemaan useamman tunnin putkeen, vauhdista riippumatta.

Eilen kävin ekaa kertaa muutaman kilsan kokeilulenkillä. Hyvin kulki ja palauduttu on. Itseasiassa ei mennyt kuin pari päivää jalkoja kipuillessa, eli yllättävänkin iisiä.
 
Top