Käytöstä poistettujen vermeiden muistelua

Huomionarvoinen juttu on muuten kaverit sitten se, että nuo meidän vanhimmat PST-aseet ovat ehkä hieman yllättäenkin melko kovaa valuuttaa..

Meillä on siis vähillä rahoilla osattu tehdä hyviä hankintoja. Pst:n suhteen huomionarvoista se, että ne ovat olleet länsiaseita, joiden hankinnat on taitavasti ajettu läpi. YYA -aikana ei todellakaan ole ollut mikään itsestäänselvyys ostaa jenkkiohjuksia! Homma hoidettiin ostamalla malliksi myös joku määrä itäojuksia.

Mustin suhteen on todettava, että sama suunnittelutaho onnistui siinä, missä 55 S 55 oli taasen vähemmän onnistunut. Tietysti julkisuuteen asti eivät kaikki tiedot tule niin kauan kun ase on vielä käytössä.
 
No, ainakin lähes kaikki se kalusto ja varustus millä joskus aloiteltiin on nykyisin museoissa nähtävillä tai sitten vain romutettu :)
No, jotakin on sentään jäljellä: RSSKO "musti", PSTOHJ 83 "TOW" ja RSKSKO "APILAS", 7,62 KVKK:llakin olen ampunut viimeksi muutama vko sitten ja 7,62RK62 sillä reikäisellä kädensuojuksella on käsissä ollut aivan hetki sitten :)
Huomionarvoinen juttu on muuten kaverit sitten se, että nuo meidän vanhimmat PST-aseet ovat ehkä hieman yllättäenkin melko kovaa valuuttaa..
Onko sinulla antaa mitään osviittaa edes suuntaa antavasti, milloin tietyt aseet ja vermeet on poistettu kokoonpanoista ja sitten lopullisesti romutettu? Esim. Suomi-koopee, Emma, Maxim, Pystykorva, vanhat pst-tykit jne. Ja minkä tyyppinen organisaatio on ollut loppukäyttäjänä?
Se antaisi kovasti lihaa luiden päälle keskusteluun. :)
 
Onko sinulla antaa mitään osviittaa edes suuntaa antavasti, milloin tietyt aseet ja vermeet on poistettu kokoonpanoista ja sitten lopullisesti romutettu? Esim. Suomi-koopee, Emma, Maxim, Pystykorva, vanhat pst-tykit jne. Ja minkä tyyppinen organisaatio on ollut loppukäyttäjänä?
Se antaisi kovasti lihaa luiden päälle keskusteluun. :)
Ihan 100% tarkkaa tietoa ei ole, mutta jotakin kuitenkin mikä voi antaa suuntaa.
Vanhat käsiaseet/kivkal aseet poistuivat Itä-Saksasta tehtyjen hankintojen myötä. Aseiden viimeisiä käyttäjiä olivat mm. erilaiset vähän vähemmän tärkeiden/uhanalaisten kohteiden vartiokomppaniat/vast.
Maxim KK:t olivat lisäksi käytössä mm. linnakkeilla ja myös kenttätykistössä patterien lähisuoja-aseina jalkaväkeä vastaan.
PST-tykkien osalta kuvio lienee ollut samanlainen. Tosin ne poistuivat tietääkseni jo aiemmin kuvioista.
Kivkal-aseita siis kuitenkin löytyi vielä lähes läpi 90-luvun.
 
Ihan 100% tarkkaa tietoa ei ole, mutta jotakin kuitenkin mikä voi antaa suuntaa.
Vanhat käsiaseet/kivkal aseet poistuivat Itä-Saksasta tehtyjen hankintojen myötä. Aseiden viimeisiä käyttäjiä olivat mm. erilaiset vähän vähemmän tärkeiden/uhanalaisten kohteiden vartiokomppaniat/vast.
Maxim KK:t olivat lisäksi käytössä mm. linnakkeilla ja myös kenttätykistössä patterien lähisuoja-aseina jalkaväkeä vastaan.
PST-tykkien osalta kuvio lienee ollut samanlainen. Tosin ne poistuivat tietääkseni jo aiemmin kuvioista.
Kivkal-aseita siis kuitenkin löytyi vielä lähes läpi 90-luvun.
Kiitos vastauksesta!:)
Tuo Maximien käyttö tykistön lähisuoja-aseina jalkaväkeä vastaan on itselleni aivan uusi juttu. Ettäkö tykistöön sijoitettiin Maximille koulutuksen saaneita reserviläisiä?
Kuulin joskus, että mm. perustamiskeskuksilla olisi ollut eka Stenit ja sitten Suomi-koopeet.
 
Meillä on siis vähillä rahoilla osattu tehdä hyviä hankintoja. Pst:n suhteen huomionarvoista se, että ne ovat olleet länsiaseita, joiden hankinnat on taitavasti ajettu läpi. YYA -aikana ei todellakaan ole ollut mikään itsestäänselvyys ostaa jenkkiohjuksia! Homma hoidettiin ostamalla malliksi myös joku määrä itäojuksia.

Mustin suhteen on todettava, että sama suunnittelutaho onnistui siinä, missä 55 S 55 oli taasen vähemmän onnistunut. Tietysti julkisuuteen asti eivät kaikki tiedot tule niin kauan kun ase on vielä käytössä.

Taidettiin niitä itäohjuksia ostaa paljon enemmänkin kuin malliksi. Ja mikä ettei olisi ostettu. Olihan kyseessä kohtuullinen kopio Milanista jonka hankkimisen rauhansopimus oli 70-luvulla osittaisen saksalaisuuden takia estänyt.
 
Tuo Maximien käyttö tykistön lähisuoja-aseina jalkaväkeä vastaan on itselleni aivan uusi juttu. Ettäkö tykistöön sijoitettiin Maximille koulutuksen saaneita reserviläisiä?

Tätä tietoa epäilen. Kt:n lähipuolustuksen ryhmäase oli Emma sekä Lahti-Saloranta, joita vapautui jv:ltä kun ne saivat uudet kevyet kk:t. Maxim olisi edellyttänyt koulutusta, jota olisi annettu kh:ssa. Olisiko
kyse kevyista it-pattereista, joilla viimeksi perustettavilla yksiköillä oli Itkk 31 kalustoa hyvin pitkään. Näiden päätehtävähän oli kenttätyksitön tuliasemien suojaus. Nämä ITKK:t olisi poistettu jo paljon
aikaisemmin kauan sitten, mutta helikopterien ilmaantuminen taistelukentälle aiheutti niille "renesanssiajan", joka kesti 80-luvulle asti.

Rannikkolinnakkeet olivat ihan luonnollinen Maximien loppukäyttöpaika. Niitähän kantalinnoitettiin 80-luvun loppuun asti ja ase oli pitkälle kantava sekä tarkka ja kokonaisuutena aivan siihen tehtävään
hyvin käyttökelpoinen. Linnakkeellahani tarvitse paljon liikkua. Pst tykeistä on Palokankaan tutkimus 1990 -luvulta, jossa on kaluston poistovuodet. Referoin siitä, kunhan löydän opuksen kotikirjastostani.
 
Tätä tietoa epäilen. Kt:n lähipuolustuksen ryhmäase oli Emma sekä Lahti-Saloranta, joita vapautui jv:ltä kun ne saivat uudet kevyet kk:t. Maxim olisi edellyttänyt koulutusta, jota olisi annettu kh:ssa. Olisiko
kyse kevyista it-pattereista, joilla viimeksi perustettavilla yksiköillä oli Itkk 31 kalustoa hyvin pitkään. Näiden päätehtävähän oli kenttätyksitön tuliasemien suojaus. Nämä ITKK:t olisi poistettu jo paljon
aikaisemmin kauan sitten, mutta helikopterien ilmaantuminen taistelukentälle aiheutti niille "renesanssiajan", joka kesti 80-luvulle asti.

Rannikkolinnakkeet olivat ihan luonnollinen Maximien loppukäyttöpaika. Niitähän kantalinnoitettiin 80-luvun loppuun asti ja ase oli pitkälle kantava sekä tarkka ja kokonaisuutena aivan siihen tehtävään
hyvin käyttökelpoinen. Linnakkeellahani tarvitse paljon liikkua. Pst tykeistä on Palokankaan tutkimus 1990 -luvulta, jossa on kaluston poistovuodet. Referoin siitä, kunhan löydän opuksen kotikirjastostani.
Jos Maximeja haluttiin käyttää, niin jospa sijoittajat ottivat Maxim-koulutettuja, ja sijoittivat heidät tykistöön.
Jos meikäläisellä on ollut tykkimiehiä ja laivaston miinamiehiä jv-tehtävissä ristinä, niin toimii se sama periaate tykistöönkin päin. Kai he jossain tehtävissä olisivat menneet, toimien otona lähisuojausaseiden vastaavina? Heittona heitän tällaisen teorian.

Mutta joo, peekoot ovat varmasti olleet oivia vehkeitä tuohon hommaan.

konsertti4


Tällä olen ampunut MPK:n Kevytase-kurssilla, ja käytössä oli 15 laakia ja sain kaikki kerralla kämmenkupin kokoiseen kasaan 150 metriltä. Erittäin hyvän tuntuinen ase käyttää.
Voittaa kokemuksena, valitettavasti, KvKK 62:n mennen tullen.
 
Kenttäpuhelimesta tuli mieleen seuraavanlainen tarina,,,,,,,,.
Yksissä kertauksissa huoltopurukka valitteli "kunnei ole edes maihareita" ja joutuu kesähelteissä paahtamaan nokialaiset jalassa.
Kuuntelin tietysti päiväpolttavaa aihetta ja kerroin että teillä on kyllä tilaisuus kommentoida sitä harjoituksen puolivälissä tulevalle nappikaulalle kun hän tulee katsastamaan joukkoja ja pitämään pienimuotoisen riihvinkin.

Olivat sitten valjastaneet"puhemieheksi" rohkeimman ja hän sitten esitti asiansa tähän epäkohtaan.

Kaunis oli katsoa kun Hra-Isoherran naamävrkki muuttui punaseksi ja otsasuonet pullistui.
" Se on pojat Jumalauta sellainen juttu että jos sota syttyy näillä sekunneilla,osalla tykistöstä ei ole muuta kuitattavaa varusteidensa lisäksi kuin kenttäpuhelin"!
Olihan hiljaista porukkaa.
Tiesin mitä tuleman suurpiirtein pitää,mutta annoin mahdollisuuden tietenkin purnata.
Olihan hiljaista sotilasta sen jälkeen ja ne kummisaappaat ei haitannut enää loppuharjoitusta mitään.
 
Erittäin hyvän tuntuinen ase käyttää.

Ihan samat kokemukset, mutta jo varusmiehenä. Ei tosin saanut ampua kuin hyppysellisen pateja. Sen kantamisestaan ei ole negatiivisia muistoja ja patruunoiden lataaminenkin oli helppoa. Lahti-
Saloranta taas oli paljon kolhompi käsitellä ja täräytti ikävästi ampuessa, tosin tuloksia en enää muista. Ehkä oli ennakkoasennekin, kun jo silloin olin myös sotahistorian harrastaja.

En mä vaan osta tuota Maxim -juttua ellei jotain todistetta löydy. Asiakirjathan ovat vielä salaisia. Eikä kyse ole pelkästään lähipuolustuksesta vaikka sillä nimellä harjoiteltiin. Jos puolustustaistelu olisi
mennyt huonoon suuntaan (vaikka kuten Summassa 2.1940) niin vastaiskuja olisivat tehneet myös tykistön miehet, joita siihen aikaan oli tuliasemissa enenmmän kuin nyt. Ennen v 1998 ei ollut joukko-
tuotantoa vaan sotilaspiirin kortistosta (myöh ATK:sta) koottiin miehet sa-yksiköihin. Muiden aselajien jämätaistelijat (ps-miehet, laivasto, ilmavoimat) haalittiin miehistötehtäviin, koska ne tykistössä
oppii hetkessä. Maxim -miehiä ei sen sijaan olisi saatu mistään, koska vm -koulutus vimpaimella oli lopetettu jo ajat sitten.

Itekin voisin kertoa myös tarinan:
Jo muualle muuttaa ehtinyt lapsuudenkaverini sattui samaan jaokseen RUK:ssa. Hänen kansakoulunopettajaisänsä, joka oli käynyt kaksi sotaa joukkueenjohtajana, halusi välttämättä roudata poikansa
RUK -museoon. Siellä sitten kaksin katsastivat KIV39 Ukko Pekan, Suomi- sekä Sten-kp:t ja vielä Emman sekä L-S pikakiväärin. Esittelyn päätyttyä täysin palvellut JJoht kääntyi poikansa puoleen sanoen:
"Tällaisilla aseilla me jouduimme sodat käymään." Mitähän isä mahtoi ajatella, kun poika vastasi: "Niin joudumme mekin." Sodasta oli sentään kulunut jo yli 30 vuotta.
 
Tuli mieleeni kun PVllä on käytössä Ural 375 ja Ural 4320 mallisia maastokuorma-autoja niin oliskohan kenelläkään omakohtaista kokemusta tällaisista. Onko kukaan koskaan edes nähnyt noita koulutuskäytössä.

Zilejä on ollut melkein joka varuskunnassa ja Gazeja ainakin viestijoukoilla sekä tietysti Krazit pioneereillä, mutta Uraleista on ollut aika vähän havaintoja. Kaikkia näitä on myös ollut huutokaupattavinakin, Uraleja vähemmän. Toki niitäkin joku kappale on hylkyyn mennyt.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c5/Ural-375D_model_1977_Torpin_Tykit_1.JPG
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8c/Ural-375D_model_1977_Torpin_Tykit_2.JPG
 
-91 ammuttiin Suomi KP:lla ja m39 Ukkopekalla.
Lienette olleet vihoviimeisiä Ukkopekan käyttäjiä, tuskin niitä enää tuon jälkeen käytettiin.

Ukko-Pekkaa en itse päässyt näkemään armeijassa mutta todistajanlausunnon perusteella ainakin v. 94 AUKissa sillä pääsivät vielä ampumaan enkä usko että oli viimeinen erä.
Suomi-kp:tä pääsin kokeilemaan v. 1998. Mieleen jäi lähinnä pistoolinpatruunan olematon rekyyli painavalla aseella (kp-latinkeja ei ollut käytössä, liekö ollut enää firmalla olemassakaan) ja rk:hon verrattuna kömpelöhkö ergonomia. Samalla kertaa koulutettiin pistoolia ja meille esiteltiin myös Browning Hi-Power, vaikka itse ammunta suoritettiin Pist/80:lla.

Joskus vuonna 1995 oli Ase-lehdessä Palokankaan (?) artikkeli sodista jääneistä kevyestä aseistuksesta, ja kirjoittajan mukaan silloin varauksissa olivat vielä Maximin viimeinen versio, Ukko-Pekka, Suomi-kp ja Emma (ja oletettavasti myös Sten ja Pelti-kp). Näistä Emma lie ollut pisimpään varauksissa, vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla muistelen niitä armeijan jossain esitelleen. Kuten sanottua, derkku/kiina-ostokset karsivat 2.ms aikaisen kaluston veke, niinkuin oikein olikin.

76K02:sta on havainto leiritykkinä/koulutustykkinä vielä 1995.
Muistelisin että Veivi-Boforsit olisi poistettu ysärin alkuvuosina ja modernisoidut vähän myöhemmin. Todellisuudessa poistojärjestys olisi pitänyt olla päinvastainen. 20mm BSW (eli 2cm Flak 38) taisi myös sinnitellä ysärille.

Oli sitä vanhaa rojua muillakin varastoissa. Brittiarmeija poisti viimeiset 25pdr:t vasta kylmän sodan loputtua. Itänaapuri piti sodanaikaista Mosin- ja Tokarev-kiväärikalustoa varastoissa 90-luvulle asti. Oslon vuonopuolustuksessa käytettiin Itävalta-Unkarin keisarikunnassa valmistettuja torpedoja vuoteen 1993 asti. Samoilla torpedoilla upotettiin Blücher...
 
Viimeksi muokattu:
Tuli mieleeni kun PVllä on käytössä Ural 375 ja Ural 4320 mallisia maastokuorma-autoja niin oliskohan kenelläkään omakohtaista kokemusta tällaisista. Onko kukaan koskaan edes nähnyt noita koulutuskäytössä.

Ilmatorjunnan kertausharjoituksissa noita näki. Kaartosäde oli sellainen, että tarvittiin tori, jotta Uralin nokka saatiin tulosuuntaan. :confused:
 
Oli sitä vanhaa rojua muillakin varastoissa. Brittiarmeija poisti viimeiset 25pdr:t vasta kylmän sodan loputtua. Itänaapuri piti sodanaikaista Mosin- ja Tokarev-kiväärikalustoa varastoissa 90-luvulle asti. Oslon vuonopuolustuksessa käytettiin Itävalta-Unkarin keisarikunnassa valmistettuja torpedoja vuoteen 1993 asti. Samoilla torpedoilla upotettiin Blücher...

Tähän liittyen, satuin löytämään Ukrainan asevoimien kalustoluettelon vuodelta 2011. En tiedä onko tuossa ihan kaikki kalusto, ja osa ilmeisesti poistettavaa tavaraa (nuo roomalaiset numerot kuvaavat jotain "kuntokategoriaa" mutten tiedä mitä mikin numero tarkoittaa). Jalkaväen aseita löytyy kuitenkin sivulta 9 ja niitä tuolloin varastossa seuraavasti:
AKM 190 000
AKMS 2000
AK-47 (taittoperä?) 4900
AK-74 217 000
AKS-74 2000
AKS-74U 115 000
SKS 300 000 (!)
Mosin-Nagant m44 2500
m91-30 180 000
SVT-40 1000
Nagant revolveri 15 000
Tokarev-pistooli 10 000
Mauser 98k 900
Mauser C96 150
Parabellum m08 50
Thompson-konepistooli 19 000 (!!)
MG 34 175
MG 42 40
PPSh-41 (?) 200 000
jne...
 
Viimeksi muokattu:
@fulcrum AK-47 on se jyrsityllä rungolla ja puutukilla oleva alkuperäinen Kalashnikov. AKM on muuten sama, mutta prässätyllä rungolla. Jos kyse olisi taittoperästä, niin nimikke olisi AK-47S, kun taas prässätyllä eli "modernilla" rungolla ja taittoperällä oleva kulkee nimellä AKMS. Mielenkiintoinen lista jokatapauksessa, vaikka kyrillisten osalata vähän vaikeaselkoista.
 
Tiedän kyllä AKM:n ja alkuperäismallin erot, tuossa sanotaan että "AK-47 metalliperällä" jonka arvelen tarkoittavan taittoperää...

Jos Ukrainassa yhteiskunta romahtaa a'la Irak niin funtsikaapa millainen määrä aseita päätyy laittomille markkinoille.
 
Tiedän kyllä AKM:n ja alkuperäismallin erot, tuossa sanotaan että "AK-47 metalliperällä" jonka arvelen tarkoittavan taittoperää...

Jos Ukrainassa yhteiskunta romahtaa a'la Irak niin funtsikaapa millainen määrä aseita päätyy laittomille markkinoille.

Eiköhän se metalliperä sitten tarkoita samantyyppistä taittoperää kuin MP-40 konepistoolissa. Jokatapauksessa Thompson ja PPSh-41 konepistoolien sekä SKS ja Mosin Nagant kivääärien jemmaaminen tuollaisissa määrin kertoo siitä, että kyse ei ilmeisesti ole samantyyppisestä paraatiasesuunnittelusta kuin meillä mietitty Kaartin kunniakomppanian aseistaminen M/39 kivääreillä tai Bundeswehrin mieltymys kunniavartioaseena Mauser kivääreihin, vaan ne ovat taisteluvälineiksi varattuja.

Onko joku spotannut kuvaa nykyisen sodan ajalta, jolloin henkilö olisi aseistettu PPSH-41 konepistoolilla tai SKS-kiväärillä?
 
Tähän liittyen, satuin löytämään Ukrainan asevoimien kalustoluettelon vuodelta 2011. En tiedä onko tuossa ihan kaikki kalusto, ja osa ilmeisesti poistettavaa tavaraa (nuo roomalaiset numerot kuvaavat jotain "kuntokategoriaa" mutten tiedä mitä mikin numero tarkoittaa). Jalkaväen aseita löytyy kuitenkin sivulta 9 ja niitä tuolloin varastossa seuraavasti:

Onpa listaa. Mielenkiintoista tavaraa.
7.62×54R Maxim 35 000 (!) kappaletta useampaan varastopaikkaan jaettuna.

Täytyy tutkia ajan kanssa tarkemmin. Tuolla näkyi olevan varastoitujen projektiilien ja ammusten määrätkin.
 
Joko 7,62 kvkk 54 eli tutummine RPD:t on stenattu?
 
Back
Top