Kamppailulajit sotilastaitona ja reservin harrastuksena

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Sardaukar kirjoitti:
Itsepuolustuksessa on myös hieman väljää, ihan eri asia jos joku käy tappamistarkoituksessa esim. veitsen kanssa päälle kuin että koittaa vetää turpaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tossa veitsenkaytossa on se ongelma etta jo pelkastaan sen nayttaminen/ silla uhkaaminen kaventaa veitsettoman pelikenttaa huomattavasti ja voi tuntua todella ahdistavalta/ aiheuttaa lahes toimintakyvyn lamaantumista jos ei sita varten ole harjoitellut (itse en varsinaisesti ole) - myos jos veitsimiehella on kavereita niin kun/ jos virkavalta lopulta saapuu paikalle, on veitsi usemmiten mystisesti 'havinnyt'... siksi Krav Maga kiinnostaa meikalaista juuri nyt. Pitaa saada toi puoli kuntoon nykymaailmassa!
 
@Fremen jos haet magan kaltaista RBSD-lajia, niin harkitse defendoakin. Siinä on omat hyvät puolensa magaan verrattuna.
 
Fremen kirjoitti:
Tossa veitsenkaytossa on se ongelma etta jo pelkastaan sen nayttaminen/ silla uhkaaminen kaventaa veitsettoman pelikenttaa huomattavasti ja voi tuntua todella ahdistavalta/ aiheuttaa lahes toimintakyvyn lamaantumista jos ei sita varten ole harjoitellut (itse en varsinaisesti ole) - myos jos veitsimiehella on kavereita niin kun/ jos virkavalta lopulta saapuu paikalle, on veitsi usemmiten mystisesti 'havinnyt'... siksi Krav Maga kiinnostaa meikalaista juuri nyt. Pitaa saada toi puoli kuntoon nykymaailmassa!
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse "etelässä" lähden siitä oletuksesta, että jos joku nyt kävisi 190cm/90kg hepun kimppuun yksinään (ja kun nyrkkitappelu suomalaiseen malliin ei kuulu kulttuuriin), niin oletusarvona on veitsi. Ja reaktiot sen mukaiset.
 
Teräaseet ovat ainakin itselle pelottavampia kuin jopa ampuma-aseet. Pyssymies on useimmiten helpompi tapaus, puukkomiehen tapauksessa tulee ns "defensive wounds" 90% tapauksesta. Omakohtaista kokemusta.

Tietysti jos tulee rynkystä tai pistoolista osumia, niin se on yleensä "game over".
 
Itse ostin aikoinaan 90-luvulla Ranskasta vanhan 'marseillesilaisen' messinkisen nyrkkiraudan joka sopi kuin valettu (mulla suht. isot kammenet mutta suht. lyhyet sormet), silla tuli metsia yms. paukuteltua sen verran etta totesin sen kayvan etukadessa esim. puukon 'parryyn' ja toimivat ylipaataan tehokkaana rauhoittajana alivoimatilanteessa... takakadessa lyonnin seuraukset olisivat olleet ihan eri tasolla, ja siihenhan se oli tarkoitettukin. Etukadella kiinni, takakadella alakoukkua/ hockey pucnheja, and done.
Luin sitten jostain etta sen kantaminen rinnastetaan kaikkeen muuhun laittomaan, joten jai paperipainoksi. Mutta edelleen ottaisin mieluummin kunnon nyrkkiraudan kuin heppoisen (huonokahvaisen) veitsen, rautaa ei saa kadesta kuin luut rikkomalla, veitsen voi huitaista hyvassa lykyssa pois sateenvarjolla tai rullatulla Iltalehdella (jos on harjoitellut)...
Oli kylla kaunis ja soiva peli se rauta, pani aina miettimaan miten Savate kehitettiin siella Etela-Ranskan satamissa kovakenkaisille merimiehille, ja miten monta raajarikkoa noista satamakahakoista on jaanyt kallo/ polvi/ saariluu rikki Valimeren satamiin vuosikymmenien saatossa...
 
Itsepuolustuksen pääasiallinen tavoite on päästä pois tilanteesta vahingoittumatta/mahdollisimmanpienin vahingoin. Kaverin lyöminen levyksi on toisarvoista ja itsepuolustustilannetta on lähtökohtaisesti mahdotonta voittaa koska tapahtuipa mitä tahansa niin jälkeenpäin olet parhaimmillaankin sama ukko joka olit ennen tilannetta ts no win.

Lähitaistelussa oma koskemattomuus on toisarvoista ja ensisijaisena tavoitteena on saattaa vastustaja toimintakyvyttömäksi. Jos siinä ohessa tulee keklu kylkeen niin se on kohtalo.

Kamppailulajit ovat turvallinen tapa hankkia työkaluja joita voi käyttää IP:ssä tai LT:ssä, mutta kamppailulajit ovat vain hyvin pieni osa kumpaakin.
 
Creidiki kirjoitti:
Itsepuolustuksen pääasiallinen tavoite on päästä pois tilanteesta vahingoittumatta/mahdollisimmanpienin vahingoin. Kaverin lyöminen levyksi on toisarvoista ja itsepuolustustilannetta on lähtökohtaisesti mahdotonta voittaa koska tapahtuipa mitä tahansa niin jälkeenpäin olet parhaimmillaankin sama ukko joka olit ennen tilannetta ts no win.

Lähitaistelussa oma koskemattomuus on toisarvoista ja ensisijaisena tavoitteena on saattaa vastustaja toimintakyvyttömäksi. Jos siinä ohessa tulee keklu kylkeen niin se on kohtalo.

Kamppailulajit ovat turvallinen tapa hankkia työkaluja joita voi käyttää IP:ssä tai LT:ssä, mutta kamppailulajit ovat vain hyvin pieni osa kumpaakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen kunnioittavimmin taysin eri mielta viimeisesta lauseestasi - kamppailulajit opettavat aggressiivisuutta, ja ennenkaikkea etta KIPU EI OLE SAMAA KUIN LOUKKAANTUMINEN. Jalkapallon vihellystenkalastuskulttuuri on oman kokemukseni (Kaart. JK) mukaan opettanut nuorille etta jos alkaa sarkea, pitaa nilkuttaa... jos ei nilkutus auta, pitaa voihkia/ kiroilla (vahan miehekkaampaa)... sen jalkeen pitaa istua alas ja sanoa ("ei pysty enaa, vanha urheiluvamma uusi taas"), kun kundi oli ehka 18-vuotias ja ainoa urheilulaji johon oli nahdakseni osallistuttu oli jaatelonsyontikilpailu kesamokilla...
Kamppailulajit muuttivat elamani ja uskon etta ne toimivat kylla aika universaalisti jos kipina iskee. Kaikkien kannattaa kokeilla jos oma laji vaikka loytyisi, Suomi ei koskaan tule olemaan yhta turvallinen suomalaisille kuin se on juuri tana iltana.
Ikava kylla.
 
Itse suosittelisin ns. "semi-kontakti"-harjoittelua ainakin aluksi. Koska se opettaa, miltä osumat tuntuvat, mutta hieman kevyemmin. "Full-contact"-jutuissa on aika suuri loukkaantumisvaara.

Itse olen havainnut, että se, että pystyy ottamaan lujankin iskun vastaan panikoimatta, on itsepuolustustilanteessa tosi tärkeää.
 
Sardaukar kirjoitti:
Itse suosittelisin ns. "semi-kontakti"-harjoittelua ainakin aluksi. Koska se opettaa, miltä osumat tuntuvat, mutta hieman kevyemmin. "Full-contact"-jutuissa on aika suuri loukkaantumisvaara.

Itse olen havainnut, että se, että pystyy ottamaan lujankin iskun vastaan panikoimatta, on itsepuolustustilanteessa tosi tärkeää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Plus vaikuttaa vastustajan moraaliin huomattavasti jos vaan sylkaset bloddit suusta ja hymyilet... jos niita on kaksi, toinen maitoaa. Tested.
 
Turvallinen ei tarkoita samaa kuin kivuton tai että kaikilla on kivaa. Vaan sitä että treenin jälkeen kaikki kävelee itse kotiin, pääsääntöisesti.
 
Kovin jätkä ei tosiaankaan ole se, joka pystyy pieksämään porukkaa oikealle ja vasemmalle. Kovin on se, joka pystyy siihen sen jälkeen kun on ensin saanut turpaan.
 
Creidiki kirjoitti:
Turvallinen ei tarkoita samaa kuin kivuton tai että kaikilla on kivaa. Vaan sitä että treenin jälkeen kaikki kävelee itse kotiin, pääsääntöisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kamppailulajeissa yleisesti tapahtuu aika vähän vammoja. Mustelmia ei lasketa.

Itselle pahin oli, kun KM-treenissä kerran 95 kg heppu liukastui treenissä ja putosi kyynärpää edellä rintalastan päälle kun treenattiin maasta puolustautumista. Rusahdus kuului ja aika turha oli pariin kuukauteen kokeilla punnertamista....
 
Sardaukar kirjoitti:
Itse olen havainnut, että se, että pystyy ottamaan lujankin iskun vastaan panikoimatta, on itsepuolustustilanteessa tosi tärkeää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Adrenaliinisiedätys on tärkeää. Se että joku ryntää silmille suoraa huutoa kirkuen ja vaahto suupielistä roiskuen voi olla traumaattinen kokemus joka jäädyttää kovemmankin miehen, tai sitten se voi olla tiistai-ilta treeneissä.

En pidä kontaktia itse tarkoituksena, olen otellut potkunyrkkeilyä seminä ja kiukkaria täyskontaktilla. Kontaktia ei saa pelätä, mutta kontaktimatseista on karsittu se mikä oikeasti rikkoo toiselta paikat ja niinkuin treenaat niin taistelet.

Muistuu kun yhden näytöksen jälkeen naisihminen tuli kysymään että "Eikö tuo satu?" ja minä vastasin että:
"Tottakai se sattuu, mutta mikään ei mene rikki."
 
Creidiki kirjoitti:
Adrenaliinisiedätys on tärkeää. Se että joku ryntää silmille suoraa huutoa kirkuen ja vaahto suupielistä roiskuen voi olla traumaattinen kokemus joka jäädyttää kovemmankin miehen, tai sitten se voi olla tiistai-ilta treeneissä.

En pidä kontaktia itse tarkoituksena, olen otellut potkunyrkkeilyä seminä ja kiukkaria täyskontaktilla. Kontaktia ei saa pelätä, mutta kontaktimatseista on karsittu se mikä oikeasti rikkoo toiselta paikat ja niinkuin treenaat niin taistelet.

Muistuu kun yhden näytöksen jälkeen naisihminen tuli kysymään että "Eikö tuo satu?" ja minä vastasin että:
"Tottakai se sattuu, mutta mikään ei mene rikki."
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuosta olen taysin samaa mielta... ja juuri sen takia olisi hyva etta se oma laji loytyisi ja saadaan ne tarvittavat tuhannet/ kymmenettuhnnet toistot sisaan, ettei tuollainen ryntaily nayta muulta kuin loistavalta mahdollisuudelta vastapalloon... tietyissa kulttuuripiireissa harrastetaan tota macho-bullshittia, tietyissa piireissa pidetaan tiukka paketti ja ollaan valmiina... enka tarkoita jannittamista tai mitaan, mutta ollaan valmiina kaikkeen. Ei provosoiduta, eika provosoida. Ensimmainen ensiksi, mahdollinen seuraava heti seuraavaksi. Ala aloita, mutta lopeta ASAP. Ja sit juokse. Kovaa, ja mieluiten ylamakeen koska noilla ei kunto kesta jos ei ole vetanyt maki-/ intervallitreenia. Ei tarvitse selittaa itsestaanselvyyksia jetsoneille myohemmin, kun olet kadonnut metsaan, joka on meidan koti.
 
Herra Mossadin kanssa olen aivan samaa mieltä, että pitää muistaa, lähi-taistelu on taistelua, muu on kilpailua taikka harrastusta.
Itsellä esim. kävi niin että lähti jostain syystä kypärä päästä,kun treenasimme. Ei siinä luutnantti keskeyttänyt harjoitusta, en minä pyytänyt eikä kukaan lopettanut lyömistä.

Iskua tuli vähän joka suunnalta, ja olin aivan varma että olen tähtitieteilijä, sen verran silmissä vilkkui ja pyöri. Löin takaisin mitä pystyin, koetin suojata ja päästä pois tilanteesta. Kyllä siinä polvet notkuivat, mutta ei tullut mieleenkään luovuttaa, sillä kentällä luovuttaminen on kuolemista. Pääsin tilanteesta pois, ja sitten piti vielä kohottaa asetta ja ampua. Ei ollut helppoa, ei todellakaan. Aamulla oli sitten mustat silmät, mutta enpä ainakaan luovuttanut.

Lähi-taistelu on julmaa ja kovaa, siinä ei ole sääntöjä, eikä mitään muuta "oikeutta" kuin voittajan oikeus. Kaikki keinot ovat sallittuja, joko sinä tai hän/he.
 
Lone Soldier kirjoitti:
Herra Mossadin kanssa olen aivan samaa mieltä, että pitää muistaa, lähi-taistelu on taistelua, muu on kilpailua taikka harrastusta.
Lähi-taistelu on julmaa ja kovaa, siinä ei ole sääntöjä, eikä mitään muuta "oikeutta" kuin voittajan oikeus. Kaikki keinot ovat sallittuja, joko sinä tai hän/he.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se todellisuudessa on... rauhan aikana se oikean todellisuuden harjoitteleminen ei oikein onnistu...pitäisi olla todellinen tilanne. Niitä todellisia tilanteita ei vaan ole, ja se on mielestäni parempi kuin jos niitä olisi. Jos se todellisuus joskus tulee vastaan, niin se sitten opettaa lopullisesti. Se pitää vaan hyväksyä...
 
Bodyguard kirjoitti:
Näinhän se todellisuudessa on... rauhan aikana se oikean todellisuuden harjoitteleminen ei oikein onnistu...pitäisi olla todellinen tilanne. Niitä todellisia tilanteita ei vaan ole, ja se on mielestäni parempi kuin jos niitä olisi. Jos se todellisuus joskus tulee vastaan, niin se sitten opettaa lopullisesti. Se pitää vaan hyväksyä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on aika yleinen juttu tämän foorumin aiheiden suhteen. :)
 
Tassapa hyva video... BJ Penn (Hilo, Hawaii) kirjaimellisesti valkovyona mustan vyon judoturnauksessa... BJ oli ensimmainen ei-brassi joka sai BJJ mustan vyon Gracien-suvulta, ja UFC Hall-of-Famer... UFC mestaruusvyo kahdessa eri painoluokassa samanaikaisesti.

Myos ainoa kaveri ikina UFC:ssa joka sai kantapaan niskan taakse ilman kasiapua...

hyvaa settia, enjoy, noi gi-kuristukset meni meikalaiselta ohi ilman uusintakatselua ja 'Rei!" -huutoa:

 
Sitten vahan vanhempana BJJ musta vyo paalla, BJ Penn ottelee Ronda Royseyn Judo mustaa vyota vastaan...

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top