pstsika kirjoitti:
On poliittinen valinta halutaanko vapaaehtoisille varusmiehille maksettavaa palkkaa nostaa niin että palvelukseen riittää halukkaita. Vaikka Ruotsissa palkkaa ei haluta nostaa, niin Suomen ei tarvitse toimia samoin.
Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi alkaa 2.9.2013
- Viestiketjun aloittaja roopeluhtala
- Aloitus PVM
On poliittinen valinta halutaanko vapaaehtoisille varusmiehille maksettavaa palkkaa nostaa niin että palvelukseen riittää halukkaita. Vaikka Ruotsissa palkkaa ei haluta nostaa, niin Suomen ei tarvitse toimia samoin.
miheikki kirjoitti:
Vahvensin. Ymmärrän toki kieliposkessa huumoripläjäyksen. Mutta vahvennettu osa on ajattelemisen arvoinen: pitääkö kieltää pasifismi yhteiskunnalle vaarallisena? Pasifismia vaarallisempaa on kieltää pasifismi. Jos suomalainen instituutio ei kestä ravistelua, niin se joutaakin kaatua, kas, se on evoluutiota. Mutta se kestää kyllä, koska jokainen suht järjellinen suomalainen ymmärtää asian paremmin kuin uskotaankaan.
Vaikutti nopeasti katsottuna ihan fiksulta ehdotukselta.
Näen suurena ongelmana nykyisessä järjestelmässä sen, että tuotetaan valtava määrä tykinruokaa reserviin, mutta tätä reserviä ei kertausharjoiteta käytännössä ollenkaan. Olisi suorastaan kamalaa joutua kutsutuksi ylimääräisiin harjoituksiin joukkoon, josta valtaosa ihmisistä ei ole pitänyt asetta kädessään, saati harjoitellut joukkona sitten varusmiespalveluksen josta on aikaa jopa yli 10 vuotta. Mikä on taisteluarvo tällaisella joukolla kun se heitetään teräsjyrän alle vieläpä huonommin varusteltuna kuin vastustajansa? Väitän, että hyvin lähellä olematonta.
Reservin määrä pitäisi mitoittaa siten, että joukkoja voidaan kertausharjoituttaa ainakin pari viikkoa jokaista 3 vuoden reservissäoloa kohti. Näin saataisiin ylläpidettyä sitä osaamista, joka on varusmiespalveluksessa taistelijoille hankittu. Vai onko 90% reservistä ainoa tehtävä toimia pelkkänä vertaistukena sille osalle joukoista jota oikeasti jatkokoulutetaan ja aiotaan varustaa sekä käyttää taisteluissa, mutta sitä ei voida vain virallisesti myöntää?
Näen suurena ongelmana nykyisessä järjestelmässä sen, että tuotetaan valtava määrä tykinruokaa reserviin, mutta tätä reserviä ei kertausharjoiteta käytännössä ollenkaan. Olisi suorastaan kamalaa joutua kutsutuksi ylimääräisiin harjoituksiin joukkoon, josta valtaosa ihmisistä ei ole pitänyt asetta kädessään, saati harjoitellut joukkona sitten varusmiespalveluksen josta on aikaa jopa yli 10 vuotta. Mikä on taisteluarvo tällaisella joukolla kun se heitetään teräsjyrän alle vieläpä huonommin varusteltuna kuin vastustajansa? Väitän, että hyvin lähellä olematonta.
Reservin määrä pitäisi mitoittaa siten, että joukkoja voidaan kertausharjoituttaa ainakin pari viikkoa jokaista 3 vuoden reservissäoloa kohti. Näin saataisiin ylläpidettyä sitä osaamista, joka on varusmiespalveluksessa taistelijoille hankittu. Vai onko 90% reservistä ainoa tehtävä toimia pelkkänä vertaistukena sille osalle joukoista jota oikeasti jatkokoulutetaan ja aiotaan varustaa sekä käyttää taisteluissa, mutta sitä ei voida vain virallisesti myöntää?
13% ikäluokasta tarkoittaisi käytännössä että 25% miehistä kävisi edelleen intin. Ei tule onnistumaan. Jos nyt ollaan alle 30-vuotiaiden tasolla jossain 70 prosentin tienoilla ja 21 vuoden ikärajalla jossain 40 prosentin tienoilla niin ei tasan menisi inttiin puolet siitä massasta joka nykyisin sen suorittaa normaali-ikäisenä eli jossain 19-21-vuotiaina. Korkea maanpuolustustahto ei ole itsestäänselvyys, se vähenee silloin kun jokainen ei käy inttiä, koska monelta katoaa kosketus. Lisäksi kyllä ne historian muistot talvi- ja jatkosodasta hiipuvat kun siinä mukana olleita ei ole kohta enää elossa. En näe mitään syytä sille miksei tuossa mallissa toistuisi sama kuin Ruotsissa. Sen sijaan Sveitsin malli jossa inttiä käymättömät maksavat haittaveroa on parempi malli, koska prosentuaalinen osuus tuloista voi olla suuri summa rahaa ja kannustava kuin joku pieni vuosipalkka 20-vuotiaana ja silloin tällöin kertausharjoituksissa, jonka tuomaa työkokemusta ei kukaan lue hyväksi oikeastaan.
Tommi Kangasmaan tekstistä:
"No ei ole. Ensimmäinen Kotron harha on se, että asevelvolliset olisivat pakkotyössä. Työtä kyseinen toiminta ei ole nähnytkään."
Ihan mielenkiinnosta: miten ulkomailla palkka-armeijoissa tuohon asiaan suhtaudutaan? Käsittääkseni niissä maksetaan palkkaa alusta alkaen, eli alokaskoulutuksesta alkaen. Siellä siis ajatellaan, että se on työtä? Tai ainakin siitä maksetaan sen mukaan? No, tuolla sanoilla kikkailulla ei sinänsä ole merkitystä asian kannalta. Nimitti asepalvelusta työksi, opiskeluksi tai sotaleikiksi. Sotaleikit on jees.
"Asepalvelus ei myöskään tarkoita automaattisesti kustannuksia työmenetysten kautta. Tämä olettamus perustuisi siihen, että kaikille nuorille olisi automaattisesti töitä lukion jälkeen. Mistähän tilastosta Kotro on kiskaissut nollatason nuorisotyöttömyyden"
Työurag katkeaa lopusta, tätä Kangasmaa ei vissiin ymmärrä. Asepalvelus ei aiheuta kustannuksia menetetyn työn muodossa, jos asepalveluksen suorittava tekisi muutenkin palveluksensa pituuden ajan verran vähemmän töitä kuin asepalveluksen suorittamattomat. Todella epärealistinen olettamus.
" Mutta se opettaa heräämään aikaisin, huolehtimaan varusteistaan, huolehtimaan alaisistaan ja tovereistaan ja kohtaamaan eri sosiaaliluokista tulevia ja erilaisia ihmisiä. Se mikä vähentää muukalaiskammoa vähentää väkivaltaa ja suvaitsemattomuutta."
Taitaa tämä olla sellainen aihe johon ei jaksa hirveästi enää keskittyä. Toisella puolella on puheet teknoarmeijasta ja siitä miten velivenäläinen painaa nappia ja meistä tulee vainaita, toisella puolen taas ei tajuta esimerkiksi sitä miten työurat katkeaa lopusta.
"No ei ole. Ensimmäinen Kotron harha on se, että asevelvolliset olisivat pakkotyössä. Työtä kyseinen toiminta ei ole nähnytkään."
Ihan mielenkiinnosta: miten ulkomailla palkka-armeijoissa tuohon asiaan suhtaudutaan? Käsittääkseni niissä maksetaan palkkaa alusta alkaen, eli alokaskoulutuksesta alkaen. Siellä siis ajatellaan, että se on työtä? Tai ainakin siitä maksetaan sen mukaan? No, tuolla sanoilla kikkailulla ei sinänsä ole merkitystä asian kannalta. Nimitti asepalvelusta työksi, opiskeluksi tai sotaleikiksi. Sotaleikit on jees.
"Asepalvelus ei myöskään tarkoita automaattisesti kustannuksia työmenetysten kautta. Tämä olettamus perustuisi siihen, että kaikille nuorille olisi automaattisesti töitä lukion jälkeen. Mistähän tilastosta Kotro on kiskaissut nollatason nuorisotyöttömyyden"
Työurag katkeaa lopusta, tätä Kangasmaa ei vissiin ymmärrä. Asepalvelus ei aiheuta kustannuksia menetetyn työn muodossa, jos asepalveluksen suorittava tekisi muutenkin palveluksensa pituuden ajan verran vähemmän töitä kuin asepalveluksen suorittamattomat. Todella epärealistinen olettamus.
" Mutta se opettaa heräämään aikaisin, huolehtimaan varusteistaan, huolehtimaan alaisistaan ja tovereistaan ja kohtaamaan eri sosiaaliluokista tulevia ja erilaisia ihmisiä. Se mikä vähentää muukalaiskammoa vähentää väkivaltaa ja suvaitsemattomuutta."
Taitaa tämä olla sellainen aihe johon ei jaksa hirveästi enää keskittyä. Toisella puolella on puheet teknoarmeijasta ja siitä miten velivenäläinen painaa nappia ja meistä tulee vainaita, toisella puolen taas ei tajuta esimerkiksi sitä miten työurat katkeaa lopusta.
Jatkettu toisesta ketjusta: http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=2774
Tai, joissain asemissa täytyy ainakin miettiä miten asiat ilmaisee ja millä argumenteilla. Kenelle teksti on suunnattu? Pitää muistaa kohderyhmät. Jossain tietyissä piireissä tämä teksti voi todellakin luoda taistelutahtoa, mutta kun tekstin näkee muutkin. Entäpä heissä jotka ovat asevelvollisuutta vastaan? Ei merkitystä, tuskinpa heidän kantojaan tällä pyritään muuttamaan [edit: tai no, voivat saada vahvistusta asialleen]. Vaan entäpä he, jotka eivät omaa vahvaa mielipidettä? Ei ainakaan vahvista asevelvollisuuden kannatusta heidän keskuudessa. Jos jollain kapiaisilla on kuva aktiivisista reserviläisistä sotahulluina, minkä kuvan tämä teksti antaa kirjoittajastaan tai aliupseeriliitosta?baikal kirjoitti:
Laamanator
Eversti
Tommi Kangasmaan kirjoitus edustaa virallista totuutta oikein tuutin täydeltä ja tuo jostain kumman syystä mieleeni sota-ajan tk-filmien lennokkaat selostukset. Lieneekö henkilön blogissaan ilmoittamalla tuottajan roolilla jotain tekemistä asian kanssa, tiedä häntä.
Valitettavasti Kangasmaankin blogikirjoituksen teesit ovat monista aiheellisistakin kohdistaan huolimatta varsin helposti kumottavissa, joskaan "vastapuolella" vaikuttavat ns. pasifistit eivät siihen todennäköisesti kuitenkaan kykene. Kaikesta huolimatta tämäkin hätäinen ulostulo on turha ja kertoo "vastapuolelle" vain siitä, että kansalaisaloitteeseen suhtaudutaan maanpuolustuksen piirissä ainakin jollain tasolla vakavasti ja se koetaan jonkinlaisena uhkana - toisinsanoen savijaloilla seisova jättiläinen on alkanut horjumaan. Samalla kansalaisaloite kerää ilmaista mainosta ja huomiota, mikä todennäköisesti korreloi lineaarisesti allekirjoitusten määrän kanssa. Nyt on käynnissä valtavan paljon täysin turhaa melua tyhjästä, jonka suurimmat roiskeet kaatuvat omaan niskaan.
Pasifistien tässä yhteydessä käyttämä järjetön iskulausemuotoinen retoriikka "teknoarmeijasta" ja maanpuolustuksen ulkoistamisesta sen perinteisen "jonkun muun" hoidettavaksi on argumenteiltaan pelkkää tyhjää höpinää, joka ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua. Ainoa taustalla aamuauringon tavoin paistava tavoite on maanpuolustuksen alasajo ja ikävän henkilökohtaiselle kontolle lankeavan kansalaisvelvollisuuden vältteleminen, jota sitten yritetään erilaisin tekosyin perustella selittelemällä jotain ideologista liturgiaa "teknoarmeijasta", "nykyaikaisesta sodankäynnistä", "ylivoimaisesta vihollisesta" tai muusta hienolta kuulostavasta "perustelusta", jonka uskotaan vetoavan suureen yleisön tunteisiin.
Ei liene mikään yllätys, että henkilöt itse eivät kysyttäessä pysty perustelemaan, mitä nämä heidän vouhottamansa "teknoarmeija" ja "nykyaikainen sodankäynti" tarkoittavat - tai miten ne eroavat nykyisistä Puolustusvoimista. Keskustelu heidän kanssaan on tietysti täysin turhaa ja mielipiteet niin vahvasti sementoituja, että edes luonnonlakien kumoutuminen ei voisi niitä horjuttaa. Parhaimmillaan viimeisenä epätoivoisena vasta-argumenttina pöytään lyödään "punaisen napin" kortti Neuvostoliiton ydinaseista, mikä toki on vain freudilainen lipsahdus - kortin käyttäjän tarkoittaessa tosiasiassa Venäjän ydinaseita.
Jos asevelvollisuuskysymystä lähestyisi pasifistisen tunteisiin vetoavan punavihreän hölynpölyn sijaan esimerkiksi tiukasti kansantaloustieteellisestä näkökulmasta ja kylmien lukujen sekä akateemisten tutkimusten avulla, niin nykyisen mallinen asevelvollisuus saattaisi näyttäytyä kannattavuuden ja kustannustensa puolesta hieman toisen värisessä valossa. Niiden argumenttien kumoamiseen ei edes Tommi Kangasmaan paukut riittäisi.
Varmaa on ainoastaan se, että nykyisen asevelvollisuuden ja Puolustusvoimien perusrakenteet tulevat vielä muuttumaan eikä muutos ole enää kovin kaukana tulevaisuudessa.
Valitettavasti Kangasmaankin blogikirjoituksen teesit ovat monista aiheellisistakin kohdistaan huolimatta varsin helposti kumottavissa, joskaan "vastapuolella" vaikuttavat ns. pasifistit eivät siihen todennäköisesti kuitenkaan kykene. Kaikesta huolimatta tämäkin hätäinen ulostulo on turha ja kertoo "vastapuolelle" vain siitä, että kansalaisaloitteeseen suhtaudutaan maanpuolustuksen piirissä ainakin jollain tasolla vakavasti ja se koetaan jonkinlaisena uhkana - toisinsanoen savijaloilla seisova jättiläinen on alkanut horjumaan. Samalla kansalaisaloite kerää ilmaista mainosta ja huomiota, mikä todennäköisesti korreloi lineaarisesti allekirjoitusten määrän kanssa. Nyt on käynnissä valtavan paljon täysin turhaa melua tyhjästä, jonka suurimmat roiskeet kaatuvat omaan niskaan.
Pasifistien tässä yhteydessä käyttämä järjetön iskulausemuotoinen retoriikka "teknoarmeijasta" ja maanpuolustuksen ulkoistamisesta sen perinteisen "jonkun muun" hoidettavaksi on argumenteiltaan pelkkää tyhjää höpinää, joka ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua. Ainoa taustalla aamuauringon tavoin paistava tavoite on maanpuolustuksen alasajo ja ikävän henkilökohtaiselle kontolle lankeavan kansalaisvelvollisuuden vältteleminen, jota sitten yritetään erilaisin tekosyin perustella selittelemällä jotain ideologista liturgiaa "teknoarmeijasta", "nykyaikaisesta sodankäynnistä", "ylivoimaisesta vihollisesta" tai muusta hienolta kuulostavasta "perustelusta", jonka uskotaan vetoavan suureen yleisön tunteisiin.
Ei liene mikään yllätys, että henkilöt itse eivät kysyttäessä pysty perustelemaan, mitä nämä heidän vouhottamansa "teknoarmeija" ja "nykyaikainen sodankäynti" tarkoittavat - tai miten ne eroavat nykyisistä Puolustusvoimista. Keskustelu heidän kanssaan on tietysti täysin turhaa ja mielipiteet niin vahvasti sementoituja, että edes luonnonlakien kumoutuminen ei voisi niitä horjuttaa. Parhaimmillaan viimeisenä epätoivoisena vasta-argumenttina pöytään lyödään "punaisen napin" kortti Neuvostoliiton ydinaseista, mikä toki on vain freudilainen lipsahdus - kortin käyttäjän tarkoittaessa tosiasiassa Venäjän ydinaseita.
Jos asevelvollisuuskysymystä lähestyisi pasifistisen tunteisiin vetoavan punavihreän hölynpölyn sijaan esimerkiksi tiukasti kansantaloustieteellisestä näkökulmasta ja kylmien lukujen sekä akateemisten tutkimusten avulla, niin nykyisen mallinen asevelvollisuus saattaisi näyttäytyä kannattavuuden ja kustannustensa puolesta hieman toisen värisessä valossa. Niiden argumenttien kumoamiseen ei edes Tommi Kangasmaan paukut riittäisi.
Varmaa on ainoastaan se, että nykyisen asevelvollisuuden ja Puolustusvoimien perusrakenteet tulevat vielä muuttumaan eikä muutos ole enää kovin kaukana tulevaisuudessa.
Tvälups
Ylipäällikkö
Ohi on – ja rankasti
Asevelvollisuuden lakkauttajat ovat jälleen liikkeellä. Nyt keinona on oikeusministeriön ylläpitämä sähköinen kansalaisaloite, joka nykymuodossaan on varsin mutkaton tapa kerätä henkilöiden nimiä aloitteisiin. Kansalaisaloitteen allekirjoittajiksi tarvitaan 50 000 äänioikeutettua, jotta aloite lain säätämiseksi tai muuttamiseksi otetaan eduskunnassa käsittelyyn. Asevelvollisuuden lakkauttamiseksi –kampanjan takana on perinteisiä asevelvollisuutta kritisoivia järjestöjä sekä muutamia julkisuudestakin tunnettuja yksityishenkilöitä.
Ohi on -kampanjaa ja sitä tukevien henkilöiden kommenteista tulee lopputulokseen, että yleisen asevelvollisuuden vaihtoehtoina on joko ammattiarmeija tai kaikille pakollinen asepalvelus, koskien siis myös naisia. Vaihtoehdot edustavat varsin ääripäitä eri puolustusratkaisujen kentässä. Toisin sanoen lopputuloksella ei tunnu olevan niin suurta merkitystä, kunhan yleinen asevelvollisuus vaan saadaan lakkautetuksi.
Ammattiarmeijan ylläpitäminen vaatisi Suomelta vähintään kaksinkertaisen puolustusbudjetin nykymuotoiseen järjestelmään verrattuna. Tämän voimme todeta vertaamalla järjestelmäämme muiden Euroopan maiden ja eteenkin pohjoismaiden puolustusbudjetteihin. Tanskassa puolustusbudjetti on noin 15 % suurempi, Ruotsissa ja Norjassa lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Tanskan, jonka väkiluku on suunnilleen sama kuin Suomen, puolustusbudjetista lähes 80 % menee suoraan henkilöstömenoihin. Materiaalihankintoihin ja toimintamenoihin jää Tanskalla kaksi kertaa vähemmän rahaa käytettäväksi kuin Suomella. Tanskalaiset ovatkin erittäin huolissaan maansa turvallisuudesta, koska heidän kokemat raskaat henkilö- ja materiaalitappiot Afganistanissa syövät ison loven juuri tähän ohueksi jääneeseen budjettisektoriin.
Ruotsissa puolustusmäärärahoilla hankitaan laadukasta materiaalia ja maata puolustetaan maailman eri kriisipesäkkeissä, kuitenkaan omien rajojen puolustamiseen ei vapaaehtoisia tunnu löytyvän. Kun yhteys kansalaisten ja maan sotilaallisen puolustuksen välillä katkeaa, menetetään silloin myös erittäin suuri osa maanpuolustustahtoa. Kyvyllä puolustaa maata ei ole merkitystä, jos siihen ei ole tahtoa. Ja jos kansalaisilla ei ole maanpuolustustahtoa, ei sitä ole heidän ammattisotilaillakaan.
Ammattiarmeijoiden ylivertaisuutta julistetaan Ohi on –kampanjassa. Asiaa perustellaan usein muiden Euroopan maiden päätöksillä siirtyä ammattiarmeijaan. Tosiasia kuitenkin on, että kyseisissä maissa yleinen mielipide ei välttämättä enää tuekaan ammattiarmeijaa, mutta siihen siirtyminen on ollut lopullinen ratkaisu. Paluuta vanhaan ei enää ole.
Kampanjan tukijoihin kuuluu myös poliittisia järjestöjä ja yksityishenkilöitä. Ilmeisesti hekin ovat valmiita kaksinkertaistamaan puolustusbudjetin, jos Suomi siirtyisi ammattiarmeijaan? Kovin erilaista viestiä eduskunnassa tosin kyseiset puolueet ovat viestittäneet, kun aikaisempina vuosina puolustusbudjeteista on keskusteltu. Ammattiarmeija veisi Suomen todennäköisesti myös Natoon. Onko tämäkin edellä mainittujen puolueiden intresseissä nykyään?
Suomelle paras ratkaisu on edelleen yleinen asevelvollisuus. Sille on vahva kannatus niin kansalaisten kuin päättäjiemmekin keskuudessa. Se on kustannustehokas, maanpuolustustahtoa ylläpitävä, kansalaisia yhdistävä ja kasvattava instituutio, josta emme halua luopua.
Kirjoittaja: Mikko Halkilahti, RUL:n 1. varapuheenjohtaja
Asevelvollisuuden lakkauttajat ovat jälleen liikkeellä. Nyt keinona on oikeusministeriön ylläpitämä sähköinen kansalaisaloite, joka nykymuodossaan on varsin mutkaton tapa kerätä henkilöiden nimiä aloitteisiin. Kansalaisaloitteen allekirjoittajiksi tarvitaan 50 000 äänioikeutettua, jotta aloite lain säätämiseksi tai muuttamiseksi otetaan eduskunnassa käsittelyyn. Asevelvollisuuden lakkauttamiseksi –kampanjan takana on perinteisiä asevelvollisuutta kritisoivia järjestöjä sekä muutamia julkisuudestakin tunnettuja yksityishenkilöitä.
Ohi on -kampanjaa ja sitä tukevien henkilöiden kommenteista tulee lopputulokseen, että yleisen asevelvollisuuden vaihtoehtoina on joko ammattiarmeija tai kaikille pakollinen asepalvelus, koskien siis myös naisia. Vaihtoehdot edustavat varsin ääripäitä eri puolustusratkaisujen kentässä. Toisin sanoen lopputuloksella ei tunnu olevan niin suurta merkitystä, kunhan yleinen asevelvollisuus vaan saadaan lakkautetuksi.
Ammattiarmeijan ylläpitäminen vaatisi Suomelta vähintään kaksinkertaisen puolustusbudjetin nykymuotoiseen järjestelmään verrattuna. Tämän voimme todeta vertaamalla järjestelmäämme muiden Euroopan maiden ja eteenkin pohjoismaiden puolustusbudjetteihin. Tanskassa puolustusbudjetti on noin 15 % suurempi, Ruotsissa ja Norjassa lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Tanskan, jonka väkiluku on suunnilleen sama kuin Suomen, puolustusbudjetista lähes 80 % menee suoraan henkilöstömenoihin. Materiaalihankintoihin ja toimintamenoihin jää Tanskalla kaksi kertaa vähemmän rahaa käytettäväksi kuin Suomella. Tanskalaiset ovatkin erittäin huolissaan maansa turvallisuudesta, koska heidän kokemat raskaat henkilö- ja materiaalitappiot Afganistanissa syövät ison loven juuri tähän ohueksi jääneeseen budjettisektoriin.
Ruotsissa puolustusmäärärahoilla hankitaan laadukasta materiaalia ja maata puolustetaan maailman eri kriisipesäkkeissä, kuitenkaan omien rajojen puolustamiseen ei vapaaehtoisia tunnu löytyvän. Kun yhteys kansalaisten ja maan sotilaallisen puolustuksen välillä katkeaa, menetetään silloin myös erittäin suuri osa maanpuolustustahtoa. Kyvyllä puolustaa maata ei ole merkitystä, jos siihen ei ole tahtoa. Ja jos kansalaisilla ei ole maanpuolustustahtoa, ei sitä ole heidän ammattisotilaillakaan.
Ammattiarmeijoiden ylivertaisuutta julistetaan Ohi on –kampanjassa. Asiaa perustellaan usein muiden Euroopan maiden päätöksillä siirtyä ammattiarmeijaan. Tosiasia kuitenkin on, että kyseisissä maissa yleinen mielipide ei välttämättä enää tuekaan ammattiarmeijaa, mutta siihen siirtyminen on ollut lopullinen ratkaisu. Paluuta vanhaan ei enää ole.
Kampanjan tukijoihin kuuluu myös poliittisia järjestöjä ja yksityishenkilöitä. Ilmeisesti hekin ovat valmiita kaksinkertaistamaan puolustusbudjetin, jos Suomi siirtyisi ammattiarmeijaan? Kovin erilaista viestiä eduskunnassa tosin kyseiset puolueet ovat viestittäneet, kun aikaisempina vuosina puolustusbudjeteista on keskusteltu. Ammattiarmeija veisi Suomen todennäköisesti myös Natoon. Onko tämäkin edellä mainittujen puolueiden intresseissä nykyään?
Suomelle paras ratkaisu on edelleen yleinen asevelvollisuus. Sille on vahva kannatus niin kansalaisten kuin päättäjiemmekin keskuudessa. Se on kustannustehokas, maanpuolustustahtoa ylläpitävä, kansalaisia yhdistävä ja kasvattava instituutio, josta emme halua luopua.
Kirjoittaja: Mikko Halkilahti, RUL:n 1. varapuheenjohtaja
Jokin aika sitten A-Studiossa keskusteltiin 30min aiheesta. Toisena keskustelijana Ohi on-kampanjan tukija Fatbarde Hetemaj.
Mielestäni hänen esiintymisensä kertoi jokseenkin kaiken olennaisen koko kampanjasta:
Hänen henkilökohtaiset perusteensä osallistumiselleen kampanjaan olivat mielestäni todella kevyitä, hänen tietämyksensä Puolustusvoimista, sen tehtävistä ja asevelvollisuusjärjestelmästä ja maanpuolustuksesta olivat vieläkin kevyempiä..
Hänelle asevelvollisuus tuntui olevan ennenkaikkea tasa-arvokysymys - hänelle olisi ollut mm. täysin ok, että koko ikäluokka suorittaisi yhteiskuntapalvelusta, jonka osa ikäluokasta suorittaisi asepalveluksena, osa muuna yhteiskuntaa hyödyttävänä palveluna - kunhan sekä miehet että naiset joutuvat suorittamaan "jotakin"..
Eli niin kevyet perusteet tuntuvat olevan koko kampanjalla, että sen uskottavuus on lähes nolla.
Mielestäni hänen esiintymisensä kertoi jokseenkin kaiken olennaisen koko kampanjasta:
Hänen henkilökohtaiset perusteensä osallistumiselleen kampanjaan olivat mielestäni todella kevyitä, hänen tietämyksensä Puolustusvoimista, sen tehtävistä ja asevelvollisuusjärjestelmästä ja maanpuolustuksesta olivat vieläkin kevyempiä..
Hänelle asevelvollisuus tuntui olevan ennenkaikkea tasa-arvokysymys - hänelle olisi ollut mm. täysin ok, että koko ikäluokka suorittaisi yhteiskuntapalvelusta, jonka osa ikäluokasta suorittaisi asepalveluksena, osa muuna yhteiskuntaa hyödyttävänä palveluna - kunhan sekä miehet että naiset joutuvat suorittamaan "jotakin"..
Eli niin kevyet perusteet tuntuvat olevan koko kampanjalla, että sen uskottavuus on lähes nolla.