Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi alkaa 2.9.2013

Pitäisikö asevelvollisuus lakkauttaa?

  • kyllä

    Ääniä: 11 11.7%
  • ei

    Ääniä: 78 83.0%
  • en osaa sanoa

    Ääniä: 5 5.3%

  • Äänestäjiä yhteensä
    94
Minusta tuntuu siltä, että Roopella on diktatorinen haave.

Joukkoliike, vaikka tällainen Ohi on -kampanja, muistuttaa jotenkin uskontoa. Se elähdyttää tekijöitään, ja he ammentavat sitten toisistaan lisäenergiaa ja alkavat uskoa asiaansa kaikista vasta-argumenteista ja datoista huolimatta. Vertaan ilmiötä Bäckmanin SAFKA-yhdistykseen, vaikka agenda on erilainen.

Asia ei siis ole objektiivisesti pöydällä. Se on jotain muuta. Se on diktatorinen haavekuva.

Eikö mikään muu täytä elämää?
 
Asevelvollisten kouluttamiseen on jyvitetty noin 300 miljoonaa per vuosi. En tiedä, mitä kaikkia kuluja siihen on ympätty, oletan, että mm. melkoinen rakennuskanta saa tuosta omansa, kappareiden palkkoja, syömistä, vaatetta, erilaisia huoltoasioita, lääkintää jne. Rullien läpi taitaa mennä noin 25 tuhatta hlöä per vuosi. Jos mielikuvitellaan tilanne, että sijoitus osuu vielä tuota harvemmille, sanotaan leikisti 18 tuhatta hlöä. Tuolloin sijoituskelpoisen taistelijan tuottaminen maksoi siis noin 17 tuhatta euroa. Ja edelleen jää kysymys: ovatko taidot riittävällä tasolla?

Jos tuo 300 miljoonaa maksettaisiin palkkoina, sanotaan nyt se 25 tuhatta per vuosi ja siihen päälle harjoitukset ja ylläpitoa yms. niin se tekisi noin 40 tuhatta, siihen eläkkeet jne. se olisi noin 50 tuhatta per hlö per vuosi. 300 miljoonalla tuotettaisiin siis tilanne, jossa palveluksessa olisi 6000 sotilasta per päivä per vuosi de facto. Jos Laitoksen organisaatiota uudistamalla vapautettaisiin upseeristoa eläkkeelle ja otettaisiin edes pää päästä kersantteja, se toisi helposti reilut 2000 kessua rulliin per jatkuvasti. Olisi siis 8000 työläistä palkoilla. Jos 10 vuoden kierrossa uusiutuisi tuo paketti neljästi, se tarkoittaisi yhteensä yli 30 tuhatta taistelijaa per käytössä tarvittaessa. Optiona voisi olla laki, joka mahdollistais kaksi nuorinta ikäluokkaa palvelukseen ylipäällikön käskystä, se toisi noin 50 tuhatta untuvikkoa rulliin. Miten heistä sitten leipoisi sotakelpoisia, missä tiloissa, millä rakenteella, riittäisikö aika jne.

Aivan mahdollinen paketti, mutta edellyttää kyllä erilaista uhkamääritelmää, mikä on tullut tutuksi mm. foorumilla. Jos pahin skenaario olisikin pelko Ahvenanmaan invaasiosta Helsinkiin, niin okei.
50 000/henkilö ja kun siihen päälle laskee harjoituskulut, edut ja varustus... Nykyaikaisen prikaatin varustus 5 000 sotilaalle maksaa 1-2 miljardia euroa, riippuen ja roikkuen. Otetaan keskiarvo ja rahoitetaan se 30 vuoden kierrolla + 500 miljoonan päivitys 20 vuoden jälkeen, saadaan vuosikustannukseksi noin 66 miljoonaa/prikaati. Inflaation ja palkkakehityksen ennustamattomuudesta johtuen tulisi huomioida vain tämän hetken tilanne ja jos 50 000 euron päälle lasketaan vielä 20 000 erilaisia kuluja päälle/vuosi, saadaan lopputulemaksi 70 000/ammattisotilas + 13 200 euroa varusteluun/vuosi (jaettuna 66milj prikaatin miehityksellä). Näin siis lopputuloksena ammattisotilas varusteineen ja kuluineen kustantaa saman verran, kuin poliisille on varattu budjettia (oikeastaan vähemmän). 83 200 euroa/vuosi/ammattisotilas. Käytännössähän tuota sakkia tulisi olla 100 000 ja tämä siis tarkoittaisi 8,32 miljardin euron vuosittaista investointia pelkästään maavoimien toiminnalliseen ytimeen. Tähän päälle esikunta/huolto. Ammattiarmeija on siis totaalisen mahdoton ajatus. Kaiken huipuksi reservissä tulisi olla huimasti enemmän sotilaiksi koulutettuja, että tosipaikan tullen joka prikaatille saadaan täysmiehitys.

Toisin sanoen armeijan koulutuksen voisi integroida ammattioppilaitoksiin ja tuottaa opiskelujen ohessa sotilaskoulutusta tyyliin 3 vuotta ja olet sähkömies, mutta sinulla on yksi päivä viikosta sotilaskoulutusta ja saat pienen korvauksen, sekä siirryt aktiivisesti ajan tasalla pidettävään reserviin. Näin voitaisiin keskittää voimavaroja tuohon varustamiseen ja palkata se 5 000 ammattisotilasta yllätyshyökkäysten ja koulutuksen hoitamiseen. Lisäksi prikaatit tulis mielestäni lakkauttaa ja organisoida maavoimien yksiköt pataljooniksi. Siihen erikseen painotuksiin raskaasti aseistettuja tykistö/ohjus komppanioita.

Tämähän on tietysti kaikki tuubaa, koska Suomi ei tule varautumaan jatkossakaan itänaapurin sotilaalliseen uhkaan, vaikka se maantiede antaisi syytä Israelin tasoiseen valmiuteen.
 
Käytännössähän tuota sakkia tulisi olla 100 000 ja tämä siis tarkoittaisi 8,32 miljardin euron vuosittaista investointia pelkästään maavoimien toiminnalliseen ytimeen.

On varsin yleinen virhe verrata asevelvollisuusarmeijan kustannuksia kokopäiväisistä sotilaista muodostettuun ammattiarmeijaan, vaikka vertailukelpoinen vaihtoehto olisi vapaaehtoisista ja palkkaasaavista varusmiehistä muodostettu reserviläisarmeija, johon mm. Vihreän miesliikkeen ammattiarmeijamalli perustuu: http://www.ohion.fi/tilalle.htm
 
Norjan mallin mukainen uudistus voisi olla myös aika hyvä. Siinähän osa joukoista tuotetaan siten, että he käyvät alokasjakson ja sen jälkeen x-aikaa kuukaudessa esim. 4 vrk, josta saavat 80 euroa per päivä, käsittääkseni aika moni opiskelija on tuon ottanut ohjelmaansa. Kesälomasta ja joululomasta osa käytetään myös samoin ehdoin sotilaskouluttautumiseen...samalla hoituu kesätyö- yms. asiatkin, tulee vähän hilloa opiskelijan kukkaroon jne. Joku tällainen uudistus voisi olla poikaa. Ja sikäläinen pv ei joudu syöttämään ja hoitamaan poikia ja tyttöjä kuin niinä aikoina, kun ovat palveluksessa real.

Jos Suomi aikoo huolehtia edes siteeksi omasta turvallisuudestaan, se joutuu nojaamaan jonkinlaiseen asevelvollisuuteen, mutta kai tuota asevelvollisuutta ja sen suorittamissisältöä ja - tapoja voidaan kehittää vastaamaan paremmin tätä päivää? Hlökoht. en näe mitään uhkia siinä, jos systeemiä vähän rukataan, pääasia on kuitenkin, että systeemi jatkuu niin, että kyetään tuottamaan edes suunnilleen se lkm väkeä, jota katsotaan tarvittavan. Mallintaisin tuota norjalaisten systeemiä Suomeen ilman muuta, jos olisin Kekkonen. Ensin pikku pilotoinnit, pari komiteaa ja johan tuon 10 vuoden kuluttua voisi yhteen komppaniaan soveltaa.....se on semmosta haipakkaa, kun sotaväestä on kyse, että oksat pois. :rolleyes: Kustannuksista on turha piipittää, tuossa 4 pv per kk - sotiluudessa on juurikin se hyvä puoli, että taistelija tuottaa kustannuksia vain nuo vuorokaudet kerrallaan, se ei syö eikä kunttaa joutavana kassulla, ei tarvi kustantaa lomia ja kuljetuksia joka viikolle, hoitaa hampaansa itse, kenties motivoituu ja pitää kuntonsa nousujohteisena, 26 päivää kuukaudessa ei makseta päivärahaa, ei kuluta vaatteita turhaan, ei tarvi kasarmirakenteita jne.

Jos ajatellaan vielä kuluja, niin: päivärahoja säästyy sanotaan 26 pv per 6 e per päivä, se tekee yli 150 e, ja sillä maksaa jo kaksi koulutuspäivää 80 e per pvä päivärahan, kaveri ei syö kassulla 26:na päivänä, se säästänee heittäen tuon lopun päivärahasta. Kasarmia ei tarvi. Jos tilantarve on per hlö sanotaan 15 neliötä, niin senaattivuokrilla tulee yli satanen per kk. Ei tarvi vessapaperia, ei hampilääkäriä, ei lomakyytejä, ei kuluteta vaatteita eikä aiheuteta pyykkiä...kapiaiset vapautuvat järjestämään harjoituksia ja pitämään yhteyksiä tähän "ulkona" olevaan joukkoon, ei tarvi ylitöitä tehdä, ei tapella motivoitumattoman väen kanssa jne. Kapiaiset voisivat keskittyä ydinosaamaan sitä asiaa, jota varten heidät on palkattukin: sotaan harjoittelua varten.

Oletan vahvasti, että ym. suuntaan asevelvollisuuden on kehityttävä, jotta se voidaan säilyttää kehittyvän yhteiskunnan mukana. Joukot pienenevät, mutta suorituskyky ei laskisi samassa suhteessa kuin lkm. Ja jossain tuollaisessa joustavammassa mallissa pv voisi todella kohdistaa osaamisensa terävimmän kärjen siihen tosiolevaan.
 
On varsin yleinen virhe verrata asevelvollisuusarmeijan kustannuksia kokopäiväisistä sotilaista muodostettuun ammattiarmeijaan, vaikka vertailukelpoinen vaihtoehto olisi vapaaehtoisista ja palkkaasaavista varusmiehistä muodostettu reserviläisarmeija, johon mm. Vihreän miesliikkeen ammattiarmeijamalli perustuu: http://www.ohion.fi/tilalle.htm

Kyllä juttu vain on niin, että näillä vaihtoehtoina esitetyillä malleilla ei pystytä takaamaan sellaista lukumäärää taistelijoita kuin on pakko ymmärtää tarvittavan. Nämä esitetyt vaihtoehtomallit ovat ihan okei, mutta uhkakuvaa on rukattava ennenkuin niihin voitaisiin mennä.

Otetaan vaikka hezbullah - IDF viimeisin kabbala: siinä noin 3500 hez-taistelijaa oli ryhmittynyt puolustamaan vanhaa Kajaanin maalaiskuntaa - kokoista aluetta. Pst-aseita oli käytössä noin puolet meidän tunnetusta määrästä. Tuo lkm sitoutui ensimmäisestä päivästä lähtien toimintaan, vaikka vastassa oli asiallisesti ottaen vain pari ps-kolonnaa. Tai Georgian sota, jossa puolustavat pataljoonat olivat liian "joustamattomia ja vaikeita johtaa".....okei, näinhän siinä käy, kun pataljoonaan kuuluu noin 300 taistelijaa, se on pataljoona vain nimeltään ja statukseltaan, suoritusarvoltaan reilu komppania kuitenkin......
 
Kyllä juttu vain on niin, että näillä vaihtoehtoina esitetyillä malleilla ei pystytä takaamaan sellaista lukumäärää taistelijoita kuin on pakko ymmärtää tarvittavan. Nämä esitetyt vaihtoehtomallit ovat ihan okei, mutta uhkakuvaa on rukattava ennenkuin niihin voitaisiin mennä.

Jos nykyisten mallien miesvahvuudet eivät ole riittäviä, niin Vihreän miesliikkeen mallin excel-taulukolla voi luoda ihan oman mallin: http://www.vihreamiesliike.fi/wp-content/uploads/2011/04/Vimili_armeijalaskelma.xls

Kansantaloudellista kustannusta taulukko ei laske, vaan rajoittuu ainoastaan valtiontaloudelliseen tarkasteluun. Ja haluaisin taas uudelleen korostaa että varusmiesten ajan varastaminen ei ole säästö, vaan tulonsiirto varusmiehiltä kaikille muille, aivan kuten kaupasta varastaminenkaan ei ole säästö, vaan tulonsiirto kauppiaalta varkaalle.
 
Vähän samalla tavalla ilmainen kouluruokailukaan ei todellisuudessa ole ilmainen: kyllä siitä joutuu maksamaan loppupeleissä ihan saman summan.

Mutta käytännöllinen ja järkevä ratkaisu se on silti.
 
Vähän samalla tavalla ilmainen kouluruokailukaan ei todellisuudessa ole ilmainen: kyllä siitä joutuu maksamaan loppupeleissä ihan saman summan.

Ilmainen kouluruokailu on tulonsiirto kaikilta veronmaksajilta ruokaa syöville koululaisille, eli rikkailta köyhille.

Asevelvollisuus taas on tulonsiirto palkatonta työtä tekeviltä keskimääristä varattomammilta varusmiehiltä kaikille heidän maanpuolustuskykyä nostavasta työstään hyötyville, jotka keskimäärin ovat heitä varakkaampia, eli köyhiltä rikkaille.

Valtion ei tulisi toteuttaa tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille, sillä se on moraalisesti väärin ja laskee kokonaishyvinvointia.
 
On varsin yleinen virhe verrata asevelvollisuusarmeijan kustannuksia kokopäiväisistä sotilaista muodostettuun ammattiarmeijaan, vaikka vertailukelpoinen vaihtoehto olisi vapaaehtoisista ja palkkaasaavista varusmiehistä muodostettu reserviläisarmeija, johon mm. Vihreän miesliikkeen ammattiarmeijamalli perustuu: http://www.ohion.fi/tilalle.htm
Nythän vertaus suoritettiin tarkoituksellisesti noin. Kirjoituksen lopussa ehdotettiin (siis itseäni toistaakseni) 5 000 miehen palkkaamista yllätyshyökkäyksen varalta ja tämä joukko huolehtisi myöskin uudenlaisen ammatilliseen koulutukseen sidotun sotilaskoulutuksen toteuttamisesta puolustuksen ohella. Näin ihmisten ura ei kärsisi varsinaisesti armeijan takia. Suomen armeijan mielestäni akuutein ja pahin ongelma on kyvyttömyys torjua yllätyshyökkäystä ja totta mooses Venäjä ottaa pienen Suomen yllärillä jos on ottaakseen. Vain hullu ei menisi aukinaisesta ovesta sisään, vaan odottaisi sen lukitsemista. Siksi mielestäni jonkinlainen ydinryhmä olisi välttämätön, mikäli haluttaisiin oikeasti puolustaa Suomea. Tuon kokoinen sakki jo kykenisi hallitsemaan esimerkiksi lennokkeja, raskaita heittimiä, kameroita, maalinosoitusta, tienvarsibotteja, jne. kykenisi toimimaan jo ensi vaiheen taistelu-yksikköinä viivyttäen vihollista mobilisaation suorittamiseksi.

Laskelmia esitin vain keskustelun vuoksi. Kaikkihan me tiedämme ammattiarmeijan mahdottomuuden Suomen oloissa. Tämän hetken sodanajan vahvuus puhdasta maavoimaa on noin 156 000 sotilasta. 100 000 miestä on kyllä ihan minimi, ennenkuin rivejä paikataan roboteilla.
 
Joukkoliike, vaikka tällainen Ohi on -kampanja, muistuttaa jotenkin uskontoa. Se elähdyttää tekijöitään, ja he ammentavat sitten toisistaan lisäenergiaa ja alkavat uskoa asiaansa kaikista vasta-argumenteista ja datoista huolimatta. Vertaan ilmiötä Bäckmanin SAFKA-yhdistykseen, vaikka agenda on erilainen.
Vertaa ilmiötä mihin tahansa puolueeseen..

Edit:
Ahaa, asevelvollisuutta puolustetaan siis myös arhinmäkeläisillä perusteluilla.

Jos ei tiedä mitä liberalismi tarkoittaa kannattaa tutustua aiheeseen, esim. wikipediassa on siitä hyvä teksti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Liberalismi
 
Viimeksi muokattu:
Asevelvollisuus taas on tulonsiirto palkatonta työtä tekeviltä keskimääristä varattomammilta varusmiehiltä kaikille heidän maanpuolustuskykyä nostavasta työstään hyötyville, jotka keskimäärin ovat heitä varakkaampia, eli köyhiltä rikkaille.

Tämä ei ole kovin vahvaa logiikkaa, sillä suuri osa korkeimman tuloluokan veronmaksajista on itse ollut varusmiehiä aikanaan.
Varusmiespalvelus haittaa suhteessa eniten koulutettua, tervettä miesväestöä - siis sitä kansanosaa joka syntymässä on saanut myös eniten etuja. En näe asiaa moraalisesti ongelmallisena.

Valtion ei tulisi toteuttaa tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille, sillä se on moraalisesti väärin ja laskee kokonaishyvinvointia.

Mitä ihmettä, minä kun luulin sinua liberaaliksi :)
 
Tämä ei ole kovin vahvaa logiikkaa, sillä suuri osa korkeimman tuloluokan veronmaksajista on itse ollut varusmiehiä aikanaan. Varusmiespalvelus haittaa suhteessa eniten koulutettua, tervettä miesväestöä - siis sitä kansanosaa joka syntymässä on saanut myös eniten etuja. En näe asiaa moraalisesti ongelmallisena.

Oleellista on että varusmiespalveluksensa aikana varusmiehet ovat keskimääräistä köyhempiä, ja joutuvat tekemään silti palkatonta työtä. Jos heille maksettaisiin palkkaa, nousisi kokonaishyvinvointi enemmän kuin maksamalla sama raha jollekin palkallista työtä tekevälle varusmiehiä varakkaammalle ryhmälle (kansanedustajat, tuomarit, lääkärit jne). On mielestäni törkeää että palvelustaan suorittaville varusmiehille maksetaan jopa vähemmän kuin työttömille: http://www.uusisuomi.fi/raha/96905-132-€kk-varusmiehet-raivoissaan

Mitä ihmettä, minä kun luulin sinua liberaaliksi :)

Liberalismin ydinajatus on vastustaa tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127729-tulonsiirrot-koyhilta-rikkaille-lopetettava
 
Se on ihan totta, että varusmiesten taloudellinen palkitseminen on täysin hanukasta. Siihen olisi saatava korjaus, mutta tuskin tapahtuu. Ennen wanhaan päiväraha oli tupakka-aski ja sotkun kahvet munkilla, se kesti kymmeniä vuosia, nyt pienimmällä päivärahalla saa enää edes tupakka-askia, muuta kuin ostamalla venäjätuonnista.

Tulonsiirtoyhteiskunta on toiminut aivan samoin kuin äärikapitalistinen malli olisi toiminut: kaikki jakavat samoja etuja, joukossa kasvava määrä heitä, jotka mitään tukea ei edes tarvitse. Otetaan vaikka lapsilisä. Se kerätään veroina kaikilta ja sitten jaetaan kaikille. Ohhoijjaa. Mitä tolkkua?

Ymmärrän pikku hiljaa, mitä Roope ajaa takaa ja totean, että monet hänen ajatuksensa olen valmis jakamaankin. Ja huomaan, että hän on saanut ja hankkinut tietoa myös sellaisista lähteistä, joita moni meistä foorumeilla ei tavoita. Otaksun, että Roope on ollut hlökoht. keskustelukontaktissa korkeiden sotilashenkilöiden ja poliitikkojen kanssa, mistä tämän hoksasin, jätän nyt tässä lotvehtimatta.
 
Tässä taustalla on kuitenkin ratkaisematon ristiriita. roopeluhtala perustelee muutoksen tarvetta yksilön välittömien intressien turvaamisella. Sotalaitoksen laajamittaisen* ylläpitämisen perustelut taas juontuvat ei-yksilökeskeisistä intresseistä. Toki turvallisuuspalvelusta ja siitä kumpuavasta huikeasta toiminnan vapaudesta nauttivat yksilöt, mutta hyötyä ei koeta henkilökohtaiseksi.

* Valitettavasti tällä väestöpohjalla ja maantieteellä sekä vallitsevalla geopoliittisella asetelmalla kansantaloudesta tarvitaan melko suuri panos turvallisuustilanteen stabiilina pitämiseen. Suurimman sotilaallisen hyödyn massamaisesti mitaten yksilö tuottaa 20-30 -vuotiaana, kuten lukemattomat konfliktit ovat osoittaneet. Missään ei ole pystytty järjestämään täydelliseen vapaaehtoisuuteen tai työmarkkinoilla kilpailemiseen perustuen realistiseen suomalaiseen tarpeeseen yltävää sotilaallista henkilöstömäärää.

Mitä siis jää käteen? Mikäli jollakin tavoin ei osoiteta voimatasapaino-asetelman muuttuneen olennaisesti, on välttämätöntä saada runsaasti nuoria, kenttäkelpoisia suomalaisia koulutetuksi sotilaiksi, ja sidotuksi heidät normatiivisesti sotatöihin jos tarve tulee. Koska kansantalouden voimavarat eivät riitä ostamaan työpanosta, on se otettava. Siitä kansalaisvelvollisuus.

Sivumennen sanoen, majoitus, muonitus, koulutus ja taskuraha ei ole vaihtoehtoishyötynä laskien kovin pieni, edes parikymppiselle kollille. Voimakasta kritiikkiä voisi kohdistaa tarkoitushakuiselle osaoptimoinnille laskentamalleissa.

Summaten: onks pakko jos ei haluu -peruste on rehti ja avoin, ja sitä voi tietenkin poliittisessa ympäristössämme vapaasti viljellä. Nyt esitetty "malli" on pahasti vajaa eikä ansaitse itsessään kovin suurta huomiota.
 
Koska kansantalouden voimavarat eivät riitä ostamaan työpanosta, on se otettava.

Kansantaloustieteilijät ovat pääsääntöisesti sitä mieltä että ottaminen tulee kansantaloudelle kalliimmaksi kuin ostaminen.

Jos minun pitää saada taloni maalattua, on minulla kaksi vaihtoehtoa. Joko maksan maalaamisesta vapaaehtoiselle tekijälle, tai pakotan jonkun maalaamaan vapaudenmenetyksen uhalla.

Kun saan vapaaehtoisilta maalareilta tarjouksia, voin valita niistä edullisimman tarjouksen. Oletetaan että edullisin tarjous on 500 eur.

Pakottamalla työhön ei kuitenkaan todennäköisesti vailkoidu se henkilö, joka olisi suostunut maalaamaan talon edullisimmin. On mahdollista että pakottamalla saan työntekijän, joka olisi suostunut työhön vasta 5000 eurolla, eli kymmenkertaisella hinnalla.

Minä hyödyn kummankin maalarin työstä yhtä paljon, mutta maalarille itselleen syntyvä kustannus on pakottamismallissa kymmenkertainen vapaaehtoismalliin nähden. Koska kansantalous koostuu yksilöistä, on myös kansantaloudellinen kustannus pakottamismallissa kymmenkertainen.

Suomessa 36% koko ikäluokasta käy armeijan. Tässä joukossa on sellaisia, joille armeijan henkilökohtainen kustannus on suurempi kuin joidenkin vapautettujen, joita on 64% ikäluokasta. Olisi kansantaloudellisesti tehokasta että ne armeijaan menevät, joiden henkilökohtainen kustannus on joitain vapautettuja suurempi, eivät menisi armeijaan, ja nykyisten vapautettujen joukosta tulisi sellaisia heidän tilalleen, joiden henkilökohtainen kustannus on pienempi.

Koska vapaaehtoismallissa armeijaan hakeutuvat juuri ne joille armeijan henkilökohtainen kustannus on pienin, on vapaaehtoismalli kansantaloudellisesti edullisempi.

Sinä olet koko ajan esittänyt, että maksamalla palkkaa saataisiin samat henkilöt tekemään samaa työtä vapaaehtoisesti.

Olen mielestäni puhunut saman henkilömäärän rekrytoimisesta vapaaehtoisesti, en samojen henkilöiden, kuten tuosta ylläolevasta esimerkistäkin voi lukea.
 
Viimeksi muokattu:
Ja tähän mainittuun tasapainomalliin kun lisää kaksi parametria: nouseva rajakustannus ja välttämätön minimivolyymi, niin huomaa että malli ei ole enää ratkaistavissa. Tässä kohtaa kansantaloustieteen keinot loppuvat, ja tähänhän on sorruttu useissa länsimaissa, kun industrialistinen optimointipolitiikka on saanut ylivallan valtiomiestaidosta. Toki kyseessä on toisten toimijoiden kannalta myös tietoinen valinta ulkoistaa kotimaan puolustus ydinsateenvarjon alle, ja maksaa siitä sateenvarjon pitelijän politiikan välineenä siirtomaasodissa. Suomalaisittain sateenvarjo vain ei ole geopoliittisesta asetelmastamme johtuen relevantti vaihtoehto, joten pitää ratkaista eri parametrien kokonaisuus.

Voisimme soveltaa tähän vaikkapa epidemologiaa tai kvanttimekaniikkaa, eikä niidenkään avulla voida ratkaista tasapainoa huomioimatta pakottavia reunaehtoja ja välttämättömiä ratkaistavia.

Ohion-kampanja herättäisi minussa suurta innostusta, jos sen kautta pystyttäisiin uskottavasti osoittamaan miten sotilaallinen maanpuolustus nykyisessä ja tulevassa Suomen asemassa voitaisiin järjestää nykyisellä tai sitä lähellä olevalla kokonaiskustannustasolla, niin että ei-taloudelliset haitat ovat mahdollisimman pienet. "Vanhasen ratkaisu" eli silmien sulkeminen uhalta kun rahat loppuvat/ei huvita nähdä vaivaa ei ole uskottavaa. Myöskään puhtaaseen toiveajatteluun perustuvat mallit esimerkiksi palvelukseen vapaaehtoisesti hakeutuvien määrästä ja laadusta eivät ole uskottavia, erityisesti kun päinvastaisia esimerkkejä on vertaisryhmä ja kotimaa pullollaan.

Miksi innostusta? Vaiva, väsymys, kustannukset jne. asevelvollisuudessa ovat hyvin todellisia, joten omasta ja jälkeläisteni puolesta olisin ilahtunut siitä että sama tai parempi edektiivinen turvallisuus voitaisiin saavuttaa vähemmällä panoksella.

Saa todistaa!
 
Ja tähän mainittuun tasapainomalliin kun lisää kaksi parametria: nouseva rajakustannus ja välttämätön minimivolyymi, niin huomaa että malli ei ole enää ratkaistavissa.

Miten niin ei ole? Eiväthän ne em. suhteellisen edun periaatetta mihinkään muuta.

Ohion-kampanja herättäisi minussa suurta innostusta, jos sen kautta pystyttäisiin uskottavasti osoittamaan miten sotilaallinen maanpuolustus nykyisessä ja tulevassa Suomen asemassa voitaisiin järjestää nykyisellä tai sitä lähellä olevalla kokonaiskustannustasolla

Ei meidän tarvitse tätä enää osoittaa, sillä taloustietelijät ovat sen jo tehneet lukuisia kertoja. Tutkimuksia löydät täältä: http://ohion.fi/faktaa.htm
 
Elämä on yhtä kompromissia. Jos lähtökohtana on, että tärkeintä on järjestää maanpuolustus hyvin ja sen vuoksi on tehtävä uhrauksia, niin totta kai päätyy erilaiseen lopputulokseen kuin ne, joiden mielestä tärkeintä ovat tasa-arvo ja yksilönvapaudet ja maanpuolustus pitää järjestää niin hyvin kuin ne antavat myöden.
 
Ehkä se pitää sanoa suoraan: /faktaa takaa löytyy kirjoituksia ja mielipiteitä, jotka on rajattu sopivasti yhdellä silmällä katsoen.

Sama koskee tietenkin niitä mainittuja "juoksuhautoihin jämähtäjiä". Tarvitaan siis rauhallista tutkijankatsetta.

Paras yritys kysymyksenasettelun ratkomiseksi on tainnut olla asevelvollisuuden kehittämistä työstäneen Siilasmaan ryhmän työ. Siitä on osia julkisuudelta piilossa, syistä jotka tälläkin foorumilla on moneen kertaan työstetty. Silti se mitä julkisuudessa ja myös asevelvollisten arjessa on alkanut tuloksista näkyä on varsin vakuuttavaa.

Jätän kysynnän hintajoustotarkastelun viitsivämpien jatkettavaksi, viitaten vain maakuntajoukko-, sopimussotilas-, maru- ja mpkk perusopintohakeutuminen -dataan.
 
Back
Top