Alkuvuoden kirjavinkit reserviläisessä;
Reserviläisen kirjapalstan pitäjä
Seppo Simola on listannut 12 vinkkiä tämän hetken kiinnostavista teoksista, jotka käsittelevät lähinnä armeija-aiheita ja turvallisuuspolitiikkaa. Vuonna 2018 juhlittiin Puolustusvoimien 100-vuotisen taipaleen ohella myös muita satavuotisjuhlia, joten listalla on useampikin satavuotishistoriikki. Niiden ohella listalla on kiinnostavaa luettavaa monista muistakin aiheista maalta, mereltä ja ilmasta.
1) Puolustusvoimat historiasta tulevaisuuteen: Mikko Karjalainen (päätoim.):
Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta (Edita, 547s.)
Teemakokonaisuuksista koostuva tuhti tietoteos valottaa esimerkiksi koulutuksen kehitystä, materiaalihankintoja sekä niukasti julkisuudessa olleita tietoja Puolustusvoimien aiemmista sodan ajan suunnitelmista ja organisaatiosta. Jokainen meistä voi lukea, minkälaiseen sotaan häntä varusmiehenä ja kertaavana reserviläisenä valmennettiin. Loppuosassa luodaan katsaus myös tulevaisuuteen.
2) Suojeluskunnat vapaaehtoisen maanpuolustustyön peruskalliona: Roselius – Pukkila-Toivonen – Kleemola:
Suojeluskuntien Suomi (Amanita, 447s.)
Numeroituina kappaleina arvoteosformaatissa julkaistu ja runsaasti kuvitettu tietokirja selvittää Suojeluskuntien monimuotoista toimintaa sekä keskeistä roolia Suomen puolustusvalmiuden luomisessa itsenäisyyden alusta suojeluskuntatoiminnan lakkauttamiseen eli marraskuuhun 1944 asti. Suojeluskuntajärjestön perustamisesta tuli vuonna 2018 kuluneeksi sata vuotta.
3) Sotilaskotityön satavuotiset vaiheet: Pentti Airio:
Sotilaskotityötä 100 vuotta 1918–2018(Sotilaskotiliitto ry., 447s.)
Kirja kertoo sotilaskotityön kehityksen sen alkujuurista ja synnystä sotavuosien kautta nykypäivään. Sotilaskotiyhdistykset esitellään kirjan alussa paikkakunnittain, ja mukana ovat myös vuoden 1944 rajan taakse jääneet sotilaskodit Petsamoa myöden. Jokainen reserviläinen löytänee kuvista sen tutun virkistys- ja levähdyspaikkansa. Sotilaskotityön vaiheet kerrotaan aikakausittain rinnan Puolustusvoimien kehityksen kanssa.
4) Kotirintama osana sotaponnistuksia: Martti Turtola (päätoim.):
Kotirintama (WSOY, 307s.)
Kirja antaa laajan ja monipuolisen ajankuvan sota-ajan elämästä kotiseudulla. Aiheet vaihtelevat sota-ajan lapsuudesta sukupuolitautien kautta säännöstelytalouteen. Naisten roolikin oli sota-aikana kovin toisenlainen kuin sotia edeltävässä Suomessa. Runsas kuvitus tukee mainiosti ajankuvan luomista.
5) Mannerheim rautateillä: Kari Salo (toim. Sakari K. Salo):
Ylipäällikön juna – Mannerheimin junan matkat 1939–1946 (Kustantaja Laaksonen, 232s.)
Marsalkka
C.G.E. Mannerheim on tietokirjojen kestoaihe, mutta hyvin harvoin aihetta on lähestytty rautateiden näkökulmasta. Kirja on ehdottoman mielenkiintoinen muillekin kuin rautateistä kiinnostuneille, koska ylipäällikön junan matkassa pääsee tutustumaan sota-ajan Suomeen hyvin laajasti. Juna teki sotavuosina noin sata matkaa, ja kirja perustuu junan päällikön, kapteeni
Birger Hagströmin päiväkirjaan.
6) Nyky-
Venäjää toimittajan silmin: Pekka Hakala – Juha Metso:
Putinlandia – Tarinoita Venäjältä (Otava, 263s.)
Toimittaja ja kuvaaja ovat tehneet reportaasin
Vladimir Putinin Venäjältä, jonka synty ja nykyinen olemus taustoitetaan Neuvostoliiton historiasta alkaen. Tekstissä vilahtelee huumorin pilke, vaikka perusvire on välillä surumielinen. Kuvissa olevat ihmiset puhuvat omaa sanatonta kieltään Venäjän nyky-yhteiskunnasta. Otokset voisivat olla hyvinkin kaukaa neuvostoajalta.
7) Sukellusveneaseen kehityshistoria: Kai Varsio:
Altavastaajasta tuhovoimaksi – Sukellusveneaseen käyttöönotto ja kehitys (Edita, 229s.)
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin kirjan keskeisen lähdeaineiston muodostaa kirjoittajan, kommodori (evp.)
Kai Varsion, keräämä maailman laajin sotalaivapostimerkkikokoelma. Se sisältää noin 3 500 postimerkkiä. Postimerkkien avulla kokenut meriupseeri piirtää terävän kuvan sukellusveneiden kehityksen ja käytön historiasta nykypäivään asti. Kirjan runsas kuvitus koostuu pelkästään postimerkeistä.
8) Petäjäsaari 1940 sarjakuvana: Marko Tiainen:
Verinen saari – Taistelu Petäjäsaaresta 1940(Revontuli, 64s.)
Laatokan pohjoisnurkassa sijaitsevalla Petäjäsaarella oli tärkeä merkitys, kun vihollista yritettiin estää huoltamasta Kitilän suurmottia, jonne oli saarrettuna divisioonan verran neuvostojoukkoja. Petäjäsaarta puolustaneille suomalaisille talvisodan loppuvaihe oli raju koettelemus. Sarjakuvan keinoin voi houkutella nuorta polvea sotahistorian pariin, mutta saavatpa kokeneemmatkin lukijat sarjakuvakirjoista napakoita tietoiskuja dramaattisista taisteluista.
9) Nostalgisia rikostarinoita: Mauri Sariola (toim. Matti Nummenpää):
Tutkinut rikostarkastaja Susikoski (Kirjakenno, 320s.)
Kirjaan on koottu legendaarisen rikoskirjailija
Mauri Sariolan (1924–1985) laajasta tuotannosta parikymmentä aikakauslehdissä ilmestynyttä novellia tai jatkokertomusta. Aikahaarukka on neljän vuosikymmenen mittainen ulottuen 1950-luvulta 1980-luvulle asti. Monet tarinat sisältävät nokkelia juonenkäänteitä, mutta vanhahtava ajankuvakin on nykylukijalle herkullinen lisämauste.
10) Legendaarinen Brewster: Kari Stenman:
Brewster Model 239 Suomen ilmavoimissa (Koala, 400s.)
Brewstereiden palvelushistoria Suomen ilmavoimissa jäi vain kahdeksan vuoden mittaiseksi, mutta siinä ajassa ehdittiin tehdä runsaasti ilmasodan historiaa. Suurikokoinen tietokirja esittää kattavasti konetyypin kehityksen, tekniikan sekä käytön Suomessa ja tarjoaa lukijalle suuren määrän kiinnostavia kuvia niin kalustosta kuin sen käyttäjistä ja huoltajista.
11) Taktisen tason tiedustelua: Marko Palokangas:
Hankitun tiedon varassa – Yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (Edita, 393s.)
Sotilastiedustelu on suosittu tietokirjojen aihe, mutta yhtymätason operatiivis-taktista tiedustelua on käsitelty julkisuudessa harvoin. Aukkoa paikkaa aselajien ja toimialojen kehityshistoriaa kuvaavan tietokirjasarjan toinen osa. Aihepiirin käsittely kattaa koko itsenäisyytemme ajan, mutta erityisen kiinnostava on kuvaus sotien jälkeisestä tiedustelutoiminnasta.
12) Arnhemin katastrofi 1944: Antony Beevor (suom. Seppo Raudaskoski):
Kohtalokas silta – Arnhem 1944 (WSOY, 681s.)
Antony Beevorin uusin tiiliskivi käsittelee liittoutuneiden surullisenkuuluisaa Arnhemin maahanlaskuoperaatiota Market Gardenia alkusyksystä 1944. Operaatio oli jatkoa Normandian maihinnousuun liittyneille sotatoimien kokonaisuudelle, ja sen tarkoituksena oli tunkeutua Alankomaiden kautta Saksan ydinalueelle. Uutena näkökulmana kirjassa ovat siviiliväestön kärsimykset rajujen operaatioiden jaloissa.
http://www.reservilainen.fi/uutiset/alkuvuoden_kirjavinkit_sotahistoriaa_monesta_nakokulmasta
