Kirjat

Nyt keväällä on ilmestymässä potentiaalisesti kovan luokan lentäjämuistelmat. Amiraali Dan Pedersenin omaelämäkerta ilmestyy Amazonin mukaan toukokuussa. Mies oli erittäin merkittävässä asemassa 1960-luvun lopulla kun Top Gun -koulua oltiin perustamassa. Taitaa mennä pakkohankinnaksi.

https://www.amazon.co.uk/Topgun-Ame...338&sr=1-1&keywords=Topgun:+An+American+Story

http://www.uss-ranger.org/Captains/22Pedersen.html

kirja.jpg

Samasta aiheesta on olemassa Robert Wilcoxin erinomainen teos Scream of Eagles. Veikkaisin että Pedersenin kirja täydentää tätä hyvin.

kirja2.jpg
 
Alkuvuoden kirjavinkit reserviläisessä;


Reserviläisen kirjapalstan pitäjä Seppo Simola on listannut 12 vinkkiä tämän hetken kiinnostavista teoksista, jotka käsittelevät lähinnä armeija-aiheita ja turvallisuuspolitiikkaa. Vuonna 2018 juhlittiin Puolustusvoimien 100-vuotisen taipaleen ohella myös muita satavuotisjuhlia, joten listalla on useampikin satavuotishistoriikki. Niiden ohella listalla on kiinnostavaa luettavaa monista muistakin aiheista maalta, mereltä ja ilmasta.
1) Puolustusvoimat historiasta tulevaisuuteen: Mikko Karjalainen (päätoim.): Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta (Edita, 547s.)
Teemakokonaisuuksista koostuva tuhti tietoteos valottaa esimerkiksi koulutuksen kehitystä, materiaalihankintoja sekä niukasti julkisuudessa olleita tietoja Puolustusvoimien aiemmista sodan ajan suunnitelmista ja organisaatiosta. Jokainen meistä voi lukea, minkälaiseen sotaan häntä varusmiehenä ja kertaavana reserviläisenä valmennettiin. Loppuosassa luodaan katsaus myös tulevaisuuteen.


2) Suojeluskunnat vapaaehtoisen maanpuolustustyön peruskalliona: Roselius – Pukkila-Toivonen – Kleemola: Suojeluskuntien Suomi (Amanita, 447s.)
Numeroituina kappaleina arvoteosformaatissa julkaistu ja runsaasti kuvitettu tietokirja selvittää Suojeluskuntien monimuotoista toimintaa sekä keskeistä roolia Suomen puolustusvalmiuden luomisessa itsenäisyyden alusta suojeluskuntatoiminnan lakkauttamiseen eli marraskuuhun 1944 asti. Suojeluskuntajärjestön perustamisesta tuli vuonna 2018 kuluneeksi sata vuotta.


3) Sotilaskotityön satavuotiset vaiheet: Pentti Airio: Sotilaskotityötä 100 vuotta 1918–2018(Sotilaskotiliitto ry., 447s.)
Kirja kertoo sotilaskotityön kehityksen sen alkujuurista ja synnystä sotavuosien kautta nykypäivään. Sotilaskotiyhdistykset esitellään kirjan alussa paikkakunnittain, ja mukana ovat myös vuoden 1944 rajan taakse jääneet sotilaskodit Petsamoa myöden. Jokainen reserviläinen löytänee kuvista sen tutun virkistys- ja levähdyspaikkansa. Sotilaskotityön vaiheet kerrotaan aikakausittain rinnan Puolustusvoimien kehityksen kanssa.


4) Kotirintama osana sotaponnistuksia: Martti Turtola (päätoim.): Kotirintama (WSOY, 307s.)
Kirja antaa laajan ja monipuolisen ajankuvan sota-ajan elämästä kotiseudulla. Aiheet vaihtelevat sota-ajan lapsuudesta sukupuolitautien kautta säännöstelytalouteen. Naisten roolikin oli sota-aikana kovin toisenlainen kuin sotia edeltävässä Suomessa. Runsas kuvitus tukee mainiosti ajankuvan luomista.



5) Mannerheim rautateillä: Kari Salo (toim. Sakari K. Salo): Ylipäällikön juna – Mannerheimin junan matkat 1939–1946 (Kustantaja Laaksonen, 232s.)
Marsalkka C.G.E. Mannerheim on tietokirjojen kestoaihe, mutta hyvin harvoin aihetta on lähestytty rautateiden näkökulmasta. Kirja on ehdottoman mielenkiintoinen muillekin kuin rautateistä kiinnostuneille, koska ylipäällikön junan matkassa pääsee tutustumaan sota-ajan Suomeen hyvin laajasti. Juna teki sotavuosina noin sata matkaa, ja kirja perustuu junan päällikön, kapteeni Birger Hagströmin päiväkirjaan.


6) Nyky-Venäjää toimittajan silmin: Pekka Hakala – Juha Metso: Putinlandia – Tarinoita Venäjältä (Otava, 263s.)
Toimittaja ja kuvaaja ovat tehneet reportaasin Vladimir Putinin Venäjältä, jonka synty ja nykyinen olemus taustoitetaan Neuvostoliiton historiasta alkaen. Tekstissä vilahtelee huumorin pilke, vaikka perusvire on välillä surumielinen. Kuvissa olevat ihmiset puhuvat omaa sanatonta kieltään Venäjän nyky-yhteiskunnasta. Otokset voisivat olla hyvinkin kaukaa neuvostoajalta.


7) Sukellusveneaseen kehityshistoria: Kai Varsio: Altavastaajasta tuhovoimaksi – Sukellusveneaseen käyttöönotto ja kehitys (Edita, 229s.)
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin kirjan keskeisen lähdeaineiston muodostaa kirjoittajan, kommodori (evp.) Kai Varsion, keräämä maailman laajin sotalaivapostimerkkikokoelma. Se sisältää noin 3 500 postimerkkiä. Postimerkkien avulla kokenut meriupseeri piirtää terävän kuvan sukellusveneiden kehityksen ja käytön historiasta nykypäivään asti. Kirjan runsas kuvitus koostuu pelkästään postimerkeistä.

8) Petäjäsaari 1940 sarjakuvana: Marko Tiainen: Verinen saari – Taistelu Petäjäsaaresta 1940(Revontuli, 64s.)
Laatokan pohjoisnurkassa sijaitsevalla Petäjäsaarella oli tärkeä merkitys, kun vihollista yritettiin estää huoltamasta Kitilän suurmottia, jonne oli saarrettuna divisioonan verran neuvostojoukkoja. Petäjäsaarta puolustaneille suomalaisille talvisodan loppuvaihe oli raju koettelemus. Sarjakuvan keinoin voi houkutella nuorta polvea sotahistorian pariin, mutta saavatpa kokeneemmatkin lukijat sarjakuvakirjoista napakoita tietoiskuja dramaattisista taisteluista.


9) Nostalgisia rikostarinoita: Mauri Sariola (toim. Matti Nummenpää): Tutkinut rikostarkastaja Susikoski (Kirjakenno, 320s.)
Kirjaan on koottu legendaarisen rikoskirjailija Mauri Sariolan (1924–1985) laajasta tuotannosta parikymmentä aikakauslehdissä ilmestynyttä novellia tai jatkokertomusta. Aikahaarukka on neljän vuosikymmenen mittainen ulottuen 1950-luvulta 1980-luvulle asti. Monet tarinat sisältävät nokkelia juonenkäänteitä, mutta vanhahtava ajankuvakin on nykylukijalle herkullinen lisämauste.



10) Legendaarinen Brewster: Kari Stenman: Brewster Model 239 Suomen ilmavoimissa (Koala, 400s.)
Brewstereiden palvelushistoria Suomen ilmavoimissa jäi vain kahdeksan vuoden mittaiseksi, mutta siinä ajassa ehdittiin tehdä runsaasti ilmasodan historiaa. Suurikokoinen tietokirja esittää kattavasti konetyypin kehityksen, tekniikan sekä käytön Suomessa ja tarjoaa lukijalle suuren määrän kiinnostavia kuvia niin kalustosta kuin sen käyttäjistä ja huoltajista.


11) Taktisen tason tiedustelua: Marko Palokangas: Hankitun tiedon varassa – Yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (Edita, 393s.)
Sotilastiedustelu on suosittu tietokirjojen aihe, mutta yhtymätason operatiivis-taktista tiedustelua on käsitelty julkisuudessa harvoin. Aukkoa paikkaa aselajien ja toimialojen kehityshistoriaa kuvaavan tietokirjasarjan toinen osa. Aihepiirin käsittely kattaa koko itsenäisyytemme ajan, mutta erityisen kiinnostava on kuvaus sotien jälkeisestä tiedustelutoiminnasta.



12) Arnhemin katastrofi 1944: Antony Beevor (suom. Seppo Raudaskoski): Kohtalokas silta – Arnhem 1944 (WSOY, 681s.)
Antony Beevorin uusin tiiliskivi käsittelee liittoutuneiden surullisenkuuluisaa Arnhemin maahanlaskuoperaatiota Market Gardenia alkusyksystä 1944. Operaatio oli jatkoa Normandian maihinnousuun liittyneille sotatoimien kokonaisuudelle, ja sen tarkoituksena oli tunkeutua Alankomaiden kautta Saksan ydinalueelle. Uutena näkökulmana kirjassa ovat siviiliväestön kärsimykset rajujen operaatioiden jaloissa.

http://www.reservilainen.fi/uutiset/alkuvuoden_kirjavinkit_sotahistoriaa_monesta_nakokulmasta
 
Alkuvuoden kirjavinkit reserviläisessä;


Reserviläisen kirjapalstan pitäjä Seppo Simola on listannut 12 vinkkiä tämän hetken kiinnostavista teoksista, jotka käsittelevät lähinnä armeija-aiheita ja turvallisuuspolitiikkaa. Vuonna 2018 juhlittiin Puolustusvoimien 100-vuotisen taipaleen ohella myös muita satavuotisjuhlia, joten listalla on useampikin satavuotishistoriikki. Niiden ohella listalla on kiinnostavaa luettavaa monista muistakin aiheista maalta, mereltä ja ilmasta.
1) Puolustusvoimat historiasta tulevaisuuteen: Mikko Karjalainen (päätoim.): Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta (Edita, 547s.)
Teemakokonaisuuksista koostuva tuhti tietoteos valottaa esimerkiksi koulutuksen kehitystä, materiaalihankintoja sekä niukasti julkisuudessa olleita tietoja Puolustusvoimien aiemmista sodan ajan suunnitelmista ja organisaatiosta. Jokainen meistä voi lukea, minkälaiseen sotaan häntä varusmiehenä ja kertaavana reserviläisenä valmennettiin. Loppuosassa luodaan katsaus myös tulevaisuuteen.


2) Suojeluskunnat vapaaehtoisen maanpuolustustyön peruskalliona: Roselius – Pukkila-Toivonen – Kleemola: Suojeluskuntien Suomi (Amanita, 447s.)
Numeroituina kappaleina arvoteosformaatissa julkaistu ja runsaasti kuvitettu tietokirja selvittää Suojeluskuntien monimuotoista toimintaa sekä keskeistä roolia Suomen puolustusvalmiuden luomisessa itsenäisyyden alusta suojeluskuntatoiminnan lakkauttamiseen eli marraskuuhun 1944 asti. Suojeluskuntajärjestön perustamisesta tuli vuonna 2018 kuluneeksi sata vuotta.


3) Sotilaskotityön satavuotiset vaiheet: Pentti Airio: Sotilaskotityötä 100 vuotta 1918–2018(Sotilaskotiliitto ry., 447s.)
Kirja kertoo sotilaskotityön kehityksen sen alkujuurista ja synnystä sotavuosien kautta nykypäivään. Sotilaskotiyhdistykset esitellään kirjan alussa paikkakunnittain, ja mukana ovat myös vuoden 1944 rajan taakse jääneet sotilaskodit Petsamoa myöden. Jokainen reserviläinen löytänee kuvista sen tutun virkistys- ja levähdyspaikkansa. Sotilaskotityön vaiheet kerrotaan aikakausittain rinnan Puolustusvoimien kehityksen kanssa.


4) Kotirintama osana sotaponnistuksia: Martti Turtola (päätoim.): Kotirintama (WSOY, 307s.)
Kirja antaa laajan ja monipuolisen ajankuvan sota-ajan elämästä kotiseudulla. Aiheet vaihtelevat sota-ajan lapsuudesta sukupuolitautien kautta säännöstelytalouteen. Naisten roolikin oli sota-aikana kovin toisenlainen kuin sotia edeltävässä Suomessa. Runsas kuvitus tukee mainiosti ajankuvan luomista.



5) Mannerheim rautateillä: Kari Salo (toim. Sakari K. Salo): Ylipäällikön juna – Mannerheimin junan matkat 1939–1946 (Kustantaja Laaksonen, 232s.)
Marsalkka C.G.E. Mannerheim on tietokirjojen kestoaihe, mutta hyvin harvoin aihetta on lähestytty rautateiden näkökulmasta. Kirja on ehdottoman mielenkiintoinen muillekin kuin rautateistä kiinnostuneille, koska ylipäällikön junan matkassa pääsee tutustumaan sota-ajan Suomeen hyvin laajasti. Juna teki sotavuosina noin sata matkaa, ja kirja perustuu junan päällikön, kapteeni Birger Hagströmin päiväkirjaan.


6) Nyky-Venäjää toimittajan silmin: Pekka Hakala – Juha Metso: Putinlandia – Tarinoita Venäjältä (Otava, 263s.)
Toimittaja ja kuvaaja ovat tehneet reportaasin Vladimir Putinin Venäjältä, jonka synty ja nykyinen olemus taustoitetaan Neuvostoliiton historiasta alkaen. Tekstissä vilahtelee huumorin pilke, vaikka perusvire on välillä surumielinen. Kuvissa olevat ihmiset puhuvat omaa sanatonta kieltään Venäjän nyky-yhteiskunnasta. Otokset voisivat olla hyvinkin kaukaa neuvostoajalta.


7) Sukellusveneaseen kehityshistoria: Kai Varsio: Altavastaajasta tuhovoimaksi – Sukellusveneaseen käyttöönotto ja kehitys (Edita, 229s.)
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin kirjan keskeisen lähdeaineiston muodostaa kirjoittajan, kommodori (evp.) Kai Varsion, keräämä maailman laajin sotalaivapostimerkkikokoelma. Se sisältää noin 3 500 postimerkkiä. Postimerkkien avulla kokenut meriupseeri piirtää terävän kuvan sukellusveneiden kehityksen ja käytön historiasta nykypäivään asti. Kirjan runsas kuvitus koostuu pelkästään postimerkeistä.

8) Petäjäsaari 1940 sarjakuvana: Marko Tiainen: Verinen saari – Taistelu Petäjäsaaresta 1940(Revontuli, 64s.)
Laatokan pohjoisnurkassa sijaitsevalla Petäjäsaarella oli tärkeä merkitys, kun vihollista yritettiin estää huoltamasta Kitilän suurmottia, jonne oli saarrettuna divisioonan verran neuvostojoukkoja. Petäjäsaarta puolustaneille suomalaisille talvisodan loppuvaihe oli raju koettelemus. Sarjakuvan keinoin voi houkutella nuorta polvea sotahistorian pariin, mutta saavatpa kokeneemmatkin lukijat sarjakuvakirjoista napakoita tietoiskuja dramaattisista taisteluista.


9) Nostalgisia rikostarinoita: Mauri Sariola (toim. Matti Nummenpää): Tutkinut rikostarkastaja Susikoski (Kirjakenno, 320s.)
Kirjaan on koottu legendaarisen rikoskirjailija Mauri Sariolan (1924–1985) laajasta tuotannosta parikymmentä aikakauslehdissä ilmestynyttä novellia tai jatkokertomusta. Aikahaarukka on neljän vuosikymmenen mittainen ulottuen 1950-luvulta 1980-luvulle asti. Monet tarinat sisältävät nokkelia juonenkäänteitä, mutta vanhahtava ajankuvakin on nykylukijalle herkullinen lisämauste.



10) Legendaarinen Brewster: Kari Stenman: Brewster Model 239 Suomen ilmavoimissa (Koala, 400s.)
Brewstereiden palvelushistoria Suomen ilmavoimissa jäi vain kahdeksan vuoden mittaiseksi, mutta siinä ajassa ehdittiin tehdä runsaasti ilmasodan historiaa. Suurikokoinen tietokirja esittää kattavasti konetyypin kehityksen, tekniikan sekä käytön Suomessa ja tarjoaa lukijalle suuren määrän kiinnostavia kuvia niin kalustosta kuin sen käyttäjistä ja huoltajista.


11) Taktisen tason tiedustelua: Marko Palokangas: Hankitun tiedon varassa – Yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (Edita, 393s.)
Sotilastiedustelu on suosittu tietokirjojen aihe, mutta yhtymätason operatiivis-taktista tiedustelua on käsitelty julkisuudessa harvoin. Aukkoa paikkaa aselajien ja toimialojen kehityshistoriaa kuvaavan tietokirjasarjan toinen osa. Aihepiirin käsittely kattaa koko itsenäisyytemme ajan, mutta erityisen kiinnostava on kuvaus sotien jälkeisestä tiedustelutoiminnasta.



12) Arnhemin katastrofi 1944: Antony Beevor (suom. Seppo Raudaskoski): Kohtalokas silta – Arnhem 1944 (WSOY, 681s.)
Antony Beevorin uusin tiiliskivi käsittelee liittoutuneiden surullisenkuuluisaa Arnhemin maahanlaskuoperaatiota Market Gardenia alkusyksystä 1944. Operaatio oli jatkoa Normandian maihinnousuun liittyneille sotatoimien kokonaisuudelle, ja sen tarkoituksena oli tunkeutua Alankomaiden kautta Saksan ydinalueelle. Uutena näkökulmana kirjassa ovat siviiliväestön kärsimykset rajujen operaatioiden jaloissa.

http://www.reservilainen.fi/uutiset/alkuvuoden_kirjavinkit_sotahistoriaa_monesta_nakokulmasta

Kirja 2: http://amanita.fi/amanita/wp-content/uploads/2017/11/suojelusesiteA4.pdf
280€
 
Antony Beevor kirjoittaa seuraavaksi Venäjän sisällissodasta. Valmista kirjaa saanemme odottaa 3-4 vuotta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...vt8NPW97jvT88kxWZe9OdVvthc2pw4Fs27lxGOJqJxd6k
Tämän Beevorin vois sitten lukaistakin. Kovasti saa tosin tehdä hommia, jos haluaa Chamberlinin tai Pipesin päihittää. Venäjän kansalaissodasta on myös mahdotonta kirjoittaa ilman, että joutuisi kirjoittamaan huomattavan paljon myös vallankumouksen historiasta.
 
Venäjän kansalaissodasta on myös mahdotonta kirjoittaa ilman, että joutuisi kirjoittamaan huomattavan paljon myös vallankumouksen historiasta.

Olen jonkin verran lukenut Venäjän vallankumouksesta. Melkoinen sheriffi saa olla, joka määrittää tarkoin, milloin se vallankumous asiallisesti ottaen alkoi? Tottakai voidaan heittää joku päivämäärä, joku tapahtuma jne. mutta vallankumousten alku taitaa olla todella vaikea määrittää.

Sama se on meidän kotoisankin sisällissotamme vapaussotamme kapinamme jne. kanssa. Miten pitkä historia piti elää, että sytöt olivat kasassa ja päästiin tosi toimeen?
 
Olen jonkin verran lukenut Venäjän vallankumouksesta. Melkoinen sheriffi saa olla, joka määrittää tarkoin, milloin se vallankumous asiallisesti ottaen alkoi? Tottakai voidaan heittää joku päivämäärä, joku tapahtuma jne. mutta vallankumousten alku taitaa olla todella vaikea määrittää.
Richard Pipes teoksensa 'The Russian Revolution' alussa:

"Events of such magnitude have neither a clear beginning or a neat end... there is no indisputable way to determine the time span of the Russian Revolution. What can be said with certainty is that it did not begin with the collapse of tsarism in February-March 1917 and conclude with the Bolshevik victory in the Civil war three years later.

The revolutionary movement became an intrinsic element of Russian history as early as the 1860s... The Revolution was resumed in 1927-28 and consummated ten years later after frightful upheavals that claimed millions of lives.
It may be said to have run its course only with the death of Stalin in 1953, when his successors initiated and carried out, by fits and starts, a kind of counterrevolution from above, which in 1990 appears to have led to a rejection of a good part of the Revolution's legacy.
Broadly defined, the Russian Revolution may thus be said to have lasted a century...Like all such drawn-out processes, however, it had its culminating period.

...

The historian does not have the luxury of reshaping events to fit the skeleton of a plot, which means that the story he tells can have neither a clear beginning nor a definite end. It must begin at haphazard and tail off, unfinished.
When did the Russian Revolution begin? Peter Struve, a leading liberal publicist at the turn of the century, surveying the wreckage of Imperial Russia, concluded that it had been preordained as early as 1730, when Empress Anne reneged on the promise to abide by a set of constitutional limitations that the aristocracy had forced upon her as a condition of giving her the throne.

A case can also be made that the Revolution began in 1825 with the abortive Decembrist Revolt. Certainly in the 1870s Russia had a full-fledged revolutionary movement: the men who led the 1917 Revolution looked to the radicals of the 1870s as forerunners."

Vaikeata on tosiaan tarkka päivämäärä antaa, mutta kuten Pipes kirjoittaa, tapahtumille löytyy aina huipentuma-ajankohta.
 
Viimeksi muokattu:
940 sivua täyttä asiaa. Maanpuolustus.net -käyttäjille lähes pakollinen luettava.
Miksi tarvittiin maaorjuus? Venäjän kirkon rooli. Miksi tappioista ei välitetä?
Vaikka tunsin Venäjän historiaa varsin hyvin, tässä kirjassa on niin perinpohjainen katsaus sodankäyntiin tuhannen vuoden ajalta, että on pakko suositella vankasti.

Katso liite: 25501

Sota Venäjällä - Venäjä sodassa
Pertti Luntinen

Sota on koetellut Venäjää sen historian alusta lähtien. Milloin ovat venäläiset lähteneet valloittamaan Aasian maita, milloin taas läntisiä naapureitaan. Kun Venäjä on ollut heikko ja hajanainen, ovat skyyttalaiset, tataarit, turkkilaiset, puolalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja joukon jatkona suomalaisetkin hyökänneet maahan tuoden hävitystä, orjuutta ja kuolemaa. Venäjän tsaari, keisari, pääsihteeri on koettelemuksista selvitäkseen pannut kansan yrittämään kaikkensa hintaa laskematta ja uhreja säikkymättä. Kansanvaltaa ei sodan uhatessa ole haikailtu, talonpojat ovat ruokkineet sotaväen ja työläiset takoneet aseita. Sota Venäjällä - Venäjä sodassa on ensimmäinen kattava, kaikki venäläisten sodat sisältävä teos aiheesta. Taistelut, sotavalmistelut ja sotien seuraukset on kirjassa kerrottu yleistajuisesti ja asiallisesti. Millään muulla kielellä ei ole ilmestynyt vastaavanlaista esitystä. Kirjaa täydentää runsas kartta-aineisto, kattava kirjallisuusluettelo ja hakemisto.

https://www.adlibris.com/fi/kirja/sota-venajalla---venaja-sodassa-9789517469784

Löysin äskettäin Suomalaisen alelaarista pokkariversion. Täytyy sanoa että vaikuttaa olevan mainio yleisesitys venäläiseen sodankäyntimentaliteettiin. Tuhannen vuoden ajalta tässä käsitellään Venäjän sotahistorian pääpiirteet. Laajentumishaluisia slaavejahan nämä ovat olleet. Vaikka kirja on noin 10 vuotta vanha ja tästä puuttuu Putinin viimeisimmät sikailut (Ukraina, Syyria jne.), on tämä suositeltavaa luettavaa.
 
Oliko kirja paljaana vai sille tehdyssä laatikossa. Onko kirja numeroitu?.
Ihan normi lainakirja, kalvo vedetty pintaan ja kirjaston tunnisteet. Ei mitään pakkausta.
On numeroitu.

Ikävästi hyppii "info-osien" ja normi tekstin kanssa. Toistoa runsaasti.
Hyvin asiallista ja neutraalia kirjoitusta.
 
Sauli Niinistö: Viiden vuoden yksinäisyys (2005).

Kirja keskittyy vuosiin, jolloin Sauli Niinistö toimi ministerinä ja Kokoomuksen puheenjohtajana. Kirja alkaa vuodesta 1995, jolloin muodostettiin Lipposen 1. hallitus. Se päättyy puolueen puheenjohtajuudesta luopumiseen vuonna 2001.

Se on mielenkiintoinen luettava. Niinistö osaa kertoa myös hauskasti ja terävästi, miten päätökset Suomen hallituksessa ja EU:ssa syntyvät. Saamme lukea henkilökuvia tunnetuista suomalaisista ja eurooppalaisista vaikuttajista Claes Anderssonista Helmut Kohliin, Ahtisaarta unohtamatta. Iiro Viinanen oli hänellä erityisen tärkeä henkilö ja hänen tukensa.

Kirjansa hän kirjoitti ollessaan Euroopan investointipankin johtajana. Perheeseen kuului kaksi poikaa, joiden kanssa hänen oli selvittävä yksinään leskenä. Hänen ensimmäisen vaimonsa nimi oli nimeltään Marja-Leena.
 
Back
Top