tulikomento
Supreme Leader
Lueskelin eilen illalla loppuun nämä kylmän sodan veteraanin lentäjämuistelmat.
David Herriot liittyi kuninkaallisiin ilmavoimiin 1969. Hänestä leivottiin navigaattori Blackburn Buccaneer -rynnäkkökoneeseen. Herriot palveli 70-luvun alussa Länsi-Saksassa. Tehtävänä oli sotatilanteessa iskeä Varsovan liiton joukkoja joko tavanomaisin asein taikka ydinasein. Kirjoittaja kertoo millaista oli lentää matalalla ja kovaa tutkakatveessa Buccaneerilla. Myöhemmin tämä palveli Britanniaan sijoitetussa Buccaneer-laivueessa, jonka tehtävä oli iskeä neuvostolaivaston aluksia vastaan. Lisäksi myös tällä laivueella oli sodan ajan ydiniskutehtävä. Maalit olivat Itämeren alueella (DDR ja Puola). Tähän liittyen Herriot kertoo miten koneet olisi ilmatankattu Pohjanmeren yllä. Tämän jälkeen olisi suunnattu maaleja kohti. Ja jos olisivat selvinneet vihollisen ilmapuolustuksesta ja oman ydinaseen räjähdyksestä, olisi suunnattu Ruotsin ilmatilaan, jossa oli tarkoitus polttoaineen loputtua hypätä heittoistuimella.
Herriot kirjoittaa mielenkiintoisesti Buccaneerilla lentämisestä sekä konetyypillä käytetyistä taktiikoista. Lisäksi kirjan ansioksi on katsottava tuon ajan RAF:n kulttuurin kuvaaminen. Tuolloin ei ollut tietoakaan nykyajan poliittisesta korrektiudesta. Upseerikerhot olivat nuorten lentoupseereiden sosiaalisen elämän keskuksia. Ja on selvää, että kuningas alkoholia käytettiin erittäin vapaasti. Kaikkiaan todella hyvä kirja kylmän sodan ajan kuninkaallisista ilmavoimista.
Tässäpä vielä miehen haastattelu.
David Herriot liittyi kuninkaallisiin ilmavoimiin 1969. Hänestä leivottiin navigaattori Blackburn Buccaneer -rynnäkkökoneeseen. Herriot palveli 70-luvun alussa Länsi-Saksassa. Tehtävänä oli sotatilanteessa iskeä Varsovan liiton joukkoja joko tavanomaisin asein taikka ydinasein. Kirjoittaja kertoo millaista oli lentää matalalla ja kovaa tutkakatveessa Buccaneerilla. Myöhemmin tämä palveli Britanniaan sijoitetussa Buccaneer-laivueessa, jonka tehtävä oli iskeä neuvostolaivaston aluksia vastaan. Lisäksi myös tällä laivueella oli sodan ajan ydiniskutehtävä. Maalit olivat Itämeren alueella (DDR ja Puola). Tähän liittyen Herriot kertoo miten koneet olisi ilmatankattu Pohjanmeren yllä. Tämän jälkeen olisi suunnattu maaleja kohti. Ja jos olisivat selvinneet vihollisen ilmapuolustuksesta ja oman ydinaseen räjähdyksestä, olisi suunnattu Ruotsin ilmatilaan, jossa oli tarkoitus polttoaineen loputtua hypätä heittoistuimella.
Herriot kirjoittaa mielenkiintoisesti Buccaneerilla lentämisestä sekä konetyypillä käytetyistä taktiikoista. Lisäksi kirjan ansioksi on katsottava tuon ajan RAF:n kulttuurin kuvaaminen. Tuolloin ei ollut tietoakaan nykyajan poliittisesta korrektiudesta. Upseerikerhot olivat nuorten lentoupseereiden sosiaalisen elämän keskuksia. Ja on selvää, että kuningas alkoholia käytettiin erittäin vapaasti. Kaikkiaan todella hyvä kirja kylmän sodan ajan kuninkaallisista ilmavoimista.
Tässäpä vielä miehen haastattelu.