https://www.facebook.com/suomensotilas/photos/a.390803295685/10156009288240686/?type=3
Hiljattain vaikeaan syöpään menehtyneen everstiluutnantti Timo Lieneen kiehtovan sotilastiedustelun maailmasta kertovan omaelämäkerrallisen kirjan ensimmäinen painos myytiin ennätysajassa loppuun.
Nyt kirjasta on otettu uusi painos.
Kirjan hinta on 29 € plus postituskulut. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta:
asiakaspalvelu@jaicom.com tai puhelimitse (03) 4246 5334
Lue kirjasta muualta:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005882890.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/8741633c-42e1-4773-b0a5-e7e7da5e8e58_u0.shtml
Tiedustelu-upseeri ei saanut kertoa työstään edes omalle äidilleen - paljastaa kirjassaan yksityiskohtia operaatioista Afganistanissa
YK-operaatio Afganistanissa ei tule päättymään hyvin, tiedustelu-upseeri, everstiluutnantti Timo Lieneen havainnoi kirjassaan Irtoviiksimies – Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä.
Timo Liene oli hyvin pitkä ja varsin suorasanainen sekä omapäinen upseeri, joka omaksikin ihmetyksekseen värvättiin Puolustusvoimien Tiedustelulaitokseen.
Yksi syy on ollut hänen hyvä venäjän kielen taitonsa.
Jo hänen saapumisensa ensi kerran Viestikoelaitoksen erääseen toimipisteeseen esittäytymään, on jäänyt elämään eräänlaisena legendana.
Liene oli määrätty tulemaan paikalle siviiliasussa, mutta hän huristelikin alueen portille kolmipyöräisellä kääpiöavoautollaan suuret aurinkolasit ja iso nahkakypärä päässään, yllään polviin ulottuva musta nahkatakki ja käsissä kyynärtaipeisiin ulottuvat mustat, vanhat nahkahansikkaat.
Ei suoranainen ihme, että portin avautuminen kesti pienen ikuisuuden.
Myöhemmin Liene kuuli, että sisällä oli ehditty jo harkita vahvasti aseistetun partion lähettämistä häntä vastaan, ennen kuin eräs tuttu tunnisti miehen valvontakamerasta.
”Luovu kaikesta!”
Kun Liene kävi Tikkakoskella Viestikoelaitoksen esikunnan luolastossa tutustumassa uuteen korkeimpaan esimieheensä, jo ensimmäiset kysymykset olivat yllätyksellisiä.
Päällikkö halusi tietää, millaisia kirjallisia töitä hänellä oli yhä kesken ja oliko Lieneellä luottamustoimia.
Tuli toive: Luovu kaikesta, älä enää julkaise mitään, älä esiinny julkisuudessa ja luovu kaikista luottamustehtävistäsi.
Seuraavaksi päällikkö tarkasteli Lieneen harmaata univormua: ”Vaihdat sen meri- tai ilmavoimien univormuun, et ylipäätään käytä enää univormua, ellei ole aivan välttämätön pakko.”
Ymmärrettävästi Liene sai ohjeen, että työstä ei saanut kertoa kenellekään mitään, ei edes omalle äidilleen.
Esimakua hän oli saanut jo usean viikon työhön perehdytysjaksolla. Kaikki asiat kerrottiin suullisesti, mitään papereita ei tullut.
Lieneestä ei upseeriuran ajalta löydy kuin yksi tai korkeintaan kaksi valokuvaa – ja nekin pitää osata etsiä.
Venäjän matkat kiellettiin. Lieneellä olikin jo kokemusta upseerina pietarilaisessa hotellissa. Huone oli aina sama, ensimmäisellä matkalla ovesta pyrki sisään upea nainen, seuraavalla matkalla upeavartaloinen mies ja muitakin kummallisuuksia sattui liikaa.
”Koko homma tuntui aluksi sammakonkudulta, mutta vähitellen asiat alkoivat selkiintyä”, kirjoittaa Liene.
Ei toisaalta ihme, että eräskin korkea tiedustelu-upseeri kiittää kirjaa:” Eihän se kerro työmme luonteesta mitään.”
Afganistanissa
Liene oli usealla komennuksella Afganistanissa ja työskenteli samoissa tiloissa amerikkalaisten kanssa.
Hän oli perehtynyt hyvin islamilaisuuteen ja tiedustelutyössä saadut kokemukset sekä kansan parissa tehdyt partiomatkat muovasivat hänen käsitystään YK-operaatioista Afganistanissa.
Sieltä on pakko perääntyä, mitä nopeammin sen parempi. Ikivanha heimorakenne, joka yhä vallitsee, takaa sen, ettei afgaaneja mikään voisi kiinnostaa vähempää kuin lasten pakkoavioliitot, verikosto ja huumeiden viljely. Niin oli aina ollut ja afgaanit elävät vain tätä päivää, tiivistää Liene.
Myös maan korruptiossa rypevät poliisivoimat ja armeija sekä toisaalta talebanien harrastama, kansan tukema soluttautumistaktiikka takaavat, ettei muutoksia tapahdu.
Toisin sanoen: kansa ei muutu, eivätkä YK- joukot pysty saamaan mitään pysyvää aikaan.
Liene kiinnitti huomiota myös esimerkiksi amerikkalaisten erikoisjoukkoihin: Ne operoivat pääasiallisesti öisin, yllätyksenä, ovat kohdealueella lyhyen hetken ylivoimaisen tulituen turvin. Joukkojen eräänlainen motto on, että jos syntyy tulitaistelu, tehtävä on (useimmiten) epäonnistunut.
Vähemmän kiitosta saavat maavoimien partiot jotka ovat joka päivä liikkeellä ja koko ajan alttiina tienvarsipommeille ja muille yllätyksille ja kokevat tappioita.
Koti ja sairaus
Afganistanista palattuaan Liene yleni puolustusvoimain tiedustelulaitoksen apulaisosastopäälliköksi.
Hän oli vielä antoisalla komennuksella Brysselissä 2010-luvun alkupuolella. Työn luonnetta Brysselissäkin kuvannee tavallaan se, ettei Liene kirjassaan kerro siitäkään mitään.
Muuten hän viihtyi Belgiassa hyvin.
Tiedustelu-upseerina olevalle naimattomalle miehelle selvisi konkreettisestikin, että EU:ssa työskenteli tuhansia 30–40-vuotiaita naimattomia uraohjusnaisia, joiden biologinen kello tikitti…
Kotimaassa työskentelyään hän arvosti ja viihtyi työssään hyvin.
Keväällä 2016 Lieneen todettiin sairastavan parantumatonta syöpää. Taistelijana hän ei lannistunut, vaan aloitti erittäin rankat hoitojaksot.
Lieneen kirja on sikälikin poikkeuksellinen, että sen on kirjoittanut kuolemansairas mies. Lukiessa sekin on hyvä pitää mielessä.
Isänmaan palvelija, everstiluutnantti Timo Liene menehtyi syöpään viime huhtikuussa vasta 47- vuotiaana.
) ja teos tarjoaakin erittäin kriittisen silminnäkijäkuvauksen Venäjästä loppuvuonna 1917. Sitten bolševikit karkottavat läntiset diplomaatit, joiden ainoa paluutie kulkee Suomen kautta. Suomessakin on valitettavasti asiat sekaisin ja diplomaattijuna päätyy ensin punaiseen Helsinkiin, josta päästään pienillä vippaskonsteilla Tampereelle. Sinne matka tosin pysähtyy ja käydään mielenkiintoisia neuvotteluita ympärillä riehuvan sisällissodan osapuolten välillä, kun länsimaalaiset yrittävät päästä rintamalinjojen läpi Tornioon ja sieltä Ruotsiin. Homma kusee totaalisesti, ja sittenpä herrasväki saakin aitiopaikalta seurata Tampereen taisteluita alusta loppuun saakka.
'