Pakottaako EU-direktiivi luopumaan sotamuistoesineistä – uhattuina muun muassa legendaarisen Suomi-konepistoolin lippaat
Reserviläiset, urheiluampujat ja metsästäjät vaativat sisäministeriön asedirektiiviä koskevaa lakiluonnosta kokonaisuudessaan uudelleen jatkovalmisteltavaksi.
Ampuma-aseet
10.6.2018 klo 07:00
Vähintään tuhansia Suomi-konepistoolin ja muiden konetuliaseiden lippaita on Suomessa myyty koriste-esineiksi.Nella Nuora / Yle
Jarmo Koponen
Vielä vuosi sitten aseharrastajat iloitsivat siitä, ettei direktiivillä kokonaan kielletty itselataavien aseiden yksityisomistusta. Samalla tunnettiin jopa kansallista ylpeyttä, kun asetukseen saatiin kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeä reserviläispoikkeus.
Nyt Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa säädetyn direktiivin kansallinen täytäntöönpano tökkii kuin liian täyteen ladattu tussari.
Vaikka täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän oli toimeksiannon mukaan tarkoitus tehdä lainsäädäntöön vain direktiivin vaatimat muutokset, on luonnokseen kirjoitettu vaatimukset ylittäviä kiristyksiä. Tämä käy ilmi useista sisäministeriöön saapuneista lausunnoista.
Myöskään menettelytavat luonnoksen valmistelussa eivät saa kiitosta.
Oikeuskansleri: Lausuntokierros ei pelkkä muodollisuus
Ehkä vakavin kritiikki on ylimpiin lainvalvojiin kuuluvan oikeuskanslerin jyrähdys, jonka mukaan luonnoksen ” Perusteluista on pääteltävissä, että ministeriö pitää lausuntokierrosta lähinnä jonkinlaisena muodollisuutena, jolla ei tule olemaan todellista merkitystä lainvalmisteluprosessissa.”
Arvostelu kohdistuu siihen että työryhmä totesi antavansa lausunnonantajille lyhennetyn neljän viikon lausuntoajan.
"Lausuntoja ei käsittääkseni tulisi pyytää vain muodon vuoksi, vaan sen vuoksi, että niistä mahdollisesti saataisiin uusia näkökulmia käsiteltävänä olevaan aiheeseen. ", oikeuskansleri kirjoittaa. Asiaan perehtymiseen ja lausunnon antamiseen on siis varattava aikaa.
Oikeuskanslerin moittimaa lyhyttä lausuntoaikaa sisäministeriössä puolustellaan muun muassa lakiluonnokseen liittyneillä useilla kuulemistilaisuuksilla.
Lyhennetty aika ei kuitenkaan vähentänyt lausuntojen määrää, vaan ehkä päinvastoin. Sekä usean tahon koottuja kannanottoja että järjestöjen ja yksityishenkilöidenkin erillisiä kannanottoja on kirjattu pitkälti yli viisikymmentä.
"Työryhmä on ylittänyt valtuutensa"
Muun muassa asealan ja useiden järjestöjen yhteisessä lausunnossa todetaan, että ”virkamiestyöryhmä on ylittänyt mandaattinsa ja tehnyt tulkintoja, jotka ovat tuottaneet huomattavan määrän lisäyksiä ja muutoksia joita asedirektiivi ei vaadi ja jotka huomattavasti lisäävät byrokratiaa”.
Myös paljon puhuttu reserviläispoikkeus on yhteislausunnon mukaan tehty niin vaikeaksi, että tulevaisuudessa tuskin kukaan tulee saamaan lupaa minkäänlaiselle aseelle sen nojalla. Lisäksi todetaan, että esimerkiksi ammunnan, metsästyksen harrastajien ja elinkeinonharjoittajien oikeusturva on unohdettu kokonaan.
Yhteislausuntoon on kirjoitettu myös, että "Olemme sitä mieltä, että lausunnolle tulleessa luonnoksessa on niin paljon korjattavaa, että ehdotus tulee kokonaisuudessaan tarkastella uudelleen jatkovalmistelevalla työryhmällä. Ehdotamme, että sisäministeriö nimeää jatkovalmistelevan työryhmän, joka sisältää myös alan järjestöjen edustajia. "
Ongelmalliset lippaat
Runsaasti lausuntoja on kirvoittanut etenkin niin sanottujen isojen latauslaitteiden eli pitkien lippaiden direktiivin mukainen kohtelu.
Tähän saakka lippaiden ostamiseen tai hallussapitoon ei ole tarvinnut minkäänlaista lupaa.
Lausunnoissa lippaiden vastikkeettoman pois keräämisen katsotaan rikkovan omaisuuden suojaa.
Edelleen oikeusturvaa vaarantavana pidetään sitä, jos muutokset johtavat siihen, että minkä tahansa ison lippaan löytyminen aseenomistajan hallusta voisi johtaa kaikkien aselupien perumiseen. Lippaisiin liittyviä kysymyksiä pohditaan parhaillaan sisäministeriössä.
Mikäli isoista lippaista tehdään luvanvaraisia, edessä on valtava ja vaikeasti toteutettava operaatio. Pelkästään Puolustusvoimat on myynyt satojatuhansia erilaisia konetuliaseiden lippaita muun muassa koriste-esineiksi.
Lainauksen ilmoittamisen aikaraja pitemmäksi
Niin ikään uutena kiristyksenä luonnokseen kirjoitetun aseen lainaamisen ilmoittamisvelvollisuuden alarajaa on muutaman lausunnon mukaan pidennettävä ehdotetusta kymmenestä päivästä vähintään puoleen vuoteen. Ase kun saatetaan lainata esimerkiksi jahtikauden ajaksi.
15 vuotta täyttäneiden, mutta alaikäisten luvanhaltijoiden, tulisi voida säilyttää asetta luonnoksessa ehdotettua itsenäisemmin. Muutoin esimerkiksi ampumaurheilun valmennettavien ja eräalan oppilaitoksissa opiskelevien arki vaikeutuu, lausunnoissa katsotaan.
Lausunnoissa vaaditaan myös, että ehdotetusta patruunoiden latausoikeuden rajoittamisesta luovutaan niin, että panoksia saisi tehdä myös lainattuihin aseisiin. Näin koska omatoimisessa lataamisessa ei ole kyse pelkästään säästöistä, vaan tehdastekoisia tarkemmin juuri kyseiseen aseeseen sopivien patruunoiden saamisesta.
Myös keräilyaseille kategorisesti määrättävä ampumakielto halutaan torjua.
Oma lukunsa lausunnoissa ovat myös erilaiset yhdenvertaisuutta koskevat kannanotot: muun muassa koska suurin osa reserviläisistä on miehiä, saattaa reserviläispoikkeus olla aselupaa hakevien naisten kannalta syrjivä.
Ammattisotilaan aselupa vaatisi reserviläisen puollon?
Suoranaisia kummallisuuksia luonnoksessa näkevät muun muassa Puolustusvoimien kantahenkilökunnan etujärjestöt.
Aliupseeri-, päällystö- ja upseeriliiton yhteisen lausunnon mukaan esityksessä kuvattu lupaprosessi on epälooginen ja vaatii muutoksen ammattisotilaiden osalta. Sen mukaan Puolustusvoimien virkamiehen olisi aselupa saadakseen osallistuttava itse kouluttamansa ja valvomansa reserviläisen johtamalle kurssille saadakseen tältä kirjallisen puollon aselupansa liitteeksi.
Toisaalta moitteita tulee myös suunnalta, jossa aseisiin ylipäänsä suhtaudutaan kriittisesti.
Rauhanjärjestö Sadankomitea katsoo, että pakettiin kuuluva luonnos vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta on niin puutteellisesti valmisteltu, ettei sitä tässä muodossa pidä antaa eduskunnalle. Komitea vaatii myös luonnoskokonaisuuden muutamiin muihin kohtiin tiukentavia muutoksia.
Lisärahaa ei luvassa, voimaantulo viivästynee
Valtiovarainministeriö korostaa lausunnossaan, että toimenpiteiden edellyttämä valtion rahoitus toteutetaan valtiontalouden kehysten (sisäministeriön ja puolustusvoimien) puitteissa tarvittaessa kohdentamalla määrärahoja uudelleen.
Puolustusministeriö on puolestaan jo ehtinyt laskemaan, että Puolustusvoimien lausunnon hinta reserviläisen aselupaa varten olisi 35 euroa kappaleelta.
Hallituksen oli määrä antaa asedirektiivin täytäntöönpanoa koskevat lakiluonnokset eduskunnalle vielä kevätistuntokauden aikana.
Nyt sisäministeriössä arvioidaan, että hallituksen esityksen antaminen lykkäytyy elokuulle.
Tuliasedirektiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö oli määrä saada käyttöön syyskuun puolivälissä. Nyt jopa Poliisihallitus – vaikka sillä on ollut edustus luonnosta valmistelleessa työryhmässä – katsoo lausunnossaan, että lain voimaantuloaika voisi olla aikaisintaan marraskuun alussa.
https://yle.fi/uutiset/3-10241663
