Koulutus 100+

Prof. Puttosen Vieraskynä-kirjoitus (HS 19.1.2018) on kirvoittanut nyt 382 kirpeää kommenttia.

On kysytty, miten Suomella on varaa pitää joka neljäs tohtori välillä työttömänä tai lomautettuna, kun yhteiskunta on tehnyt heidän koulutukseensa suuria investointeja ja maailma janoaa uutta tietoa ja tutkimusta. Tällainen kysymys heijastaa suljettuun talouteen kuuluvaa ajattelua – sitä maailmaa, jossa Suomi oli vielä 1980-luvulla. Nykymaailmassa yhteiskunnan tehtävänä ei ole tarjota koulutusta vastaavaa työtä. Itse asiassa ”koulutusta vastaavaa työtä” ei enää ole edes olemassa. On vain työtä.

Runsaat sata vuotta sitten Suomesta muutti työn perässä Yhdysvaltoihin 20 000 kansalaista vuodessa. 1960-luvun lopulla maastamme muutti parhaimmillaan 40 000 ihmistä työn vuoksi Ruotsiin. Nykyään emme halua muuttaa työn takia edes maan sisällä.

Hyvinvointivaltio on rahoitusongelmissa. Jos talouskasvu ei pysyvästi kiihdy, hyvinvointivaltion karsiminen on ainoa keino julkisen velan kasvun estämiseksi.

Meillä ei enää ole varaa ajatella, että yhteiskunnan varoja voitaisiin käyttää hyväosaisten kansalaisten elintapojen ylläpitämiseen. On aika unohtaa koulutusta vastaavan työn käsite.

Työnantajat valitsevat sellaiset työntekijät, joita tarvitsevat. Yksilön vastuulla on kykyjensä mukaan hoitaa omat asiansa ja mennä sellaisiin töihin, joita on tarjolla. Jos se edellyttää toiselle paikkakunnalle muuttamista, sitten pitää muuttaa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005529779.html?share=f53d0e8bf9d55ea301aa2511ee1dbf2b
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Osasto 31 kirjoitti:
Taisi olla viime vuonna kun PISA-testeistä puhuttiin, niin tutkija sanoi että Suomen peruskoulu ei ole yksiselitteisesti tarkoitettu mihinkään kansainväliseen vertailuun. Muut maat suuntaavat koulutuksensa kansainvälisten testien mukaisesti. P-testi on taas varsin kiinnostava lähde. Kai he tietävät että monia ei ihan oikeasti kiinnosta mitä siitä testistä tulee?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo tuli minullekin mieleen. Armeijan P-testi ei ehkä kaikkia motivoi. Tai jopa päinvastoin: yritetään tahallaan saada huono tulos, ettei tule komennusta AuKiin tms.
 
Suomeen pitää saada yksityisiä kouluja pikaisesti, en halua omia lapsiani peruskouluun useistakin eri syistä.
 
Talvela kirjoitti:
Suomeen pitää saada yksityisiä kouluja pikaisesti, en halua omia lapsiani peruskouluun useistakin eri syistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksityisiä kouluja kyllä on, mutta ne ovat yleensä erikoistuneita (esim. kielellisesti) ja ovat silti opetussuunnitelman alaisia, sekä luvanvaraisia.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Suomessa on progressiivinen tuloverotus ja pienet palkkaerot. Näin on kansa edustajiensa välityksellä halunnut. Maksuttomasta koulutuksesta pääsee ”palkattomaan” työhön.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Jos ja kun kerran näin on niin mitä järkeä on opiskella? Tyhjän saa pyytämättäkin. No jos sitä olisi opiskellut ehkä sen vastauksen tietäisi.

Siinä ehkä on Puttosen ongelma. Aiemmin opiskelu tarjosi aika varman reitin sosiaaliseen nousuun, usein korkeampaan elintasoon ja mielekkäämpin duuneihin, nyttemmin tarjoaa ehkä mielekkäämmät duunit muttei korkeampaa elintasoa, Puttosen visiossa opiskelu on yksilön kannalta lähes hukkainvestointi, odotettavissa on samat paskat duunit samalla paskalla palkalla....
 
Viimeksi muokattu:
Oho kirjoitti:
Niin. Jos ja kun kerran näin on niin mitä järkeä on opiskella? Tyhjän saa pyytämättäkin. No jos sitä olisi opiskellut ehkä sen vastauksen tietäisi.

Siinä ehkä on Puttosen ongelma. Aiemmin opiskelu tarjosi aika varman reitin sosiaaliseen nousuun, usein korkeampaan elintasoon ja mielekkäämpin duuneihin, nyttemmin tarjoaa ehkä mielekkäämmät duunit muttei korkeampaa elintasoa, Puttosen visiossa opiskelu on yksilön kannalta lähes hukkainvestointi, odotettavissa on samat paskat duunit samalla paskalla palkalla....
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä. Toisaalta puttoslainen ajattelu ei ota huomioon, että koulutus on aina menoerä valtiolle. Jos emme tarvitse Suomessa kuin x määrä biokemistejä, kannattaako näitä kouluttaa x^2 määrää? Vai olisiko resurssit fiksumpaa käyttää johonkin muuhun? Toisaalta, jos meillä on esimerkiksi liian vähän lääkäreitä joka johtaa heidän korkeaan palkkatasoonsa, kannattaisiko heitä kouluttaa lisää?

Ei koulutuksessa voi toki ihan suunnitelmatalouden mukaan elää, mutta kyllä karkeita linjauksia tulisi olla uskallus tehdä menneisyyden, tulevaisuuskenaarioiden ja tilastojen perusteella. Nykyäänkin on vaikkapa absurdia että opettajakoulutusta lisätään ikäluokkien ollessa pienentymässä....
 
https://www.hs.fi/paivanlehti/26012018/art-2000005539022.html

Koululaisten kunto heikkenee yhä – jo viisi punnerrusta tekee tuhansille tiukkaa, ja ylipainoisten määrä kääntyi nousuun, kertoo tuore jättiaineisto
Kouluissa tehtyjen Move-mittausten tuoreet tulokset kertovat, että viidesluokkalaisten lasten kestävyyskunto on heikentymään päin ja entistä useammalla oppilaalla on fyysiseen toimintakykyyn liittyviä ongelmia.
 
Oho kirjoitti:
Niin. Jos ja kun kerran näin on niin mitä järkeä on opiskella? Tyhjän saa pyytämättäkin. No jos sitä olisi opiskellut ehkä sen vastauksen tietäisi.

Siinä ehkä on Puttosen ongelma. Aiemmin opiskelu tarjosi aika varman reitin sosiaaliseen nousuun, usein korkeampaan elintasoon ja mielekkäämpin duuneihin, nyttemmin tarjoaa ehkä mielekkäämmät duunit muttei korkeampaa elintasoa, Puttosen visiossa opiskelu on yksilön kannalta lähes hukkainvestointi, odotettavissa on samat paskat duunit samalla paskalla palkalla....
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Noin oli ennen, nyt on toisin.

Mitä kauemmas ajassa mennään taaksepäin, sitä pienempi prosentti ikäluokasta suoritti ylioppilas- tai yliopistotutkinnon. Ura urkeni koulutuksella.

Nykyisin koulupudokkaat pääsevät pinnalle: Michael Dell (Dell), Steve Jobs (Apple), Julian Assange (Wikileaks), Bill Gates (Microsoft), Mark Zuckerberg (Facebook), Larry Ellison (Oracle), Jan Koum (WhatsApp), Travis Kalanick (Uber)... Nokian hallituksen puheejohtaja Risto Siilasmaakin taisi tahkota DI-tutkintoaan 24 vuotta.
 
Talvela kirjoitti:
Suomeen pitää saada yksityisiä kouluja pikaisesti, en halua omia lapsiani peruskouluun useistakin eri syistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksityiskouluista ja yliopistoista Suomessa.

Vuonna 2007 Suomessa oli 75 yksityistä yleissivistävää koulua. Näistä 47 oli Yksityiskoulujen liiton jäseniä. Sen jäsenkoulussa oppilaista oli erityispedagogisten koulujen lisäksi aikuislukioissa 13 %, 8 % kielikouluissa, 8 % erityispedagogisissa kouluissa (Steinerkoulut ja Freinet-koulut) ja 5 % kristillisissä kouluissa.[1] Yleisradion mukaan noin parikymmentä yksityiskouluista oli vuonna 2011 kristillisiä.[2]

Yksityiskouluja alettiin perustaa Suomeen 1800-luvun puolivälissä, ja niiden määrä oli suurimmillaan 346 koulua vuosina 1965–1966, minkä jälkeen niiden lukumäärä alkoi laskea 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla kunnallistamisten, valtiollistamisten ja lakkauttamisten vuoksi.[3]

Suomen lukioista yli 80 prosenttia on ollut alun perin yksityisen kannatusyhdistyksen tai osakeyhtiön perustamia ja ylläpitämiä.[1] Yksityiset peruskoulut tarvitsevat valtioneuvoston ja muut oppilaitokset opetusministeriön luvan toimiakseen. Suurin osa yksityisistä kouluista noudattaa kansallista opetussuunnitelmaa. Tästä ovat poikkeuksena kansainväliset ja vieraskieliset koulut (kuten International Baccalaureate -koulut).

Lukukausimaksuja ei suomalaisissa yksityiskouluissa saa periä (poikkeuksena jotkut vieraskieliset koulut), vaan koulujen toiminta rahoitetaan valtiolta ja kunnilta saatavilla oppilaskohtaisilla avustuksilla. Yksityisen koulun ylläpitäjän tulee olla yleishyödyllinen yhteisö, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityiskoulu

https://yle.fi/uutiset/3-6767744
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Nykyisin koulupudokkaat pääsevät pinnalle: Michael Dell (Dell), Steve Jobs (Apple), Julian Assange (Wikileaks), Bill Gates (Microsoft), Mark Zuckerberg (Facebook), Larry Ellison (Oracle), Jan Koum (WhatsApp), Travis Kalanick (Uber)... Nokian hallituksen puheejohtaja Risto Siilasmaakin taisi tahkota DI-tutkintoaan 24 vuotta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin siis mita jarkea on opiskella?
 
Hyvin menee... kauankohan joudutaan odottamaan korjausliikettä?

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801272200593692_u0.shtml

Opettajakyselystä lohduttomia vastauksia: ”Luokan lähes 30 oppilaasta kolmasosa tarvitsee paljon tukea - työrauhaa ei ole”
Lauantai 27.1.2018 klo 21.43


Iltalehden kyselyyn vastanneet opettajat kertovat, ettei tavallisten ja erityistä tukea vaativien oppilaiden opettaminen samassa luokassa toimi, koska opettajia ja avustajia ei ole riittävästi.

Moni opettaja kertoo, että erityisoppilaille ei ole saatavilla tarpeeksi tukea. (JANNE RUOTSALAINEN)

Tiistaina 5. joulukuuta luokanopettaja kirjoitti Turun Sanomien mielipidepalstalla olevansa huolissaan tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamisesta normaaleille luokille. Opettajan mukaan koulupäivät ovat jatkuvaa selviytymistä, koska työrauhaa ei ole.
Opettajan mukaan luokassa oleville erityisoppilaille ei ole tarpeeksi tukea saatavilla. Hän toteaa tekevänsä erityisopettajan töitä luokanopettajan palkalla ja koulutuksella.
- Päivittäin mietin, että tässä poljetaan ihan kaikkien oikeuksia. Erityisoppilaiden ja etenkin niiden kaikkien muiden! hän kirjoittaa.
Iltalehti pyysi opettajia kertomaan kokemuksistaan liittyen erityisoppilaiden opettamiseen tavallisessa luokassa. Kyselyyn tuli nelisenkymmentä vastausta. Alle on koottu niistä muutamia.

Huono omatunto vaivaa opettajia
Minun luokkani oppilasmäärä on lähellä kolmeakymmentä. Luokasta kolmasosa tarvitsee paljon tukea (maahanmuuttajia, Asperger-lapsia, adhd, jne). Avuksi saan kouluttamattoman ohjaajan, koulupaikkaa vaille jääneen nuoren.
Jokaisena päivänä pulssi on korkealla. Työrauhaa luokassa ei ole kuin muutamia minuutteja päivässä, sillä kaikki eivät vain pysty olemaan paikallaan tai hiljaa. Minua säälittää ne tukea tarvitsevat lapset, joille en mitenkään pysty antamaan tarpeeksi aikaa ja tukea. Minua säälittää ne lapset, jotka päivittäin tai oikeastaan joka tunti kärsivät siitä, että työrauhaa ei ole.
Puolet ajasta menee sen hakemiseen, tappeluiden selvittämiseen, jne. Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on täysin mahdotonta. Oppilaiden arvioiminen sen mukaisesti suorastaan itkettää.
Joka päivä aloitan koulupäivän hymyillen yrittäen luoda positiivisuutta lapsiin, ja toiveikkaana josko tänään onnistuisi. Nämä päivät mahtuvat yhden käden sormiin tälle syksylle.
En voi käsittää sitä, että ei ole olemassa rajaa, minkä verran erityisen/tehostetun tuen lapsia saa yhdessä luokassa olla ja varsinkin isossa luokassa. Toisella opettajalla voi olla 10 oppilasta vähemmän ja lisäksi oppilaat sellaisia, että tehostetun/erityisen tuen tarvitsijoita ei ole.
Silti palkka on sama, vaikka työmäärän ero on valtaisa.
Teen sen minkä pystyn, mutta se ei vaan riitä, jos oppilaiden parasta ajattelen.
Erika-ope

Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen, joka pitää sisällään sen, että vammaan (laaja käsite ja kattaa erityisen tuen tarpeessa olevat) katsomatta lapsella on oikeus opiskella muiden mukana, ei eristettynä erityisyksikköön tai erityisluokkaan.
Integroidulle lapselle on varmistettava tarvittava tuki. Pienluokat eivät ole yhdenvertaisuuslain mukaisia. Inklusiivisuus on lähtökohtana opetukselle, mutta mikäli se ei toteudu, niin silloin integrointina.
Olen ottanut luokalleni erityisoppilaita aina. Ovat haasteellisia, mutta myös ammatillisesti parasta mahdollista.
Jos sopeutamme lapsia yhteiskuntaan, niin sitä ei todellakaan voi tehdä erotettuna muista oppilaista. Lapsi on tärkein asia opetuksessani, ei opettajien edunvalvonta.
Minä vaan

Uudistus ei onnistunut
Olen nyt ollut eläkkeellä laaja-alaisen erityisopettajan työstä noin kaksi vuotta lähes 40 opevuoden jälkeen.
Viimeisimmän uudistuksen jälkeen (=kolmiportainen tuki) alkoi varsinainen paperienpyöritys ja palavereiden hullunmylly. Aluksi teimme (luokanopettaja ja erityisopettaja) papereiden täyttöä, kokoustamista, neuvotteluja ym. vapaa-ajallamme, mutta sitten osaksi jo työajalla.
Koko ajan lakkautettiin erityisluokkia, jopa erityiskouluja, ja normiluokkiin alettiin pakata yhä vaikeampia erityisoppilaita.
Arjesta alkoi tulla selviytymistarinaa. Huomattavia eroja on eri kaupunkien välillä.
Hyvin ansaitulla eläkkeellä

Niin totta ja täysin samaa kouluarkea eletään ympäri Suomea. Inkluusion nimissä säilötään oppilaita ilman riittävää resurssointia ja opet yrittävät parhaansa. Kenenkään etu ei toteudu - paitsi korulauseissa.
Eipä paljon lämmitä, kun loppulaskut joskus lankeaa sekä yhteiskunnalle että syrjäytyneille maksettavaksi.
Erityisopena 30 vuotta

Turussa on ollut muuhun maahan verrattain pitkään erityisluokkia ja erityiskouluja. Muualla maassa täysimääräisenä toteutettavan lähikouluperiaatteen äärellä on oltu jo pidempään. Omassa työskentelykunnassani tavoitteeksi on julistettu luopua kokonaan pienryhmäopetuksesta ja siihen on suurelta osin päästykin.
Monen lapsen kohdalla integraatio normiluokkaan on etu. Ongelma on se, ettei lapselle ole tarjolla muuta tukea kuin se paljon puhuttu pätevä suomalainen luokanopettaja, jonka annetaan ymmärtää olevan väärällä alalla, jos olo alkaa olla riittämätön toteuttamaan suuren oppilasryhmän erityisopetuksen tarpeita isossa luokassaan.
Ope

Ongelmia muuallakin
Ammattiopistossa tuo on arkipäivää, tosin vielä vääristyneempi. Erityisopetusta vaativia on luokassa noin 40 prosentin tienoilla. Opettajan tulisi osata opettaa yhtä monella tavalla samanaikaisesti kuin luokassa on oppilaita.
Kotitehtäviä ei voi vaatia, koska kukaan ei niitä tee ja vielä pitäisi kasvattaa itsenäisen opiskelun määrää. Onneksi päättäjät "tietävät" miten kouluissa menee ja voivat vähentää ammattiopistojen resursseista. Osa koulutusaloista valmistaa väliinputoajia.
Lisäksi osa koulun hallinnollisesta henkilökunnasta ovat "tietoisia" käytännön arjesta, koska voivat antaa määräyksen, että "opettaja vastaa siitä, että oppilas saa arvosanan".
Entinen ammattiopiston opettaja

Annan nuorisopuolen ammatillista perusopetusta muun muassa ihan tavalliselle luokalle, jossa yli puolet on HOJKS-päätöksen saaneita. Diagnooseja riittää laidasta laitaan. Erityisopea tai -ohjaajaa ei tunneillani näy. Silti pidän pahempina nuorten kelvottomia vanhempia ja vähät välittävää oppilaitoksen johtoporrasta.
Nuori jätetään koulun huollettavaksi ja kasvatettavaksi. Koti- ja vapaa-ajan ongelmat sotkevat opinnot ja poissaolot ovat tolkuttomia. Koulun johto viis veisaa ruohonjuuritason ahdingosta. Teen pitkää päivää ja kannan vastuuta omaa työtäni huomattavasti laajemmin, kun kukaan muu ei sitä viitsi tehdä ja kohteena ovat avuttomat nuoret.
Lehtoraatit kauas karkaavat, turhaan niitä kurkoitat

Inkluusio toteutuu myös päivähoidon puolella, jossa arki on nykyään yhtälailla pelkkää selviytymistä. Todellakin tässä poljetaan oikeuksia ja saatetaan sekä lapset että henkilökunta jatkuvaan stressiin. Tässä on menty metsään ja pahasti!
Lastenhoitaja
ELLI HARJU
[email protected]
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Oho kirjoitti:
Niin siis mita jarkea on opiskella?
Klikkaa laajentaaksesi...

Riippuu omista tavoitteista.

Jotakin elämässä täytyy joka tapauksessa tehdä: hengittää, nukkua, juoda, syödä, ulostaa. Muu onkin sitten paljolti omien valintojen varassa – mitä elämältään haluaa.

Jos raha on tärkeintä, pitää oppia ansaitsemaan sitä.
 
Kukkaisteekkarimalli.

Yliopistoille yhteinen ylioppilaskokeiden pisteytysmalli toukokuussa – pitkän matematiikan ”ylivalta” supistuu
Klikkaa laajentaaksesi...
Päämääräksi on asetettu, että vuonna 2020 yli puolet korkeakoulujen uusista opiskelijoista valittaisiin todistuspisteiden perusteella.

Pistetaulukoita oli mallissa kolme vaihtoehtoista eli perus-, kieli- ja matemaattinen taulukko. Esimerkiksi perustaulukon mukaan pitkä matematiikka olisi tuonut 41 pistettä, pitkä vieras kieli 33, kemia 28, terveystieto 24 ja filosofia 22 pistettä. Pitkässä matematiikassa on yhteensä 13 kurssia. Terveystiedossa niitä on vain kolme, ja filosofiassa neljä. ”Se oli virhe”, Lindblom toteaa nyt terveystiedon ja filosofian alkuperäisten pisteiden painotuksesta, joka ei noudattanut edes kurssien määrää. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005543646.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Terveystiedolla yliopistoon.
 
Upsalan ekonomit ja muiden maiden maisterit.

Kymmenen viime vuoden aikana suomalaisten opiskelijoiden määrä ulkomailla on kaksinkertaistunut. Kelan opintotukea saa jo yli 8 000 ulkomailla opiskelevaa suomalaista.

Tuoretta tietoa lähtösyistä ei nimittäin ole. Kymmenen vuotta sitten selvitettiin, että motiivit vaihtelevat jonkin verran opiskelualoittain. Lääketieteessä ja taidealoilla ulkomaille ohjaa erityisesti se, että suomalaisiin oppilaitoksiin on niin vaikea päästä sisään. Ainakin kauppatieteissä ja oikeustieteessä taas maineikkaat yliopistot sekä mahdollisuus kansainväliseen uraan saattavat houkuttaa. Luonnontieteitä ja tekniikan aloja ei juurikaan lähdetä opiskelemaan ulkomaille.

Ulkomailla opiskelevista suomalaisista noin tuhat – siis kahdeksasosa – suorittaa lääkärin tutkintoa. Määrä on viime vuosina kasvanut huimasti. Lääkäriliiton jäsenistä jo 13 prosenttia on valmistunut ulkomailta. Lääkäriopiskelijoita vetävät tällä hetkellä etenkin Viro, Latvia ja Romania. EU- ja ETA-maissa lääkäriksi valmistuneiden ei tarvitse suorittaa Suomeen tullessaan tenttejä eikä harjoittelua. Jos sen sijaan valmistuu lääkäriksi näiden maiden ulkopuolella, joutuu osallistumaan kolmiosaiseen tenttiin ja tekemään käytännön harjoittelut.

https://www.hs.fi/ura/art-2000005545163.html
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top