Koulutus 100+

Nobel-palkinnot taitavat olla vähän samaa sarjaa kuin olympialaisten kultamitalit: toimivat ehkä "kansallisen itsetunnon kohottajina", mutta aika vähän (jos lainkaan) niillä on merkitystä maan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nobel_laureates_per_capita

Aika hyvinvoivia nuo kärkipään maat pääsääntöisesti ovat. Toki Nobel-palkinnot ilmaisevat pikemminkin maan koulutus- ja tutkimusjärjestelmän korkeaa tilaa kuin sitä kuinka nobelistit edistävät tietoa ko. maassa.

Toki palkitseminen itsessään on ongelmallista ja eräänlainen missikilpailu. Toisaalta Nobel-palkinnot tuovat julkisuutta tieteelle ja kirjallisuudelle. Onpa Nobel-palkinnon mainetta pyritty tietoisesti tahraamaankin - Ruotsin keskuspankkihan perusti oman Nobelinsa Nobelin muistoksi ja näistä pseudonobeleista uutisoidaan laajalti Nobel-palkintoina.
 

Tutkimuksen tukeminen on toki politiikkaa. Julkista rahoitusta jakaa julkinen sektori. Poliittinen prosessi ja käytetyt mittarit ratkaisevat, kuka rahoitusta saa.

http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/suomen-tieteellisen-tutkimuksen-maara-vaikuttavuus/

Palkintoja, tunnustuksia ja muita kunnianosoituksia on kuitenkin lukuisia (esim. yksistään matematiikassa). Ja valintakriteerit vaihtelevat.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_awards#Mathematics

Kaikkia ei palkita, mutta tasajako ei ole taktiikka tässäkään asiassa.
 
Oppivelvollisuus 18 ikävuoteen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on huolissaan nuorista.
Professoreista koostuvan Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan peruskoulun jälkeistä koulutusta vailla olevien nuorten määrä on huolestuttavan suuri ja heidän työmarkkinatilanteensa on vaikea. Myös yliopistoissa uusien opiskelijoiden määrä on kääntynyt laskuun, ja yliopistoissa opiskelevien osuus ikäluokasta on alentunut. Samalla suomalaisopiskelijoiden tulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat laskeneet. Tiistaina julkaistussa raportissa arviointineuvoston suosittaa, että hallitus pyrkii kääntämään koulutustason negatiivisen trendin ja lisäämään koulutusta kaikilla tasoilla.

Professori Roope Uusitalon johtajama arviointineuvosto suosittaa oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen. Se voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittainen määrää ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen. Professoriryhmän mukaan koulutus on Suomessa yhä erittäin kannattava investointi - sekä yhteiskunnalle että opiskelijalle itselleen.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/professoriryhma-suosittaa-oppivelvollisuusian-nostoa/eckQe2BY

Hyvää tarkoittava aloite, mutta miksi koulu ei kiinnosta nuoria? Onko oppimisen ilo muuttunut oppivelvollisuudeksi?
 
Tieteellisten julkaisujen määrästä ja laadusta.

Kiina ohitti USA:n tieteellisten julkaisujen määrässä
Kiina on noussut ensimmäistä kertaa maailman kärkeen tieteellisten artikkeleiden määrässä. Maa julkaisi vuonna 2016 yli 426 000 artikkelia, mikä oli 18,6 prosenttia maailman kokonaismäärästä.

– Etumatkamme on kutistunut monilla tärkeillä aloilla, Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön NSF:n puheenjohtaja Maria Zuber toteaa.

Toiselle sijalle jäänyt Yhdysvallat julkaisi 409 000 artikkelia, joihin kuitenkin viitattiin useammin kuin kiinalaisiin. Viittauksien määrän suhteen kärkisijoilla olivat Ruotsi ja Sveitsi. Euroopan unioni ja Yhdysvallat tuottavat enemmän artikkeleita ja patentteja biolääketieteen alalla. Kiinan ja Etelä-Korean vahvuuksiin kuuluvat erityisesti tekniset alat.

– Tuloksia voi pitää huolestuttavina, sillä geeniteknologian ja tekoälytutkimuksen kaltaiset tieteenalat sisältävät myös huomattavia riskejä. Olisi tärkeää pysytellä kehityksen kärjessä, jotta voisimme hallita näitä riskejä, Zuber pohtii.

Yhdysvallat käyttää vuosittain lähes 500 miljardia dollaria tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kiina seuraa perässä 408 miljardilla dollarilla, mutta rahoitusta on lisätty keskimäärin 18 prosenttia vuodessa.

– Kiinasta on tulossa tieteellinen ja tekninen supervalta. Tämän ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, taloustieteilijä Robert J. Samuelson toteaa Washington Postissa.

https://www.verkkouutiset.fi/kiina-ohitti-usan-tieteellisten-julkaisujen-maarassa/

Viittausten vähäisyydestä voisi kuvitella, etteivät kiinalaiset mitään ruudinkeksijöitä ole. Kiinalainen juttu.
 
Hyvää tarkoittava aloite, mutta miksi koulu ei kiinnosta nuoria? Onko oppimisen ilo muuttunut oppivelvollisuudeksi?

Oppimisen ilo? Niin aina, karu totuus lienee että kouluja on aina käyty etupäässä turvatumman tulevaisuuden, korkeamman elintason yms. toivossa ei niinkään oppimisen ilosta. Kouluttautuminen on tähän asti tarjonnut aika varman reitin sosiaaliselle nousulle, nyt luonnontieteistä väitelleitä lingotaan suoraan kortistoon ja Word kursille tahkoamaan rahaa poliitikon lähipiirin humpuukiyrittäjälle....

Jos ja kun kerran yhteiskuntaa viedään suuntaan jossa yksilön taloudellisen tulevaisuuden kannalta, sillä mitä voi oikeasti odottaa, ei opiskeluilla saatikka osaamisella juuri ole väliä menee opiskeluilta keskeinen motiivikin.... Siis öh opiskelu on yksilön kannalta suunnilleen hukkainvestointi vähän samaan tapaan kuin lottorivin pelaaminen, kyllähän joku lotossakin voittaa....
 
Viimeksi muokattu:
Suomen kielivaranto laajenee muista syistä kuin kielikoulutuksen ansiosta.

Vuoden 2016 lopussa Suomessa asui 354 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

1516772830907.webp

Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli. Sitä puhui vuonna 2016 äidinkielenään yli 75 000 henkilöä. Seuraavaksi yleisin kieli on viro, jota puhui 49 000 henkilöä. Arabia nousi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi somalin ja englannin ohi vuonna 2016.

Vieraskielisten määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta 1990.
 
Oppimisen ilo? Niin aina, karu totuus lienee että kouluja on aina käyty etupäässä turvatumman tulevaisuuden, korkeamman elintason yms. toivossa ei niinkään oppimisen ilosta. Kouluttautuminen on tähän asti tarjonnut aika varman reitin sosiaaliselle nousulle, nyt luonnontieteistä väitelleitä lingotaan suoraan kortistoon ja Word kursille tahkoamaan rahaa poliitikon lähipiirin humpuukiyrittäjälle....

Jos ja kun kerran yhteiskuntaa viedään suuntaan jossa yksilön taloudellisen tulevaisuuden kannalta, sillä mitä voi oikeasti odottaa, ei opiskeluilla saatikka osaamisella juuri ole väliä menee opiskeluilta keskeinen motiivikin.... Siis öh opiskelu on yksilön kannalta suunnilleen hukkainvestointi vähän samaan tapaan kuin lottorivin pelaaminen, kyllähän joku lotossakin voittaa....

Peruskouluun vie varmasti useimmiten oppivelvollisuus. Vaikka se velvoittaa vain oppimaan – vaikka kotona omatoimisesti. Koviin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan harva kuitenkaan peruskoulupohjalta ponnistaa. Mutta korkeampi koulutus auttaa.

1516774754980.webp

Sijoittumisessa oli eroja koulutusaloittain. Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat terveys- ja hyvinvointialalta valmistuneet, joista työllisiä oli 84 prosenttia valmistuneista. Kasvatusalalta työllistyttiin lähes yhtä hyvin. Siltä valmistuneista 81 prosenttia oli työllisiä. Eniten työttömiä oli tekniikan aloilla, 23 prosenttia valmistuneista. Tarkempaa tietoa vastavalmistuneiden työllisyydestä koulutusasteen ja -alan mukaan löytyy tietokantataulukoista .

https://www.stat.fi/til/sijk/2015/sijk_2015_2017-01-26_tie_001_fi.html
 
Lukiouudistuksesta.

Lukiossakin aiotaan ottaa käyttöön opintopisteet kurssien tilalle, yo-kokeita voisi vastedes uusia rajoituksetta
Luonnos uudeksi lukiolaiksi: Osa opinnoista on järjestettävä yhdessä korkeakoulujen kanssa, opiskelijoille oikeus myös erityisopetukseen ja kansainvälistymiseen. Lukio säilyisi kolmivuotisena, mutta vastedes sen laajuus olisi vähintään 150 opintopistettä 75 kurssin sijaan.

Lukiolaisen opintopolusta eli reitistä kohti valkolakkia on määrä tehdä entistä yksilöllisempi, mutta nykyisistä lukion 18 pakollisesta oppiaineesta ei aiota tinkiä. Sen sijaan opintoja voisi valita yhä enemmän myös muista oppilaitoksista ja korkeakouluista.

Laissa erikseen lueteltujen oppiaineiden määrä supistuisi hieman, eli nykylain rimssusta poistuisivat terveystieto ja liikunta. Silti ne säilyisivät pakollisina aineina. Terveystieto kuuluu nykyisin aineisiin, joissa vain yksi kurssi on kaikille pakollinen samoin kuin esimerkiksi psykologiassa ja fysiikassa. Nykylukion vähintään 75 kurssista 47–51 eli kaksi kolmasosaa on pakollisia, eikä suhdetta ole määärä muuttaa.

Lakiluonnoksen mukaan lukion oppimäärä sisältäisi vastedes äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia ja uskonnon tai elämänkatsomustiedon opintoja ja taito- ja taideaineiden opintoja sekä opinto-ohjausta.

Ylioppilastutkinnon kokeiden uusimista luonnos helpottaisi tuntuvasti, minkä toivotaan vähentävän kokelaiden stressiä. Kokeiden uusimiskertoja koskevista rajoituksista luovuttaisiin, ja koulutuksen järjestäjälle säädettäisiin velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille. Nykysäädösten mukaan hyväksytyn kokeen voi uusia vain kerran ja hylätyn kaksi kertaa.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005536316.html
 
Aika hyvinvoivia nuo kärkipään maat pääsääntöisesti ovat. Toki Nobel-palkinnot ilmaisevat pikemminkin maan koulutus- ja tutkimusjärjestelmän korkeaa tilaa kuin sitä kuinka nobelistit edistävät tietoa ko. maassa.

Tottakai ne korreloivat erittäin vahvasti sen kanssa, paljonko missäkin ylipäänsä tehdään korkeatasoista tutkimusta, joka taas puolestaan korreloi vahvasti yhteiskunnan kehitystason kanssa.

Ajan lähinnä takaa sitä, ettei varsinkaan nykymaailmassa Nobel-palkintoihin johtavalla tutkimuksella ole erityisen suurta kansallista merkitystä. Nobel-tason tutkimukseen perustuva liiketoiminta on pieni pisara meressä eikä toisaalta ole edellytys korkeatasoisen ja maailmanlaajuisesti vaikuttavan teknologiateollisuuden synnylle. Etelä-Korealla on vain yksi nobelisti, ja sekin rauhannobelisti. Silti maa on teknisesti erittäin edistynyt ja pukkaa maailmalle roppakaupalla Samsungin, LG:n, KIA:n, Hyundain yms. tapaisten teknologiajättien tuotteita.

Tietenkin aina välillä voi käydä niin, että joku nobelisti keksii jotain kertakaikkiaan mullistavaa (vaikkapa syöpälääkkeen tms.). Silloinkin keksinnön hyöty kuitenkin leviää globalisoituneessa taloudessa kaikkien maiden kuluttajille, voittojen mennessä tyypillisesti monikansallisten lääkefirmajättien taskuihin (jotka työllistävät väkeä siellä, missä halvimmalla saa).
 
Tottakai ne korreloivat erittäin vahvasti sen kanssa, paljonko missäkin ylipäänsä tehdään korkeatasoista tutkimusta, joka taas puolestaan korreloi vahvasti yhteiskunnan kehitystason kanssa.

Ajan lähinnä takaa sitä, ettei varsinkaan nykymaailmassa Nobel-palkintoihin johtavalla tutkimuksella ole erityisen suurta kansallista merkitystä. Nobel-tason tutkimukseen perustuva liiketoiminta on pieni pisara meressä eikä toisaalta ole edellytys korkeatasoisen ja maailmanlaajuisesti vaikuttavan teknologiateollisuuden synnylle. Etelä-Korealla on vain yksi nobelisti, ja sekin rauhannobelisti. Silti maa on teknisesti erittäin edistynyt ja pukkaa maailmalle roppakaupalla Samsungin, LG:n, KIA:n, Hyundain yms. tapaisten teknologiajättien tuotteita.

Tietenkin aina välillä voi käydä niin, että joku nobelisti keksii jotain kertakaikkiaan mullistavaa (vaikkapa syöpälääkkeen tms.). Silloinkin keksinnön hyöty kuitenkin leviää globalisoituneessa taloudessa kaikkien maiden kuluttajille, voittojen mennessä tyypillisesti monikansallisten lääkefirmajättien taskuihin (jotka työllistävät väkeä siellä, missä halvimmalla saa).

Yliopiston päätehtävät ovat kuitenkin tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Lainmuutos lisäsi yliopistoille kolmannenkin tehtävän: yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. (Tarkkaan ottaen tämä tehtävä on neljäs, sillä jo edellinen laki mainitsee yliopiston kolmantena tehtävänä "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa".)

Yliopistoissa ja korkeakouluissa toiminta painottuu siksi useimmiten perustutkimukseen, jonka tarkoitus ei olekaan tuottaa välitöntä hyötyä tai taloudellista arvoa. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta sitä vastoin tähtää kaupallisesti kannattaviin sovelluksiin. Tutkimuksen laatua taas voi arvioida monin tavoin. Palkinnot kertovat jotain tutkimustulosten laadusta ja merkityksestä. Mutta syntyy niillä käytännön sovelluksiakin. Esimerkiksi vuoden 2017 palkitut fysiikassa, kemiassa ja lääketieteessä:
  • The Nobel Prize in physics was awarded to Rainer Weiss, Barry Barish, and Kip Thorne “for decisive contributions to the LIGO detector and the observation of gravitational waves.
  • The Nobel Prize in chemistry was awarded to Jacques Dubochet, Joachim Frank, and Richard Henderson “for developing cryo-electron microscopy for the high-resolution structure determination of biomolecules in solution.”
  • The Nobel Prize in physiology or medicine was awarded to Jeffrey Hall, Michael Rosbash, and Michael Young for their discovery of “molecular mechanisms controlling the circadian rhythm.”
 
Peruskouluun vie varmasti useimmiten oppivelvollisuus. Vaikka se velvoittaa vain oppimaan – vaikka kotona omatoimisesti. Koviin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan harva kuitenkaan peruskoulupohjalta ponnistaa. Mutta korkeampi koulutus auttaa.

Mä en ottanut mitään kantaa työllistymiseen vaan siihen mitä oikeasti jää käteen, duuni kuitenkin on valtaosalle vain duunia, ja loppujen lopuksi olipa bruttopalkat mitä tahansa odotettavissa oleva elintaso ei juuri nouse eikä edes saisi nousta koulutuasteen mukana. Rahat riittää samaan vuosittaiseen Kanarianmatkaan, no ehkä kouluttautuneempi ajaa pari vuotta uudemmalla autolla. No joo lekurit tekevät poikkeuksen, mutta lekuripuolue taitaakin olla suunnilleen Suomen suurin.

Jopa valtiovalta Suomessa tietää ja tiedostaa tän, vaikkei kenties virallisesti. Lueskelin joskus puolison keräämiä valtioneuvoston selvityksiä joissa pohdittiin mahdollisia verohelpotuksia koulutetetulle ulkolaiselle työvoimalle....
 
Viimeksi muokattu:
Yliopiston päätehtävät ovat kuitenkin tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. ... Yliopistoissa ja korkeakouluissa toiminta painottuu siksi useimmiten perustutkimukseen, jonka tarkoitus ei olekaan tuottaa välitöntä hyötyä tai taloudellista arvoa. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta sitä vastoin tähtää kaupallisesti kannattaviin sovelluksiin. Tutkimuksen laatua taas voi arvioida monin tavoin. Palkinnot kertovat jotain tutkimustulosten laadusta ja merkityksestä. Mutta syntyy niillä käytännön sovelluksiakin.

Tuo heijastelee menneiden vuosikymmenten ihanteita. Viime vuosina yliopistokoulutuksesta puhuttaessa on etenevissä määrin ollut sellainen sävy, että yliopistojen tulisi tuottaa jotain konkreettista hyötyä ulkomaailmaan (osaavaa työvoimaa, innovaatioita yrityksille, jne.).

Itse veronmaksajan näkökulmasta olen sitä mieltä, ettei Suomessa ole järkeä yrittää tavoitella nobeleita minään itseisarvona. Jos tutkimus niitä luontevasti synnyttää, niin hyvä niin, mutta jos ei, niin ei se ole mikään suuren suuri ongelma. Paljon suurempi ongelma olisi, jos yliopistot menettäisivät kykynsä tuottaa osaavaa työvoimaa. Nobelien suhde kansantalouteen on yhtä väljä kuin huippu-urheilun suhde sohvaperunoiden ohjaukseen kohti liikunnallisempia / terveellisempiä elämäntapoja.
 
Mä en ottanut mitään kantaa työllistymiseen vaan siihen mitä oikeasti jää käteen, duuni kuitenkin on valtaosalle vain duunia, ja loppujen lopuksi olipa bruttopalkat mitä tahansa odotettavissa oleva elintaso ei juuri nouse eikä edes saisi nousta koulutuasteen mukana. Rahat riittää samaan vuosittaiseen Kanarianmatkaan, no ehkä kouluttautuneempi ajaa pari vuotta uudemmalla autolla. No joo lekurit tekevät poikkeuksen, mutta lekuripuolue taitaakin olla suunnilleen Suomen suurin.

Jopa valtiovalta Suomessa tietää ja tiedostaa tän, vaikkei kenties virallisesti. Lueskelin joskus puolison keräämiä valtioneuvoston selvityksiä joissa pohdittiin mahdollisia verohelpotuksia koulutetetulle ulkolaiselle työvoimalle....

Suomessa on progressiivinen tuloverotus ja pienet palkkaerot. Näin on kansa edustajiensa välityksellä halunnut. Maksuttomasta koulutuksesta pääsee ”palkattomaan” työhön.

Aina löytyy kuitenkin niitäkin, jotka oppivat ansaitsemaan elantonsa. Esimerkiksi Jethro.

Jethro Rostedt tienasi vuonna 2016 ansiotuloja 141 196 euroa ja pääomatuloja 402 373 euroa. Vuonna 2015 hän tienasi ansiotuloja 84 648 euroa ja pääomatuloja 209 409 euroa. Vuonna 2014 Rostedt ansaitsi 91 844 euroa ansiotuloja ja 143 997 euroa pääomatuloja. Vuonna 2013 hän tienasi ansiotuloja 55 955 euroa ja pääomatuloja 461 919 euroa. https://www.is.fi/viihde/art-2000005536038.html

Tai Elop.

Alhaisella tuloverolla selviää Suomessa, jos on ulkomaalainen, ansaitsee suurta palkkaa ja tulee töihin Nokialle. Suomessa asuu useita tuhansia ulkomaalaisia, jotka maksavat suurista tuloistaan saman veron kuin keskituloinen tai jopa vähemmän ansaitseva. Lähdeverotuksen piiriin kuulu mm. Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop, joka maksaa miljoonatuloistaan vain 35 prosentin lähdeveron.
https://www.helsinginuutiset.fi/blogit/rahan-perassa/78308-kannattaa-olla-rikas-ulkomaalainen
 
Tuo heijastelee menneiden vuosikymmenten ihanteita. Viime vuosina yliopistokoulutuksesta puhuttaessa on etenevissä määrin ollut sellainen sävy, että yliopistojen tulisi tuottaa jotain konkreettista hyötyä ulkomaailmaan (osaavaa työvoimaa, innovaatioita yrityksille, jne.).

Itse veronmaksajan näkökulmasta olen sitä mieltä, ettei Suomessa ole järkeä yrittää tavoitella nobeleita minään itseisarvona. Jos tutkimus niitä luontevasti synnyttää, niin hyvä niin, mutta jos ei, niin ei se ole mikään suuren suuri ongelma. Paljon suurempi ongelma olisi, jos yliopistot menettäisivät kykynsä tuottaa osaavaa työvoimaa. Nobelien suhde kansantalouteen on yhtä väljä kuin huippu-urheilun suhde sohvaperunoiden ohjaukseen kohti liikunnallisempia / terveellisempiä elämäntapoja.

Tuo yliopistojen kolmas tehtävä – "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa" – kieltämättä kuulostaa menneen maailman idealismilta. Ehkä tsaarinvallan aikaan yliopistoista valmistui maistereita yms. virkamiehiksi, upseereiksi ja pastoreiksi.

Yliopisto tai yksilö tuskin pystyy tavoittelemaan Nobelin tai Abelin mitalia samassa mielessä kuin urheiluliitto tai urheilija voi tavoittella kultamitalia olympialaisissa. Kukaan ei tiedä, mikä nykyajan tutkimustulos katsotaan vuosikymmeniä myöhemmin Nobelin-palkinnon arvoiseksi.

Se, miten mitataan yliopistojen onnistumista tieteellisessä tutkimuksessa, ylimmässä opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, onkin sitten vaikeampi kysymys.
 
Tuo yliopistojen kolmas tehtävä – "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa" – kieltämättä kuulostaa menneen maailman idealismilta. Ehkä tsaarinvallan aikaan yliopistoista valmistui maistereita yms. virkamiehiksi, upseereiksi ja pastoreiksi.

Opiskelijoiden kasvattaminen palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa on yliopistojen ja korkeakoulujen ainoa realistinen tavoite. Sen voi vaan tehdä monin eri tavoin - tutkijana, opettajana, sosiaalityöntekijänä, teollisuuden palveluksessa, virkamiehenä jne.

Pelkällä soveltavalla tutkimuksella ei Suomi pärjää, aivan kuin ei vaikkapa vaan pelkällä perustutkimuksella tai pelkällä slaavilaisten kielten tutkimuksella. Soveltavassa tutkimuksessa juostaan liikaa teollisuuden juuri tämän hetken intressien perässä. Otetaan esimerikiksi metsäteollisuus. Kaikki tämän hetken uudet versot ovat syntyneet tarpeettomasta perustutkimuksesta jota harjoitettiin aikana, jolloin metsäteollisuuden mielestä olisi pitänyt keskittyä vain ja ainoastaan paperintuotannon optimointiin.
 
Osaamistaso laskussa?

Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2017 raportistahttps://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/raportit/raportti-2017/ noukittu graafinen esitys kuvaa suomalaisten miesten p-koetuloksia armeijassa. Visuaalis-tilallinen osaaminen ei ole laskenut, mutta kielellinen ja matemaattinen päättely ovat olleet laskussa 1990-luvun lopulla armeijan käyneiden ikäluokasta asti.

”Osaamistaso on laskussa kautta linjan riippumatta mittarista”, sanoo Kalenius puhelimessa ja muistuttaa, että käynnissä on kaksi erillistä kehitystä: toinen on koulutustason nousun pysähtyminen tai huipun saavuttaminen nuorissa ikäluokissa, josta esimerkiksi Lännen Media kertoi tiistainahttps://www.aamulehti.fi/uutiset/mika-ihme-meni-pieleen-35-vuotta-sitten-seka-suomalaisten-koulutustaso-etta-alykkyys-kaantyivat-laskuun-200688285.


”Ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan nuorten koulutustaso ei nouse”, sanoo Kalenius.

Toinen kehityskulku on nuorten osaamistason lasku Pisa-tutkimuksessahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004896093.html ja kansallisissa tutkimuksissa. Armeijan p-koetulokset kuvaavat samaa osaamistason laskua.

1516868072973.webp

”Pisassa parhaat tulokset ovat vuodelta 2006, jonka jälkeen lasku alkaa. Kansallisessa matematiikan kokeessa parhaat tulokset ovat vuodelta 2001, jonka jälkeen lasku alkaa.”

Puolustusvoimien p-kokeen parhaat tulokset taas saatiin jo 1990-luvun lopulla, kuten Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2017 raportti näyttää.

Suunnilleen samaa kertoi aikuisten osaamista mitannut PIAAC-tutkimus vuonna 2012https://ktl.jyu.fi/piaac. Osaamiseltaan parhaat ikäluokat ovat samat kuin p-kokeen aikasarjassa.

”Meillä on joka tapauksessa ainakin kymmenen vuotta kestänyt varsin merkittävä osaamistason lasku”, Kalenius sanoo.

Kaikki mittarit näyttävät siis laskua, mutta eri aikaan. P-kokeen ja Pisa-vertailun antama ero osaamistason laskun alulle on noin kymmenen vuotta. Tämä on yksi syy selitysongelmille.

”Kysymys on siitä, miten nämä sopivat yhteen. Mikä on johdonmukainen selitys, joka sopii kaikkiin?” Kalenius kysyy.

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005537367.html

Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret pysy lautallakaan.

http://veikkop.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146251-nyt-ei-ne-nuoret-nyt-ei
 
Taisi olla viime vuonna kun PISA-testeistä puhuttiin, niin tutkija sanoi että Suomen peruskoulu ei ole yksiselitteisesti tarkoitettu mihinkään kansainväliseen vertailuun. Muut maat suuntaavat koulutuksensa kansainvälisten testien mukaisesti. P-testi on taas varsin kiinnostava lähde. Kai he tietävät että monia ei ihan oikeasti kiinnosta mitä siitä testistä tulee?
 
Back
Top