Koulutus 100+
- Viestiketjun aloittaja Nojatuolistrategi
- Aloitus PVM
Nobel-palkinnot taitavat olla vähän samaa sarjaa kuin olympialaisten kultamitalit: toimivat ehkä "kansallisen itsetunnon kohottajina", mutta aika vähän (jos lainkaan) niillä on merkitystä maan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nobel_laureates_per_capita
Aika hyvinvoivia nuo kärkipään maat pääsääntöisesti ovat. Toki Nobel-palkinnot ilmaisevat pikemminkin maan koulutus- ja tutkimusjärjestelmän korkeaa tilaa kuin sitä kuinka nobelistit edistävät tietoa ko. maassa.
Toki palkitseminen itsessään on ongelmallista ja eräänlainen missikilpailu. Toisaalta Nobel-palkinnot tuovat julkisuutta tieteelle ja kirjallisuudelle. Onpa Nobel-palkinnon mainetta pyritty tietoisesti tahraamaankin - Ruotsin keskuspankkihan perusti oman Nobelinsa Nobelin muistoksi ja näistä pseudonobeleista uutisoidaan laajalti Nobel-palkintoina.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tutkimuksen tukeminen on toki politiikkaa. Julkista rahoitusta jakaa julkinen sektori. Poliittinen prosessi ja käytetyt mittarit ratkaisevat, kuka rahoitusta saa.
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/suomen-tieteellisen-tutkimuksen-maara-vaikuttavuus/
Palkintoja, tunnustuksia ja muita kunnianosoituksia on kuitenkin lukuisia (esim. yksistään matematiikassa). Ja valintakriteerit vaihtelevat.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_awards#Mathematics
Kaikkia ei palkita, mutta tasajako ei ole taktiikka tässäkään asiassa.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Oppivelvollisuus 18 ikävuoteen.
Hyvää tarkoittava aloite, mutta miksi koulu ei kiinnosta nuoria? Onko oppimisen ilo muuttunut oppivelvollisuudeksi?
Hyvää tarkoittava aloite, mutta miksi koulu ei kiinnosta nuoria? Onko oppimisen ilo muuttunut oppivelvollisuudeksi?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tieteellisten julkaisujen määrästä ja laadusta.
Viittausten vähäisyydestä voisi kuvitella, etteivät kiinalaiset mitään ruudinkeksijöitä ole. Kiinalainen juttu.
Viittausten vähäisyydestä voisi kuvitella, etteivät kiinalaiset mitään ruudinkeksijöitä ole. Kiinalainen juttu.
Oppimisen ilo? Niin aina, karu totuus lienee että kouluja on aina käyty etupäässä turvatumman tulevaisuuden, korkeamman elintason yms. toivossa ei niinkään oppimisen ilosta. Kouluttautuminen on tähän asti tarjonnut aika varman reitin sosiaaliselle nousulle, nyt luonnontieteistä väitelleitä lingotaan suoraan kortistoon ja Word kursille tahkoamaan rahaa poliitikon lähipiirin humpuukiyrittäjälle....
Jos ja kun kerran yhteiskuntaa viedään suuntaan jossa yksilön taloudellisen tulevaisuuden kannalta, sillä mitä voi oikeasti odottaa, ei opiskeluilla saatikka osaamisella juuri ole väliä menee opiskeluilta keskeinen motiivikin.... Siis öh opiskelu on yksilön kannalta suunnilleen hukkainvestointi vähän samaan tapaan kuin lottorivin pelaaminen, kyllähän joku lotossakin voittaa....
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Suomen kielivaranto laajenee muista syistä kuin kielikoulutuksen ansiosta.
Vuoden 2016 lopussa Suomessa asui 354 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli. Sitä puhui vuonna 2016 äidinkielenään yli 75 000 henkilöä. Seuraavaksi yleisin kieli on viro, jota puhui 49 000 henkilöä. Arabia nousi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi somalin ja englannin ohi vuonna 2016.
Vieraskielisten määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta 1990.
Vuoden 2016 lopussa Suomessa asui 354 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli. Sitä puhui vuonna 2016 äidinkielenään yli 75 000 henkilöä. Seuraavaksi yleisin kieli on viro, jota puhui 49 000 henkilöä. Arabia nousi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi somalin ja englannin ohi vuonna 2016.
Vieraskielisten määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta 1990.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Peruskouluun vie varmasti useimmiten oppivelvollisuus. Vaikka se velvoittaa vain oppimaan – vaikka kotona omatoimisesti. Koviin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan harva kuitenkaan peruskoulupohjalta ponnistaa. Mutta korkeampi koulutus auttaa.
Sijoittumisessa oli eroja koulutusaloittain. Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat terveys- ja hyvinvointialalta valmistuneet, joista työllisiä oli 84 prosenttia valmistuneista. Kasvatusalalta työllistyttiin lähes yhtä hyvin. Siltä valmistuneista 81 prosenttia oli työllisiä. Eniten työttömiä oli tekniikan aloilla, 23 prosenttia valmistuneista. Tarkempaa tietoa vastavalmistuneiden työllisyydestä koulutusasteen ja -alan mukaan löytyy tietokantataulukoista .
https://www.stat.fi/til/sijk/2015/sijk_2015_2017-01-26_tie_001_fi.html
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Lukiouudistuksesta.
Tottakai ne korreloivat erittäin vahvasti sen kanssa, paljonko missäkin ylipäänsä tehdään korkeatasoista tutkimusta, joka taas puolestaan korreloi vahvasti yhteiskunnan kehitystason kanssa.
Ajan lähinnä takaa sitä, ettei varsinkaan nykymaailmassa Nobel-palkintoihin johtavalla tutkimuksella ole erityisen suurta kansallista merkitystä. Nobel-tason tutkimukseen perustuva liiketoiminta on pieni pisara meressä eikä toisaalta ole edellytys korkeatasoisen ja maailmanlaajuisesti vaikuttavan teknologiateollisuuden synnylle. Etelä-Korealla on vain yksi nobelisti, ja sekin rauhannobelisti. Silti maa on teknisesti erittäin edistynyt ja pukkaa maailmalle roppakaupalla Samsungin, LG:n, KIA:n, Hyundain yms. tapaisten teknologiajättien tuotteita.
Tietenkin aina välillä voi käydä niin, että joku nobelisti keksii jotain kertakaikkiaan mullistavaa (vaikkapa syöpälääkkeen tms.). Silloinkin keksinnön hyöty kuitenkin leviää globalisoituneessa taloudessa kaikkien maiden kuluttajille, voittojen mennessä tyypillisesti monikansallisten lääkefirmajättien taskuihin (jotka työllistävät väkeä siellä, missä halvimmalla saa).
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Yliopiston päätehtävät ovat kuitenkin tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Lainmuutos lisäsi yliopistoille kolmannenkin tehtävän: yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. (Tarkkaan ottaen tämä tehtävä on neljäs, sillä jo edellinen laki mainitsee yliopiston kolmantena tehtävänä "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa".)
Yliopistoissa ja korkeakouluissa toiminta painottuu siksi useimmiten perustutkimukseen, jonka tarkoitus ei olekaan tuottaa välitöntä hyötyä tai taloudellista arvoa. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta sitä vastoin tähtää kaupallisesti kannattaviin sovelluksiin. Tutkimuksen laatua taas voi arvioida monin tavoin. Palkinnot kertovat jotain tutkimustulosten laadusta ja merkityksestä. Mutta syntyy niillä käytännön sovelluksiakin. Esimerkiksi vuoden 2017 palkitut fysiikassa, kemiassa ja lääketieteessä:
- The Nobel Prize in physics was awarded to Rainer Weiss, Barry Barish, and Kip Thorne “for decisive contributions to the LIGO detector and the observation of gravitational waves.
- The Nobel Prize in chemistry was awarded to Jacques Dubochet, Joachim Frank, and Richard Henderson “for developing cryo-electron microscopy for the high-resolution structure determination of biomolecules in solution.”
- The Nobel Prize in physiology or medicine was awarded to Jeffrey Hall, Michael Rosbash, and Michael Young for their discovery of “molecular mechanisms controlling the circadian rhythm.”
Mä en ottanut mitään kantaa työllistymiseen vaan siihen mitä oikeasti jää käteen, duuni kuitenkin on valtaosalle vain duunia, ja loppujen lopuksi olipa bruttopalkat mitä tahansa odotettavissa oleva elintaso ei juuri nouse eikä edes saisi nousta koulutuasteen mukana. Rahat riittää samaan vuosittaiseen Kanarianmatkaan, no ehkä kouluttautuneempi ajaa pari vuotta uudemmalla autolla. No joo lekurit tekevät poikkeuksen, mutta lekuripuolue taitaakin olla suunnilleen Suomen suurin.
Jopa valtiovalta Suomessa tietää ja tiedostaa tän, vaikkei kenties virallisesti. Lueskelin joskus puolison keräämiä valtioneuvoston selvityksiä joissa pohdittiin mahdollisia verohelpotuksia koulutetetulle ulkolaiselle työvoimalle....
Viimeksi muokattu:
Tuo heijastelee menneiden vuosikymmenten ihanteita. Viime vuosina yliopistokoulutuksesta puhuttaessa on etenevissä määrin ollut sellainen sävy, että yliopistojen tulisi tuottaa jotain konkreettista hyötyä ulkomaailmaan (osaavaa työvoimaa, innovaatioita yrityksille, jne.).
Itse veronmaksajan näkökulmasta olen sitä mieltä, ettei Suomessa ole järkeä yrittää tavoitella nobeleita minään itseisarvona. Jos tutkimus niitä luontevasti synnyttää, niin hyvä niin, mutta jos ei, niin ei se ole mikään suuren suuri ongelma. Paljon suurempi ongelma olisi, jos yliopistot menettäisivät kykynsä tuottaa osaavaa työvoimaa. Nobelien suhde kansantalouteen on yhtä väljä kuin huippu-urheilun suhde sohvaperunoiden ohjaukseen kohti liikunnallisempia / terveellisempiä elämäntapoja.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Suomessa on progressiivinen tuloverotus ja pienet palkkaerot. Näin on kansa edustajiensa välityksellä halunnut. Maksuttomasta koulutuksesta pääsee ”palkattomaan” työhön.
Aina löytyy kuitenkin niitäkin, jotka oppivat ansaitsemaan elantonsa. Esimerkiksi Jethro.
Tai Elop.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tuo yliopistojen kolmas tehtävä – "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa" – kieltämättä kuulostaa menneen maailman idealismilta. Ehkä tsaarinvallan aikaan yliopistoista valmistui maistereita yms. virkamiehiksi, upseereiksi ja pastoreiksi.
Yliopisto tai yksilö tuskin pystyy tavoittelemaan Nobelin tai Abelin mitalia samassa mielessä kuin urheiluliitto tai urheilija voi tavoittella kultamitalia olympialaisissa. Kukaan ei tiedä, mikä nykyajan tutkimustulos katsotaan vuosikymmeniä myöhemmin Nobelin-palkinnon arvoiseksi.
Se, miten mitataan yliopistojen onnistumista tieteellisessä tutkimuksessa, ylimmässä opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, onkin sitten vaikeampi kysymys.
Opiskelijoiden kasvattaminen palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa on yliopistojen ja korkeakoulujen ainoa realistinen tavoite. Sen voi vaan tehdä monin eri tavoin - tutkijana, opettajana, sosiaalityöntekijänä, teollisuuden palveluksessa, virkamiehenä jne.
Pelkällä soveltavalla tutkimuksella ei Suomi pärjää, aivan kuin ei vaikkapa vaan pelkällä perustutkimuksella tai pelkällä slaavilaisten kielten tutkimuksella. Soveltavassa tutkimuksessa juostaan liikaa teollisuuden juuri tämän hetken intressien perässä. Otetaan esimerikiksi metsäteollisuus. Kaikki tämän hetken uudet versot ovat syntyneet tarpeettomasta perustutkimuksesta jota harjoitettiin aikana, jolloin metsäteollisuuden mielestä olisi pitänyt keskittyä vain ja ainoastaan paperintuotannon optimointiin.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Osaamistaso laskussa?
Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret pysy lautallakaan.
http://veikkop.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146251-nyt-ei-ne-nuoret-nyt-ei
Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret pysy lautallakaan.
http://veikkop.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146251-nyt-ei-ne-nuoret-nyt-ei
Osasto 31
Kapteeni
Taisi olla viime vuonna kun PISA-testeistä puhuttiin, niin tutkija sanoi että Suomen peruskoulu ei ole yksiselitteisesti tarkoitettu mihinkään kansainväliseen vertailuun. Muut maat suuntaavat koulutuksensa kansainvälisten testien mukaisesti. P-testi on taas varsin kiinnostava lähde. Kai he tietävät että monia ei ihan oikeasti kiinnosta mitä siitä testistä tulee?