Koulutus 100+

Man opit.

Miten lapseni menestyisi tulevaisuuden työelämässä? Todellinen kysymys monelle vanhemmalle digitalisaation, robotisaation ja muun merkillisen täyttämässä maailmassa. Miten opettaa lapselle tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, kun omallakin työpaikalla on vilkuiltava välillä olan yli, ettei paikkaa ole kärkkymässä joku valtavalla tekoälykapasiteetilla varustettu robotti.

Applen edesmennyt johtaja Steve Jobs esimerkiksi kehotti opiskelemaan koodaamista. Microsoftin Bill Gates lisäsi listaan matematiikan ja taloustieteiden opiskelun. Hyödyllistä epäilemättä, mutta tuskin auttaa tuskin nyt syntyvää sukupolvea. Parinkymmenen vuoden kuluttua robotit kun lienevät jo aika petoja koodaamaan.

Haastattelun jatkuessa Davosissa yritysjohtajasta alkoi kuoriutua entistä vahvemmin opettaja. Ma alkoi puhua koulutuksesta. Hänen mukaansa se on vaarassa kriisiytyä. ”Meidän on muutettava tapaamme opettaa”, hän sanoi. ”Muuten olemme kolmenkymmenen vuoden päästä ongelmissa.” Itsekin tekoälyyn miljardeja sijoittaneen Man mukaan ihmisten ei kannata kilpailla konetta vastaan tiedolla. Koneet laskevat nopeammin, eivät menetä hermojaan, eivätkä unohda mitään. ”On siis opetettava jotain ainutlaatuista.”

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005545655.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko tulevaisuudessa työelämää? Miten lyhyeksi viikkotyöaika painuu?

1517375637441.png

https://ourworldindata.org/working-hours
 
Koneet laskevat nopeammin, eivät menetä hermojaan, eivätkä unohda mitään. ”On siis opetettava jotain ainutlaatuista.”

Toi on suunnilleen oxymoron... Oli miten oli kaikista ei ole kaikkeen tai mihin tahansa vaikka tabula rasa ajattelu, ainakin mitä aivoihin tulee, onkin etenkin vasemalla ja vihreissä niin kovin muodikasta.
 
Oho kirjoitti:
Koneet laskevat nopeammin, eivät menetä hermojaan, eivätkä unohda mitään. ”On siis opetettava jotain ainutlaatuista.”

Toi on suunnilleen oxymoron... Oli miten oli kaikista ei ole kaikkeen tai mihin tahansa vaikka tabula rasa ajattelu, ainakin mitä aivoihin tulee, onkin etenkin vasemalla ja vihreissä niin kovin muodikasta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Neuvo sopii varmaan Jack Man omille lapsille. Voivat opiskella aivan mitä haluavat, eikä tule huolta huomisesta. Esimerkiksi tutkinnon Berkeleyssä, University of Californiassa.

Muut joutuvat pohtimaan pidempään, opiskelisiko oman onnensa sepäksi vai kisälliksi.
 
Porhonian aulassa on kahden kerroksen väkeä.

Tutkimus: Köyhien perheiden ylioppilaat hakevat ”helppoja” korkeakoulupaikkoja, varakkaat ottavat herkemmin riskejä
”Vaikean sisäänpääsyn kokeisiin valmistautuminen on usein täysipäiväistä, jolloin vanhempien rooli taloudellisen tuen antajina korostuu.”

1517489590132.png
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005548515.html

Tässä muistiossa selvitän perheen tulotason yhteyttä vastavalmistuneiden ylioppilaiden tekemiin korkeakouluhakupäätöksiin. Vertailen ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa yhtä hyvin suoriutuneiden, mutta eri tuloluokista lähtöisin olevien nuorten valintoja keskenään. Tulokset osoittavat, että pienituloisten perheiden ylioppilaat hakevat vähemmän yliopistoihin kuin ylioppilaat suurituloisista perheistä. Lisäksi pienituloisten perheiden ylioppilaat kohdistavat hakemuksensa varmemman sisäänpääsyn kohteisiin kuin suurituloisten perheiden ylioppilaat.

https://www.etla.fi/julkaisut/pienituloisten-perheiden-ylioppilaat-valttavat-riskia-paasykokeita-painottavissa-opiskelijavalinnoissa/
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Oho kirjoitti:
Mitä ainutlaatuista siinä tutkinnossa on? Ainutlaatuista ei oikein voi opettaa....
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä. Man kahdesta muusta lapsesta ei ole vuotanut edes nimiä julkisuuteen.

Pointti oli lähinnä siinä, että Ma sanoo yhtä mutta lapset tekevät toista. Tai ehkä tuo (UCLAn) tutkinto on urheilusta, taiteista ja muista Man mainitsemista oppiaineista.

Muilla ainutlaatuinen elämä ja elämänkoulu ei aina suju aivan ehdoitta.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Man opit.



Onko tulevaisuudessa työelämää? Miten lyhyeksi viikkotyöaika painuu?

Katso liite: 19176

https://ourworldindata.org/working-hours
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulihan se vastaus.

Toisessa kuvassa on työllisten vuosityötunnit. Alkutuotannon (tuon vihreän alueen) yläreunassa on siis työllisten kokonaistyötunnit ja noiden alueiden koko näyttää kuinka suuri osa kansantalouden työtunneista tehtiin teollisuudessa, raksalla, palveluissa tai alkutuotannossa.

Laskelmia varten on Open officessa auki taulukot Nimetön 1, Nimetön 2...Nimetön 8. Voisin ehkä koettaa tehdä noita selkeämmin, niin tajuaisin itsekin joskus tulevaisuudessa, että mikähän tuokin nyt oli. Tallensin noista lopulta vain yhden nimellä "työn ikeestä päästään 2212", mikä liittyi tulevaisuuden ennusteeseeni menneen perusteella, mutta siitä naputan toiseen blogiin ehkä joskus. (Tämä muistilappuna itselleni)
Klikkaa laajentaaksesi...

http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250421-tyotunteja-150-vuoden-ajalta
 
Artisti maksaa?

Suomen yliopistoissa viime syksynä aloittaneista opiskelijoista lukuvuosimaksunsa kokonaan itse maksaa vain noin 130, ilmenee Savon Sanomien yliopistoille tekemästä kyselystä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyseessä on viime vuoden elokuussa voimaan tullut lukukausimaksu, joka koskee EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleita korkeakouluopiskelijoita. Maksu ei koske ennen viime syksyä aloittaneita. Lehden mukaan lukuvuosimaksun kokonaan itse maksavien määrä on noin 10 prosenttia EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisten aloittajien joukosta. Useimmiten opiskelijat hoitavat maksun stipendillä tai apurahalla. Lehti kysyi asiaa 15 yliopistolta ja 13 vastasi kyselyyn. Vastausta ei saatu Svenska handelshögskolanista eikä Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kyselyä ei tehty ammattikorkeakouluille.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/savon-sanomat-joka-kymmenes-lukuvuosimaksun-piirissa-oleva-yliopisto-opiskelija-maksaa-laskun-itse/6775074#gs.CmrCSCU
 
Robotiikkahöyrytyksessä täytyy muistaa, että se on suurimmillaan siellä, missä kehitetään sovelluksia. Konttorityöläiset pelkäävät, että heidät korvataan robotilla. Jos heidän työnsä on niin merkityksetöntä ja kaavamaista, ilman inhimillisiä ulottuvuuksia, sitten kyllä pitäisikin!

Robotteja on paljon jo nyt. Ilman tätä teknologiaa meillä ei olisi Uudessakaupungissa niitäkään työpaikkoja, jotka nyt on.

Kirurgiarobotit ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia kirurgiaan ja nopeuttaneet toipumisaikaa leikkauksista. Teollisuudessa taas on jo tehtäviä, esimerkiksi tietynlainen hitsaus, jota ei voida antaa ihmisen tehtäväksi, koska se ei ole niin laadukasta. Robotti tarvitsee kuitenkin ihmisen kaverikseen. Käsivarsiaan pyörittelevä robotti pystyy rakentamaan esimerkiksi pistorasioita tai kytkimiä tai levittämään liimaa tai tiivisteitä. Robotti tekee hankalat ja rasittavat työvaiheet, ja ihmiset tekevät helpommat ja laadunvarmistukseen liittyvät työvaiheet.

Monissa maissa on osoitettu, että automaatio ei ole vähentänyt vaan lisännyt työpaikkoja. Meillä kuitenkin pelätään tulevaisuutta.

Jopa terveydenhoitoalalla kävisi varmaan päinvastoin kuin pelätään. Robotiikka lisäisi inhimillistä kohtaamista. Suuri osa hoitajan työtä on logistiikkaa ja kirjaamistyötä. Jos näihin voidaan käyttää robotteja, vapautuva työvoima voidaan käyttää muuhun.
 
Robotiikan pk-yritys vaikuttaa koko Suomen kilpailukykyyn
Neljän euron tuntipalkkaa vastaan Suomessa voidaan kilpailla vain automatisaatiolla ja roboteilla, sanoo robotiikkayritys Co-Automationin toimitusjohtaja Sami Kivioja.

Yritys on rakentanut automatisoidut tuotantolinjat energiatekniikan jätti ABB Vaasan ja oululaisen radiotekniikan valmistaja Nokia Networksin uusille tehtaille. Viime syyskuussa Nokialta kerrottiin, että Oulussa sijaitsevan tuotantolaitoksen rooli ei olisi säilynyt nykyisellään ilman automaatio- ja robotisaatioasteen nostamista. Yksikkö työllistää 2300 henkilöä.

Tuotannon työntekijöiden määrä ei ole laskenut viime vuosina, mutta yksinkertainen ja toistuva työ on vaihtunut vaativampiin tehtäviin, tehtaalta kerrotaan Tekniikka&Talous-lehden haastattelussa. Myös ABB listaa useita automatisoinnin hyötyjä, muun muassa kannattavuuden kaksinkertaistumisen.

https://www.yrittajat.fi/uutiset/547313-robotiikan-pk-yritys-vaikuttaa-koko-suomen-kilpailukykyyn
 
Vonka kirjoitti:
Ymmärsin, että stipedillä tai apurahalla (esim lähtövaltiosta saadulla?).
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan moni lähtee opiskelemaan koti- tai lähtömaastaan saamalla apurahalla taikka vaikka vanhempiensa ja sukulaistensa tukemana. Suomalaisilla yliopistoilla on kuitenkin omatkin apurahaohjelmansa ulkomaalaisille opiskelijoille. http://www.aalto.fi/fi/studies/fees_and_scholarships/

Eikä siinäkään välttämättä mitään vikaa ole, jos niin saavat lahjakkaita opiskelijoita ohjelmiinsa. Toivottavasti stipendit ja kannusteet on ajateltu loppuun asti, ettei raha siirry vain taskusta toiseen tai toisten taskuihin. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eivätkä kaikki apurahamaisterit Suomessakaan.
 
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572263.html

Vanhempia pyydettiin hakemaan lapset ”turvallisuuden takaamiseksi” aikaisin pois päiväkodista – sijaispula on äitynyt huomattavan pahaksi Helsingin päiväkodeissa
Seure ei ole pystynyt vastaamaan reiluun 20 prosenttiin kaupungin varhaiskasvatuksen sijaispyynnöistä.
...
Järvenkallas sanoo, että parantunut työllisyystilanne vaikuttaa varhaiskasvatuksen tilanteeseen kahdellakin tapaa. Ihmisten työllistyminen lisää päivähoidon tarvetta, ja toisaalta parantuneessa työllisyystilanteessa päivähoidon työntekijöillä voi olla muitakin työllistymismahdollisuuksia.

Se voi hänen mukaansa näkyä myös sijaisten rekrytoinnissa.
...

Markkinataloudessa palkat nousisivat, jolloin sijaispulaa ei ilmaantuisi.
 
  • Tykkää
Reactions: jak
Vonka kirjoitti:
Robotiikan pk-yritys vaikuttaa koko Suomen kilpailukykyyn
Neljän euron tuntipalkkaa vastaan Suomessa voidaan kilpailla vain automatisaatiolla ja roboteilla, sanoo robotiikkayritys Co-Automationin toimitusjohtaja Sami Kivioja.

Yritys on rakentanut automatisoidut tuotantolinjat energiatekniikan jätti ABB Vaasan ja oululaisen radiotekniikan valmistaja Nokia Networksin uusille tehtaille. Viime syyskuussa Nokialta kerrottiin, että Oulussa sijaitsevan tuotantolaitoksen rooli ei olisi säilynyt nykyisellään ilman automaatio- ja robotisaatioasteen nostamista. Yksikkö työllistää 2300 henkilöä.

Tuotannon työntekijöiden määrä ei ole laskenut viime vuosina, mutta yksinkertainen ja toistuva työ on vaihtunut vaativampiin tehtäviin, tehtaalta kerrotaan Tekniikka&Talous-lehden haastattelussa. Myös ABB listaa useita automatisoinnin hyötyjä, muun muassa kannattavuuden kaksinkertaistumisen.

https://www.yrittajat.fi/uutiset/547313-robotiikan-pk-yritys-vaikuttaa-koko-suomen-kilpailukykyyn
Klikkaa laajentaaksesi...
Toi YuMi on ihan hauska kapistus, kokeiltiin sitä jo avustaviin tehtäviin, mutta ei ihan vielä ollut sen aika. Pitää muistaa, että toi laitetaan tekemään yleensä jotain niin tyhmää/tylsää, mitä ihminen ei viitsi. Ihmiselle sitten ne haastavat jutut.
Tuon ohjelmointi oli aika helppoa, eli nopeasti saa tekeen uusia juttuja, varusteet monipuolisia ja hintakaan ei lopen paha. Varmaan parin vuoden sisällä noita vois pari laittaa.
 
Woodsman kirjoitti:
Toi YuMi on ihan hauska kapistus, kokeiltiin sitä jo avustaviin tehtäviin, mutta ei ihan vielä ollut sen aika. Pitää muistaa, että toi laitetaan tekemään yleensä jotain niin tyhmää/tylsää, mitä ihminen ei viitsi. Ihmiselle sitten ne haastavat jutut.
Tuon ohjelmointi oli aika helppoa, eli nopeasti saa tekeen uusia juttuja, varusteet monipuolisia ja hintakaan ei lopen paha. Varmaan parin vuoden sisällä noita vois pari laittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa jutussa olennaisinta on varmaan toteamus;:

"Voisiko robotiikka ratkaista sen talouden kestävyysvajeen, joka johtuu suurten ikäluokkien ja niitä nuorempien miinusmerkkisestä huoltosuhteesta?

– Ehdottomasti kyllä. Automaatio ja robotit lisäävät juuri tuottavuutta, jotta samassa ajassa pystytään valmistamaan enemmän."

Automaatio on vastaus vanhentuvaan väestöön, ei maahanmuutto.
 
StmSvejk kirjoitti:
Tuossa jutussa olennaisinta on varmaan toteamus;:

"Voisiko robotiikka ratkaista sen talouden kestävyysvajeen, joka johtuu suurten ikäluokkien ja niitä nuorempien miinusmerkkisestä huoltosuhteesta?

– Ehdottomasti kyllä. Automaatio ja robotit lisäävät juuri tuottavuutta, jotta samassa ajassa pystytään valmistamaan enemmän."

Automaatio on vastaus vanhentuvaan väestöön, ei maahanmuutto.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saman hinnanhan sitä maksaa on kyseessä maahanmuuttaja tai kantasuomalainen. Itselle on juurikin sama onko kyseessä maahanmuuttaja vai suomalainen kunhan työnsä tekee. Suurin ongelma kuitenkin on se, että soveltuvaa työvoimaa ei ole, toisena sitten kustannustekijät. Olen tainnut aiemminkin täällä mainita, että meidänkään yritykseen ei ole tullut vuosiin eikä enää tulekaan sellaisia koneita joita ei olisi varustettu tuotantoautomatiikalla. Vuoden sisällä on tullut kaksi konetta robotilla ja yksi FMS-järjestelmällä.
 
Mielipidekirjoitus.

Suomessa viriää säännöllisin väliajoin keskustelua yliopistojen luokittelemisesta tutkimusyliopistoiksi ja koulutusyliopistoiksi. Keskustelunavauksissa ei koskaan oteta kantaa kriteereihin, joilla tällainen jako tulisi toteuttaa. Odotetaan vain poliittista päätöstä, joka julistaisi yksittäiset yliopistot tutkimusyliopistoiksi.

Yliopistojen jakaminen tutkimukseen ja koulutukseen on kuitenkin turhaa. Suomessa on jo duaalimalli: korkeakoulut jakautuvat yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Jos keskustelun virittäjät haluaisivat tämän lisäksi jakaa yliopistot tutkimus- ja koulutusyliopistoiksi, minne duaalimallissa sijoittuisi yliopisto, jossa ei tehdä tutkimusta?

Vertailun vuoksi voi tarkastella tieteen kriteereitä muissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa korkeakoulujen luokittelu tutkimusyliopistoiksi perustuu sekä määrään että laatuun.
Mittareina ovat tohtorintutkinnot, opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä sekä kilpailtu tutkimusrahoitus. Tohtorituotantoa ja tutkimusrahoitusta mitataan sekä absoluuttisella määrällä että suhteessa tutkimus- ja opetushenkilökuntaan (tuotos henkilöä kohden). Yhdysvalloissa tutkimusyliopistoiksi valikoituu sekä suuria yliopistoja, jotka menestyvät määrällisillä mittareilla, että pieniä yliopistoja, joissa tulokset henkilöä kohti ovat hyviä.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005572665.html
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top