Koulutus 100+

[Nojatuolistrategi]

Ranking.

Suomi on rankattu 15. parhaaksi maaksi Euroopassa kansainvälisille opiskelijoille. Maa saa selvityksessä kiitosta hyvistä yliopistoista, joissa tarjotaan enemmän ja enemmän englanninkielisiä opinto-ohjelmia. Miinusta taas tulee siitä, että opiskelu Suomessa on suhteellisen kallista, etenkin jos yliopisto perii opintomaksuja.

Selvityksen on tehnyt saksalainen Study.EU-niminen yritys, joka tarjoaa tietoa opintomahdollisuuksista Euroopassa.

Saksa on selvityksen mukaan edelleen houkuttelevin maa Euroopassa kansainvälisille opiskelijoille. Saksa vetää suurimmat pisteet kotiin pääasiassa ilmaisella koulutuksella maailmanluokan yliopistoissa.

Perässä tulevat Britannia ja Ranska. Venäjä kiipesi viiden parhaan maan joukkoon, Puola kärkikymmenikköön.

Maita pisteytetään selvityksessä kolmella mittarilla: koulutuksella, hintatasolla ja niin sanotulla elämä ja ura -mittarilla. Suurin painoarvo – 45 prosentin verran – annetaan koulutukselle, jossa katsotaan kolmea kansainvälisesti tunnustettua yliopistorankkausta, opetuksen laadun mittareita ja englanninkielisten ohjelmien määrää.

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-havisi-puolalle-ja-venajalle-opiskelumaiden-rankkauksessa-mutta-kohensi-sijoitustaan/0420948e-35e9-3659-889b-f1cbed2e4969

Opiskelijat äänestävät myös jaloillaan ja lompakoillaan.

 

[Oho]

Ilmaisella koulutuksella? Saatanan tunarit, joku sen aina maksaa......

Suomen on aika hankala tehdä asialle mitää, jos on edes tarvetta, kun Suomen sijoitusta pudottaa korkea kustannustaso. Edelleeen tossa tutkimuskessa tuskin huomioitiin Suomalaisten yliopistojen de fakto edelleen jatkuva maksuttomuus, lukukausimaksut maksatetaan veronmaksajilla kuten aiemminkin.

Jos sitä kansainvälistymistä joku kaipaa, toteemien tuontiin verrattuna paljon tehokaampi tapa on pakata laukut ja lähteä itse. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka ja ainakin meikäläisen aikaan löyhähköt (n. 40ov/vuodessa yli kolmosen k.a.) vaatimukset täyttävien lähtijöiden löytäminen oli haasteellista.

 

[Oho]

Opiskelijat äänestävät myös jaloillaan ja lompakoillaan.

No Suomeen tunkevien opiskelijoiden lompakot tuppaavat olemaan sen verran kevyttä kamaa ettei tuosta oikein kannata huolestua....

 

[Nojatuolistrategi]

No Suomeen tunkevien opiskelijoiden lompakot tuppaavat olemaan sen verran kevyttä kamaa ettei tuosta oikein kannata huolestua....

Niinpä. Seuraamalla lompakkoa saadaan luultavasti luotettavampi kuva kuin kyselyillä.

According to the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) in their 2009 World Conference on Higher Education report, Over 2.5 million students were studying outside their home country. UNESCO also predicted that the number of foreign students might rise to approximately 7 million by the year 2020. The main destinations preferred were the United States, United Kingdom, Germany, France, Canada and Australia. Overall, the number of foreign students more than doubled to over 2 million between 2000 and 2007.[4]

However the sharpest percentage increases of foreign students have occurred in New Zealand, Korea, the Netherlands, Greece, Spain, Italy and Ireland.[4]

Traditionally the U.S and U.K have been the most prestigious choices, due to dominating university top 10 rankings with the likes of Harvard, Oxford, MIT and Cambridge. More recently however they have had to compete with the rapidly growing Asian higher education market. While US is the leading destination for foreign students, there is increasing competition from several destinations in East Asia such as China, Korea, Japan and Taiwan which are keen on attracting foreign students for reputation and demographic reasons.[5]

Student mobility in the first decade of the 21st century has been transformed by two major external events, the events of 9/11 and the recession of 2008.[6] 9/11 forced US to tighten visa requirements for students and Australia and the UK cashed in on this opportunity and were successful in absorbing most of the growth in foreign students. The growth story for Australia and the UK would have continued, but the recession of 2008 exposed two aspects of international student enrollment in these countries—unmanageable high proportion of foreign students compared to home students and issues of quality raised by the use of aggressive recruitment practices.[7] In 2009, international students represented 21.5% and 15.3% of higher education enrollment in Australia and the UK, compared to less than 4% in the US, according to the OECD.[8]

https://en.wikipedia.org/wiki/International_student

 

[Nojatuolistrategi]

Aivojen rakennemuutos.

1. Pikkulapsi, joka ei vielä osaa puhua, tajuaa jo kielen tarkoituksen. Yksivuotiaat hahmottavat paitsi oman äidinkielensä myös vieraan kielen tavaksi kommunikoida ja reagoivat siihen eri tavoin kuin pelkkään hyminään, kertoo Cognition-lehdessä tammikuussa julkaistu New Yorkin yliopiston tutkimus.

2. Kielenkehitys alkaakin kauan ennen ensisanoja. Suomalaisessa Lukivauva-hankkeessa on havaittu, että aivojen kyky käsitellä kuultua puhetta on yhteydessä siihen, miten vauva puolivuotiaana viestii ympäristönsä kanssa. Jo ensikuukausina kuultu puhe jää piilevästi mieleen: vauvoina toiseen kieliympäristöön adoptoidut lapset oppivat myöhemmin muita nopeammin syntymäkieltään, kertoo Royal Society Open Science -lehdessä viime vuonna julkaistu tutkimus.

3. Sanojen ja kieliopin haltuunotossa tarvitaan työmuistia. Kymmenvuotiaita koululaisia vertailleen norjalaistutkimuksen mukaan työmuistin kapasiteetti on tärkeä biologinen taustatekijä, joka vaikuttaa niin oman äidinkielen hallintaan kuin kykyyn oppia vieraita kieliä. Nämä kaksi ovatkin vahvasti yhteydessä toisiinsa.

4. Vieraan kielen opettelu muuttaa aivojen rakenteita – sitä enemmän, mitä myöhemmin lapsuudessa kieltä opettelee. Uusia hermoyhteyksiä muodostuu samoin kuin haastavaa motorista taitoa kuten vaikkapa jonglöörausta harjoitellessa, kertoo Brain and Language -lehdessä julkaistu kanadalaistutkimus.

5. Herkkyyskautta elävä lapsi oppii kieliä leikiten, mutta varttuneella iällä oppimista tukee aiempi kokemus. Turun yliopiston fonetiikan tutkijat ovat havainneet, että 60–70-vuotiaat omaksuvat vieraita äänteitä yllättävän hyvin, jopa alakouluikäisiä nopeammin.

https://www.hs.fi/elama/art-2000005595074.html

 

[Nojatuolistrategi]

Opintopolku.

Keskiviikkona alkavassa korkeakoulujen yhteishaussa on haettava noin 47 500 aloituspaikkaa yli 1500 koulutusohjelmassa. Opetushallitus odottaa viime vuosien hakijamäärien perusteella, että opiskelupaikkaa tavoittelee noin 140 000 hakijaa. Korkeakoulujen kevään yhteishaun toinen hakuaika alkaa keskiviikkona 14.3. kello 8 ja päättyy keskiviikkona 28.3. kello 15.

Aloituspaikkoja on tarjolla noin 900 enemmän kuin vuosi sitten. Valtaosa hakukohteista on suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen, mutta mukana on myös joitakin englanninkielisiä koulutuksia. Kaikki 37 korkeakoulua ovat mukana haussa. Koulutusohjelmista yli tuhat on suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Näistä 42 prosenttia on yliopistoissa ja 58 prosenttia ammattikorkeakouluissa.

Lukion, ammatillisen tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneille on tarjolla liki 38 500 aloituspaikkaa, joista 46 prosenttia yliopistoissa ja 54 prosenttia ammattikorkeakouluissa.

Lisäksi yhteishaussa on mukana noin 500 koulutusta, jotka on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille. Haettavana on yliopistojen maisterikoulutuksia sekä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia. Tänä keväänä noin 24 300 aloituspaikkaa on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Tämä on 63 prosenttia aloituspaikoista niissä hakukohteissa, joissa ensikertalaiset tulee huomioida. Velvollisuus varata osa aloituspaikoista ensikertalaisille ei koske vieraskielisiä koulutuksia, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia tai koulutuksia, joihin otetaan vain pieni määrä opiskelijoita.

Koulutukseen haetaan Opintopolussa. Opintopolussa käytetään samaa hakulomaketta korkeakoulujen kevään yhteishaun molempina hakuaikoina. Ensimmäinen hakuaika oli tammikuussa, jolloin haettavana oli ammattikorkeakoulujen ja Aalto-yliopiston vieraskielisiä koulutuksia sekä Taideyliopiston koulutuksia. Kevään yhteishaun kahtena hakuaikana voi hakea yhteensä enintään kuuteen hakukohteeseen. Koulutukset on laitettava hakulomakkeella mieluisuusjärjestykseen. https://www.verkkouutiset.fi/korkeakoulujen-yhteishaku-alkaa-keskiviikkona/

”Olen unessa useasti
sinun kaduillas, koulutie…”

http://www.lieder.net/lieder/get_text.html?TextId=9604

 

[Nojatuolistrategi]

Sussuista ja tussuista.

Miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen? Ministeri: ”Ei mikään pieni muutos”

Hallitus valmistautuu kehysriiheen erityisesti siitä näkökulmasta, miten voidaan varmistaa, että nyt hyvin virinnyt kasvu Suomessa ei jää osaajapulasta kiinni. Näin sanoo Uudelle Suomelle ja Kauppalehdelle opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), jonka kontolla näiden ratkaisujen hakeminen pitkälti on.

Pyörä pitäisi keksiä uudelleen tilanteessa, jossa talous kasvaa kolmen prosentin vauhtia, mutta työttömiä on Tilastokeskuksen mukaan yhä 238 000.

Taustalla jyllää teknologian murros, joka hävittää ja synnyttää ammatteja kiihtyvään tahtiin. Maailman talousfoorumi WEF on esitellyt arvion, jonka mukaan jopa kaksi kolmesta tänä päivänä alakoulun aloittavista lapsista päätyy ammattiin, jota ei vielä ole olemassa.

–Tutkijoiden arviot siitä, kuinka suuri osuus työpaikoista korvautuu tulevaisuudessa esimerkiksi tekoälyllä, vaihtelee huomattavasti. Se tiedetään varmaksi, että tulevaisuudessa tarvitaan sen tyyppistä koulutustarjontaa, joka palvelee ammatinvaihtajia tässä teknologisessa murroksessa ja joka tarjoaa jatkuvan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kaikille suomalaisille, Grahn-Laasonen toteaa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243805-miljoona-suomalaista-uudelleenkoulutukseen-opetusministeri-sanni-grahn-laasonen-ei

Ja kommentoija J. Murasen kommentti: ”Pelkäänpä, että tekeillä on jokin megalomaaninen tarpeen ohi pläjähtävä tussu.”

Freudilainen lipsahdus?

 

[StmSvejk]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005600034.html

Kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta keräsi yli 50 000 kannatusilmoitusta

KANSALAISALOITE maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Pelastakaa Lapset ry:n, Vanhempainliiton sekä useiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen käynnistämä kansalaisaloite vaatii eduskuntaa puuttumaan lukion ja ammatillisten opintojen kustannuksiin.

Lakiuudistusta perustellaan sillä, ettei nykyinen toisen asteen ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Kelan tekemän mittauksen mukaan pääkaupunkiseudulla 1 151 toisen asteen opiskelijaa saa opintotuen lisäksi toimeentulotukea.

LUKIOLAISTEN liiton vuonna 2016 tekemän laskelman mukaan lukiolaisen kulut voivat kasvaa kolmen vuoden aikana jopa 2 600 euroon. Kahden vuoden takaisen laskelman mukaan yksinään paperiset oppikirjat maksavat uusina 1 950 euroa. Digitaalisena hankittujen kirjojen kustannukset ovat Kelan laskelmien mukaan 1 750 euroa.

Oppikirjojen lisäksi kuluja tulee kannettavan tietokoneen hankkimisesta, ylioppilaskirjoitusten maksuista ja muiden opiskeluvälineiden kuten vihkojen hankkimisesta.

...

Omasta mielestäni kyse on perustellusta aloitteesta. Nykyisellä systeemillä rahoitetaan lukiolaisten osalta lähinnä kustantamoja - kaikkienhan pitää ostaa tietokone, kirja voisi olla digitaalinen ja valtakunnallisesti kilpailutettu, jos toisen asteen koulutus olisi ilmaista. Ammattikoululaisten osalta kyse on syrjäytyneisyyden ehkäisystä. Minimitoiveena voisi olla, että toisen asteen koulutuksen kustannukset maksettaisiin automaattisesti toimeentulotuesta - nythän ei niin ole.

 

[Lunni]

Omasta mielestäni kyse on perustellusta aloitteesta. Nykyisellä systeemillä rahoitetaan lukiolaisten osalta lähinnä kustantamoja - kaikkienhan pitää ostaa tietokone, kirja voisi olla digitaalinen ja valtakunnallisesti kilpailutettu, jos toisen asteen koulutus olisi ilmaista. Ammattikoululaisten osalta kyse on syrjäytyneisyyden ehkäisystä. Minimitoiveena voisi olla, että toisen asteen koulutuksen kustannukset maksettaisiin automaattisesti toimeentulotuesta - nythän ei niin ole.

Tossa opiskelussa on pirullista se, että viime vuoden kurssikirjat ei kelpaakaan... tai ne pitää hommata sähköisessä muodossa lisenssillä...ja joskus aikoinaan se oli niin vitun kivaa ostaa uusi kurssikirja vain nähdäkseen tekijänä maikkansa nimen... kyllä mä sivubisnekset ymmärrän, mutta joskus vähän tökki...

 

[EK]

Tossa opiskelussa on pirullista se, että viime vuoden kurssikirjat ei kelpaakaan... tai ne pitää hommata sähköisessä muodossa lisenssillä...ja joskus aikoinaan se oli niin vitun kivaa ostaa uusi kurssikirja vain nähdäkseen tekijänä maikkansa nimen... kyllä mä sivubisnekset ymmärrän, mutta joskus vähän tökki...

Kustantajat rajoittavat kuulema nykyään e-kirjojen kierrätystä. Ymmärrettävää bisneksen kannalta, mutta e-kirjat ovat hinnaltaan ja (pitkälti) sisällöiltään samaa kuin paperisetkin, eli niiden käyttöä on vähän vaikea hahmottaa.

Osallistuin kerran koulutukseen, jossa kustantaja esitteli e-kirjaansa kovalla tohinalla. Koko roska oli netissä, eikä sitä voinut ladata omalle laitteelle. Perusteluna oli, että "nettihän on kaikkialla ja se toimii nykyään aina". Paitsi tietysti siinä esittelytilaisuudessa... Mutta kuulema ihan kauheen mahtava se oli. Omalla laitteellaan esittelijä pääsi sen verran nettiin, että voitiin tutustua tuotteeseen ja kyseessä oli käytännössä pdf-versio paperikirjasta. Ei mitään lisämateriaalia/-arvoa.

Nykypäivänä tietenkin on vähän haastava ymmärtää koko ripustautumista kirjaan ylipäänsäkään, kun asioitahan niitä pitäisi opetella eikä sivunumeroita... Tietenkin porukka pysyy paremmin hanskassa, kun kaikilla on sama materiaali, eikä sitten tule yllätyksiä, kun lähdekritiikitön oppilas kertoo Hitlerin elävän Kuun pimeällä puolella tai selittää marxilais-juutalaisten johtavan maailmaa.

Noissa kurssikirjoissa, joiden tekijänä on opettajia, on tietenkin selkeä eturistiriita, mutta lähtökohtaisesti kirjojen vaihtamista pyritään välttämään, ellei mitään perusteltua syytä ole. Poikkeuksia tietenkin on.

 

[EK]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005600034.html
Omasta mielestäni kyse on perustellusta aloitteesta. Nykyisellä systeemillä rahoitetaan lukiolaisten osalta lähinnä kustantamoja - kaikkienhan pitää ostaa tietokone, kirja voisi olla digitaalinen ja valtakunnallisesti kilpailutettu, jos toisen asteen koulutus olisi ilmaista. Ammattikoululaisten osalta kyse on syrjäytyneisyyden ehkäisystä. Minimitoiveena voisi olla, että toisen asteen koulutuksen kustannukset maksettaisiin automaattisesti toimeentulotuesta - nythän ei niin ole.

Valtakunnallisia kirjoja pyritään välttämään, koska markkinatalous ja tiedon monimuotoisuus. Yksi kirjasarja painottaa yhtä ja toinen toista. Opettajat tykkäävät kuka mistäkin tyylistä. Jos kaikki käyttäisivät Samaa Virallista Oppikirjaa, olisi se tietyille kirjantekijöille lupa painaa rahaa ja toiset taas jäisivät ilman. Lisäksi monopolien vaikutus hintoihin ei taida olla oikein kuluttajaystävällinen. Myöskin ajatus Ainoasta Oikeasta Oppikirjasta on vähän (uskallanko sanoa) suvereenilta demokratialta tai jopa aavistuksen totalitarismilta haiskahtava.

Vaikka sinänsä kyllä ymmärränkin, mitä tarkoitat.

 

[StmSvejk]

Valtakunnallisia kirjoja pyritään välttämään, koska markkinatalous ja tiedon monimuotoisuus. Yksi kirjasarja painottaa yhtä ja toinen toista. Opettajat tykkäävät kuka mistäkin tyylistä. Jos kaikki käyttäisivät Samaa Virallista Oppikirjaa, olisi se tietyille kirjantekijöille lupa painaa rahaa ja toiset taas jäisivät ilman. Lisäksi monopolien vaikutus hintoihin ei taida olla oikein kuluttajaystävällinen. Myöskin ajatus Ainoasta Oikeasta Oppikirjasta on vähän (uskallanko sanoa) suvereenilta demokratialta tai jopa aavistuksen totalitarismilta haiskahtava.

Vaikka sinänsä kyllä ymmärränkin, mitä tarkoitat.

Onhan kouluilla valtakunnallinen opetussuunnitelmakin.

Kirjahan voisi olla vapaasti muokattavissa - eli tulisi valtakunnallinen digikirjan perusversio josta kuka tahansa opettaja tai opettajapoppoo voisi halutessaan muokata haluamansa esim. tehtäviä ym. muokkaamalla.

 

[EK]

Onhan kouluilla valtakunnallinen opetussuunnitelmakin.

Kirjahan voisi olla vapaasti muokattavissa - eli tulisi valtakunnallinen digikirjan perusversio josta kuka tahansa opettaja tai opettajapoppoo voisi halutessaan muokata haluamansa esim. tehtäviä ym. muokkaamalla.

Edelleen se monopoli oppikirjoissa on lupa painaa rahaa ja vastaavasti toisilta palveluntarjoajilta pois. Mielestäni ei ole ratkaisu ongelmaan.

 

[EK]

Kuraportaan pohdiskeluja uuden opetussuunnitelman toteuttamisesta käytännössä.
Kaupunkimme OPS2016 arvioinnin perusteet EDIT: Eli siis näillä perusteilla tulee päättöarvio 8.-luokan kevättodistukseen.
Historiatiedon hankkiminen, Lähteiden tulkitseminen, Kronologian ymmärtäminen, Historiallinen empatia, Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa, Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen, Historian tulkitseminen, Ihmisen toiminnan selittäminen, Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen, Historiatiedon tuottaminen ja Historiatietoisuus.

Mutta huom! Tiedoista ei puhuta mitään, ei myöskään valtakunnallisessa OPSissa. Ranskan suurta vallankumousta ei tarvitse tietää tai Aleksis Kiveä tai Suomen itsenäistymistä.

TVT-taidot, jotka vaaditaan 9.-luokan päättyessä EDIT: eli siis ne taidot, jotka 9.-luokan päättävällä tulisi olla tieto- ja viestintälaitteiden suhteen (=puhekielessä ATK-taidot):
Laaja tekstikäsitys, Tutustuminen kuvankäsittelyohjelmien mahdollisuuksiin, Tietokanta-käsitteen ymmärtäminen, Vastuullinen yhteisöllinen työskentely, Tietoturvakoulutus, Objektin lisääminen asiakirjaan, Liikkuvan kuvan editointi, Tiedonhankinnan suunnittelu, Oikeat lähdeviitteet ja lähdeluettelo, Työergonomia, Taulukkolaskentaohjelman monipuolinen käyttö, Ilmaisua median välineillä, Eri tietolähteiden käyttäminen, Tietolähteiden kriittinen arviointi, Tietojen esittäminen graafisessa muodossa, Esityslaitteiden ja av-välineiden käyttö, Ohjelmien yhteisten toimintaperiaatteiden tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen uusiin ohjelmiin tutustuttaessa, Aktiivinen ja vastuullinen työskentely erilaisissa yhteisöllisissä verkkoympäristöissä sekä Saadun palautteen hyödyntäminen.

Lisäksi uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma korostaa sitä, että oppilas on oppija, opettaja ohjaaja. Siispä opettaja ei enää palastele tietoa valmiiksi, vaan oppilas haalii ja omaksuu sen itse. Myöskin painotetaan erilaisia työtapoja jne.

Ratkaisuni:
Perinteinen oppikirja toimii opetuksen pohjana. Tällöin jokaisella on se yksi ja sama materiaali, johon tukeutua. Heikoimmille kirja on kuitenkin kohtuullisesti hallittava paketti, koska se on aina pysyvä ja samanlainen. Edistyneemmillekin oppilaille kirja toimii hyvänä tukena ja punaisena lankana opiskelemisessa. Lisäksi kokeisiin lukeminen helpottuu.

Muu oppimateriaali taas olisi järkevintä siirtää verkkoon. Oppilaat käyvät sen itse valitsemassaan järjestyksessä ja tahdissa läpi ns. flipped learning –periaatteen mukaisesti. Opettaja antaa vain aikarajat (esim. Jouluun mennessä puolet kirjasta käyty läpi) Se matsku, jonka tähän asti olen esittänyt (muistiinpanot, kuvat, videot, tehtävät) on helppo laittaa nettisivuille. Materiaali järjestetään sivuille ”oppikirjamaisesti” aika/aihejärjestyksessä. Muistiinpanot esitysmuodosta (Kuten PowerPoint), varustettuna ääniraidalla, eli niillä löpinäillä, jotka kerron tiivistelmiä esitellessäni, ja jotka oppilaita niin suuresti aina huvittavat ja innostavat (kuten Einar Schadewitz vaunun katolla tai kahvijoppari kuusenjuurella valmiina ampumaan kaksi tullimiestä tai Bastiljin valtaus tai…).

Lisäksi aiheeseen liittyy aina tehtäviä, joista osa on pakollisia, osa vapaaehtoisia. Pakollisia tehtäviä on noin 5. Ne ovat lähinnä monivalintoja tai oikein/väärin-väittämiä tai jotain vastaavia. Osa on helpompia osa vaikeampia, mutta niiden tarkoitus on lähinnä seurata opiskelun edistymistä. Kuitenkin myös osaaminen vaikuttaa, eli arvosanaan 5 vaaditaan, että kaikki pakolliset tehtävät on tehty, arvosanaan 8 vaaditaan, että pakollisista tehtävistä 75% on oikein ja arvosanaan 10 vaaditaan, että pakolliset tehtävät ovat 95% oikein.

Näiden yksinkertaisten pakollisten tehtävien lisäksi on erilaisia pakollisia tehtäviä, joita ovat:
Käsitekartta, Esseet, Karttatehtävät, Kuvantulkinta, Taulukko, Kuvaaja, Oppitunti muille oppilaille

Näistä käsitekartan laatiminen, karttatehtävät, kuvantulkinnat, taulukon tulkinta ja laadinta sekä kuvaajan tulkinta ja laadinta upotetaan kurssiin ja oppilaille tarjotaan useampia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tehtävän tekemiseen. Tärkeintä on, että tehtävät tehdään, eli ne eivät ole arvosteltavia tehtäviä. Tehtävät ovat aluksi perehdyttäviä, myöhemmin soveltavia, eli ensin esim. taulukosta haetaan tietoa, myöhemmin opetellaan laatimaan taulukko taulukko-ohjelmalla. Karttatehtävässä etsitään ensin kartasta asioita, sitten verrataan kartoissa tapahtuvia muutoksia, lopulta laaditaan kartta ja selitetään se. Nämä soveltavat tehtävät voi tehdä haluamastaan aiheesta ja yksi soveltava tehtävä/laji riittää.

Esseet kirjoitetaan siten, että niitä kirjoitetaan 2/vuosi. Niiden aihealueet annetaan etukäteen ja oppilaat saavat laatia vihkoonsa lähdemateriaalin valitsemastaan aiheesta. Vuoden toinen essee on asiaessee, eli esim. Miksi toinen maailmansota syttyi? Kerro kaksi syytä ja miten ne vaikuttivat sodan syttymiseen. Toinen on eläytyvä kirjoitus, eli siinä asetutaan historiallisen henkilön nahkoihin ja laaditaan kirjoitelma siltä pohjalta, esim. Kirjoita kirje rintamalta kotiin talvisodasta. Esseet palautetaan palautekeskustelulla varustettuna ja arvosteluun vaikuttaa sekä tieto että tyyli. Arvostellaan kuin koe (mutta 0,5 painokertoimella) EDIT: Esseet kirjoitetaan ainakin kaksi kertaa käsin, koska tätäkin taitoa tarvitaan (ja ne on helpompi arvioida käsinkirjoitettuna)

Oppitunnit pidetään ryhmissä, jostakin aiheesta. Valmistellaan yksi oppitunti/vuosi. Pidetyllä oppitunnilla opiskelijana olevat oppilaat antavat tunnista palautteen, jonka perusteella arvosana määräytyy (painokerroin 0,5). Tämä rikkoo vähän tuota flipped learning –periaatetta, jossa jokainen saa edetä omaan tahtiin, mutta olkoon sitten tyylirikko. Tämän voi sijoittaa esim. kurssin alkuun.

Tuohon voisi vielä sijoittaa oppimispelin, joka laaditaan ryhmittäin tietyistä kappaleista, mutta sitten palautteenantaminen yms. menisi liian haastavaksi.
EDIT: Siis haasteena on, että jokainen oppilas arvostelisi jokaisen ryhmän tehtävät, koska kurssilla eteneminen on omatahtista ja pelit pelataan yleensä ryhmissä. Siispä jotkut oppilaat pelaisivat saman pelin moneen kertaan ja jotkut eivät lainkaan. Tällöin arviointi vääristyisi kaverisuhteiden yms. seikkojen vuoksi.

Vapaaehtoiset tehtävät ovat sitten jokaisen kappaleen/aiheen yhteydessä olevia sanallisia tehtäviä, joita toiset tekevät enemmän ja toiset vähemmän. Kaikkien niiden vastaukset löytyvät nettisivuilta ja oppilaat saavat tarkastaa ne itse. Näistä laaditaan uuden opetussuunnitelman hengessä itsearviointi, eli oppilas lähettää opettajalle tiedon siitä, tekikö tehtävän, ymmärsikö asian, osasiko tehtävän. Tämäkin vaikuttaa arviointiin.

Lisäksi tietenkin kirjalliset kokeet, joissa on aina erikseen ilman kirjaa/muistiinpanoja tehtävä osio ja niiden kanssa tehtävä osio.

Kirjallinen materiaali on oikeastaan valmis tehtävien osalta. Oppikirja on tietenkin olemassa, tosin kirjoitan uutta, kotiseutulähtöistä ja 7.-luokka alkaakin olla valmis. Ensi vuonna 8.-luokkaa ei olekaan, joten silloin ehtisi tehdä sen. Oppikirjan saisi nettiin, eikä se maksaisi koululle mitään. Siitä saisi tehtyä äänikirjan ilmaiseksi ja tehtävät saisi nätisti kohdennettua tarkasti.

Miksi ei jo nyt?
No vittu kun ei ole niitä koneita! Noin ¼ tunneista voi käyttää Chromebookeja koko luokalla. Tarvitsisin n. 20 kannettavaa tietokonetta, joihin asentaisin Lubuntu/Ubuntu –Linuxin käyttöjärjestelmäksi. Loput 0-5 löytyisivät koululta. Silloin oppilailla olisi käytössään joka tunti koneet ja kaiken materiaalin voisi laittaa nettiin. Puhelimet on tietenkin yksi ratkaisu, mutta niillä ei kovin monimutkaisia kuvankäsittelyjä, taulukoita tms. raskaampia tehdä. Kannettava, jossa on WiFi riittää, eli kovin kummia tykkejä ei tähän tarvittaisi, vaan 10 vuotta vanha kone ajaisi asiansa.

Mutta saahan sitä haaveilla.

 

[Nojatuolistrategi]

Vuosia lisää alkuun ja loppuun, mutta tuleeko toivottua tulosta?

Ehdotus oppivelvollisuuden pidentämisestä jakaa mielipiteitä.

Eduskunnan enemmistö tukee kaksivuotista esikoulua, joka aloitettaisiin jo viisivuotiaana. Ehdotus oppivelvollisuusiän korottamisesta taas kerää kannatusta vain SDP:ltä, vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Tämä ilmenee Verkkouutisten kyselystä.

https://www.verkkouutiset.fi/kouluun-viisivuotiaana-ja-pois-19-vuotiaana-nain-eduskuntaryhmat-vastaavat/

Mitä, missä ja milloin?

 

[Nojatuolistrategi]

Elintarviketekniikan DI:t.

Yhä useampi Suomessa vastavalmistunut diplomi-insinööri ja arkkitehti on ulkomaalaistaustainen.

Tekniikan akateemiset TEKin kyselytutkimus osoittaa, että tekniikan alan korkeakoulutuksen saaneet ovat tyytyväisiä koulutukseensa ja työllisyys nousee kohisten. Ulkomailla syntyneiden työllistymisessä on kuitenkin edelleen selvä ero suomalaisiin verrattuna. Kaksi kolmesta suomalaisesta tekniikan alan korkeakoulutetusta on valmistumishetkellä työsuhteessa, ulkomaan kansalaisista vain 38 prosenttia.

– Osaajapulasta tekniikan alalla uhkaa tulla talouskasvua hidastava pullonkaula. Ulkomaalaisten osaajien houkuttelemisesta Suomeen puhutaan paljon, vaikka heitä valmistuu yliopistoistamme yhä enemmän. Samat ihmiset, jotka kelpaavat suomalaisiin yliopistoihin ja suorittavat tutkintonsa, eivät kelpaakaan suomalaiseen työelämään, ihmettelee yksikönjohtaja Jari Jokinen Tekniikan Akateemiset TEKistä.

Jokinen havainnollistaa tilannetta tuoreella esimerkillä, jossa kaksi Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunutta nepalilaista diplomi-insinööriä koettivat turhaan saada koulutustaan vastaavaa työtä. Aikansa siivottuaan ja työhakemuksia lähetettyään he perustivat ravintolan.

– Yrittäjyys on hieno asia, mutta koulutusjärjestelmän tai osaajapulan ratkaisun kannalta tässä ei ole järkeä. Monet vähemmän sisukkaat yksinkertaisesti lähtevät muihin maihin töihin, Jokinen sanoo.

https://www.verkkouutiset.fi/osaajapulasta-huolimatta-ulkomaalaisilla-osaajilla-vaikeuksia-tyollistya/

Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

 

[Nojatuolistrategi]

Esikoulutus.

Ranskassa lapset aloittavat koulun tulevaisuudessa jo kolmevuotiaina.

Presidentti Emmanuel Macronin uudistusten myötä koulun aloitusikä laskee aiemmasta kuudesta ikävuodesta kolmeen.

Uudistus ei kuitenkaan vaikuta kovin monen ranskalaisperheen elämään, sillä monet ranskalaisvanhemmat laittavat lapsensa vapaaehtoisesti kouluun jo 3-vuotiaana. Hallituksen mukaan vain 2,4 prosenttia lapsista ei aloita koulua vielä tuolloin.

Presidentti Macron on sanonut muutoksen vähentävän koulutuksen eriarvoisuutta, sillä nyt varhaisesta koulun aloituksesta tulee pakollinen kaikille. Le Monden mukaan Pariisissa 93 prosenttia 3-vuotiaista aloittaa koulun 3-vuotiaana, mutta luku on paljon pienempi esimerkiksi merentakaisilla alueilla.

Uudistuksen myötä Ranska on yksi harvoista Euroopan maista, joissa virallinen koulu aloitetaan näinkin varhain.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/presidentti-macron-haluaa-lisata-koulutuksen-tasa-arvoisuutta-kaikki-aloittavat-koulun-3-vuotiaina-ranskassa/6836574#gs.UBqoU0Y

 

[EK]

Kuraportaan pohdiskeluja uuden opetussuunnitelman toteuttamisesta käytännössä.
Kaupunkimme OPS2016 arvioinnin perusteet EDIT: Eli siis näillä perusteilla tulee päättöarvio 8.-luokan kevättodistukseen.
Historiatiedon hankkiminen, Lähteiden tulkitseminen, Kronologian ymmärtäminen, Historiallinen empatia, Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa, Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen, Historian tulkitseminen, Ihmisen toiminnan selittäminen, Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen, Historiatiedon tuottaminen ja Historiatietoisuus.

Mutta huom! Tiedoista ei puhuta mitään, ei myöskään valtakunnallisessa OPSissa. Ranskan suurta vallankumousta ei tarvitse tietää tai Aleksis Kiveä tai Suomen itsenäistymistä.

TVT-taidot, jotka vaaditaan 9.-luokan päättyessä EDIT: eli siis ne taidot, jotka 9.-luokan päättävällä tulisi olla tieto- ja viestintälaitteiden suhteen (=puhekielessä ATK-taidot):
Laaja tekstikäsitys, Tutustuminen kuvankäsittelyohjelmien mahdollisuuksiin, Tietokanta-käsitteen ymmärtäminen, Vastuullinen yhteisöllinen työskentely, Tietoturvakoulutus, Objektin lisääminen asiakirjaan, Liikkuvan kuvan editointi, Tiedonhankinnan suunnittelu, Oikeat lähdeviitteet ja lähdeluettelo, Työergonomia, Taulukkolaskentaohjelman monipuolinen käyttö, Ilmaisua median välineillä, Eri tietolähteiden käyttäminen, Tietolähteiden kriittinen arviointi, Tietojen esittäminen graafisessa muodossa, Esityslaitteiden ja av-välineiden käyttö, Ohjelmien yhteisten toimintaperiaatteiden tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen uusiin ohjelmiin tutustuttaessa, Aktiivinen ja vastuullinen työskentely erilaisissa yhteisöllisissä verkkoympäristöissä sekä Saadun palautteen hyödyntäminen.

Lisäksi uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma korostaa sitä, että oppilas on oppija, opettaja ohjaaja. Siispä opettaja ei enää palastele tietoa valmiiksi, vaan oppilas haalii ja omaksuu sen itse. Myöskin painotetaan erilaisia työtapoja jne.

Ratkaisuni:
Perinteinen oppikirja toimii opetuksen pohjana. Tällöin jokaisella on se yksi ja sama materiaali, johon tukeutua. Heikoimmille kirja on kuitenkin kohtuullisesti hallittava paketti, koska se on aina pysyvä ja samanlainen. Edistyneemmillekin oppilaille kirja toimii hyvänä tukena ja punaisena lankana opiskelemisessa. Lisäksi kokeisiin lukeminen helpottuu.

Muu oppimateriaali taas olisi järkevintä siirtää verkkoon. Oppilaat käyvät sen itse valitsemassaan järjestyksessä ja tahdissa läpi ns. flipped learning –periaatteen mukaisesti. Opettaja antaa vain aikarajat (esim. Jouluun mennessä puolet kirjasta käyty läpi) Se matsku, jonka tähän asti olen esittänyt (muistiinpanot, kuvat, videot, tehtävät) on helppo laittaa nettisivuille. Materiaali järjestetään sivuille ”oppikirjamaisesti” aika/aihejärjestyksessä. Muistiinpanot esitysmuodosta (Kuten PowerPoint), varustettuna ääniraidalla, eli niillä löpinäillä, jotka kerron tiivistelmiä esitellessäni, ja jotka oppilaita niin suuresti aina huvittavat ja innostavat (kuten Einar Schadewitz vaunun katolla tai kahvijoppari kuusenjuurella valmiina ampumaan kaksi tullimiestä tai Bastiljin valtaus tai…).

Lisäksi aiheeseen liittyy aina tehtäviä, joista osa on pakollisia, osa vapaaehtoisia. Pakollisia tehtäviä on noin 5. Ne ovat lähinnä monivalintoja tai oikein/väärin-väittämiä tai jotain vastaavia. Osa on helpompia osa vaikeampia, mutta niiden tarkoitus on lähinnä seurata opiskelun edistymistä. Kuitenkin myös osaaminen vaikuttaa, eli arvosanaan 5 vaaditaan, että kaikki pakolliset tehtävät on tehty, arvosanaan 8 vaaditaan, että pakollisista tehtävistä 75% on oikein ja arvosanaan 10 vaaditaan, että pakolliset tehtävät ovat 95% oikein.

Näiden yksinkertaisten pakollisten tehtävien lisäksi on erilaisia pakollisia tehtäviä, joita ovat:
Käsitekartta, Esseet, Karttatehtävät, Kuvantulkinta, Taulukko, Kuvaaja, Oppitunti muille oppilaille

Näistä käsitekartan laatiminen, karttatehtävät, kuvantulkinnat, taulukon tulkinta ja laadinta sekä kuvaajan tulkinta ja laadinta upotetaan kurssiin ja oppilaille tarjotaan useampia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tehtävän tekemiseen. Tärkeintä on, että tehtävät tehdään, eli ne eivät ole arvosteltavia tehtäviä. Tehtävät ovat aluksi perehdyttäviä, myöhemmin soveltavia, eli ensin esim. taulukosta haetaan tietoa, myöhemmin opetellaan laatimaan taulukko taulukko-ohjelmalla. Karttatehtävässä etsitään ensin kartasta asioita, sitten verrataan kartoissa tapahtuvia muutoksia, lopulta laaditaan kartta ja selitetään se. Nämä soveltavat tehtävät voi tehdä haluamastaan aiheesta ja yksi soveltava tehtävä/laji riittää.

Esseet kirjoitetaan siten, että niitä kirjoitetaan 2/vuosi. Niiden aihealueet annetaan etukäteen ja oppilaat saavat laatia vihkoonsa lähdemateriaalin valitsemastaan aiheesta. Vuoden toinen essee on asiaessee, eli esim. Miksi toinen maailmansota syttyi? Kerro kaksi syytä ja miten ne vaikuttivat sodan syttymiseen. Toinen on eläytyvä kirjoitus, eli siinä asetutaan historiallisen henkilön nahkoihin ja laaditaan kirjoitelma siltä pohjalta, esim. Kirjoita kirje rintamalta kotiin talvisodasta. Esseet palautetaan palautekeskustelulla varustettuna ja arvosteluun vaikuttaa sekä tieto että tyyli. Arvostellaan kuin koe (mutta 0,5 painokertoimella) EDIT: Esseet kirjoitetaan ainakin kaksi kertaa käsin, koska tätäkin taitoa tarvitaan (ja ne on helpompi arvioida käsinkirjoitettuna)

Oppitunnit pidetään ryhmissä, jostakin aiheesta. Valmistellaan yksi oppitunti/vuosi. Pidetyllä oppitunnilla opiskelijana olevat oppilaat antavat tunnista palautteen, jonka perusteella arvosana määräytyy (painokerroin 0,5). Tämä rikkoo vähän tuota flipped learning –periaatetta, jossa jokainen saa edetä omaan tahtiin, mutta olkoon sitten tyylirikko. Tämän voi sijoittaa esim. kurssin alkuun.

Tuohon voisi vielä sijoittaa oppimispelin, joka laaditaan ryhmittäin tietyistä kappaleista, mutta sitten palautteenantaminen yms. menisi liian haastavaksi.
EDIT: Siis haasteena on, että jokainen oppilas arvostelisi jokaisen ryhmän tehtävät, koska kurssilla eteneminen on omatahtista ja pelit pelataan yleensä ryhmissä. Siispä jotkut oppilaat pelaisivat saman pelin moneen kertaan ja jotkut eivät lainkaan. Tällöin arviointi vääristyisi kaverisuhteiden yms. seikkojen vuoksi.

Vapaaehtoiset tehtävät ovat sitten jokaisen kappaleen/aiheen yhteydessä olevia sanallisia tehtäviä, joita toiset tekevät enemmän ja toiset vähemmän. Kaikkien niiden vastaukset löytyvät nettisivuilta ja oppilaat saavat tarkastaa ne itse. Näistä laaditaan uuden opetussuunnitelman hengessä itsearviointi, eli oppilas lähettää opettajalle tiedon siitä, tekikö tehtävän, ymmärsikö asian, osasiko tehtävän. Tämäkin vaikuttaa arviointiin.

Lisäksi tietenkin kirjalliset kokeet, joissa on aina erikseen ilman kirjaa/muistiinpanoja tehtävä osio ja niiden kanssa tehtävä osio.

Kirjallinen materiaali on oikeastaan valmis tehtävien osalta. Oppikirja on tietenkin olemassa, tosin kirjoitan uutta, kotiseutulähtöistä ja 7.-luokka alkaakin olla valmis. Ensi vuonna 8.-luokkaa ei olekaan, joten silloin ehtisi tehdä sen. Oppikirjan saisi nettiin, eikä se maksaisi koululle mitään. Siitä saisi tehtyä äänikirjan ilmaiseksi ja tehtävät saisi nätisti kohdennettua tarkasti.

Miksi ei jo nyt?
No vittu kun ei ole niitä koneita! Noin ¼ tunneista voi käyttää Chromebookeja koko luokalla. Tarvitsisin n. 20 kannettavaa tietokonetta, joihin asentaisin Lubuntu/Ubuntu –Linuxin käyttöjärjestelmäksi. Loput 0-5 löytyisivät koululta. Silloin oppilailla olisi käytössään joka tunti koneet ja kaiken materiaalin voisi laittaa nettiin. Puhelimet on tietenkin yksi ratkaisu, mutta niillä ei kovin monimutkaisia kuvankäsittelyjä, taulukoita tms. raskaampia tehdä. Kannettava, jossa on WiFi riittää, eli kovin kummia tykkejä ei tähän tarvittaisi, vaan 10 vuotta vanha kone ajaisi asiansa.

Mutta saahan sitä haaveilla.

Katopa, kun innostuin ja sain sen 7.-luokan oppikirjan valmiiksi. Siis tekstin osalta.

Ryhdyin vakavissaan miettimään julkaisua ja totesin sen mahdottomaksi. Koska kuvamateriaalin tekijänoikeudet. Alkuperäisellä teoksella tietenkin tekijänoikeus vanhenee 70-vuotta tekijän kuolemasta, paitsi niissä poikkeustapauksissa, joissa tekijänoikeus siirtyy jollekin toiselle. Ongelma on silti siinä, että yleensä kuvat löytyvät helpoiten netistä, mutta niissä taas on se julkaisijan tekijänoikeus.

Kuitenkin porsaanreikä on siinä, että opettajalla on opetusmateriaaliin erittäin laaja sitaattioikeus. Tämä ei tosin koske kaupallisia tuotteita, mutta kuitenkin opetusmateriaalia. Näyttää voi netistä käytännössä minkä tahansa kuvan ja esityksiinkin voi aika monenlaisia teoksia laittaa, jos merkitsee näkyviin lähteen ja kuva on esim. cc-lisensoitu. Ennen kaikkea vapauttava porsaanreikä on siinä, että tekstin kuvitettuna voi laittaa käyttörajoitetuille nettisivuille, jotka ovat käytettävissä vain kurssin ajan. Siispä en teekään kirjallista tuotosta, vaan nettisivut, joille pääsyä rajoitetaan. Etenkin, jos sivut ovat itseni ja oppilaitteni ilmaiseksi käytettävissä, taidan päästä kuin koira veräjästä. Mikäli oppilas haluaa, saa oppikirjan tekstin luvallisesti tulostettua ilman kuvia.

Ja kyllä. Käytön rajoittaminen onnistuu jo nykyisillä koulun työkaluilla ihan kätevästi.

 

[Nojatuolistrategi]

Opiskelijoista start up -yrittäjiä.

Toinen kohderyhmä niin kutsutulle startup-oleskeluluvalle ovat Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset.

”Opiskelun päätyttyä heillä on tietty ikkuna, jolloin heidän pitää löytää työtä. Heillä on motivaatio tehdä asioita, ja he ovat jossain määrin jo kotoutuneet. Heidän jäämistään Suomeen pyritään kannustamaan”, Häyrynen sanoo.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/startup-oleskelulupa-piristaa-yrityskenttaa---herattanyt-etukateen-kiinnostusta-etenkin-venajalla/i52AY6B8

 

[Sarek1]

Kalevassa uutisoitua:
Koulutuksen hohto himmenee ja sivistyksen hehku hiipuu? Katso yhdeksän perustelua väitteelle

Arvovaltaiset tahot kantavat nyt huolta koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen tulevaisuudesta Suomessa.

Äskettäin muiden muassa Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto edellyttivät hallitukselta yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksen palauttamista kasvu-uralle. Hallitus kokoontuu kehysriiheensä tiistaina.

Lännen Median haastattelussa asiaan puuttuu Jyväskylän yliopiston koulutustutkimuksen professori Jouni Välijärvi. Hänen mukaansa koulutuksen arvostus ei ole Suomessa enää samanlainen itsestäänselvyys kuin ennen.


Tässä on yhdeksän esimerkkiä argumenteista, joilla käsitystä koulutuksen hohdon hiipumisesta voidaan perustella:

1. Kahdeksan viime vuoden aikana yliopistoilta on leikattu 300 miljoonaa euroa ja tutkimukselta toiset 300 miljoonaa euroa.

2. Kansakunta on eriarvoistunut pitkän taantuman seurauksena. Osa väestöstä ei ymmärrä, miksi koulukseen ja varsinkaan korkeakoulutukseen pitää sijoittaa niin paljon verovaroja. Ne tuottavat vain korkeapalkkaisia "kaiken maailman dosentteja".

3. Tuore nuorisobarometri kertoo, että nuorten mielestä töihin pääsyä avittavat entistä enemmän suhteet, sattuma ja perhetausta. Vastaavasti nuoret arvelevat motivaation, ammattitaidon ja koulutuksen merkityksen vähentyneen.

4. Vuonna 2008 noin 50 prosenttia nuorista uskoi, että koulutuksella on erittäin paljon merkitystä työnsaannissa. Nyt näin arvelee vain noin 30 prosenttia nuorista.

5. Koulutus ei vanhaan tapaan takaa töihin pääsyä ja hyvää elämää. Vaikka miten kouluttautuisi, silti voi joutua työttömäksi.

6. Sosiaalinen media luo mielikuvia, joiden mukaan tubettamalla, bloggaamalla, laulamalla tai jääkiekkoa pelaamalla voi päästä kiinni isoihin rahoihin - nettipokerista puhumattakaan.

7. Työelämä ja ammatit muuttuvat. Murros luo epävarmuutta, joka ei edistä kouluttautumishaluja.

8. Amerikkalaiseen tapaan monet suomalaisetkin pitävät korkeasti koulutettua sivistyneistöä snobistisena eliittinä. Esimerkiksi politiikassa on luontevampaa samaistua tavallisiin "meidän miehiin ja naisiin". Junttiudesta on tullut jonkinasteinen hyve.

9. Vanhemmat eivät entiseen tapaan lue kirjoja alle kouluikäisille lapsilleen, eivätkä lapset lukemaan opittuaan itsekään harjoita taitoaan kirjojen parissa. Vuonna 2000 noin 20 prosenttia suomalaisnuorista ei lukenut vapaa-ajallaan lainkaan. Nyt kyseenalainen määrä on noussut 40 prosenttiin ja poikien osalta jopa yli 50 prosenttiin.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...-katso-yhdeksan-perustelua-vaitteelle/789587/