Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Piip-testin tulos.
Kova fyysinen kunto lisää keski-ikäisen elinvuosia.
Hyvä fyysinen kunto keski-iässä ehkäisee sydänsairauksien ja muun muassa dementian kehittymistä, tutkimuksista tiedetään. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tarkoittaa myös pitempää elinikää.
Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta nyt julkaistut havainnot perustuvat 46 vuotta kestäneeseen seurantaan, mikä on huomattavasti pitempi kuin valtaosassa tutkimuksia. Tutkimukseen osallistui 5 100 keskimäärin 49-vuotiasta miestä. Seurannan aikana heistä 92 prosenttia menehtyi.
Osallistujien fyysinen kunto arvioitiin tutkimuksen alussa kuntopyöräkokeella. Tämän kokeen perusteella heikoimmassa kunnossa olevat menehtyivät 2–3 vuotta nuorempina kuin kohtalaisen hyvässä kunnossa olevat. Ero oli vielä suurempi verrattuna osallistujiin, jotka olivat erittäin hyvässä kunnossa. He elivät jopa keskimäärin viisi vuotta pitempään, tulokset osoittivat.
Tulokset pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysista suljettiin pois ensimmäisen kymmenen seurantavuoden aikana menehtyneet. Yhteydet koskivat sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia sekä kokonaiskuolleisuutta.
https://www.verkkouutiset.fi/kova-kunto-antaa-viisi-vuotta-lisaa-elinaikaa/
Liian täydelliset valintakoevastaukset herättivät yliopiston henkilökunnan epäilykset ja johtivat poikkeuksellisen pääsykoehuijausepäilyn tutkintaan, poliisi kertoo.
Lääketieteelliseen pyrkinyttä henkilöä ja hänen rikoskumppaniaan epäillään tapauksessa törkeästä väärennyksestä ja varkaudesta.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen osallistui keväällä henkilö, joka sai valintakokeesta alun perin huomattavan alhaisen pistemäärän. Osaan tehtävistä hän ei ollut vastannut mitään, poliisi kertoo tiedotteessaan.
Kun henkilö meni myöhemmin yliopistolle tarkistamaan valintakoevastauksiaan, valintakoepapereihin oli ilmaantunut täsmälleen oikeita vastauksia. Kokeen pistemäärä olisi ollut moninkertainen alkuperäiseen tulokseen verrattuna ja hakija olisi ylittänyt selvästi opiskelijavalinnan pisterajan.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259819-poikkeuksellinen-paasykoehuijaus-paljastui-puolityhjaan-koepaperiin-ilmestyivat
Nuoriso huononee.
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005841900.html
Suomessa teinit juovat harvemmin kuin muissa Euroopan maissa mutta useammin humalaan asti – Vertailussa näkyy dramaattinen muutos vuoteen 2002
Tytöistä ja pojista noin joka toinen oli ollut humalassa elämänsä aikana vähintään kahdesti vuonna 2002, mutta vuonna 2014 samoin ilmoitti enää neljännes tytöistä ja kolmannes pojista.
NUORET aloittavat alkoholinkäytön vanhempina kuin aikaisemmin. Alkoholia kokeillaan ensimmäisen kerran yhä harvemmin 13-vuotiaana tai aiemmin.
Kun vuonna 2002 yli puolet 15-vuotiaista tytöistä kertoi kokeilleensa alkoholia, vuonna 2014 samanikäisistä oli alkoholia kokeillut enää joka viides. Myös pojilla alkoholia kokeilleiden määrä laski 46 prosentista 22 prosenttiin.
Myös humalajuominen aloitetaan aiempaa myöhemmin. Joskin varhaisia, ennen 13 vuoden ikää tai aiemmin tehtyjä humalakokeiluja oli Suomessa yleisemmin kuin Euroopassa keskimäärin. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt eniten kaikista tutkimusmaista.
Vuonna 2002 suomalaistytöistä varhaisia humalakokemuksia oli 41 prosentilla, kun vuonna 2014 niistä kertoi enää 12 prosenttia. Pojilla vastaavat luvut laskivat 35 prosentista 14 prosenttiin.
Helsingin yliopiston uusi rehtori, kaupunkiekologian professori Jari Niemelä aloitti elokuun alussa. Hän sai johtaakseen 40 000 ihmisen yhteisön, jossa on 32 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa 8 000. Isommaksi Helsingin yliopisto ei silti halua tulla. Pääkaupunkiseudun suurien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistyminen mammuttimaiseksi suuryksiköksi ei toisi Niemelän mukaan tällä hetkellä mitään etua.
– Tärkeintä olisi sopia korkeakoulutuksen tavoitteista ja katsoa sen jälkeen, kuinka monta oppilaitosta sen toteuttamiseksi tarvitaan, Niemelä pohtii.
Jos tavoitteena on alueellisesti kattava yliopistoverkosto, silloin tarvitsemme Niemelän mukaan nykyisenkaltaisen systeemin. Kaikilla opiskelijoilla ympäri Suomea olisi lyhyt matka lähimpään yliopistoon.
– Toisena tavoitteena voi kuitenkin olla, että meillä onkin muutama huippuyliopisto Suomessa, jotka sitten kamppailevat maailman kärjessä, Jari Niemelä sanoo.
Kumpikin tavoite vaatii erilaisia panostuksia. Kattava verkosto on nykyinen järjestelmä, mutta ministereiden kaipaamalle huipputasolle ei tällä tavalla päästä.
https://yle.fi/uutiset/3-10426438
Miksei kumpikin? Alueellisesti kattava ammattikorkeakouluverkosta ja muutama maailman huipulle tähtäävä yliopisto.
Sen takia, koska Pipilän liberaalitalouspolitiikka tarkoittaa että maailmantalouden yhtenä rattaana Suomen on haettava asemaa jatkuvasti monimutkaisemman teknologian osaajana. Trendinä on että tehdyt investoinnit tuottavat jatkuvasti matalempaa tuottomarginaalia jolloin ainoa vastatoimenpide koulutuksen piirissä on puskea ihmiset taasen jatkuvasti halvemman työn äärelle (95% työväestä) tahi korkeammalle koulutusasteelle (loput 5%). Suomalainen keskiluokka (3500-5000 donaa kuussa tienaavat) tulee suurimmalti osin kuolemaan suurten ikäluokkien myötä jolloin verojen maksukyky tulee heikentymään. Täten, on pakko supistaa koulutusta ed. lukuja kunnioittaen eli ainoa panostetaan on tuotteiden/palveluiden ja niiden prosessien kehitykseen tähtäävään koulutukseen ja kaikki muut saavat keräillä murusia. Tässä mielessä korkeimman asteen koulutuksen keskittyminen pk-seudulle jopa koko Suomen näkökulmasta on todennäköinen vaihtoehto ja AMK:ista tulee enemmänkin amiksen tyylisiä laitoksia, joita lannistaa koulutuksen johtaminen suoraan kortistoon tahi halpatyövoiman piiriin. Molempien lafkojen valmistuneet, yliopisto sekä AMK, ovat henkisellä tasolla mitattuna yhtä pahassa jamassa: toista riivaa liian ohkainen palkkakuitti ja toista riivaa aivojumpan vaativuuden kohoaminen potenssiin viisi.
Teoriassa tuo on mahdollista. Skenaario, jossa tuloerot kasvavat, niin että eliitin (5%) palkat paisuvat mutta ei-eliitin (95%) pienenevät. Varallisuuden keskittymisessä tuollainen kehitys jo näkyy. Karl Marx puhuisi varmaan kapitalisteista ja proletariaatista.
Elämän arvonnoissa luonto on tasapuolisempi. Älykkyys jakaantuu suunnilleen normaalijakauman mukaisesti. Samoin monet fyysiset ominaisuudet. Toivottavasti myös eri lahjakkuuden lajit.
Koulutuksen korkeus voidaan mitoittaa yksilön ominaisuuksien mukaisesti. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
Tuloerot kasvavat niin isoiksi, että fyrkka menettää merkityksensä: sikariklubilla on paalua niin paljon, että maailmasta tulee enemmänkin valtataistelua shakkilaudalla, ja köyhät saavat tavalla tai toisella juuri sen verran fyrkkaa, että selviää seuraavaan päivään. Lopputuloksen kannalta kommunismi ja kapitalismi on yksi ja sama asia. Neuvostoliiton bolshevikin operoivat kapitalistisena elementtinä, koska veljeilivät länsimaiden kapitalistien kanssa.
Älykkyys ja luovuus on vain kokemusta ja reaktiota ympäristöön nähden. Älykkyys yliopistomaailmassa tarkoittaa oppimiskykyä omaksua yleisesti käytössä olevat toimintamallit eli kuinka hyvin ja nopeasti apina pystyy sovittamaan lattialla olevat kuutiot vastaaviin muotoihin laatikon päällä ja taasen luovuus on enemmänkin tulkintaa joko fyysisestä maailmasta tahi mielikuvistuksellisesta. Älykkyys ja luovuus eivät ole samalla tasolla neurologisella tasolla eli voi olla luova ilman älykkyyttä eli kumuloitunutta kokemuksen määrää. Älykkyyden ja yms biologisten aspektien tutkiminen juontuu eugeniikasta, joka öljyporho Rockefellerin ansiota (rahoitti mm natsien eugeniikkatutkimuksia : https://historynewsnetwork.org/article/1796) koska rikkaiden piti kehittää varasuunnitelma tilannetta varten jossa heidän rikkaudet kyseenalaistetaan niin heillä on ässä hihassa eli heidän geneettiset ominaisuudet ovat vain niin helvetin ylivertaisia muihin nähden joten rikkauksien kumuloituminen heidän tilinumeron kohdalle on yhtä kuin luonnonlaki.
Howard Gardner on luokitellut älykkyyden jakautuvan seitsemään lahjakkuuden lajiin, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Jokaisella on taitoja eri lahjakkuuksien aluella, mutta jotkut alueet ovat vahvempia tai heikompia.
Myöhemmin Gardner lisäsi tähän listaan luonnontuntemuksen eli naturalistisen lahjakkuuden.
- Interpersoonallinen lahjakkuus Kyky ymmärtää muita ihmisiä ja ihmisten välisiä suhteita.
- Intrapersoonallinen lahjakkuus Itsetuntemukseen liittyvä lahjakkuus. Kyky ymmärtää omia tunteitaan, asenteitaan motiivejaan ja ajattelumallejaan ja muuttaa niitä.
- Kielellinen lahjakkuus Kyky käyttää kieltä luovasti ja taidokkaasti ja ilmaista itseään halutulla tavalla joko kirjallisesti tai puheessa. Kielellisesti lahjakkaat ihmiset saattavat oppia uusia kieliä helposti tai heillä on laaja sanavarasto.
- Liikunnallinen eli kinesteettinen lahjakkuus Liikunnallisesti lahjakkaat hallitsevat kehonsa liikkeitä hyvin ja voivat olla taitavia urheilijoita tai tanssijoita.
- Matemaattis-looginen lahjakkuus Tarvitaan esimerkiksi matematiikassa ja ohjelmoinnissa mutta myös ihan tavallisessa päätöksenteossa tai ongelmanratkaisussa.
- Musikaalinen lahjakkuus Kyky ymmärtää ja säveltää musiikkia, soittaa jotain instrumenttia ja tunnistaa äänien eri vaihteluita.
- Visuospatiaalinen lahjakkuus Kyky hahmottaa itsensä ja ympäristönsä välisiä etäisyyksiä ja ympäristön muotoja. Visuospatiaalisesti lahjakkaat ihmiset voivat olla taitavia esimerkiksi kartanluvussa, rakennuspiirustusten ymmärtämisessä tai kaavojen muokkaamisessa vaatteiden ompelussa.
Tulo- ja varallisuuseroja on kritisoitu iät ajat. Laulu 20 perheestäkin on päivitetty jo useaan otteeseen.
”Laulu 20 perheestä” on Kristiina Halkolan vuonna 1969 levyttämä vasemmistolaisvaikuitteinen musiikkikappale. Sen on säveltänyt Kaj Chydenius ja sanoittanut toimittaja Petri Repo.
2000-luvulla Petri Repo päivitti pyynnöstä jo vanhentuneeksi käyneen ”Laulun 20 perheestä” nykyaikaan sopivammaksi. Laulun uusinta oli KOM-teatterin tilaustyö Revolta.
Vuonna 2014 entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen julkaisi Suomen rikkaimmista suvuista kertovan tietokirjan Suomen rikkaat. Kuka kukin on. Kirjan kirjoittamisen yhteydessä kustantaja pyysi Seppästä myös päivittämään ”Laulun 20 perheestä” vastaamaan vuoden 2014 tilannetta. Alkuperäisen sanoituksen suvuista vain Ehrnroothit ja Rettigit ovat pysyneet Suomen 20 varakkaimman suvun listalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4
Koulumenestys on yksi lahjakkuuden alue.
Koulussa menestyminen on yksi länsimaisessa yhteiskunnassa keskeinen lahjakkuuden erityisalue - "koululahjakkuus" - jolla ei välttämättä ole muuta korrelaatiota elämässä tai työssä menestymiseen kuin se, että suuntautuminen työuralle perustuu koulutukseen ja edellyttää sitä. Koulukyvykkyyttä ei mitata muun muassa älykkyysosamäärällä. Älykkyysosamäärä ei pysty kuvaamaan esimerkiksi sosiaalista lahjakkuutta, joka on dynaaminen ja tilannespesifi sekä yhteydessä metataitoihinselvennä ja persoonallisuuteen. Erilaisille oppijoille tulisi tarjota erilaisia lahjakkuuksia ja persoonallisia taipumuksia vastaavia erilaisia oppimistilanteita. Usein lahjakkuus ymmärretään samaksi kuin älykkyys. Älykkyys on kuitenkin vain yksi lahjakkuuden puolista. Lahjakkuuden käsite on sidoksissa aikaan ja kulttuuriin. Lahjakas ihminen luo tuotteita tai tarjoaa palveluja, joita tarvitaan hänen kulttuurissaan.
Mutta Gardnerin mukaan lahjakkuutta on sen seitsemää lajia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjakkuus
Kohtuullinen läjä sekalaista tauhkaa... OK?
Älykkyys jakaantuu suunnilleen normaalijakauman mukaisesti. Samoin monet fyysiset ominaisuudet. Toivottavasti myös eri lahjakkuuden lajit.
...luovuus on enemmänkin tulkintaa joko fyysisestä maailmasta tahi mielikuvistuksellisesta.
Ei pidä paikkansa. Tuo ei ole luovuutta vaan varioimista tai soveltamista.
Aikuiskoulutuksessa opiskeltiin Tilastokeskuksen mukaan useimmiten liiketaloutta ja oikeustieteitä. Liiketalous- ja oikeustieteellistä henkilöstökoulutusta yhteensä noin 370 000 henkilöä eli joka viides palkansaaja. Palveluihin, harrastuksiin ja turvallisuusalaan liittyvää koulutusta sai 260 000 palkansaajaa ja terveydenhoitoalan koulutusta 229 000 palkansaajaa.
Ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta ilmoitti viime vuonna tarvitsevansa 42 prosenttia 18–64-vuotiaista. Eniten tarvetta koettiin liiketalous- ja oikeustieteelliseen koulutukseen. Seuraavina tulivat terveys- ja sosiaalialan sekä tekniikan koulutukset.
@Viljami
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu rajusti. Koulutuksen järjestäjien suurimmat kuluerät ovat tilat ja opettajien palkat. Kun säästöjä on pakko tehdä, säästetään näistä kahdesta.
Helpoin tapa säästää on vähentää opettajien tunteja, jolloin palkkakulut pienenevät ja säästöä syntyy. Samalla vähenee myös lähiopetuksen määrä. Käytetään eufemismej, kuten "kontaktiopetus", joka ei kuitenkaan tarkoita opettajan kohtaamista fyysisesti. Verkossa voi olla materiaaleja, joita sitten kasvavien vielä kehittyvien nuorten pitäisi ymmärtää käyttää. Lobbariherkän Sanni Grahn-Laasosen viiteryhmät mielellään myyvät erilaisia appseja. Se miten vaikka sairaanhoitaja oppii työvaiheet katsomalla videoita kotona, jos katsoo, on hyvin mielenkiintoista.
Ammattikoulussa opetuksen pituus voi olla neljä tuntia. Huoltajilla on toiveita 16-vuotiaiden suhteen vielä jonkinlaisesta kasvatusnäkökulmasta, mutta se on jo mahdottomuus.
Ammatillisesta koulutuksesta on hävinnyt parituhatta työpaikkaa parissa vuodessa. Samalla materiaali on tullut hyvin haastavaksi ja kansainväliseksi.
Normaali ammattikoululainen aloittaa linjan ihan ok, mutta aika pian lakkaa menemästä paikalle, koska "siellä ei tapahdu mitään". Tätä eivät huoltajat ole uskoa, mutta totta se on. Monet opettajatkin sanovat, että ei teidän tarvitse tulla. Heillä ei ole mahdollisuutta järjestää lähiopetusta. Menisivät sinne vain pyörimään.
Konsulttikielellä puhutaan opettajien sijaan "opintopoluttajista" ja muuta paskaa. Tämä nykyinen opetusministeri on monien alan ihmisten mielestä kaikkien aikojen hirvein katastrofi, mitä kuunaan on siinä pallilla keikkunut.
Tuosta voit lukea yhden kuvaavan jutun. Opiskelijat soittavat opettajalle vieläkin, vaikka hän päätti lähteä enen kuin ajetaan. Konesalissa pojat ihmettelivät, kun ei siellä ole opettajaa ja soittivat, että ei ole ketään.
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilm...aja-nyt-opiskelija-ja-huolissaan-nuoremmista/