Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Move.
Koulutus 100+
- Viestiketjun aloittaja Nojatuolistrategi
- Aloitus PVM
Umkhonto
Ylipäällikkö
Oma poika oli tehnyt nuo testit koulussa. Olivat kuulemma jalat illalla vähän voimattomat ja illan treenit halusi jättää väliin.
Kaikista osa-alueista hyvä tulos, juoksutestistä luokan paras. Tyytyväisenä voin todeta, että tekee se poika näköjään muutakin kuin istuu koneella pelaamassa, vaikka välillä ei kyllä siltä tunnu.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Elämänkoulusta ei selviä hengissä.
Mutta keski-ikää voi pidentää liikunnalla, ellei sitten lenkkipolulla liukastu.
Mutta keski-ikää voi pidentää liikunnalla, ellei sitten lenkkipolulla liukastu.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Valintakokeilija.
Nuoriso huononee.
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005841900.html
Suomessa teinit juovat harvemmin kuin muissa Euroopan maissa mutta useammin humalaan asti – Vertailussa näkyy dramaattinen muutos vuoteen 2002
Tytöistä ja pojista noin joka toinen oli ollut humalassa elämänsä aikana vähintään kahdesti vuonna 2002, mutta vuonna 2014 samoin ilmoitti enää neljännes tytöistä ja kolmannes pojista.
NUORET aloittavat alkoholinkäytön vanhempina kuin aikaisemmin. Alkoholia kokeillaan ensimmäisen kerran yhä harvemmin 13-vuotiaana tai aiemmin.
Kun vuonna 2002 yli puolet 15-vuotiaista tytöistä kertoi kokeilleensa alkoholia, vuonna 2014 samanikäisistä oli alkoholia kokeillut enää joka viides. Myös pojilla alkoholia kokeilleiden määrä laski 46 prosentista 22 prosenttiin.
Myös humalajuominen aloitetaan aiempaa myöhemmin. Joskin varhaisia, ennen 13 vuoden ikää tai aiemmin tehtyjä humalakokeiluja oli Suomessa yleisemmin kuin Euroopassa keskimäärin. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt eniten kaikista tutkimusmaista.
Vuonna 2002 suomalaistytöistä varhaisia humalakokemuksia oli 41 prosentilla, kun vuonna 2014 niistä kertoi enää 12 prosenttia. Pojilla vastaavat luvut laskivat 35 prosentista 14 prosenttiin.
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005841900.html
Suomessa teinit juovat harvemmin kuin muissa Euroopan maissa mutta useammin humalaan asti – Vertailussa näkyy dramaattinen muutos vuoteen 2002
Tytöistä ja pojista noin joka toinen oli ollut humalassa elämänsä aikana vähintään kahdesti vuonna 2002, mutta vuonna 2014 samoin ilmoitti enää neljännes tytöistä ja kolmannes pojista.
NUORET aloittavat alkoholinkäytön vanhempina kuin aikaisemmin. Alkoholia kokeillaan ensimmäisen kerran yhä harvemmin 13-vuotiaana tai aiemmin.
Kun vuonna 2002 yli puolet 15-vuotiaista tytöistä kertoi kokeilleensa alkoholia, vuonna 2014 samanikäisistä oli alkoholia kokeillut enää joka viides. Myös pojilla alkoholia kokeilleiden määrä laski 46 prosentista 22 prosenttiin.
Myös humalajuominen aloitetaan aiempaa myöhemmin. Joskin varhaisia, ennen 13 vuoden ikää tai aiemmin tehtyjä humalakokeiluja oli Suomessa yleisemmin kuin Euroopassa keskimäärin. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt eniten kaikista tutkimusmaista.
Vuonna 2002 suomalaistytöistä varhaisia humalakokemuksia oli 41 prosentilla, kun vuonna 2014 niistä kertoi enää 12 prosenttia. Pojilla vastaavat luvut laskivat 35 prosentista 14 prosenttiin.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Molempi parempi.
Miksei kumpikin? Alueellisesti kattava ammattikorkeakouluverkosta ja muutama maailman huipulle tähtäävä yliopisto.
Miksei kumpikin? Alueellisesti kattava ammattikorkeakouluverkosta ja muutama maailman huipulle tähtäävä yliopisto.
Sen takia, koska Pipilän liberaalitalouspolitiikka tarkoittaa että maailmantalouden yhtenä rattaana Suomen on haettava asemaa jatkuvasti monimutkaisemman teknologian osaajana. Trendinä on että tehdyt investoinnit tuottavat jatkuvasti matalempaa tuottomarginaalia jolloin ainoa vastatoimenpide koulutuksen piirissä on puskea ihmiset taasen jatkuvasti halvemman työn äärelle (95% työväestä) tahi korkeammalle koulutusasteelle (loput 5%). Suomalainen keskiluokka (3500-5000 donaa kuussa tienaavat) tulee suurimmalti osin kuolemaan suurten ikäluokkien myötä jolloin verojen maksukyky tulee heikentymään. Täten, on pakko supistaa koulutusta ed. lukuja kunnioittaen eli ainoa panostetaan on tuotteiden/palveluiden ja niiden prosessien kehitykseen tähtäävään koulutukseen ja kaikki muut saavat keräillä murusia. Tässä mielessä korkeimman asteen koulutuksen keskittyminen pk-seudulle jopa koko Suomen näkökulmasta on todennäköinen vaihtoehto ja AMK:ista tulee enemmänkin amiksen tyylisiä laitoksia, joita lannistaa koulutuksen johtaminen suoraan kortistoon tahi halpatyövoiman piiriin. Molempien lafkojen valmistuneet, yliopisto sekä AMK, ovat henkisellä tasolla mitattuna yhtä pahassa jamassa: toista riivaa liian ohkainen palkkakuitti ja toista riivaa aivojumpan vaativuuden kohoaminen potenssiin viisi.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Teoriassa tuo on mahdollista. Skenaario, jossa tuloerot kasvavat, niin että eliitin (5%) palkat paisuvat mutta ei-eliitin (95%) pienenevät. Varallisuuden keskittymisessä tuollainen kehitys jo näkyy. Karl Marx puhuisi varmaan kapitalisteista ja proletariaatista.
Elämän arvonnoissa luonto on tasapuolisempi. Älykkyys jakaantuu suunnilleen normaalijakauman mukaisesti. Samoin monet fyysiset ominaisuudet. Toivottavasti myös eri lahjakkuuden lajit.
Koulutuksen korkeus voidaan mitoittaa yksilön ominaisuuksien mukaisesti. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
https://yle.fi/uutiset/3-10431844
Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista
Kuvassa oppilaat ovat laittaneet poliitikkojen kuvia maahanmuutosta kertovan julisteen alla. Otsikossa lukee Suomeen vai kuoleen?
Suomeen tekstin alla ovat Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kuvat ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat. Huhtasaaren avauksesta alkoi Twitterissä kova keskustelu. Osa vaatii sosiaalisessa mediassa opettajalle potkuja ja ihmettelee koulujen toimintaa.
Osa arvostelee opettajan koulutuksen saanutta Huhtasaarta siitä, että hän julkaisi oppilaiden etunimet ja koulun nimen.
Oppilaisiin kohdistuu nimeltä arvostelua ja yhdessä jopa uhkausta väkivallasta. Tämä viesti on julkaistu 14 tuntia sitten, eikä sitä ole poistettu.
– Jokainen pätevä opettaja tietää, ettei alaikäisten oppilaiden tunnistetietoja, töitä tai mitään muutakaan koskaan laiteta nettiin ilman lupaa, Twitterissä arvostellaan Huhtasaarta.
...
Graduun ei osata tehdä viittauksia, twiittauksiin osataan. Alaikäisten oppilaiden tunnistetietojen ilmaisu on ala-arvoista, varsinkin kun ei tiedetä edes taustoja. Koulutyöhön voi kuulua vaikkapa argumentointi sellaisenkin asian puolesta johon ei itse usko.
Opetussuunnitelmaa, oppimateriaalia ja opettajia sen sijaan voi luonnollisesti halutessaan kritisoida.
Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista
Kuvassa oppilaat ovat laittaneet poliitikkojen kuvia maahanmuutosta kertovan julisteen alla. Otsikossa lukee Suomeen vai kuoleen?
Suomeen tekstin alla ovat Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kuvat ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat. Huhtasaaren avauksesta alkoi Twitterissä kova keskustelu. Osa vaatii sosiaalisessa mediassa opettajalle potkuja ja ihmettelee koulujen toimintaa.
Osa arvostelee opettajan koulutuksen saanutta Huhtasaarta siitä, että hän julkaisi oppilaiden etunimet ja koulun nimen.
Oppilaisiin kohdistuu nimeltä arvostelua ja yhdessä jopa uhkausta väkivallasta. Tämä viesti on julkaistu 14 tuntia sitten, eikä sitä ole poistettu.
– Jokainen pätevä opettaja tietää, ettei alaikäisten oppilaiden tunnistetietoja, töitä tai mitään muutakaan koskaan laiteta nettiin ilman lupaa, Twitterissä arvostellaan Huhtasaarta.
...
Graduun ei osata tehdä viittauksia, twiittauksiin osataan. Alaikäisten oppilaiden tunnistetietojen ilmaisu on ala-arvoista, varsinkin kun ei tiedetä edes taustoja. Koulutyöhön voi kuulua vaikkapa argumentointi sellaisenkin asian puolesta johon ei itse usko.
Opetussuunnitelmaa, oppimateriaalia ja opettajia sen sijaan voi luonnollisesti halutessaan kritisoida.
Tuloerot kasvavat niin isoiksi, että fyrkka menettää merkityksensä: sikariklubilla on paalua niin paljon, että maailmasta tulee enemmänkin valtataistelua shakkilaudalla, ja köyhät saavat tavalla tai toisella juuri sen verran fyrkkaa, että selviää seuraavaan päivään. Lopputuloksen kannalta kommunismi ja kapitalismi on yksi ja sama asia. Neuvostoliiton bolshevikin operoivat kapitalistisena elementtinä, koska veljeilivät länsimaiden kapitalistien kanssa.
Älykkyys ja luovuus on vain kokemusta ja reaktiota ympäristöön nähden. Älykkyys yliopistomaailmassa tarkoittaa oppimiskykyä omaksua yleisesti käytössä olevat toimintamallit eli kuinka hyvin ja nopeasti apina pystyy sovittamaan lattialla olevat kuutiot vastaaviin muotoihin laatikon päällä ja taasen luovuus on enemmänkin tulkintaa joko fyysisestä maailmasta tahi mielikuvistuksellisesta. Älykkyys ja luovuus eivät ole samalla tasolla neurologisella tasolla eli voi olla luova ilman älykkyyttä eli kumuloitunutta kokemuksen määrää. Älykkyyden ja yms biologisten aspektien tutkiminen juontuu eugeniikasta, joka öljyporho Rockefellerin ansiota (rahoitti mm natsien eugeniikkatutkimuksia : https://historynewsnetwork.org/article/1796) koska rikkaiden piti kehittää varasuunnitelma tilannetta varten jossa heidän rikkaudet kyseenalaistetaan niin heillä on ässä hihassa eli heidän geneettiset ominaisuudet ovat vain niin helvetin ylivertaisia muihin nähden joten rikkauksien kumuloituminen heidän tilinumeron kohdalle on yhtä kuin luonnonlaki.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tulo- ja varallisuuseroja on kritisoitu iät ajat. Laulu 20 perheestäkin on päivitetty jo useaan otteeseen.
”Laulu 20 perheestä” on Kristiina Halkolan vuonna 1969 levyttämä vasemmistolaisvaikuitteinen musiikkikappale. Sen on säveltänyt Kaj Chydenius ja sanoittanut toimittaja Petri Repo.
2000-luvulla Petri Repo päivitti pyynnöstä jo vanhentuneeksi käyneen ”Laulun 20 perheestä” nykyaikaan sopivammaksi. Laulun uusinta oli KOM-teatterin tilaustyö Revolta.
Vuonna 2014 entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen julkaisi Suomen rikkaimmista suvuista kertovan tietokirjan Suomen rikkaat. Kuka kukin on. Kirjan kirjoittamisen yhteydessä kustantaja pyysi Seppästä myös päivittämään ”Laulun 20 perheestä” vastaamaan vuoden 2014 tilannetta. Alkuperäisen sanoituksen suvuista vain Ehrnroothit ja Rettigit ovat pysyneet Suomen 20 varakkaimman suvun listalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4
2000-luvulla Petri Repo päivitti pyynnöstä jo vanhentuneeksi käyneen ”Laulun 20 perheestä” nykyaikaan sopivammaksi. Laulun uusinta oli KOM-teatterin tilaustyö Revolta.
Vuonna 2014 entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen julkaisi Suomen rikkaimmista suvuista kertovan tietokirjan Suomen rikkaat. Kuka kukin on. Kirjan kirjoittamisen yhteydessä kustantaja pyysi Seppästä myös päivittämään ”Laulun 20 perheestä” vastaamaan vuoden 2014 tilannetta. Alkuperäisen sanoituksen suvuista vain Ehrnroothit ja Rettigit ovat pysyneet Suomen 20 varakkaimman suvun listalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4
Koulumenestys on yksi lahjakkuuden alue.
Koulussa menestyminen on yksi länsimaisessa yhteiskunnassa keskeinen lahjakkuuden erityisalue - "koululahjakkuus" - jolla ei välttämättä ole muuta korrelaatiota elämässä tai työssä menestymiseen kuin se, että suuntautuminen työuralle perustuu koulutukseen ja edellyttää sitä. Koulukyvykkyyttä ei mitata muun muassa älykkyysosamäärällä. Älykkyysosamäärä ei pysty kuvaamaan esimerkiksi sosiaalista lahjakkuutta, joka on dynaaminen ja tilannespesifi sekä yhteydessä metataitoihinselvennä ja persoonallisuuteen. Erilaisille oppijoille tulisi tarjota erilaisia lahjakkuuksia ja persoonallisia taipumuksia vastaavia erilaisia oppimistilanteita. Usein lahjakkuus ymmärretään samaksi kuin älykkyys. Älykkyys on kuitenkin vain yksi lahjakkuuden puolista. Lahjakkuuden käsite on sidoksissa aikaan ja kulttuuriin. Lahjakas ihminen luo tuotteita tai tarjoaa palveluja, joita tarvitaan hänen kulttuurissaan.
Mutta Gardnerin mukaan lahjakkuutta on sen seitsemää lajia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjakkuus
Kohtuullinen läjä sekalaista tauhkaa... OK?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tilaus toimitettu.
Pihatonttu
Respected Leader
Älykkyys jakautuu normaalijakauman mukaan.
Luovuus jakautuu suunnilleen Pareton tai Pricen kuvaamalla tavalla - mutta vasta silloin kun sitä alkaa esiintyä. Siihen asti pätee se, että nollaa on surullista jakaa ja nollalla on epätoivoista jakaa.
Tässä nyrkkisääntö:
Neliöjuuri luovasta porukasta tuottaa puolet tuloksesta. Luovuuden määrä on suoraan verrannollinen tuottavuuteen jota arvioidaan sekä määrän että vaativuuden perusteella.
Se, mitä määritellään luovuudeksi toki ratkaisee sen, että miten käyrä kulkee. Jos luovuus määritellään rehellisesti eikä kohteliaasti, niin silloin koko aikuisväestöstä ehkä enintään 10% mutta todennäkäisemmin noin prosentti on luovia. Ja se Pareto tai Price alkaa toimia vasta sitten kun on ensin rajattu ei-luova osa väestöstä pois tarkasteltavien joukosta.
Jos joku ajattelee, että tämmöinen jakautuminen on epäreilua, niin totean, että niin onkin. Se valtava ei-luovien enemmistö käyttäytyy luovuutta ja luovia kohtaan niin kertakaikkiaan sikamaisilla ja julmilla tavoilla, että siitä on reiluus kaukana.
Ei pidä paikkansa. Tuo ei ole luovuutta vaan varioimista tai soveltamista.
Luovuuden ensimmäinen ja tärkein kriteeri on se, että syntyy jotain konseptuaalisessa mielessä uutta. Tulkinta ei ole sellaista, ellei tulkiinta täytä teoksen, tuotteen tai tuotantomenetelmän kriteereitä.
Toinen kriteeri on, että se jokin uusi on käyttökelpoista. Eli esim uudella tavalla rypistetty paperi ei kelpaa. Se on roska. Jotta tulkinta olis käyttökelpoista (muuna kuin itsensä ilmentäjänä) sen pitäisi täyttää teoksen, tuotteen tai tuotantomenetelmän kriteerit.
Luovuutena toki esitellään kaikkea sellaista, missä ei ole luovuuden hiventäkään. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan ylläpitää itsepetosta siitä miten kaikki muka ovat luovia.
Jos edes 5%väestöstä olisi luovia, niin kulttuurin kehittymisnopeus olisi aina ollut moninkertainen nykyiseen verrattuna.
(Kanadassa tehtiin kerran kiinnostava luovuustutkimus. Juristeja pyydettiin nimeämään maan luovimmat lakimiehet. Näiden luovuuden määrä tutkittiin. Tulos oli tasan nolla. Tutkittavat olivat erittäin, erittäin älykkäitä, mutta mitattavissa olevan luovuuden määrä oli nolla.)
Viimeksi muokattu:
Luovuuden määritelmä on "the use of imagination or original ideas to create something". Kun sanon, että kyse voi olla joko fyysisen tahi mielikuvituksellisen maailman tulkinnasta niin tarkoitan ihan mitä tahansa mitä ei ole ajateltu koskaan aiemmin jostain muusta näkövinkkelistä katsoen. Periaatteessa sinun kritiikkisi kohdistuu idean jalostusasteeseen (ihminen voi olla luova ilman että kertoo ideoitaan muille ja tällöin tässä kritiikin muodossa pelkästään ideoista kertomatta jättäminen tekee ihmisestä kyvyttömän luovuuteen) ja/tai idean inkrementaalisuus on liian yksioikoinen (henkilö tulkitsi vallitsevan ympäristön siten että samaan tulkintaan olisi päätynyt moni muukin henkilö ja täten henkilö ei ole kovin luova).
Idean käyttökelpoisuus eli tänä päivänä kaupallisuus on aivan irrallinen konsepti luovuuteen nähden. Sinun rypistetty paperi voi olla yhtä hyvin ollut osana matkalla esim. origamin konseptoimisessa. Erään henkilön roska on toisen aarre. Periaatteessa tässä tulee sinun käsityksesi toinen kompastuskivi eli kritisoit henkilön luovuutta sen lisäksi, että jos hänen ideat eivät materialisoidu tahi muulla tavalla saavuta sinun korvien väliä niin henkilö ei ole luova, niin kyseisen henkilön ideat pitää miellyttää sinua tahi todnäk saavuttaa jokin kriittinen massa muita ihmisiä joita tuotoksen miellyttävät jolloin voit todeta välillisesti että kyseessä saattaa olla luova henkilö.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Sakararäjähdepanos
Kersantti
Koulutusta? Taloutta? Pikku-uutisia? Jotain muuta? Menköön tänne.
Päiväkotialueiden tulo- ja koulutustasoissa valtavat erot – katso oman alueesi tilanne (MTV 7.10.2018)
Ei muuten kannata yrittää "katsoa oman alueensa tilannetta", jos ei satu asumaan Helsingissä. -kirj. huom.
Toisena huomautuksena: lööppi on sikäli revittelyä, että näitä "valtavia eroja" selittävät mm. Kuusisaari ja Lehtisaari, joiden asukasluvut ovat luokkaa 500 ja 1100, ja seassa on kaikkea spesiaalia suurlähetystöistä alkaen. Näihin pariin pikkuplänttiin vertaamalla saa kyllä esiin valtavia eroja, mutta kovin edustavia otoksia ne eivät ole vaan koko valtakunnan mittakaavassa hyvin harvinaisia poikkeuksia.
Kolmantena...no, mennään nyt huomautuksista kohti jotain oikeaa asiaa. Uutisen mukaan "päiväkotien lähialueiden väliset erot ovat vielä syvempiä kuin koulujen oppilasalueiden erot". Tämä väite vaatisi hiukan tarkempaa perkaamista ja alkuperäiseen aineistoon perehtymistä. Ilmeisesti oppilaaksiottoalueita oli Helsingissä vuonna 2013 alakouluilla 85 ja yläkouluilla 45. Artikkelin kaaviot koskevat pelkkiä alakouluja. Päiväkotialueita löydettiin "lähemmäs 290". Tiheämpi jako tuo oletettavasti esiin vielä marginaalisempia karttapisteitä. Se huomioonottaen väite voi olla osittain harhaanjohtava, vaikka teknisesti totta onkin.
Toisaalta kiinnostaa myös, onko muuttoliike ehtinyt vaikuttaa tilastoihin, jos alakoulutilastot ovat kolme vuotta vanhempia kuin päiväkoteja koskevat.
Noita paria kuplaa lukuunottamatta tuloerot näyttävät käppyröissä pohjimmiltaan melko pieniltä, mutta korkeakoulutettujen osuudessa on mielenkiintoinen pitkä luiska. Tässä suhteessa alueet näyttävät tosiaan eriytyvän toisistaan laajemminkin. Olisi mielenkiintoista nähdä vertailukelpoiset luvut pidemmältä aikaväliltä. Tässä nimittäin voi olla yksi vahva indikaattori segregaatiolle. Huonon koulun leima voi tarkoittaa alueen väestökehitykselle kylmää kyytiä ja vieläpä nopeasti. Näissä asioissa moni on mieluummin pelaamatta venäläistä rulettia. Voiko tilannetta viime kädessä edes muuttaa, jos kaupungin tai maan sisällä muuttaminen on edelleen perustuslain turvaama oikeus?
Päiväkotialueiden tulo- ja koulutustasoissa valtavat erot – katso oman alueesi tilanne (MTV 7.10.2018)
Ei muuten kannata yrittää "katsoa oman alueensa tilannetta", jos ei satu asumaan Helsingissä. -kirj. huom.
Toisena huomautuksena: lööppi on sikäli revittelyä, että näitä "valtavia eroja" selittävät mm. Kuusisaari ja Lehtisaari, joiden asukasluvut ovat luokkaa 500 ja 1100, ja seassa on kaikkea spesiaalia suurlähetystöistä alkaen. Näihin pariin pikkuplänttiin vertaamalla saa kyllä esiin valtavia eroja, mutta kovin edustavia otoksia ne eivät ole vaan koko valtakunnan mittakaavassa hyvin harvinaisia poikkeuksia.
Kolmantena...no, mennään nyt huomautuksista kohti jotain oikeaa asiaa. Uutisen mukaan "päiväkotien lähialueiden väliset erot ovat vielä syvempiä kuin koulujen oppilasalueiden erot". Tämä väite vaatisi hiukan tarkempaa perkaamista ja alkuperäiseen aineistoon perehtymistä. Ilmeisesti oppilaaksiottoalueita oli Helsingissä vuonna 2013 alakouluilla 85 ja yläkouluilla 45. Artikkelin kaaviot koskevat pelkkiä alakouluja. Päiväkotialueita löydettiin "lähemmäs 290". Tiheämpi jako tuo oletettavasti esiin vielä marginaalisempia karttapisteitä. Se huomioonottaen väite voi olla osittain harhaanjohtava, vaikka teknisesti totta onkin.
Toisaalta kiinnostaa myös, onko muuttoliike ehtinyt vaikuttaa tilastoihin, jos alakoulutilastot ovat kolme vuotta vanhempia kuin päiväkoteja koskevat.
Noita paria kuplaa lukuunottamatta tuloerot näyttävät käppyröissä pohjimmiltaan melko pieniltä, mutta korkeakoulutettujen osuudessa on mielenkiintoinen pitkä luiska. Tässä suhteessa alueet näyttävät tosiaan eriytyvän toisistaan laajemminkin. Olisi mielenkiintoista nähdä vertailukelpoiset luvut pidemmältä aikaväliltä. Tässä nimittäin voi olla yksi vahva indikaattori segregaatiolle. Huonon koulun leima voi tarkoittaa alueen väestökehitykselle kylmää kyytiä ja vieläpä nopeasti. Näissä asioissa moni on mieluummin pelaamatta venäläistä rulettia. Voiko tilannetta viime kädessä edes muuttaa, jos kaupungin tai maan sisällä muuttaminen on edelleen perustuslain turvaama oikeus?
Hallinkorva
Ylipäällikkö
@Viljami
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu rajusti. Koulutuksen järjestäjien suurimmat kuluerät ovat tilat ja opettajien palkat. Kun säästöjä on pakko tehdä, säästetään näistä kahdesta.
Helpoin tapa säästää on vähentää opettajien tunteja, jolloin palkkakulut pienenevät ja säästöä syntyy. Samalla vähenee myös lähiopetuksen määrä. Käytetään eufemismej, kuten "kontaktiopetus", joka ei kuitenkaan tarkoita opettajan kohtaamista fyysisesti. Verkossa voi olla materiaaleja, joita sitten kasvavien vielä kehittyvien nuorten pitäisi ymmärtää käyttää. Lobbariherkän Sanni Grahn-Laasosen viiteryhmät mielellään myyvät erilaisia appseja. Se miten vaikka sairaanhoitaja oppii työvaiheet katsomalla videoita kotona, jos katsoo, on hyvin mielenkiintoista.
Ammattikoulussa opetuksen pituus voi olla neljä tuntia. Huoltajilla on toiveita 16-vuotiaiden suhteen vielä jonkinlaisesta kasvatusnäkökulmasta, mutta se on jo mahdottomuus.
Ammatillisesta koulutuksesta on hävinnyt parituhatta työpaikkaa parissa vuodessa. Samalla materiaali on tullut hyvin haastavaksi ja kansainväliseksi.
Normaali ammattikoululainen aloittaa linjan ihan ok, mutta aika pian lakkaa menemästä paikalle, koska "siellä ei tapahdu mitään". Tätä eivät huoltajat ole uskoa, mutta totta se on. Monet opettajatkin sanovat, että ei teidän tarvitse tulla. Heillä ei ole mahdollisuutta järjestää lähiopetusta. Menisivät sinne vain pyörimään. Reformissa piti siirtää opetus "työpaikoille" mutta ei heilä ole aikaa opettaa. Työharjoitteluun mennään, kuten ennenkin ja totta kai siellä jotain oppii, mutta ei teoriaa eikä kaikkia vaiheita. Mikään paja ei anna tottumattomalle vaikeita asiakastöitä.
Konsulttikielellä puhutaan opettajien sijaan "opintopoluttajista" ja muuta paskaa. Tämä nykyinen opetusministeri on monien alan ihmisten mielestä kaikkien aikojen hirvein katastrofi, mitä kuunaan on siinä pallilla keikkunut.
Tuosta voit lukea yhden kuvaavan jutun. Opiskelijat soittavat opettajalle vieläkin, vaikka hän päätti lähteä enen kuin ajetaan. Konesalissa pojat ihmettelivät, kun ei siellä ole opettajaa ja soittivat, että ei ole ketään.
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilm...aja-nyt-opiskelija-ja-huolissaan-nuoremmista/
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu rajusti. Koulutuksen järjestäjien suurimmat kuluerät ovat tilat ja opettajien palkat. Kun säästöjä on pakko tehdä, säästetään näistä kahdesta.
Helpoin tapa säästää on vähentää opettajien tunteja, jolloin palkkakulut pienenevät ja säästöä syntyy. Samalla vähenee myös lähiopetuksen määrä. Käytetään eufemismej, kuten "kontaktiopetus", joka ei kuitenkaan tarkoita opettajan kohtaamista fyysisesti. Verkossa voi olla materiaaleja, joita sitten kasvavien vielä kehittyvien nuorten pitäisi ymmärtää käyttää. Lobbariherkän Sanni Grahn-Laasosen viiteryhmät mielellään myyvät erilaisia appseja. Se miten vaikka sairaanhoitaja oppii työvaiheet katsomalla videoita kotona, jos katsoo, on hyvin mielenkiintoista.
Ammattikoulussa opetuksen pituus voi olla neljä tuntia. Huoltajilla on toiveita 16-vuotiaiden suhteen vielä jonkinlaisesta kasvatusnäkökulmasta, mutta se on jo mahdottomuus.
Ammatillisesta koulutuksesta on hävinnyt parituhatta työpaikkaa parissa vuodessa. Samalla materiaali on tullut hyvin haastavaksi ja kansainväliseksi.
Normaali ammattikoululainen aloittaa linjan ihan ok, mutta aika pian lakkaa menemästä paikalle, koska "siellä ei tapahdu mitään". Tätä eivät huoltajat ole uskoa, mutta totta se on. Monet opettajatkin sanovat, että ei teidän tarvitse tulla. Heillä ei ole mahdollisuutta järjestää lähiopetusta. Menisivät sinne vain pyörimään. Reformissa piti siirtää opetus "työpaikoille" mutta ei heilä ole aikaa opettaa. Työharjoitteluun mennään, kuten ennenkin ja totta kai siellä jotain oppii, mutta ei teoriaa eikä kaikkia vaiheita. Mikään paja ei anna tottumattomalle vaikeita asiakastöitä.
Konsulttikielellä puhutaan opettajien sijaan "opintopoluttajista" ja muuta paskaa. Tämä nykyinen opetusministeri on monien alan ihmisten mielestä kaikkien aikojen hirvein katastrofi, mitä kuunaan on siinä pallilla keikkunut.
Tuosta voit lukea yhden kuvaavan jutun. Opiskelijat soittavat opettajalle vieläkin, vaikka hän päätti lähteä enen kuin ajetaan. Konesalissa pojat ihmettelivät, kun ei siellä ole opettajaa ja soittivat, että ei ole ketään.
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilm...aja-nyt-opiskelija-ja-huolissaan-nuoremmista/
Sanni ja hänen viiteryhmänsä eivät arvosta "amista" vaan pitävät sitä luuserien säilytyspaikkana, siksi siellä ei tarvita opettajia tai opetusta.
Tosiasiassa ammattillista koulutusta tulisi lisätä ja lukioiden opiskelupaikkoja vähentää, meillä ylikoulutetaan ihmisiä väärille aloille akateemisella tasolla ja meillä on pulaa monen alan ammattilaisista.