Koulutus 100+

[StmSvejk]

Osin totta.

Kuitenkin osin koulujen resurssit (esim. jo pelkät tilat etäopiskelulle) ja osin luutuneet asenteet hankaloittavat kehitystä. Näkisin, että oppilailla tulisi olla mahdollisuus tenttiä osa oppiaineesta/oppiaineista ja sitten joko jatkaa aiheen syventämistä lukiokursseilla tai käyttää aikaa johonkin toiseen oppiaineeseen.

Tuon tenttimisen aineittain tai kursseittain tms. pitäisi olla tosiaan mahdollista jolloin jäisi tilaa ylöspäin eriytetylle opetukselle. Koko ikäryhmään ehtisi kyllä tutustua erinäisissä monialaisissa projekteissa ym. mitä koulunkäyntiin nykyään kuuluu. Ennen kaikkea mielestäni ylöspäin eriytykseen pitäisi olla selkeät valtakunnalliset suuntaviivat ettei joka opettajan, koulun tai edes kunnan tarvitsisi miettiä asiaa aina uudestaan. Lukion kurssienhan pitäisi kai olla siirrettävissä lukiosta toiseen, miksipä ei joku etälukiotoimija, vaikkapa Otavan Opisto tms. voisi ottaa kilpailutuksen jälkeen vastuun edistyneille yläkoululaisille tarjottavasta opetuksesta?

Voisipa jopa ajatella, että panostus näihin aktiivisiin ja lahjakkaisiin nuoriin voisi tuottaa jopa tiettyä taloudellista etua pitkällä tähtäimellä. Suomessa erityisopetus on korkealla tasolla. Lahjakkaiden erityisopetukseen ei tarvitsisi panostaa läheskään samoilla resursseilla jotta siihen saataisiin parannusta. ?

 

[EK]

Noihin projekteihin vielä:
Sinänsä ne varmaan ovat ihan kannatettavia, mutta niissä pitäisi aina muistaa, että käytössä on rajallinen aika ja koko kurssi kuitenkin olisi jossain mitassa käytävä läpi. Kuuntelin kun yksi luokanopettaja-taustainen historianopettaja (jolla ei mitään pätevyyttä ole kyseiseen toimeen, mutta pikkukoululla aineita opettavatkin ne, jotka niitä huolivat) kertoi, kuinka "Meidän pojat käytti noin 10 tuntia tämmöisen videon tekemiseen ja niillä oli tosi kivaa ja minusta kaikki opiskeleminen pitäisi tehdä tällä tavalla!" Video kesti vajaan 2 minuuttia ja siinä uutistenlukija kertoi mustavalko-videolla (kuvitteellinen vanha tietoisku), miten Suomen valtuuskunta on lähtenyt Moskovaan neuvotteluihin syksyllä 1939. Mukana myös jälkinäytelty ja kuviteltu Paasikiven haastattelu. Eli jos lasketaan sen 76 oppitunnin mukaan, niin siihen kivaan videoon meni n. 13% vuoden oppitunneista. 8.-luokalla pitäisi kuitenkin käsitellä sekä Suomen että maailman historia ajanjaksolla 1918 - nykypäivä. Talvisodan syttyminen oppikirjasta n. sivun, kun koko talvisodalle on omistettu kokonainen kappale. Varsinainen asia vie oppikirjasta sivut 14-212.

Mitä jäi oppilailla käteen? No, ne videon tekemiseen osallistuneet oppilaat varmaan tykkäsivät. Osa niistä saattoi jopa oppia, jos etsivät lisätietoa asiaan. Muut katsoivat videon ja oppivat saman, minkä oppikirjasta. Perinteisessä ryhmätyössä hukkaprosentti on paljon suurempi, koska "1 tekee, 3 katsoo, lopuksi kaikki neljä seisovat luokan edessä supattamassa sitä kenen vuoro on nyt mumista tekstiä paperista" -malli ei opeta oikeastaan kenellekään yhtään mitään.

 

[EK]

Tuon tenttimisen aineittain tai kursseittain tms. pitäisi olla tosiaan mahdollista jolloin jäisi tilaa ylöspäin eriytetylle opetukselle. Koko ikäryhmään ehtisi kyllä tutustua erinäisissä monialaisissa projekteissa ym. mitä koulunkäyntiin nykyään kuuluu. Ennen kaikkea mielestäni ylöspäin eriytykseen pitäisi olla selkeät valtakunnalliset suuntaviivat ettei joka opettajan, koulun tai edes kunnan tarvitsisi miettiä asiaa aina uudestaan. Lukion kurssienhan pitäisi kai olla siirrettävissä lukiosta toiseen, miksipä ei joku etälukiotoimija, vaikkapa Otavan Opisto tms. voisi ottaa kilpailutuksen jälkeen vastuun edistyneille yläkoululaisille tarjottavasta opetuksesta?

Voisipa jopa ajatella, että panostus näihin aktiivisiin ja lahjakkaisiin nuoriin voisi tuottaa jopa tiettyä taloudellista etua pitkällä tähtäimellä. Suomessa erityisopetus on korkealla tasolla. Lahjakkaiden erityisopetukseen ei tarvitsisi panostaa läheskään samoilla resursseilla jotta siihen saataisiin parannusta. ?

Nuo vitun MOK ovat peruskoulun suuri syöpä, jonka kehittäjä pitäisi myllynkivi kaupassa upottaa mereen!

Ne on suunniteltu puhtaasti alaluokkien luokanopettaja-opetuksen pohjalta, eikä niissä ole otettu huomioon, eikä haluttu ymmärtää eroja yläluokkien ainepohjaisen työskentelyyn. Tämä ei sinänsä yllätä, koska meillä kävi kaksi vuotta sitten esitelmöimässä ministeriöstä virkamies, joka oli ollut yhtenä pääjehuna suunnittelemassa uutta (perseestä olevaa) arviointia. Kun hän suulla suuremmalla sanoi, ettei yksikään opettaja voi väittää, että oppilaiden sanallinen arviointi vie merkittävästi enemmän aikaa kuin numeraalinen arviointi, koska ryhmät ovat kuitenkin maksimissaan sen n. 25 oppilasta. Kun sitten kollega kysyi, että entäs yläkoulu, jossa aineopettajalla saattaa olla jopa 500 oppilasta (totta meidän kaupungissamme uskonnossa ja terveystiedossa), vastaus oli sanatarkasti: "Ai niin yläkoulun aineopettajat! No heitä en kyllä muistanut ollenkaan!" No eihän se yläkoulu ole kuin 1/3 peruskoulusta.

Koko maailmojasyleilevän MOK-perseilyn totaalisen ajanhukan viimeistelee ensinnäkin kaupungin typerä ohjeistus ja koulun johdon yritys pitää koko paketti suurin piirtein järkevästi kasassa. Mutta tämä riittäköön tältä erää. Summa summarum: Mielestäni OPS 2016 mukainen MOK on huono, mutta paska systeemi.

 

[StmSvejk]

Koko maailmojasyleilevän MOK-perseilyn totaalisen ajanhukan viimeistelee ensinnäkin kaupungin typerä ohjeistus ja koulun johdon yritys pitää koko paketti suurin piirtein järkevästi kasassa. Mutta tämä riittäköön tältä erää. Summa summarum: Mielestäni OPS 2016 mukainen MOK on huono, mutta paska systeemi.

Näinhän kerrotaan, että koko uusi OPS on tehty alakoulun näkökulmasta. Saa nähdä mitä seuraavasta lukio-opsista tulee kun sehän tehdään sidosryhmien näkökulmasta... Sinänsä nuo erilaiset mokit ja muut pitäisi sijoittaa varmaankin koulujen ensimmäiselle ja viimeiselle viikolle missä kouluilla perinteisesti on korkealentoisista puheista huolimatta kaikenlaista ajantappo-ohjelmaa. Tilastollisesti jopa ilmatkin suosivat.

 

[EK]

Näinhän kerrotaan, että koko uusi OPS on tehty alakoulun näkökulmasta. Saa nähdä mitä seuraavasta lukio-opsista tulee kun sehän tehdään sidosryhmien näkökulmasta... Sinänsä nuo erilaiset mokit ja muut pitäisi sijoittaa varmaankin koulujen ensimmäiselle ja viimeiselle viikolle missä kouluilla perinteisesti on korkealentoisista puheista huolimatta kaikenlaista ajantappo-ohjelmaa. Tilastollisesti jopa ilmatkin suosivat.

Lukioissa nuo ekat ja vikat viikot eivät enää ole oikein hukkapätkiä. Jaksojärjestelmä tappoi sen perinteen. Meilläkin lukion kanssa yhteiset opettajat valittivat, että perjantai oli normipäivä. Toukokuun viimeinen viikko lienee vähän poikkeus, mutta se on otettu huomioon jo jaksoja laatiessa.

Meidän koulussamme 1.-6.-luokat vetävät normista poikkeavaa omanopen ohjelmaa ennen joulua keskiviikosta perjantaihin ja toukokuussa koko viimeisen viikon. 7.-9.-luokilla normista poikettiin joululomalle jäätäessä torstaina 4.-tunnin osalta (joulujuhla) ja perjantaina oli pelkkä päätöspäivä. Toukokuun viimeinen viikko on meilläkin kokonaan poikkeusohjelmaa, mutta rehtorin vaihtuessa yritän osaltani olla vaikuttamassa siihen, että ainakin pari päivää mentäisiin tuolloinkin vielä normijärjestyksessä.

 

[Kortexx]

Meikäläisen ei ehkä kannattaisi tähän vitjaan tunkea, mutta hiukan sohasen kuitenkin. Oletetusti ihmiseksi kutsuttuja olioita mielestäni ylikoulutetaan nykyään. Ammattikoulu-teku=4v.=teknikko. Nykyään minimissä7v. Ja valmistut vaikkapa auto-ja-kuljetusalan insinööriksi. Mitä teet? Vaikkapa katsastusmiehen töitä, mitä et sitäkään saa tehdä ilman lisäkoulutusta. Tai vaihtoehtoisesti istut korjaamon työnvastaanotossa, etkä tajua siitäkään yhtään mitään, koska olet halunnut hankkia amk tutkinnon lukion jälkeen, koska autoala tuntui bassonjytkeessä kivalta ajatukselta.

 

[Nojatuolistrategi]

Täydellisen tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella muutama sana ammattikorkeakouluista (tai Suomen duaalikorkeakoulujärjestelmästä, joka on kai kopioitu Saksasta).

Ammattikorkeakoulun pitäisi kouluttaa ammattiin. Nyt näyttää, että ammattikorkeakoulut ovat jonkinlaisia wanna be -yliopistoja tai tittelitehtaita: artenomi, datanomi, estenomi, geronomi, hortonomi, iktyonomi, medianomi, restonomi, tradenomi, vestonomi ja osteopaatti tai muu sosiopaatti.

Akateemisten tittelien asemesta ammattiosaaminen, ammattiylpeys ja ammatillinen koulutus saisi olla opetuksen keskiössä. Perustutkinto voisi olla kandidaatti, mutta tärkeämpää olisi se, mitä tuon tittelin jälkeen lukee suluissa. Esimerkiksi taloustieteen kandidaatti (TtK): TtK (sijoitusanalyytikko), TtK (pörssimeklari), TtK (sisäinen tarkastaja), TtK (tilintarkastaja), TtK (kiinteistövälittäjä), tms.

 

[TBman]

suomessa on menty todellakin naurettavuuksiin kouluttautumisen määrässä ja työn vaatimuksissa peruskoulutuksen osalta.
Eräs ystävä haki varastotyönjohtajaksi ja koulutusvaatimuksen oli ylempi korkeakoulututkinto...
Ei hyvää päivää. Työkokemusvaadetta ei ollut tosin lainkaan...

 

[StmSvejk]

Akateemisten tittelien asemesta ammattiosaaminen, ammattiylpeys ja ammatillinen koulutus saisi olla opetuksen keskiössä. Perustutkinto voisi olla kandidaatti, mutta tärkeämpää olisi se, mitä tuon tittelin jälkeen lukee suluissa. Esimerkiksi taloustieteen kandidaatti (TtK): TtK (sijoitusanalyytikko), TtK (pörssimeklari), TtK (sisäinen tarkastaja), TtK (tilintarkastaja), TtK (kiinteistövälittäjä), tms.

Nähdäkseni kummalisimpia ovat nämä ylemmät AMK-tutkinnot, yliopistojen maisteriohjelmiin voi hakea AMK-tutkinnon pohjalta.

Ensisijaisesti tulisi pitää huolta siitä, ettei koulutuksessa ole pussinperiä, että jatko-opiskelu on mahdollista sisäänpääsyn, opiskelun ja opiskelun tuen osalta.

Neli-viisikymppisten joukossa tulee vastaan lukemattomia tapauksia, joissa omien vanhempien koulutustaso on ollut matala tai nuorena ei vain ole bassonjytkeessä koulu kiinnostanut. Potentiaali on päässyt käyttöön vasta myöhemmin.

Terveydenhuoltoalalla, ehkä johtuen siitä, että jokainen asema vaatii muodollisen koulutuksen ja ala on naisvaltainen, jatkokoulutusmahdollisuuksista on pidetty erityisen hyvin huoli. Joka vuosi valmistuu niin sairaanhoitajaa, hoitotieteen maisteria kuin vaikkapa lääkäriä tai farmaseuttia jotka ovat käyneet läpi kaikki alemmat koulutusasteet.

 

[Nojatuolistrategi]

Opiskelijavalinta pitäisi tehdä aluksi kandiohjelmaan, josta sitten eteenpäin maisteriohjelmaan. Nykyään moni ihan lahjakas nuori tuhlaa vuosia päästäkseen vaikkapa oikislääkiskauppikseen. Anglosaksiseen malliin aluksi haku johonkin laajaan kandiin, vaikkapa luonnontieteiden alalla luonnontieteiden kandiin, jonka jälkeen pyrkiminen uudestaan sopivan alan koulutusohjelmaan, olipa kyse sitten vaikkapa DI-ohjelmasta, aineenopettajan koulutusohjelmasta, lääkäristä tms.

Tuo opiskelijavalinnan aikaistaminen laaja-alaisiin kandi-tason opintoihin toimisi varmaan useimmilla aloilla. Ylioppilastutkinto ja lukion päästötodistus kertoisivat riittävästi opiskelijan valmiuksista yliopisto-opintoihin. Itse lisäisin vielä pakollisen älykkyystestin ylioppilaskirjoituksiin (tai lukion oppimäärään) ja valintaperusteeksi. Joillekin erityissaloille tarvittaisiin ehkä edelleen pääsykoe tai soveltuvuustesti.

Maisteritason opinnot eriyttäisin valinnaisin ainein kahtia: Sivistysyliopistot tarjoaisivat laajoja maisteriohjelmia (esim. kaksi pääainetta tai pääaine ja kolme sivuainetta), jotka valmistavat laaja-alaisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Tutkimusyliopistot taas tarjoaisivat syvällisiä maisteriohjelmia (yksi pääaine ynnä tutkimus- ja menetelmäopintoja), jotka valmistavat jatko-opintoihin ja tutkijakoulutukseen. Nuo kaksi vaihtoehtoa voitaisiin toki toteuttaa yhdenkin maisteriohjelman sisällä.

 

[Nojatuolistrategi]

Asiaa vääristä valinnoista ja ”ammattilukiosta”.

Nuorisotutkijat Sinikka Aapola-Kari ja Tarja Tolonen havaitsivat koululaisia haastatellessaan, että moni nuorista tekee päätöksen opiskelupaikasta- ja alasta syistä, jotka aikuiselle saattavat tuntua toissijaisilta.

Tutkijat kertovat Helsingin Sanomille nuorten valitsevan opiskelupaikkansa muun muassa sen mukaan, mihin kaverit lähtevät opiskelemaan ja mitä omalla paikkakunnalla voi opiskella.

Väärät valinnat voivat aiheuttaa myöhemmin ongelmia.

”Aina kun opiskelijoilta vähennetään opintotukiaikaa, väärinvalinnoista tulee dramaattisempia”, Tolonen sanoo.

Hän pohtii, että lukion ja ammattikoulun voisi yhdistää ja koulun sisällä olisi sitten valittavissa erilaisia linjoja.

”Valinta ammattikoulun ja lukion välillä on liian aikaisin, varsinkin niille, jotka ovat vähiten valmiita valitsemaan.”

https://www.verkkouutiset.fi/tutkijat-hslle-paatos-ammatinvalinnasta-pitaa-tehda-liian-nuorena/

 

[Umkhonto]

Asiaa vääristä valinnoista ja ”ammattilukiosta”.

Tarvitaanko tuollaisen päättelemiseen muka jotain nuorisotutkijaa? Kyllä tuo itselläni ainakin oli tiedossa jo 80-ja 90-luvun vaihteessa. Siinä vaiheessa kun poikia kiinnosti lähinnä mopot, olisi pitänyt valita suunta elämälleen. Aika monella meni valinta v*tuiksi ja sitten ehkä oltiin työttömiä sekatyömiehiä tai nuoria eläkeläisiä.

 

[Nojatuolistrategi]

Suomalainen järjestelmä ei huomioi huippuja järin hyvin perusasteella. Lukiossa tilanne on jo paljon parempi: on mahdollisuus ns. itsenäiseen suorittamiseen, on mahdollista valita opiskeltavia asioita ja keskittyä itseä kiinnostaviin/hyödyttäviin aineisiin ja monta muuta seikkaa. Perusasteen koulutuksessa tilanne on heikohko, käytännössä ainoa vaihtoehto on painotettuun opetukseen hakeutuminen. Omien kokemusteni mukaan painotusluokalla ryhmähenki on yleisesti ottaen parempi, kun valikoidutaan pääsykokeiden kautta osaksi "eliittiä", ja etenemisvauhti/vaatimustaso painotusaineen ulkopuolellakin on hieman korkeampi, ainakin epävirallisesti.

Laulu ja leikki näyttävät tosiaan korostuvan noissa ”erityisen koulutustehtävän saaneissa” lukioissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_erityisen_koulutusteht%C3%A4v%C3%A4n_saaneista_lukioista

Koululaisten matematiikan, fysiikan ja kemian olympialaisiin tiettävästi järjestetään jonkinlaista harjoitusta, mutta kultaa tai kunniaa ei kuulu. Menestys on jäänyt kansainvälisesti vertaillen vaatimattomaksi. Muun muassa sellaiset matematiikan mahtimaat kuin Singapore, Kroatia, Armenia, Macao, Moldova, Mongolia, Azerbaidzan, Turkmenistan, Kypros, Tajikistan, Viro, Sri Lanka, Slovenia, Albania, Latvia ja Marokko jättävät Suomen puremaan pölyä. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asiantuntija-selittaa-miksi-suomi-parjasi-matematiikassa-niin-huonosti/5226556#gs.QFIeUos

Ydinasevallat ovat hyvin edustettuina kärkisijoilla – mukaan lukien Pohjois-Korea. http://www.imo-official.org/year_country_r.aspx?year=2015

 

[StmSvejk]

Tarvitaanko tuollaisen päättelemiseen muka jotain nuorisotutkijaa? Kyllä tuo itselläni ainakin oli tiedossa jo 80-ja 90-luvun vaihteessa. Siinä vaiheessa kun poikia kiinnosti lähinnä mopot, olisi pitänyt valita suunta elämälleen. Aika monella meni valinta v*tuiksi ja sitten ehkä oltiin työttömiä sekatyömiehiä tai nuoria eläkeläisiä.

Juuri tästä syystä erinäisten aikuislukioiden, avointen amk:n ja yliopistojen pitäisi olla ilmaisia ja kattavasti tarjolla kautta maan, ei vain verkossa vaan osin fyysisillä toimipisteillä.

 

[Huhta]

Juuri tästä syystä erinäisten aikuislukioiden, avointen amk:n ja yliopistojen pitäisi olla ilmaisia ja kattavasti tarjolla kautta maan, ei vain verkossa vaan osin fyysisillä toimipisteillä.

Olitko sinä mukana laatimassa työmarkkinatuen karensseja vuosituhannen alussa? (Kts. Soininvaaran blogikirjoituksen toinen kappale.) "Avoimet korkeakoulut" ilmaiseksi on mahdoton ajatus.

Ensinnäkin suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu siten, että opiskelija on kaikkein kurjimmassa asemassa. Jopa leikatulla toimeentulotuella elävä elämäntapatyötön saa valtiolta selkeästi enemmän rahaa kuin opiskelija, joka pakotetaan elämään lainarahalla. Opiskelija saa valtiolta paljon vähemmän, vaikka tekee samaan aikaan "työtä", joka myöhemmin hyödyttää valtiotakin. (Oletetaan, että opiskelija on nuori tekniikan, lääketieteen, sotatieteen tms. kunniallisen alan opiskelija eikä mikään "kulttuurituottaja"...) Kun avoimen yliopiston opinnot eivät ole päätoimisia Kelan silmissä ja ne olisivat ilmaisia, niin kenenkään ei kannattaisi hakeutua sisälle korkeakouluun, koska avoimen kautta opiskellessa saisi enemmän tukiaisia valtiolta kuin jos olisi virallisesti opiskelija. Sisään korkeakouluun hakeuduttaisiin vasta siinä vaiheessa, kun kaikki avoimen kautta luettava on luettu ja tutkinto on gradua vaille valmis. Otetaanko miljardi tai kaksi lisää syömävelkaa vuodessa tämän mahdollistamiseksi?

Toinen seikka koskee koulutusresurssien riittävyyttä. 15 euroa opintopisteestä on kohtuullinen summa, mutta pakottaa opiskelijan itsensä maksamaan jotakin. Uskoakseni etenkin suositummissa koulutuksissa avoimen yliopiston kautta tulevien opiskelijoiden määrä lisääntyisi räjähdysmäisesti, jos maksullisuus poistuisi.

 

[StmSvejk]

Olitko sinä mukana laatimassa työmarkkinatuen karensseja vuosituhannen alussa? (Kts. Soininvaaran blogikirjoituksentoinen kappale.) "Avoimet korkeakoulut" ilmaiseksi on mahdoton ajatus.

Toinen seikka koskee koulutusresurssien riittävyyttä. 15 euroa opintopisteestä on kohtuullinen summa, mutta pakottaa opiskelijan itsensä maksamaan jotakin. Uskoakseni etenkin suositummissa koulutuksissa avoimen yliopiston kautta tulevien opiskelijoiden määrä lisääntyisi räjähdysmäisesti, jos maksullisuus poistuisi.

Avointen korkeakoulujen kurssimaksujen taloudellinen merkitys on mitätön tälläkin hetkellä. Sen merkitys etenkin köyhistä oloista tulevalle saattaa kuitenkin olla suuri, varsinkin kun moni ei hoksaa tai kehtaa hakea harkinnanvaraista sosiaaliturvatukea kurssimaksuja varten.

Se, että opiskelijoita tulisi sisälle avoimen opintoja tehtyään olisi loistavaa opiskelijavalinnan kannalta, näinhän toki käykin kun yhä useammat voivat tehdä jonkun aineen perusopinnot jo lukiossa. Opiskelijan tietoisuus alasta parantuisi, samalla hän saisi ehkä tutkintoa hyödyttävän osan kasaan jos hakeutuukin vaikkapa toiselle alalle. Esimerkiksi joku psykologiasta haaveileva perusopintojen tekijä saattaisikin päätyä vaikkapa kauppatieteiden tai kasvatustieteiden alalle, molempien osalta psykologia olisi ihan relevantti sivuaine.

Toki joissain koulutuksissa tulisi ruuhkaa, niissä voisi olla avoin MOOC-intro, esim. 1op jossa olisi läpäistävä karsiva monivalintatentti ennen jatkoa.

Mutta, nähdäkseni laajemmat kandit olisivat parempi ratkaisu opiskelijaksi siirtymisen nopeuttamiseen kuin avoimen väylä. Avoimen väylän suurin etu on nähdäkseni siinä, että sitä kautta vaikkapa jatkokouluttautumista pohtiva työntekijä, työtön tai vaikka kotiäiti voisi tutustua mahdolliseen alaan ja tehdä tarvittavat siltaopinnot. Tai ihan vaan sivistää itseään, laajentaa ajatteluaan ja saada ehkä uusia virikkeitä. Itseopiskelulla on Suomessa vuosisataiset perinteet.

Uhkakuvat toimeentulomenojen noususta ovat aika kaukaa haettuja. Toimeentulotuen kokonaismenot 2016 olivat 735mE, tosin epäilen että tässä on varmaan enemmän ongelmana alikäyttö kuin sossupummit. Monet toimeentulotuen hakijoista kun ovat niitä joiden kirjallinen asioimiskyky on geeneistä tai elämäntavoista johtuen puutteellinen, jolloin iso osa heille ihan hyödyllisistäkin tukitoimista ei tule käyttöön.

 

[Fremen]

Tai ihan vaan sivistää itseään, laajentaa ajatteluaan ja saada ehkä uusia virikkeitä. Itseopiskelulla on Suomessa vuosisataiset perinteet.

Erittäin hyvä huomio, suomalaisessa kansansivistystyössä on luotettu oma-aloitteellisuuteen jo pitkään, ja aiheesta. Varsinaisia auto-didakteja on väestöstä kuitenkin hyvin pieni prosentti-osuus, tällä foorumilla ehkä veljet @Vonka sekä @Sardaukar, ja veli @Pihatonttu sekä veneroitu vaari @baikal tulisivat ensimmäisinä mieleen.

 

[Vonka]

sekä veneroitu vaari @baikal tulisivat ensimmäisinä mieleen.

Onko tällä jotain veneerisen kanssa tekemistä?

 

[Sardaukar]

Erittäin hyvä huomio, suomalaisessa kansansivistystyössä on luotettu oma-aloitteellisuuteen jo pitkään, ja aiheesta. Varsinaisia auto-didakteja on väestöstä kuitenkin hyvin pieni prosentti-osuus, tällä foorumilla ehkä veljet @Vonka sekä @Sardaukar, ja veli @Pihatonttu sekä veneroitu vaari @baikal tulisivat ensimmäisinä mieleen.

Sivistys on pienen kansan turva. Se ei tarkoita sisäänpäinkääntyneisyyttä, vaan muilta oppia ottamista. Jos jokin toimii, se pitää testata ja sitten hyväksyä.

Impivaaralaisuus ei ole hyvästä, osaavat muutkin sotaa käydä. @Vonka @Pihatonttu @baikal @CV9030FIN

Kuten CV on ansiokkaasti esittänyt, ei PV ole staattinen hierarkia, vaan asioita opitaan sekä oman että muidenkin kokemusten kautta.

Siperia opettaa.

 

[Sardaukar]

Tätä tietysti pitää soveltaa, koska Suomessa esim. ilmatuki ja ilmatilan hallinta on mahdollista ainoastaan ajoittain

Mutta olen itse katsellut hyvällä mielellä miten tietyt asiat on hyväksytty sekä omien kokemusten että järjen käytön kautta.

Uusi taistelutapa on erinomainen esimerkki muutoksesta uuteen viholliskuvaan.