Koulutus 100+

Jahas, kiitos ensinnäkin uudesta määritelmästä, joka on siis koskeva minua. Veneroitu vaari ei ole ehkä niin huonokaan.:cool:

Ammatillisen koulutuksen pitää sisältää ymmärtääkseni monia erilaisia koulutustapoja ja - malleja. Millään ei voida rakentaa yhtä ja yleispätevää mallia ja metodia, josta aloittava ikäluokka ja uudelleen opiskelevat survotaan läpi tuottaen silkkaa kultaa. Hopeakin riittäisi tosin.
 
Nämä olivatkin vain minun havaintojani ja otanta varmastikin hyvin suppea kahdesta AMK:sta.

Minulla on kokemusta vain yhdestä teknillisestä AMK:sta ja kokemukset ajoittuivat 90-luvulle, jolloin oltiin vielä AMK-kokeiluvaiheessa. Ottamatta nyt liiemmin kantaa siihen, pitääkö kaikkien leikki-, laulu- ja askartelukerhojen saada olla AMK-statuksella, niin totean vaan että kyllä hyville insinööreille on aina riittänyt kohtuullisen hyvin töitä. Tosin palkkataso on pudonnut sitten vanhojen kunnon teku-aikojen koska maisteri alkaa olla "entry level" ja oppiarvot ovat sitä myöten kärsineet inflaatiota.
 
Jahas, kiitos ensinnäkin uudesta määritelmästä, joka on siis koskeva minua. Veneroitu vaari ei ole ehkä niin huonokaan.:cool:

Ammatillisen koulutuksen pitää sisältää ymmärtääkseni monia erilaisia koulutustapoja ja - malleja. Millään ei voida rakentaa yhtä ja yleispätevää mallia ja metodia, josta aloittava ikäluokka ja uudelleen opiskelevat survotaan läpi tuottaen silkkaa kultaa. Hopeakin riittäisi tosin.

Ammatillisen koulutuksen osalta itseäni huolettavat syrjäseutujen nuoret nyt kun amikset keskittävät yksikköjään yhä enemmän ja syrjäseutujen toimipisteillä - niillä joita on vielä jäljellä - ei olekaan kuin harvoja linjoja tarjolla. Jonkinlaisia ratkaisuja tähän pitäisi keksiä. Yhdistämällä tiettyjen alojen perusopintoja, etäopetusta ja intensiivisemmän lähiopetuksen avulla tähän varmasti olisi ratkaisu keksittävissä jos halutaan.

Lukioreformin myötä lukioiden rahoitusta varmasti heikennetään, joten ongelmakenttä koskee jatkossa myös lukioita. No, sitä seuraa kun maaseudun puolueeksi profiloitunut porukka on vallankahvassa...
 
Tässä pitää mainostaa, "Project Gutenberg offers over 56,000 free eBooks":
http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page
tai vaikkapa
http://www.gutenberg.org/wiki/Category:Wars_Bookshelf

Tämä nyt voi olla pelkkä hullu ajatus anglofiililtä, mutta olisikohan mahdollista tehdä englannista tärkein kieli tässä maassa heti äidinkielen jälkeen? Jos ajatellaan ihan kylmän viileästi, niin englanti on se kieli, jota käytetään tieteessä ja kaupankäynnissä. Isoisäni opiskellessa diplomi-insinööriksi 1950-luvulla saksan kieli oli vielä merkittävä tieteen saralla. Vuonna 2017 tilanne on aivan toinen, luen tätä nykyä varmaankin yli puolet kaikesta lukemastani materiaalista englanniksi.

Voisiko tässä olla uusi Nokia? Unohdetaan venäjän opiskelu itärajan asiakaspalvelutehtäviä varten ja panostetaan rankalla kädellä maailman valtakieleen! Pyritään mahdollisimman korkeaan osaamistasoon koko kansan laajuudelta, ihan siitä vuosikurssinsa viimeisestä merkonomista aina lääketieteen tohtoriin. Tarvittaessa vähennetään vaikka sitten toisen kotimaisen vaatimuksia, koska nykyiselläänkin suomenruotsalaiset omaksuvat yleisesti myös suomen kielen ainakin jollakin tasolla, mutta harva suomenkielinen puhuu ruotsia kovinkaan käyttökelpoisesti edes nykytilassa. Lisäksi tässä uudessa mallissa yhteisenä kielenä toimisi viimeistään englanti, jonka pitäisi olla erityisen helppo opiskeltava suomenruotsalaiselle kielivähemmistölle.

Ampukaa alas, olen linnoittautunut hiekkasäkkien taakse puoliryhmän kanssa! :uzi:
 
Tämä nyt voi olla pelkkä hullu ajatus anglofiililtä, mutta olisikohan mahdollista tehdä englannista tärkein kieli tässä maassa heti äidinkielen jälkeen? Jos ajatellaan ihan kylmän viileästi, niin englanti on se kieli, jota käytetään tieteessä ja kaupankäynnissä. Isoisäni opiskellessa diplomi-insinööriksi 1950-luvulla saksan kieli oli vielä merkittävä tieteen saralla. Vuonna 2017 tilanne on aivan toinen, luen tätä nykyä varmaankin yli puolet kaikesta lukemastani materiaalista englanniksi.

Voisiko tässä olla uusi Nokia? Unohdetaan venäjän opiskelu itärajan asiakaspalvelutehtäviä varten ja panostetaan rankalla kädellä maailman valtakieleen! Pyritään mahdollisimman korkeaan osaamistasoon koko kansan laajuudelta, ihan siitä vuosikurssinsa viimeisestä merkonomista aina lääketieteen tohtoriin. Tarvittaessa vähennetään vaikka sitten toisen kotimaisen vaatimuksia, koska nykyiselläänkin suomenruotsalaiset omaksuvat yleisesti myös suomen kielen ainakin jollakin tasolla, mutta harva suomenkielinen puhuu ruotsia kovinkaan käyttökelpoisesti edes nykytilassa. Lisäksi tässä uudessa mallissa yhteisenä kielenä toimisi viimeistään englanti, jonka pitäisi olla erityisen helppo opiskeltava suomenruotsalaiselle kielivähemmistölle.

Ampukaa alas, olen linnoittautunut hiekkasäkkien taakse puoliryhmän kanssa! :uzi:

Maailmanmarkkinoilla ja kansainvälisessä kaupassa englanti on ehdottomasti hyödyllisin kieli. Mutta eikö se jo ole koululaisten suosituin vieras kieli?

Jos äidinkielen lisäksi pitäisi opiskella vain yhtä muuta kieltä, englanti olisi varmaan edelleenkin ykkösvalinta useimmilla suomenkielisillä. Ne, joille on suotu kielipäätä, oppisivat varmaan toisenkin vieraan kielen. Parasta olisi, jos kielten perusteet opittaisiin jo ennen kouluikää. Kaksikieliset päiväkodit olisivat silloin avainasemassa. Millaista tarjonta mahtaa olla? Kielikylpyjä?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tämä nyt voi olla pelkkä hullu ajatus anglofiililtä, mutta olisikohan mahdollista tehdä englannista tärkein kieli tässä maassa heti äidinkielen jälkeen? Jos ajatellaan ihan kylmän viileästi, niin englanti on se kieli, jota käytetään tieteessä ja kaupankäynnissä. Isoisäni opiskellessa diplomi-insinööriksi 1950-luvulla saksan kieli oli vielä merkittävä tieteen saralla. Vuonna 2017 tilanne on aivan toinen, luen tätä nykyä varmaankin yli puolet kaikesta lukemastani materiaalista englanniksi.

Voisiko tässä olla uusi Nokia? Unohdetaan venäjän opiskelu itärajan asiakaspalvelutehtäviä varten ja panostetaan rankalla kädellä maailman valtakieleen! Pyritään mahdollisimman korkeaan osaamistasoon koko kansan laajuudelta, ihan siitä vuosikurssinsa viimeisestä merkonomista aina lääketieteen tohtoriin. Tarvittaessa vähennetään vaikka sitten toisen kotimaisen vaatimuksia, koska nykyiselläänkin suomenruotsalaiset omaksuvat yleisesti myös suomen kielen ainakin jollakin tasolla, mutta harva suomenkielinen puhuu ruotsia kovinkaan käyttökelpoisesti edes nykytilassa. Lisäksi tässä uudessa mallissa yhteisenä kielenä toimisi viimeistään englanti, jonka pitäisi olla erityisen helppo opiskeltava suomenruotsalaiselle kielivähemmistölle.

Ampukaa alas, olen linnoittautunut hiekkasäkkien taakse puoliryhmän kanssa! :uzi:

Itse aloin lukea kirjoja englanninkielisenä 17v. iässä, ne oli halpoja ja halusin tosissaan parantaa englannin taitoa. Sen jälkeen harvemmin suomenkielisiä lukenut...paitti nyt mitä ei ole käännetty. Ja Tuntematonta en suosittele lukemaan englanninkielisenä...aivan kammottava käännös.
 
Onko joku soluttajakääpiö Atlantin takaa tullut rienaamaan vai mistä tämä liikahdus?

Suuri huoli tänään on se, että koululaisten yksipuoliset kielivalinnat kaventavat kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia. Englannilla voi ostaa, mutta ei aina myydä. Suomalaiset ovat hyviä opiskelemassaan englannissa mutta kielivaranto on liian kapea.

Asialle pitäisi tehdä nopeasti jotain. Erityisesti saksan opiskelu on romahtanut, ja Saksa on tärkeä kauppakumppani.

Englanninkielisten väitöskirjojen pykääminen taas on huvittavaa silloin, kun tutkimusaiheella ei ole juuri relevanssia maamme rajojen ulkopuolella. Olen ollut myös absurdissa tilaisuudessa eräässä firmassa, jossa joku dirika piti esityksen tankeroenglanniksi ja salissa ei ollut kuin suomenkielisiä kuulijoita. Tässä koko jutussa näkyy jotain nousukasmaisuutta ja lyhytnäköisyyttä, ehkä sivistymättömyyttäkin.

Saksa, ranska, venäjä, espanja ja kiina kannattaa pitää mielessä. Etenkin neuvottelutilanteissa ne ovat todella kova sana. Niitä ei tarvitse osata välttämättä sujuvasti. Se on aikamoinen käyntikortti, etenkin jos samalla on kulttuurista osaamista.

Elinkeinoelämän Keskusliitto haluaisi lisää saksan ja venäjän osaajia. Missään tapauksessa kielitaidoksi ei riitä, että on paljon porukkaa, joka osaa englantia ja sitten vähän huonoa ruotsia.

Jos Suomessa annetaan englannille ylivalta, oikea kansainvälisyys kuolee. Erityisen järjetöntä on kutistaa oman äidinkielemme suomen asemaa ja näkyvyyttä. Minä haluan ostaa kahvikuppini suomeksi keskustassa, mutta nyt on jo paikkoja, joissa pitää mennä tiskin yli opettamaan suomea että alkaa järjestyä. Jos joku anglo tulee tänne, opetelkoon kieltä. Vaadimme sitä irakilaisiltakin. Miksi jonkun engelsmannin tai jenkin pitäisi olla poikkeus? Minä en aio olla ulkomaalainen omassa kaupungissani.

Olen asunut Saksassa ja Italiassa. Olen viettänyt pitkiä aikoja Ranskassa. Viro on minulle läheinen maa. Itse asiassa suuri osa tuttavistani ei pidä englantia mitenkään korkeassa kurssissa. Minä osaan kyllä englantiakin hyvin, ei siinä mitään.

Yksi Suomen valtti on siinä, että silloin kun pidimme lukutaidon kurssissa, me olimme (ja hetken vielä olemme) maa, jossa kuka tahansa pystyy hankkimaan valtavan yleissivistyksen suoraan äidinkielellään. Edes valtava Intia ei kykene jokisikin hindiksi tarjoamaan porukoilleen sellaista määrää käännöskirjallisuutta. Tässä mielessä kymmenien tai satojen miljoonienkin puhuma kieli voi olla suomea pienempi kieli.

Pitäkää kiinni kielestä ja kulttuurista. Kun Nikolai II päätti venäläistää Suomen, ensimmäisenä koulut piti venäläistää ja venäjän tulla ainoaksi viralliseksi kieleksi. Pelastuimme siltä. Miksi antaisimme vapaaehtoisesti englannin soluttaa mielemme ja kielemme?
 
Viimeksi muokattu:
Pitäkää kiinni kielestä ja kulttuurista. Kun Nikolai II päätti venäläistää Suomen, ensimmäisenä koulut piti venäläistää ja venäjän tulla ainoaksi viralliseksi kieleksi. Pelastuimme siltä. Miksi antaisimme vapaaehtoisesti englannin soluttaa mielemme ja kielemme?

Itsehän olen sitä mieltä, että peruskoululaisille riittäisi yksi pakollinen kieli (useinmiten varmaan englanti), jota sitten opiskeltaisiin huolella. Käännösteknologia muuttaa maailmaa rajulla vauhdilla. Tulevat huippumenestyjät voivat ottaa valinnaisia kieliä, perus koululainen (huomaa tarkoituksellinen kirjoitusasu) pärjää mieluummin yhdellä hyvin osatulla kielellä kuin useammalla huonolla.

Tähän liittyen, tämä on hyvä uutinen Suomesta, tosin ihmettelen ettei tähän saatu negatiivista näkökulmaa:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005506052.html

Suomalaiset suosivat omia hittejään Spotifyssä: vuoden kymmenestä kuunnelluimmasta kahdeksan oli kotimaisia
Useimmat maailman kuunnelluimmista artisteista puuttuvat kokonaan suomalaisten suosikkilistalta.

Useimmissa maissa kuunnellaan vaan ylikansallista amerikkalaista tai eurohumppaa huonoksi englanniksi. Suomalaiset tykkäävät suomenkielisestä musiikista. Olipa kyseessä Paperi T, JVG tai Juha Tapio on hyvä verryttää omaa aivokapasiteettiaan suomenkielisillä riimeilä.

Ai niin, kielitaidonkin apuna voisi olla ilmainen etäaikuislukio- / avoin amk / avoin yo. Kielten petraamisen pitäisi olla ilmaista ja helposti saavutettavaa jotta yhä useampi innostuisi siitä. Kieliä voi opetella myös aikuisiässä. Aivovoimistelu ja oman mukavuusalueen laajentaminen kannattaa aina, olipa kyse sitten vaikka sohvaperunan liikuntaharrastuksesta tai käytännön työtä tekevän lukuharrastuksesta tai paperinpyörittäjän remonttiviritelmistä. (Viimeksi mainitussa voi lisäksi tulla lopuksi kotimaista kysyntää lisäävä vaikutus....)
 
Itsehän olen sitä mieltä, että peruskoululaisille riittäisi yksi pakollinen kieli (useinmiten varmaan englanti), jota sitten opiskeltaisiin huolella. Käännösteknologia muuttaa maailmaa rajulla vauhdilla.

Ehkäpä voisi harkita kovaa työtä. Pelkkä laiskuus ja mukavuudenhalu on syntimme. Kaiken pitää tulla mitään tekemättä ja nopea palkinto saatava. Lukioissakin kirjoitetaan kuulemma paljon terveystietoa vain, koska se on helppo. Ei pitäisi mennä helpoimman ehdoilla, koska silloin alamme pudota ja kohta jäämme muista (mikä alkoi enenevästi jo ops 2004:stä, joka otettiin käyttöön 2006 ja ottaa nyt uutta alamäkeä tästä viimeisimmästä).

Hyvää simultaanitulkkia ei joka keskusteluun saa eikä automaattikääntäjä ymmärrä kulttuurisesti paljoakaan.
 
Ehkäpä voisi harkita kovaa työtä. Pelkkä laiskuus ja mukavuudenhalu on syntimme. Kaiken pitää tulla mitään tekemättä ja nopea palkinto saatava. Lukioissakin kirjoitetaan kuulemma paljon terveystietoa vain, koska se on helppo. Ei pitäisi mennä helpoimman ehdoilla, koska silloin alamme pudota ja kohta jäämme muista (mikä alkoi enenevästi jo ops 2004:stä, joka otettiin käyttöön 2006 ja ottaa nyt uutta alamäkeä tästä viimeisimmästä).

Hyvää simultaanitulkkia ei joka keskusteluun saa eikä automaattikääntäjä ymmärrä kulttuurisesti paljoakaan.

Kummasti ymmärtävät lausetta "Habla Smith & Wesson, cabron?" :D
 
Maailmanmarkkinoilla ja kansainvälisessä kaupassa englanti on ehdottomasti hyödyllisin kieli. Mutta eikö se jo ole koululaisten suosituin vieras kieli?

Jos äidinkielen lisäksi pitäisi opiskella vain yhtä muuta kieltä, englanti olisi varmaan edelleenkin ykkösvalinta useimmilla suomenkielisillä. Ne, joille on suotu kielipäätä, oppisivat varmaan toisenkin vieraan kielen. Parasta olisi, jos kielten perusteet opittaisiin jo ennen kouluikää. Kaksikieliset päiväkodit olisivat silloin avainasemassa. Millaista tarjonta mahtaa olla? Kielikylpyjä?

Minä näen suurimpana kompastuskivenä opintojen laajuuden, siitä viittaukseni toiseen kotimaiseen ja tarvittaessa sen aseman vaarantamiseen. A1-kielen 16 vuosiviikkotuntia (á 38 oppituntia) on liian vähän. Kuulostaa sinällään paljolta, 16*38=608 tuntia. Sen sijaan käytännössä aikaa on paljon vähemmän, kun lasketaan välitunnit, teemapäivät ja sairauspoissaolot luvusta pois. Lukiossa saa tietysti lisää opetusta ja ammattikoulutuksessakin lyhyesti, mutta tiettävästi muut pohjoismaat ovat edellämme englannin osaamisessa.
 
Onko joku soluttajakääpiö Atlantin takaa tullut rienaamaan vai mistä tämä liikahdus?

On. :D

Suuri huoli tänään on se, että koululaisten yksipuoliset kielivalinnat kaventavat kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia. Englannilla voi ostaa, mutta ei aina myydä. Suomalaiset ovat hyviä opiskelemassaan englannissa mutta kielivaranto on liian kapea.

Asialle pitäisi tehdä nopeasti jotain. Erityisesti saksan opiskelu on romahtanut, ja Saksa on tärkeä kauppakumppani.

Englanninkielisten väitöskirjojen pykääminen taas on huvittavaa silloin, kun tutkimusaiheella ei ole juuri relevanssia maamme rajojen ulkopuolella. Olen ollut myös absurdissa tilaisuudessa eräässä firmassa, jossa joku dirika piti esityksen tankeroenglanniksi ja salissa ei ollut kuin suomenkielisiä kuulijoita. Tässä koko jutussa näkyy jotain nousukasmaisuutta ja lyhytnäköisyyttä, ehkä sivistymättömyyttäkin.

Saksa, ranska, venäjä, espanja ja kiina kannattaa pitää mielessä. Etenkin neuvottelutilanteissa ne ovat todella kova sana. Niitä ei tarvitse osata välttämättä sujuvasti. Se on aikamoinen käyntikortti, etenkin jos samalla on kulttuurista osaamista.

Elinkeinoelämän Keskusliitto haluaisi lisää saksan ja venäjän osaajia. Missään tapauksessa kielitaidoksi ei riitä, että on paljon porukkaa, joka osaa englantia ja sitten vähän huonoa ruotsia.

Jos Suomessa annetaan englannille ylivalta, oikea kansainvälisyys kuolee. Erityisen järjetöntä on kutistaa oman äidinkielemme suomen asemaa ja näkyvyyttä. Minä haluan ostaa kahvikuppini suomeksi keskustassa, mutta nyt on jo paikkoja, joissa pitää mennä tiskin yli opettamaan suomea että alkaa järjestyä. Jos joku anglo tulee tänne, opetelkoon kieltä. Vaadimme sitä irakilaisiltakin. Miksi jonkun engelsmannin tai jenkin pitäisi olla poikkeus? Minä en aio olla ulkomaalainen omassa kaupungissani.

Olen asunut Saksassa ja Italiassa. Olen viettänyt pitkiä aikoja Ranskassa. Viro on minulle läheinen maa. Itse asiassa suuri osa tuttavistani ei pidä englantia mitenkään korkeassa kurssissa. Minä osaan kyllä englantiakin hyvin, ei siinä mitään.

Yksi Suomen valtti on siinä, että silloin kun pidimme lukutaidon kurssissa, me olimme (ja hetken vielä olemme) maa, jossa kuka tahansa pystyy hankkimaan valtavan yleissivistyksen suoraan äidinkielellään. Edes valtava Intia ei kykene jokisikin hindiksi tarjoamaan porukoilleen sellaista määrää käännöskirjallisuutta. Tässä mielessä kymmenien tai satojen miljoonienkin puhuma kieli voi olla suomea pienempi kieli.

Pitäkää kiinni kielestä ja kulttuurista. Kun Nikolai II päätti venäläistää Suomen, ensimmäisenä koulut piti venäläistää ja venäjän tulla ainoaksi viralliseksi kieleksi. Pelastuimme siltä. Miksi antaisimme vapaaehtoisesti englannin soluttaa mielemme ja kielemme?

Luulen, että englanti solutti mielemme ja kielemme jo rockin soidessa radiosta tai viimeistään väritelevision tullessa olohuoneeseen. :)

Sinulla on pointtisi, kuten usein aiemminkin. Saksa on Suomen tärkein vientimarkkina. Sen jälkeen tulee Ruotsi, mutta ruotsin osaamisesta harva on huolissaan. Yhdysvallat tuleekin sitten heti kolmannella sijalla.

Oli väärin kirjoittaa, ettäkö kaikki kaupankäynti hoituisi englanniksi. Tarkennetaan lähestymiskulmaani: englanti on kaikista vieraista kielistä hyödyllisin, se ei mene hukkaan, vaikka ihmisestä tulisi mitä. Siksi siihen pitää panostaa rankasti koko kansan leveydeltä. Sen sijaan epäilen, kuinka yleisesti muita vieraita kieliä tarvitaan. Kuinka usein palomies-sairaankuljettaja tarvitsee uransa aikana saksaa? Kemisti ranskaa? Lääkäri espanjaa? Automekaanikko kiinaa?

Se mitä @Vonka kirjoitat edes jonkinlaisesta paikallisen kielen osaamisesta ja kulttuurin tuntemuksesta, niin en näe sitä vastakkaisena englantiin panostamisen kanssa. Hyvän ensivaikutelman jälkeen pitää vielä käydä itse liikeneuvottelu ja laatia lopulta paperit. Uskoakseni tässä tilanteessa tarvitaan sujuvaa osaamista jossakin yhteisessä kielessä, perheen voinnin tiedustelulla tai maan kulttuurihistorian kehumisella ei pitkälle pääse.

Lisäksi pintapuolisen kielitaidon opettelu aikuisiällä (esim. osana korkeakouluopintoja tai harrastusluontoisesti) ei ole mikään amerikan temppu (no pun intended), vaikka hirmu moni ei siihen ryhdykään. Ehkä kysyntää ei ole niin paljoa kuin EK antaa ymmärtää?
 
Hyvää simultaanitulkkia ei joka keskusteluun saa eikä automaattikääntäjä ymmärrä kulttuurisesti paljoakaan.

Ei toki! Ongelma on, että aikaa on rajoitetusti ja aika paljon muitakin taitoja kannattaisi opetella. Pitää miettiä, mitä peruskoulun kävijöiden valtaosa tarvitsee? Usein esille tuotu "vientikaupan osaajat" on kuitenkin aika pieni osa väestöstä. Ei meillä koulussa opiskella pitkälle menevästi myöskään esimerkiksi urheilua, musiikkia ym. vaan harjoittaminen ja opiskelu on oman mielenkiinnon varassa.

Lähiopettaja-Leila, Luokanopettaja-Lassi tai Insinööri-Ilmari voivat hyvinkin hyötyä elämänsä varrella siitä, että osaavat paremmin englantia ja pystyvät näin perehtymään alansa uusimpaan tietoon. Vastaavasti he ovat ehkä ehtineet opiskelemaan peruskoulun aikana muita tärkeitä taitoja kuten äidinkieltä, matematiikkaa, historiaa, uskontoa (aine, johon kuuluu eettinen pohdinta) jne.

Kielitaidon merkitys korostuu usein vasta myöhemmin kuin peruskoulussa. Ylipäätään tarvitsisimme yhteiskunnassa asennemuutoksen jossa arvostettaisiin enemmän elinikäistä opiskelua jonka ei tarvitse tarkoittaa ryppyotsaista kirjatenttiin pänttäämistä vaan omalta mukavuusalueelta pois menemistä, olipa kyse sitten liikunnasta, musiikista, tekniikasta tai vaikka kielten opiskelusta. Tällä on ammattitaidon lisäksi suuri merkitys niin älylliselle kuin fyysiselle hyvinvoinnille eli kyseessä on kansantaloudellinen investointi. Kaikki mikä kannustaa kansaa pois keskioluen, tosi-tv:n ja somen ääreltä on plussaa.
 
Ei toki! Ongelma on, että aikaa on rajoitetusti ja aika paljon muitakin taitoja kannattaisi opetella. Pitää miettiä, mitä peruskoulun kävijöiden valtaosa tarvitsee? Usein esille tuotu "vientikaupan osaajat" on kuitenkin aika pieni osa väestöstä. Ei meillä koulussa opiskella pitkälle menevästi myöskään esimerkiksi urheilua, musiikkia ym. vaan harjoittaminen ja opiskelu on oman mielenkiinnon varassa.

Me emme tiedä yhdestäkään koulutien aloittavasta Nikosta tai Ninasta, mitä hänestä tulee! Voihan asian kysyä toisinkin., Mitä etua kenellekään on siitä, että saa englantipainotteisen erittäin kapean kielitaidon? Vain meillä Suomessa, jossa kaikilla kanavilla kolmosesta eteenpäin tulee pelkkää angloamerikkalaista paskaviihdettä ja jonka lentoasemalla ei juuri maan omaa kieltä näy, ihminen voi tuntea sen olevan normaalia ja harhautua siitä. Mutta muu maailma ei ole sellainen, ja sen tietää jokainen oikeasti kansainvälinen toimija.

Kaventuminen puree vahvasti. Harvat huomaavat mitään ihmeellistä siinä, että jo Ylellä ollaan Big in Finland. Me kuvittelemme nousukasmaisesti englannin olevan kansainvälisyyttä. Se on megaluokan perspektiiviharha. Englanti on fusionaalisena kielenä loistava ammattikieli merenkulun ja lentoliikenteen tarpeisiin. Siinä kaikki.

Kielitaidon merkitys korostuu usein vasta myöhemmin kuin peruskoulussa. Ylipäätään tarvitsisimme yhteiskunnassa asennemuutoksen jossa arvostettaisiin enemmän elinikäistä opiskelua jonka ei tarvitse tarkoittaa ryppyotsaista kirjatenttiin pänttäämistä vaan omalta mukavuusalueelta pois menemistä, olipa kyse sitten liikunnasta, musiikista, tekniikasta tai vaikka kielten opiskelusta. Tällä on ammattitaidon lisäksi suuri merkitys niin älylliselle kuin fyysiselle hyvinvoinnille eli kyseessä on kansantaloudellinen investointi. Kaikki mikä kannustaa kansaa pois keskioluen, tosi-tv:n ja somen ääreltä on plussaa.

Tämä on timantti. Meillä onkin aikuisopiskelua tukeva yhteiskunta kansalaisopistoineen ja mahtavine kirjastolaitoksineen.
 
Viimeksi muokattu:
Olen ollut myös absurdissa tilaisuudessa eräässä firmassa, jossa joku dirika piti esityksen tankeroenglanniksi ja salissa ei ollut kuin suomenkielisiä kuulijoita. Tässä koko jutussa näkyy jotain nousukasmaisuutta ja lyhytnäköisyyttä, ehkä sivistymättömyyttäkin.

Saksa, ranska, venäjä, espanja ja kiina kannattaa pitää mielessä. Etenkin neuvottelutilanteissa ne ovat todella kova sana. Niitä ei tarvitse osata välttämättä sujuvasti. Se on aikamoinen käyntikortti, etenkin jos samalla on kulttuurista osaamista.

Elinkeinoelämän Keskusliitto haluaisi lisää saksan ja venäjän osaajia. Missään tapauksessa kielitaidoksi ei riitä, että on paljon porukkaa, joka osaa englantia ja sitten vähän huonoa ruotsia.

Jos Suomessa annetaan englannille ylivalta, oikea kansainvälisyys kuolee. Erityisen järjetöntä on kutistaa oman äidinkielemme suomen asemaa ja näkyvyyttä. Minä haluan ostaa kahvikuppini suomeksi keskustassa, mutta nyt on jo paikkoja, joissa pitää mennä tiskin yli opettamaan suomea että alkaa järjestyä. Jos joku anglo tulee tänne, opetelkoon kieltä. Vaadimme sitä irakilaisiltakin. Miksi jonkun engelsmannin tai jenkin pitäisi olla poikkeus? Minä en aio olla ulkomaalainen omassa kaupungissani.

Olen asunut Saksassa ja Italiassa. Olen viettänyt pitkiä aikoja Ranskassa. Viro on minulle läheinen maa. Itse asiassa suuri osa tuttavistani ei pidä englantia mitenkään korkeassa kurssissa. Minä osaan kyllä englantiakin hyvin, ei siinä mitään.

Yksi Suomen valtti on siinä, että silloin kun pidimme lukutaidon kurssissa, me olimme (ja hetken vielä olemme) maa, jossa kuka tahansa pystyy hankkimaan valtavan yleissivistyksen suoraan äidinkielellään. Edes valtava Intia ei kykene jokisikin hindiksi tarjoamaan porukoilleen sellaista määrää käännöskirjallisuutta. Tässä mielessä kymmenien tai satojen miljoonienkin puhuma kieli voi olla suomea pienempi kieli.

Pitäkää kiinni kielestä ja kulttuurista. Kun Nikolai II päätti venäläistää Suomen, ensimmäisenä koulut piti venäläistää ja venäjän tulla ainoaksi viralliseksi kieleksi. Pelastuimme siltä. Miksi antaisimme vapaaehtoisesti englannin soluttaa mielemme ja kielemme?

Meidän firmassa on englanti jo käytännössä työkielenä, koska porukasta pari prosenttia ei puhu tai ymmärrä suomea. Koomisia tilanteita aiheutuu väkisin kun tankeroenglantia puhutaan silloinkin, kun kaikki paikalla olijat ovat härmäläisiä. Ja kun kaikki suomalaiset ovat niin innokkaita puhumaan engelskaa niin non-Finnish speaking -porukka ei koskaan opi kunnolla suomea kun ei anneta edes mahdollisuutta yrittää käytännön tilanteissa.

Into the ass of Timo
 
Meidän firmassa on englanti jo käytännössä työkielenä, koska porukasta pari prosenttia ei puhu tai ymmärrä suomea. Koomisia tilanteita aiheutuu väkisin kun tankeroenglantia puhutaan silloinkin, kun kaikki paikalla olijat ovat härmäläisiä.

Into the ass of Timo

Koominen tilanne oli myös baarissa Maltalla aikoinaan, kun juttelin viskeistä satunnaisen hepun kanssa engelskaksi 20 min...sitten meille valkeni että voitais ehken jatkaa suomeksikin (kun tuli kysyttyä, että mistä toinen on kotoisin). Aksentti ei paljastanut.
 
Meidän firmassa on englanti jo käytännössä työkielenä, koska porukasta pari prosenttia ei puhu tai ymmärrä suomea. Koomisia tilanteita aiheutuu väkisin kun tankeroenglantia puhutaan silloinkin, kun kaikki paikalla olijat ovat härmäläisiä. Ja kun kaikki suomalaiset ovat niin innokkaita puhumaan engelskaa niin non-Finnish speaking -porukka ei koskaan opi kunnolla suomea kun ei anneta edes mahdollisuutta yrittää käytännön tilanteissa.

Into the ass of Timo
Meillä johto tiedottaa ulkolaisille työntekijöille asioita englanniksi. Valitettavasti nämä eivät ole koskaan opiskelleet englantia.
 
Itse aloin lukea kirjoja englanninkielisenä 17v. iässä, ne oli halpoja ja halusin tosissaan parantaa englannin taitoa. Sen jälkeen harvemmin suomenkielisiä lukenut...paitti nyt mitä ei ole käännetty. Ja Tuntematonta en suosittele lukemaan englanninkielisenä...aivan kammottava käännös.

Samoin. Siihen asti vieraat kielet olivat tuntuneet turhilta. Kukaan ei puhunut muuta kuin suomea. Paitsi satunnainen rantaruotsalainen, joka osasi erinomaisesti suomeakin. Ja ulkomaalaiset turistit.

Mutta englanninkielinen (tieto)kirjallisuus tarjosi mielenkiintoista luettavaa erityisaloiltakin. Oli pakko alkaa opetella "toista kotimaista".
 
Back
Top