Kuljetus- ja monitoimihelikopterit

Käytettävissä kyllä, mutta lähtöaika on tuntematon. Aikaa on kulunut paljon siitä kun viimeksi Utissa kävin ja asiasta taitoin peistä. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa oli yhteistoimintaa, mutta lähtöaika jääköön ekalla heikolta mainitsematta. Varmuuden vuoksi.
OPSEC:ä vähän kuin täälläkin..
 
Onko valmiushelikopterin lähtövalmius parantunut Estonian ajoista? Silloinhan valmiushelikopteri saatiin ilmaan 55min hälytyksestä.

Täällä olikin jo maininta että nyt NH virka-apu valmius 2 tuntia virka-ajan ulkopuolella yhdellä kopterilla.

Estonia aikana ensimmäinen Mi-8 lähti 1h 23 minuuttia hälytyksestä toinen 1h 30 min ja kolmas 1h 55 min. Kahteen viimeiseen piti vielä miehistö hommata palolaitokselta.

Ei taideta nykyään pystytä tälläiseen.



Screenshot_20220102-181928.jpg

https://turvallisuustutkinta.fi/fi/...iikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia.html


Tässä vielä uutinen ajalta jolloin NH virka-apu käynnistettiin.


NH90-komppanian koulutus on edennyt siihen pisteeseen, että kalustoa voidaan tarjota virka-avuksi esimerkiksi pelastuslaitokselle tai rajavartiolaitoksen meripelastustehtäviin.
Virka-apupäivystystä ryhdyttiin puuhaamaan heti, kun kopterit päätettiin hankkia 2000-luvun puolivälissä.

Tarkoituksena on käynnistää virka-apupäivystys 4.1. alkaen. Virka-aikana valmiusaika tulee olemaan puoli tuntia, ja virka-ajan ulkopuolella päivystys tehdään niin sanottuna kotipäivystyksenä, eli saamme helikopterin ilmaan kahden tunnin sisällä hälytyksestä, selvittää Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Ali Mättölä.

Utin jääkärirykmentti on kouluttanut viisi 3–4 hengen miehistöä päivystystä varten. Palkat ja muut kustannukset syövät puolustusvoimien varoja noin 160 000 euroa vuodessa.


https://www.ts.fi/uutiset/98813
 
Estoniasta vielä, että rajan kone oli 1h valmiudessa ja lähti sen 55min hälytyksestä.
Ruotsin Puma oli myös 1h valmiudessa ja lähti varusmies pelastajilla 43min.

Screenshot_20220102-185845.jpg
 
Estonia aikana ensimmäinen Mi-8 lähti 1h 23 minuuttia hälytyksestä toinen 1h 30 min ja kolmas 1h 55 min. Kahteen viimeiseen piti vielä miehistö hommata palolaitokselta.

Ei taideta nykyään pystytä tälläiseen.
Samalla tavalla nykyäänkin alettaisiin lisämiehistöjä soittamaan töihin. Heillä ei tietenkään ole mitään velvoitetta olla valmiina tulemaan työpaikalle, mutta normaalina arkiyönä uskoisin nykyäänkin yleensä ainakin 3 miehistöä löytyvän vastaavassa ajassa. Juhannusaaton jälkeisenä yönä voisi olla hankalampaa.
 
Samalla tavalla nykyäänkin alettaisiin lisämiehistöjä soittamaan töihin. Heillä ei tietenkään ole mitään velvoitetta olla valmiina tulemaan työpaikalle, mutta normaalina arkiyönä uskoisin nykyäänkin yleensä ainakin 3 miehistöä löytyvän vastaavassa ajassa. Juhannusaaton jälkeisenä yönä voisi olla hankalampaa.
Valmiutta voi tosiaan löytyä vaikka virallisesti ei tisurissa oltaisikaan. Lentävä henkilökunta asuu tukikohdan suunnalla ja saattaa päästä paikalle nopeastikin.

Virallinen valmiusjärjestelmä luo minimin. Maksimi on joko sama tai enemmän.
 
Kopteripuoltahan kasvatettiin jo NH-kierroksella reippaasti. Kysymys on tietysti lopulta siitä minkä muun toiminnon kustannuksella kasvu tapahtuu. Virkoja ei kuitenkaan tule lisää.

Syystä tai toisesta lentäjien kevytkoulutuksiin ei ole haluttu mennä. Pikemminkin päinvastoin. Mitään kertakaikkista estettä sille ei varmaan olisi mutta halu pitäisi löytyä.

Mielenkiintoista. Jos lentoupseerin palkkakustannus on vähintään tuollaiset 100 k€ vuositasolla, niin se muodostanee jo aika kivan siivun esimerkiksi MD500:n tuntikustannuksista.
 
Mielenkiintoista. Jos lentoupseerin palkkakustannus on vähintään tuollaiset 100 k€ vuositasolla, niin se muodostanee jo aika kivan siivun esimerkiksi MD500:n tuntikustannuksista.
Palkkakulut ja lentokustannukset ovat täysin eri määrärahoja. Lentotunnin hinnassa on vain koneen huoltoon, korjaukseen ja lentämiseen liittyvät kulut.

Ei lentäjän palkka ihan noin kova ole.
 
Estonia aikana ensimmäinen Mi-8 lähti 1h 23 minuuttia hälytyksestä toinen 1h 30 min ja kolmas 1h 55 min. Kahteen viimeiseen piti vielä miehistö hommata palolaitokselta.
Ei taideta nykyään pystytä tälläiseen.
Katsopa kellonaikoja tarkemmin. Jos lasketaan Utin ekan kopterin lähtöajan ja MRCC Turun Rajalle antaman hälytyksen kellonaikojen ero, niin lähtöaika Utissa oli 3:05 laskettuna Rajan kopterin hälyyttämisestä.
Kännykkäaikana samaan luulisi helposti päästävän. Estonian pelastustoimien viive johtui siitä, että aluksi Turun päivystäjä seurasi hälytyskaaviota, jonka mukaan:

"MRCC käskee nopeimmin toimintakykyiset meripelastusyksiköt onnettomuuspaikalle pelastustoimintaan"
Jossain vaiheessa sitten hiffattiin, että tarvitaankin kaikki mahdollinen apu, joka vaan voidaan saada paikalle,
 
Viimeksi muokattu:
Palkkakulut ja lentokustannukset ovat täysin eri määrärahoja. Lentotunnin hinnassa on vain koneen huoltoon, korjaukseen ja lentämiseen liittyvät kulut.

Ei lentäjän palkka ihan noin kova ole.

Arvelinkin, ettei sitä ehkä ole laskettu mukaan, kun julkisuuteen ilmoitetaan tuntikustannuksia. Silti se ajatus, että halpaa kopteria lentää h-vetin kallis ammattilainen, niin se on hyvin mielenkiintoinen ja vaivaannuttavakin.

MD500 tankattaneen ja huollettaneen ~tonnin, max. kahden, kustannuksella per lentotunti. Jos sitä lentävä pilotti maksaa PV:lle 100 k€ vuodessa - ja niitä on vielä pahimmillaan kaksi(!) samassa kopterissa - niin tulee mieleen, voisiko sen kopterin saada SA-vahvuuteen edullisemmallakin miehistöllä.

No, toki tämä on akateemista pohdintaa. Mutta tulee kyllä mieleen, voisiko kustannuksia jotenkin rajoittaa. Erikoisjääkärien kuskaamiseen ja laivaston VERTREP:eihin IFR-olosuhteissa voisi ehkä olla eri kuskit kuin reserviläisten taksilentoihin.

Sivukulujen merkitys jo keskusteltiinkin halki. Ei siitä sen enempää.
 
Viimeksi muokattu:

Kommenteista:

A: "The CIWS is like: "I'll be keeping an eye on you""
B: "More like, "If you fuck this up, I'ma gonna take you out even if I become a martyr in the process""
 
Arvelinkin, ettei sitä ehkä ole laskettu mukaan, kun julkisuuteen ilmoitetaan tuntikustannuksia. Silti se ajatus, että halpaa kopteria lentää h-vetin kallis ammattilainen, niin se on hyvin mielenkiintoinen ja vaivaannuttavakin.

MD500 tankattaneen ja huollettaneen ~tonnin, max. kahden, kustannuksella per lentotunti. Jos sitä lentävä pilotti maksaa PV:lle 100 k€ vuodessa - ja niitä on vielä pahimmillaan kaksi(!) samassa kopterissa - niin tulee mieleen, voisiko sen kopterin saada SA-vahvuuteen edullisemmallakin miehistöllä.

No, toki tämä on akateemista pohdintaa. Mutta tulee kyllä mieleen, voisiko kustannuksia jotenkin rajoittaa. Erikoisjääkärien kuskaamiseen ja laivaston VERTREP:eihin IFR-olosuhteissa voisi ehkä olla eri kuskit kuin reserviläisten taksilentoihin.

Sivukulujen merkitys jo keskusteltiinkin halki. Ei siitä sen enempää.
Aika suoraan tuo palkka lentäjillä vertautuu siihen mitä siviilissä maksetaan. Normaali kysynnän ja tarjonnan laki.

Useammalta lentäjältä olen kysynyt miksi eivät ole siirtyneet finskille? Vastaus oli "palkka on riittävä ja taivaalla saa lentää, ei ajaa bussia".

Jos palkka ei ole riittävä, niin silloin lentäjät vaihtavat työnantajaa.
 
Aika suoraan tuo palkka lentäjillä vertautuu siihen mitä siviilissä maksetaan. Normaali kysynnän ja tarjonnan laki.

Useammalta lentäjältä olen kysynyt miksi eivät ole siirtyneet finskille? Vastaus oli "palkka on riittävä ja taivaalla saa lentää, ei ajaa bussia".

Jos palkka ei ole riittävä, niin silloin lentäjät vaihtavat työnantajaa.

:D

Ei tässä olla kateellisia lentolisästä, saati upseerin pohjapalkasta. Kunhan pohdin nykyistä järjestelmää ja sen roolitusten jakautumista ammattilaisten ja reserviläisten välille. Täytetäänkö ammattilaisilla vakansseja, jotka voisi suorittaa reserviläisilläkin?

Kyllä, tiedän, reserviläisillä on tällä hetkellä SA-sijoituksia, joissa pitäisi olla ammattilainen. Juuri siksi pidän aihetta vieläkin olennaisempana. Missä saadaan paras hyöty niistä vähistä ammattilaisista?

MD500-kopteripilotin lisäksi myös esim. erikoisjääkäri on melko kallis mies ottaen huomioon, että hän operoi varsin edullisia asejärjestelmiä. Montaako on järkeä/varaa pitää palkkalistoilla? Tosin jos ajatellaan, että hyvä erikoisjääkäri omaa taistelukokemusta (kv-operaatioista), hallitsee kaikkien PV:n mieskuljetteisten asejärjestelmien käytön (Glockista Spikeen ja Stingeriin), hallitsee viestikaluston ja lääkintäpuolen, kykenee johtamaan tulta ja alaisia vittumaisissa paikoissa sekä menee paikalle melkein millä hyvänsä siirtymämenetelmällä, niin tuon kaiken pyytäminen reserviläiseltä on jo epärealistista. Minun puolestani niitä voisi palkata lisääkin.

Mutta jos miehellä on yksi rooli, "lennä tuota kopteria", niin muuttuuko tilanne tällöin? Kopterit maksavat miljoonia tai kymppimiljoonia ja totta kai niistä halutaan paras teho irti. Tosin aika moni muukin laite on ihan h-vetin kallis ja silti niitä koulutetaan ressujen operoitaviksi. Uusi panssarivaunu on kallis, mutta yksittäisen vaunumiehen ei tarvitse kuin osata operoida sitä. Joku muu suunnittelee ja johtaa operaation.

Se on hienoa, että pilotti on upseeri ja herrasmies ja että hänellä on meteorologian perusopinnot ja hän osaa suunnitella helikopterioperaation, johtaa tukikohtaorganisaatiota sekä laskea päässä muutakin kuin jäljellä olevaa lentoaikaa ennen kuin polttoaine loppuu. Kysymys vain kuuluu, onko tuo ylikouluttamista ja saadaanko rahalle vastinetta.
 
:D

Ei tässä olla kateellisia lentolisästä, saati upseerin pohjapalkasta. Kunhan pohdin nykyistä järjestelmää ja sen roolitusten jakautumista ammattilaisten ja reserviläisten välille. Täytetäänkö ammattilaisilla vakansseja, jotka voisi suorittaa reserviläisilläkin?

Kyllä, tiedän, reserviläisillä on tällä hetkellä SA-sijoituksia, joissa pitäisi olla ammattilainen. Juuri siksi pidän aihetta vieläkin olennaisempana. Missä saadaan paras hyöty niistä vähistä ammattilaisista?

MD500-kopteripilotin lisäksi myös esim. erikoisjääkäri on melko kallis mies ottaen huomioon, että hän operoi varsin edullisia asejärjestelmiä. Montaako on järkeä/varaa pitää palkkalistoilla? Tosin jos ajatellaan, että hyvä erikoisjääkäri omaa taistelukokemusta (kv-operaatioista), hallitsee kaikkien PV:n mieskuljetteisten asejärjestelmien käytön (Glockista Spikeen ja Stingeriin), hallitsee viestikaluston ja lääkintäpuolen, kykenee johtamaan tulta ja alaisia vittumaisissa paikoissa sekä menee paikalle melkein millä hyvänsä siirtymämenetelmällä, niin tuon kaiken pyytäminen reserviläiseltä on jo epärealistista. Minun puolestani niitä voisi palkata lisääkin.

Mutta jos miehellä on yksi rooli, "lennä tuota kopteria", niin muuttuuko tilanne tällöin? Kopterit maksavat miljoonia tai kymppimiljoonia ja totta kai niistä halutaan paras teho irti. Tosin aika moni muukin laite on ihan h-vetin kallis ja silti niitä koulutetaan ressujen operoitaviksi. Uusi panssarivaunu on kallis, mutta yksittäisen vaunumiehen ei tarvitse kuin osata operoida sitä. Joku muu suunnittelee ja johtaa operaation.

Se on hienoa, että pilotti on upseeri ja herrasmies ja että hänellä on meteorologian perusopinnot ja hän osaa suunnitella helikopterioperaation, johtaa tukikohtaorganisaatiota sekä laskea päässä muutakin kuin jäljellä olevaa lentoaikaa ennen kuin polttoaine loppuu. Kysymys vain kuuluu, onko tuo ylikouluttamista ja saadaanko rahalle vastinetta.
Olen väärä ihminen arvioimaan tuota, aikanaan pidin virheenä TU/OU ohjaajien kouluttamisen lopettamisen ja edelleen pidän. Ainakin muutamien upseeriohjaajien mukaan heidän taitonsa harvoin oli samalla tasolla kuin ou-ohjaajilla.

MD-500 toimii pääasiassa opetuskopterina ennen NH-kalustoa, joten se lennonopettaja on se kallis jamppa sekä toki näiden lentotaitojen ylläpitoon 2 h / ohjaaja / kk.

Reserviläisen kouluttaminen PO-ohjaajaksi taitaa olla melko mahdoton tehtävä jo pelkästään lentolupien ylläpidon osalta. Siviililupa ei riitä ohjaamiseen.
 
Olen väärä ihminen arvioimaan tuota, aikanaan pidin virheenä TU/OU ohjaajien kouluttamisen lopettamisen ja edelleen pidän. Ainakin muutamien upseeriohjaajien mukaan heidän taitonsa harvoin oli samalla tasolla kuin ou-ohjaajilla.

MD-500 toimii pääasiassa opetuskopterina ennen NH-kalustoa, joten se lennonopettaja on se kallis jamppa sekä toki näiden lentotaitojen ylläpitoon 2 h / ohjaaja / kk.

Reserviläisen kouluttaminen PO-ohjaajaksi taitaa olla melko mahdoton tehtävä jo pelkästään lentolupien ylläpidon osalta. Siviililupa ei riitä ohjaamiseen.

PO?

Ainakin lentolisän saa lentämällä kerran kuukaudessa. Ihan heti ei kertausharjoitusvuorokaudet lopu, aliupseerille ja upseerille voi käskeä sen yhteensä enintään 200 vrk ja onko toisaalta estettä, että vapaaehtoisissa harjoituksissa lennettäisiin?
 
:D

Ei tässä olla kateellisia lentolisästä, saati upseerin pohjapalkasta. Kunhan pohdin nykyistä järjestelmää ja sen roolitusten jakautumista ammattilaisten ja reserviläisten välille. Täytetäänkö ammattilaisilla vakansseja, jotka voisi suorittaa reserviläisilläkin?

Kyllä, tiedän, reserviläisillä on tällä hetkellä SA-sijoituksia, joissa pitäisi olla ammattilainen. Juuri siksi pidän aihetta vieläkin olennaisempana. Missä saadaan paras hyöty niistä vähistä ammattilaisista?

MD500-kopteripilotin lisäksi myös esim. erikoisjääkäri on melko kallis mies ottaen huomioon, että hän operoi varsin edullisia asejärjestelmiä. Montaako on järkeä/varaa pitää palkkalistoilla? Tosin jos ajatellaan, että hyvä erikoisjääkäri omaa taistelukokemusta (kv-operaatioista), hallitsee kaikkien PV:n mieskuljetteisten asejärjestelmien käytön (Glockista Spikeen ja Stingeriin), hallitsee viestikaluston ja lääkintäpuolen, kykenee johtamaan tulta ja alaisia vittumaisissa paikoissa sekä menee paikalle melkein millä hyvänsä siirtymämenetelmällä, niin tuon kaiken pyytäminen reserviläiseltä on jo epärealistista. Minun puolestani niitä voisi palkata lisääkin.

Mutta jos miehellä on yksi rooli, "lennä tuota kopteria", niin muuttuuko tilanne tällöin? Kopterit maksavat miljoonia tai kymppimiljoonia ja totta kai niistä halutaan paras teho irti. Tosin aika moni muukin laite on ihan h-vetin kallis ja silti niitä koulutetaan ressujen operoitaviksi. Uusi panssarivaunu on kallis, mutta yksittäisen vaunumiehen ei tarvitse kuin osata operoida sitä. Joku muu suunnittelee ja johtaa operaation.

Se on hienoa, että pilotti on upseeri ja herrasmies ja että hänellä on meteorologian perusopinnot ja hän osaa suunnitella helikopterioperaation, johtaa tukikohtaorganisaatiota sekä laskea päässä muutakin kuin jäljellä olevaa lentoaikaa ennen kuin polttoaine loppuu. Kysymys vain kuuluu, onko tuo ylikouluttamista ja saadaanko rahalle vastinetta.
Kun koneita ja lentäjiä on vahän, tuollaista "bussikuskin" roolia ei taida löytyä. Jos meillä olis 100 kopteria tilanne muuttuisi.

Jenkeillähän perus kopterikuski taitaa olla warrantofficer ja Vietnamin sodan aikana lentäjät olivat värvättyjä.
 
Kun koneita ja lentäjiä on vahän, tuollaista "bussikuskin" roolia ei taida löytyä. Jos meillä olis 100 kopteria tilanne muuttuisi.

Jenkeillähän perus kopterikuski taitaa olla warrantofficer ja Vietnamin sodan aikana lentäjät olivat värvättyjä.

Onhan noilla koptereilla tehty/harjoiteltu paljon muutakin kuin puidenlatvoja pitkin viistämistä vihollisen hallussa olevalla alueella helvetillisessä pimeydessä ja vesisateessa kuormatila täynnä vihaisia erikoisjääkäreitä. Pudonneen pilotin talteennoukkiminen omalta alueelta? Valmiusyksikön siirto kohteeseen/lähistölle omalla alueella? Potilasevakuointi valmistellulta laskeutumispaikalta?

Ajattelisin myös, että esim. taisteluhelikopterin aseupseerin rooli saattaisi olla sopiva reserviläiselle. Niissä ilma-aluksen komento ja lentäminen kai lähtökohtaisesti on takaohjaamossa istuvan heiniä. Etuohjaamo etsii maaleja ja tuhoaa niitä sekä hätätilassa lentää kopterin kotiin, jos takaohjaamossa istuvalle käy jotakin.
 
Back
Top