Kuljetus- ja monitoimihelikopterit

Juuri ne kustannukset ovat tässä se juttu, niiden kentällä seisovien NH:iden kustannuksilla kun oltaisiin tässä kumuloituneesti 20 v aikana saatu esmes heittämällä pimeänäkölaitteet valmiusprikaatien joka miehelle ja varmaan päälle vielä ilmatorjunnalle toivotuista puuttuvat ohjukset ja ampumalaitteet. Telavehkeet ovat tässä sepc opsin ulkopuolelle ulottuvassa uhkakuvassa aika paljon kustannustehokkaampia laitteita...
Myös sillä todennäköisellä vihollisella on ilmamekanisoituja joukkoja ja he saattavat tehdä peliliikkeitä jo siinä vaiheessa kun suomalaiset panssarijoukkojen reserviläiset kaivavat jossain perustamiskeskuksen jonossa muniaan tieverkoston ollessa tukossa. Sen sijaan koptereilla saataisiin tulivoimainen koulutettu ilmamekanisoitu joukko kaikkialle valtakunnassa muutamassa tunnissa ja se voisi hyödyntää kaukovaikutteisten aseiden tulivoimaa toiminnassaan. Toki hintaa tulee enkä osaa näin siviilinä arvioida kustannustehokkuutta. Mutta ei kai noihin kopterijoukkoihin Suomea rikkaammat maat nyt varmaan pelkästään ihan huvikseen investoi miljardejaan. Yleensä nämä meidän erikoisolosuhteet vain tarkoittaa että ollaan liian persaukisia seuraamaan isompien esimerkkiä.
 
Myös sillä todennäköisellä vihollisella on ilmamekanisoituja joukkoja ja he saattavat tehdä peliliikkeitä jo siinä vaiheessa kun suomalaiset panssarijoukkojen reserviläiset kaivavat jossain perustamiskeskuksen jonossa muniaan tieverkoston ollessa tukossa. Sen sijaan koptereilla saataisiin tulivoimainen koulutettu ilmamekanisoitu joukko kaikkialle valtakunnassa muutamassa tunnissa ja se voisi hyödyntää kaukovaikutteisten aseiden tulivoimaa toiminnassaan. Toki hintaa tulee enkä osaa näin siviilinä arvioida kustannustehokkuutta. Mutta ei kai noihin kopterijoukkoihin Suomea rikkaammat maat nyt varmaan pelkästään ihan huvikseen investoi miljardejaan. Yleensä nämä meidän erikoisolosuhteet vain tarkoittaa että ollaan liian persaukisia seuraamaan isompien esimerkkiä.
No meillä ainakin pitäisi olla niitä valmiusyksiköitä varuskunnissa ja UtJR on se ammattisotilaiden valmiusyksikkö, mikä nykyisellä kalustolla voidaan heittää torjumaan sitä opponentin vastaavaa. Niillä rikkaammilla mailla on yleensä ammattiarmeija, jonka kokonaisvahvuus on aika maltillinen ja sillä on aina tietty pohjavalmius ja varustus vimosen päälle. Lisäksi Suomi on suuri maa suoraan kiinni Venäjässä, jolla on lukumääräisesti ylivoimainen ilma-ase ja vahva IT, joten helikoptereiden toiminnanvapaus on ihan eri luokkaa kuin Persianlahdella hyökkäävällä osapuolella oli. Se valmius siis menee noissa syvän NATO:n maissa ihan eri tavalla, kuten menee se armeijan rekrytointi ja varustaminenkin. Niiden olisi aika mahdotonta toimia varuskuntaverkkoon nojaten, kun niitä ei ole kuin muutama ja todennäköinen operaatioalue tuhansien kilometrien päässä. Parempi vertailukohta Suomelle on vaikka joku Puola tai Romania kuin vaikkapa Hollanti tai Saksa.

Noin karkeasti ottaen, jos jätetään ne välttämättömät erikoisjoukot pois laskuista, yhden ilmakuljetteisen komppanian kustannuksilla varustaa melkeinpä (pyörä)mekanisoidun pataljoonan. Vaikka ilmakuljetuskapasiteettia olisi vain kolmannekselle kerrallaan.

Mä lähtisin ihan rohkeesti liikkeelle siitä, että oli se sitten opponentin maahanlasku tai maahyökkäys, me saadaan enemmän aikaan sillä mekanisoidulla pataljoonalla kuin ilmarynnäkkökomppanialla, mitenkään väheksymättä jälkimmäistä. Sillä kun ei ole niitä heittimiä, 30 mm konetykkejä, vastaavaa määrää pst-ohjuksia mitkä sillä mekanisoidulla pataljoonalla olisi. Meillähän ei tällaisia AMV-pataljoonia edes ole, koska...nohn, se maavoimien iskukuky erään kenraalin aikana perustettiin yhteen tiettyyn asiaan ja ne miljoonat olivat ja ovat edelleen pois jostain muusta. Tätä kutsutaan taloustaiteissa vaihtoehtokustannuksiksi.

Noin vertailun vuoksi, 100 Leopard 2A6:tta maksoi 200 M euroa 2015 ja 20 NH90:ää maksoi 350 M euroa 2001. Siitä sitten inflaatio ja ylläpitokulut päälle. Vispilöiden hinnalla olisi saanut reippaasti toista sataa AMV:tä tykillä, todennäköisesti yli 200. Ja ne vispilät tosiaan syövät satoja tuhansia euroja kappaleelta joka vuosi. Ps-ajoneuvo ehkä tuhannen pari.

Ihan kahelin hommaa tälleen liittoutumattomana asevelvollisuuteen nojaavana maana alkaa rakentaa iskukykyä vähäväkisten hypermobiilien hathat-joukkojen varaan. Se miten me saataisiin koptereista jotain irti erikoisjoukkojen ulkopuolella, olisi hyvä fleetti - ja sekin vain jotain kymmeniä - aseistettuja MD500 tukemassa jääkäriprikaateja, ja ne erikoisjoukkojenkin vehkeet voisivat olla jotain halvempaa ja toimivampaa kuin se erikoinen lumihiutale mihin kukaan ei ole tyytyväinen. ESMES SE VITUN BLACK HAWK, tai edes Cougar.

YHTEENVETO: Kopterit ovat erittäin hyödyllisiä. Ovatko ne niin hyödyllisiä, että niistä maksettava hinta kannattaa maksaa? Ei, ei niin kauan kun ollaan sotilasliiton ulkopuolella ja joudutaan toimimaan vakavasti uhatussa ilmatilassa ja ilman liittolaisten saattokoptereita (omiin ei ole eikä voi olla varaa näissä olosuhteissa) ynnä muuta tukea. Optimaalinen ratkaisu on pieni määrä koptereita erikoisjoukkojen käyttöön ja vähän suurempi kevytkopterimäärä yleiskäyttöön. Jos olisimme sotilasliitossa, voisin tietyin reunaehdoin päivittää mielipidettäni, koska toimintaympäristö muuttuu merkittävästi.
 
No meillä ainakin pitäisi olla niitä valmiusyksiköitä varuskunnissa ja UtJR on se ammattisotilaiden valmiusyksikkö, mikä nykyisellä kalustolla voidaan heittää torjumaan sitä opponentin vastaavaa. Niillä rikkaammilla mailla on yleensä ammattiarmeija, jonka kokonaisvahvuus on aika maltillinen ja sillä on aina tietty pohjavalmius ja varustus vimosen päälle. Lisäksi Suomi on suuri maa suoraan kiinni Venäjässä, jolla on lukumääräisesti ylivoimainen ilma-ase ja vahva IT, joten helikoptereiden toiminnanvapaus on ihan eri luokkaa kuin Persianlahdella hyökkäävällä osapuolella oli. Se valmius siis menee noissa syvän NATO:n maissa ihan eri tavalla, kuten menee se armeijan rekrytointi ja varustaminenkin. Niiden olisi aika mahdotonta toimia varuskuntaverkkoon nojaten, kun niitä ei ole kuin muutama ja todennäköinen operaatioalue tuhansien kilometrien päässä. Parempi vertailukohta Suomelle on vaikka joku Puola tai Romania kuin vaikkapa Hollanti tai Saksa.

Noin karkeasti ottaen, jos jätetään ne välttämättömät erikoisjoukot pois laskuista, yhden ilmakuljetteisen komppanian kustannuksilla varustaa melkeinpä (pyörä)mekanisoidun pataljoonan. Vaikka ilmakuljetuskapasiteettia olisi vain kolmannekselle kerrallaan.

Mä lähtisin ihan rohkeesti liikkeelle siitä, että oli se sitten opponentin maahanlasku tai maahyökkäys, me saadaan enemmän aikaan sillä mekanisoidulla pataljoonalla kuin ilmarynnäkkökomppanialla, mitenkään väheksymättä jälkimmäistä. Sillä kun ei ole niitä heittimiä, 30 mm konetykkejä, vastaavaa määrää pst-ohjuksia mitkä sillä mekanisoidulla pataljoonalla olisi. Meillähän ei tällaisia AMV-pataljoonia edes ole, koska...nohn, se maavoimien iskukuky erään kenraalin aikana perustettiin yhteen tiettyyn asiaan ja ne miljoonat olivat ja ovat edelleen pois jostain muusta. Tätä kutsutaan taloustaiteissa vaihtoehtokustannuksiksi.

Noin vertailun vuoksi, 100 Leopard 2A6:tta maksoi 200 M euroa 2015 ja 20 NH90:ää maksoi 350 M euroa 2001. Siitä sitten inflaatio ja ylläpitokulut päälle. Vispilöiden hinnalla olisi saanut reippaasti toista sataa AMV:tä tykillä, todennäköisesti yli 200. Ja ne vispilät tosiaan syövät satoja tuhansia euroja kappaleelta joka vuosi. Ps-ajoneuvo ehkä tuhannen pari.

Ihan kahelin hommaa tälleen liittoutumattomana asevelvollisuuteen nojaavana maana alkaa rakentaa iskukykyä vähäväkisten hypermobiilien hathat-joukkojen varaan. Se miten me saataisiin koptereista jotain irti erikoisjoukkojen ulkopuolella, olisi hyvä fleetti - ja sekin vain jotain kymmeniä - aseistettuja MD500 tukemassa jääkäriprikaateja, ja ne erikoisjoukkojenkin vehkeet voisivat olla jotain halvempaa ja toimivampaa kuin se erikoinen lumihiutale mihin kukaan ei ole tyytyväinen. ESMES SE VITUN BLACK HAWK, tai edes Cougar.

YHTEENVETO: Kopterit ovat erittäin hyödyllisiä. Ovatko ne niin hyödyllisiä, että niistä maksettava hinta kannattaa maksaa? Ei, ei niin kauan kun ollaan sotilasliiton ulkopuolella ja joudutaan toimimaan vakavasti uhatussa ilmatilassa ja ilman liittolaisten saattokoptereita (omiin ei ole eikä voi olla varaa näissä olosuhteissa) ynnä muuta tukea. Optimaalinen ratkaisu on pieni määrä koptereita erikoisjoukkojen käyttöön ja vähän suurempi kevytkopterimäärä yleiskäyttöön. Jos olisimme sotilasliitossa, voisin tietyin reunaehdoin päivittää mielipidettäni, koska toimintaympäristö muuttuu merkittävästi.

Lievästi provosoiden:

mikäli nykyinen turpotilanne jatkuu, ja se näkyisi myös tietyn hallinnonalan budjetin kasvuna ml toimintamenot, niin pitäisikö hankkia ausseilta se niiden koko eurooppalainen heko-kalusto: 46/47 NH90 ja paljon spekuloidut 22 Tiger ARH:t. Ja sitten herättää henkiin aikaisemmin lopetettuja joukko-osastoja muodossa: Pohjan ja Savon jääkärirykmentit kevyinä ilmakuljetteisina joukkoina?

Tavoitteena siis jonkinasteisena ilmamekanisoituna yhtymänä toimiva välittömän valmiuden joukko. Tällä voisi olla kustannuksista huolimatta paljon enemmän käyttöä kuin niillä kevyesti mekanisoiduilla pataljoonilla.
 
Laittaisin tuohon uppoavat sadat miljoonat mieluummin tykillisiin AMV:hin, pimeänäkölaitteisiin, NEMO:oon, pst- ja -ohjuksiin ja herättäisin ne Pohjan ja Savon prikaatit mekanisoituina ratsuväkiprikaateina tai edes pataljoonina, joille varuskuntien valmiusyksikön Leoparrd-joukkueita voisi tarpeen mukaan alistaa kovaksi kärjeksi. Valmius kasvaisi käytännössä yhtä paljon mutta tulivoima moninkertaisesti. Ei Suomi niinkään kaipaa sellaista ammattiarmeijoiden tapaista palokuntaa vaan alueelliset VPK:t, jotka jo valmiiksi ovat operaatioalueellaan tai sen välittömässä läheisyydessä.
 
Laittaisin tuohon uppoavat sadat miljoonat mieluummin tykillisiin AMV:hin, pimeänäkölaitteisiin, NEMO:oon, pst- ja -ohjuksiin ja herättäisin ne Pohjan ja Savon prikaatit mekanisoituina ratsuväkiprikaateina tai edes pataljoonina, joille varuskuntien valmiusyksikön Leoparrd-joukkueita voisi tarpeen mukaan alistaa kovaksi kärjeksi. Valmius kasvaisi käytännössä yhtä paljon mutta tulivoima moninkertaisesti. Ei Suomi niinkään kaipaa sellaista ammattiarmeijoiden tapaista palokuntaa vaan alueelliset VPK:t, jotka jo valmiiksi ovat operaatioalueellaan tai sen välittömässä läheisyydessä.

Oletko varma, ettemme kaipaa/tarvitse?
 
No meillä ainakin pitäisi olla niitä valmiusyksiköitä varuskunnissa ja UtJR on se ammattisotilaiden valmiusyksikkö, mikä nykyisellä kalustolla voidaan heittää torjumaan sitä opponentin vastaavaa.

Tämä näkemys esiintyy foorumilla aina välillä, mutta se hämmästyttää minua. Tuohan on sama kuin laitettaisiin SAS-operaattoreita torjumaan maihinnousevia saksalaisia Englannin etelärannikolla. Kai nyt kalliilla ylläpidetyille ammattilaiserikoisjoukoille löytyy parempaakin käyttöä kuin uhraaminen kivääritaistelussa omalla alueella?

Niillä rikkaammilla mailla on yleensä ammattiarmeija, jonka kokonaisvahvuus on aika maltillinen ja sillä on aina tietty pohjavalmius ja varustus vimosen päälle. Lisäksi Suomi on suuri maa suoraan kiinni Venäjässä, jolla on lukumääräisesti ylivoimainen ilma-ase ja vahva IT, joten helikoptereiden toiminnanvapaus on ihan eri luokkaa kuin Persianlahdella hyökkäävällä osapuolella oli. Se valmius siis menee noissa syvän NATO:n maissa ihan eri tavalla, kuten menee se armeijan rekrytointi ja varustaminenkin. Niiden olisi aika mahdotonta toimia varuskuntaverkkoon nojaten, kun niitä ei ole kuin muutama ja todennäköinen operaatioalue tuhansien kilometrien päässä. Parempi vertailukohta Suomelle on vaikka joku Puola tai Romania kuin vaikkapa Hollanti tai Saksa.

Noin karkeasti ottaen, jos jätetään ne välttämättömät erikoisjoukot pois laskuista, yhden ilmakuljetteisen komppanian kustannuksilla varustaa melkeinpä (pyörä)mekanisoidun pataljoonan. Vaikka ilmakuljetuskapasiteettia olisi vain kolmannekselle kerrallaan.

Mä lähtisin ihan rohkeesti liikkeelle siitä, että oli se sitten opponentin maahanlasku tai maahyökkäys, me saadaan enemmän aikaan sillä mekanisoidulla pataljoonalla kuin ilmarynnäkkökomppanialla, mitenkään väheksymättä jälkimmäistä. Sillä kun ei ole niitä heittimiä, 30 mm konetykkejä, vastaavaa määrää pst-ohjuksia mitkä sillä mekanisoidulla pataljoonalla olisi. Meillähän ei tällaisia AMV-pataljoonia edes ole, koska...nohn, se maavoimien iskukuky erään kenraalin aikana perustettiin yhteen tiettyyn asiaan ja ne miljoonat olivat ja ovat edelleen pois jostain muusta. Tätä kutsutaan taloustaiteissa vaihtoehtokustannuksiksi.

Noin vertailun vuoksi, 100 Leopard 2A6:tta maksoi 200 M euroa 2015 ja 20 NH90:ää maksoi 350 M euroa 2001. Siitä sitten inflaatio ja ylläpitokulut päälle. Vispilöiden hinnalla olisi saanut reippaasti toista sataa AMV:tä tykillä, todennäköisesti yli 200. Ja ne vispilät tosiaan syövät satoja tuhansia euroja kappaleelta joka vuosi. Ps-ajoneuvo ehkä tuhannen pari.

Jotakin samantyyppistä olen joskus itsekin pähkäillyt. "Valmiuskomppania" per maakunta pyöräajoneuvoilla ja hyvin varustettuna olisi todennäköisesti perillä nopeammin, tulivoimaisempi perille päästyään eikä ehkä kustannuksiltaankaan niin hirveän kallis.

Ihan kahelin hommaa tälleen liittoutumattomana asevelvollisuuteen nojaavana maana alkaa rakentaa iskukykyä vähäväkisten hypermobiilien hathat-joukkojen varaan. Se miten me saataisiin koptereista jotain irti erikoisjoukkojen ulkopuolella, olisi hyvä fleetti - ja sekin vain jotain kymmeniä - aseistettuja MD500 tukemassa jääkäriprikaateja, ja ne erikoisjoukkojenkin vehkeet voisivat olla jotain halvempaa ja toimivampaa kuin se erikoinen lumihiutale mihin kukaan ei ole tyytyväinen. ESMES SE VITUN BLACK HAWK, tai edes Cougar.

YHTEENVETO: Kopterit ovat erittäin hyödyllisiä. Ovatko ne niin hyödyllisiä, että niistä maksettava hinta kannattaa maksaa? Ei, ei niin kauan kun ollaan sotilasliiton ulkopuolella ja joudutaan toimimaan vakavasti uhatussa ilmatilassa ja ilman liittolaisten saattokoptereita (omiin ei ole eikä voi olla varaa näissä olosuhteissa) ynnä muuta tukea. Optimaalinen ratkaisu on pieni määrä koptereita erikoisjoukkojen käyttöön ja vähän suurempi kevytkopterimäärä yleiskäyttöön. Jos olisimme sotilasliitossa, voisin tietyin reunaehdoin päivittää mielipidettäni, koska toimintaympäristö muuttuu merkittävästi.

Aseistettu MD500 on jo klassikko foorumin mittapuulla. Mutta onko se kuitenkaan kustannustehokas? Ammattilaispilotit ovat yhtä kalliita, lensivät sitten tuollaista taikka Apachea.

Toissijaisesti kysyisin, olisiko jenkkien ylijäämä OH-58D Kiowa Warriorit käyttökelpoisia meille? Noitahan on myyty/lahjoitettu mm. Kreikkaan ja Kroatiaan. Ne ovat nimellisesti aseistettuja tiedustelijoita, ja ainakin sensorivarustus vaikuttaa varsin mallikkaalta. Noihin saisi vissiin esim. neljä Hellfirea per kopteri.
 
Lievästi provosoiden:

mikäli nykyinen turpotilanne jatkuu, ja se näkyisi myös tietyn hallinnonalan budjetin kasvuna ml toimintamenot, niin pitäisikö hankkia ausseilta se niiden koko eurooppalainen heko-kalusto: 46/47 NH90 ja paljon spekuloidut 22 Tiger ARH:t. Ja sitten herättää henkiin aikaisemmin lopetettuja joukko-osastoja muodossa: Pohjan ja Savon jääkärirykmentit kevyinä ilmakuljetteisina joukkoina?

Jos halvalla saa, niin kyllä tähän maahan aina romua mahtuu! :D

Lennetään se mikä on (tai ei ole) varaa. Jos nykyinen NH90-fliitti lentää sen 80 tuntia per kopteri per vuosi, ja lentotunnin hinnaksi muodostuu ~15k€, niin samalla kaavalla aussikopterit lisäisivät menoja n. 69*80*15k€ = ~ 83 miljoonaa euroa vuositasolla. Todellisuudessa jonkin verran enemmän, kun ilmeisesti nuo luvut eivät ole aivan all-inclusive.

Mutta jos hintapyyntö on useita kymmeniä miljoonia euroja per kopteri, niin ei taida perse taipua moiseen. Tigerit tarvitsevat kuulemma vieläpä MLU:n, ja sen hinnaksi arvioitiin jossakin vaiheessa n. 500-1000 miljoonaa dollaria (AUD vai USD, sen kun tietäisi). No, voihan sitä toivoa, että paketin saisi "edullisesti" - jos paketin hinta kaikkinensa jäisi jonnekin LV2020:n hujakoille, niin sen ehkä vielä sietäisi.

Kalliit lentäjät? NH90 on kuulemma suunniteltu operoitavaksi yhdellä pilotilla. (Itse toki haluaisin kaksi ohjaajaa, jos menisin kyytiläiseksi, mutta sitä ei ehkä kysyttäisi minulta.)

The design of the NH90 was to be based on two major principles: Firstly, to have as much as possible common basic systems and subsystems in both versions. Secondly, to utilise a high level of avionic systems integration to be able to provide the capabilities to carry out the required tactical operations with a minimum of crew and crew workload. This performance has to allow single pilot tactical operations at day and at night, in low level, as well as in adverse weather conditions, including maximum continuous icing, and under IFR in IMC.


Sen sijaan en innostu seinien palauttamisesta, Senaatti on ihan tarpeeksi kallis muutoinkin. Kai nuo kopterit olemassaoleviin varuskuntiin saa ängettyä? Tampere-Pirkkalassa luulisi olevan lentokalustolle sopivia tiloja vapaana ja voihan muitakin varuskuntia laajentaa tarpeen mukaan. Sitähän en kyllä ainakaan minä osaa sanoa, mikä olisi järkevin tapa organisoida nuo. Keskitys vai hajautus? Jos Utti jäisi erikoisjoukkojen tukikohdaksi, niin periaatteessahan esim. Niinisalossa voitaisiin kouluttaa kuljetettavat joukot ja operoida itse koptereita lähistöltä Tampere-Pirkkalasta. Siitä olisi helppo lentää mihin suuntaan hyvänsä - Ahvenanmaa, rannikko, kaakko. Joskin jonkinlainen "erillisyksikkö" voisi ehkä olla myös pohjoisessa. Toisaalta taisteluhelikopterien määrä ei tue kovin merkittävää hajauttamista...

Tavoitteena siis jonkinasteisena ilmamekanisoituna yhtymänä toimiva välittömän valmiuden joukko. Tällä voisi olla kustannuksista huolimatta paljon enemmän käyttöä kuin niillä kevyesti mekanisoiduilla pataljoonilla.

Olisiko tuo hankala varusmies-pohjaisena järjestelynä? Koulutettaisiinko jossakin varuskunnassa yhtä megalomaanista VYKS:iä, joka käytännössä muodostaisi tuon valmiuden?
 
NH90 on kuulemma suunniteltu operoitavaksi yhdellä pilotilla. (Itse toki haluaisin kaksi ohjaajaa, jos menisin kyytiläiseksi, mutta sitä ei ehkä kysyttäisi minulta.)
Kaikkia riittävillä vakautuksilla ja autopilotilla varustettuja koptereita pystyy lentämään yksin, yleensä jopa hyväksytysti. Vielä 80-luvulla sotilaat maailmalla painoivat menemään yksin IFR:ää ilman vakautuksia ja autopilotteja. Sama koskee lentokoneita, ei esim. A350 ole yhtään kuormittavampi yhdelle lentäjälle kuin vaikka Cessna Citation, jota lennetään sekä yhdellä että kahdella ohjaajalla.

Toinen lentäjä ja hyvät menetelmät miehistöyhteistyössä mm. tuovat yhden verkon lisää estämään inhimillisiä erheitä, kasvattavat tilannetietoisuutta ja mahdollistavat kuorman jakamisen yllättävissä ja kuormittavissa tilanteissa. Toista lentäjää kannattaa siis käyttää silloin kun tarve jollekin edellisistä ylittää toisen lentäjän tuoman kustannuksen. Erityisesti sotilaspuolella vielä bonuksena redundanssi lentäjän toimintakyvyn menetyksessä.

Sotilaskopterissa vaaka kääntynee aika helposti puoltamaan toista ohjaaja, HH:takin ehkä lennettäisiin kahdella kuskilla sotatilanteessa, jos hinta ei olisi pienentyneenä hyötykuormana niin suuri.
 
Olen aika konsistentisti puhunut miten Black Hawk olisi ollut paljon joustavampi vaihtoehto ja uskallaan ihan omin voimin väittää olevani jopa oikeassa.
Vaihtoehtomenneisyyttä/-todellisuutta pohtien, eikö ilmarynnäkköjoukon olisi helpoiten varustanut UH-1Y & AH-1Z -yhdistelmällä? 84% osista on identtisiä, koska USMC halusi yksinkertaistaa Hueyn ja Cobran huoltoa. UH-1Y on suoritusarvoiltaan hieman UH-60:tä parempi, paitsi toimintasäteeltään. Toki IOC saatiin USA:ssa vasta 2008, mutta ensimmäinen FOC-kokoonpano jo 2009 ja koko NAVAIR:n laajuudelta 2016, mutta tämähän ei olisi NH90:stä juuri eronnut aikataulullisesti.
 
Vaihtoehtomenneisyyttä/-todellisuutta pohtien, eikö ilmarynnäkköjoukon olisi helpoiten varustanut UH-1Y & AH-1Z -yhdistelmällä? 84% osista on identtisiä, koska USMC halusi yksinkertaistaa Hueyn ja Cobran huoltoa. UH-1Y on suoritusarvoiltaan hieman UH-60:tä parempi, paitsi toimintasäteeltään. Toki IOC saatiin USA:ssa vasta 2008, mutta ensimmäinen FOC-kokoonpano jo 2009 ja koko NAVAIR:n laajuudelta 2016, mutta tämähän ei olisi NH90:stä juuri eronnut aikataulullisesti.

Onko tuolla osien identtisyydellä merkitystä? Jos Suomi sai ne 20 kpl NH90 sillä 300-400 miljoonalla eurolla, mitä nyt maksoivatkaan, niin tuskin huoltojärjestelmä paljoa maksaa. (Tosin sekin olisi mielenkiintoista tietää, onko NH90:n huoltojärjestelmä rakennettu toisenlaiseksi kuin esim. Hornetin - onko mitään omavaraisuutta, vai onko omavaraisuus tasoa "asennukset kotimaassa, kaikki komponentit korjataan ulkomailla, osavarasto tasoa tiivisteet ja ruuvit".)

Sen sijaan olisin huolissani kuljetuskapasiteetista. UH-1Y:

General characteristics
  • Crew: 2
  • Capacity: 6,660 lb (3,021 kg) / up to ten crashworthy passenger seats / six litters / equivalent cargo[36]

Vrt. NH90:

General characteristics
  • Crew: 2 flight crew + loadmaster / sensor operator
  • Capacity: 20 seated troops; or 12 medevac stretchers; or 2 NATO pallets; or 4,200 kg (9,259 lb) external slung load

Eli tuon perusteella UH-1Y:tä pitää ostaa tuplamäärä versus NH90. Eli siis kopteri saisi maksaa enintään puolet NH90:stä sekä ostaa että käyttää. Onkohan näin?
 
Eli tuon perusteella UH-1Y:tä pitää ostaa tuplamäärä versus NH90. Eli siis kopteri saisi maksaa enintään puolet NH90:stä sekä ostaa että käyttää. Onkohan näin?

Elinkaarikustannukset voisi hyvinkin olla puolet. Hankintahinnasta en osaa sanoa, mutta UH-1:en tuotantomäärät on varsin suuret joten siellä ei ole kehityskuluja nostamassa hintaa. Toisaalta jos kaikkiin koptereihin olisi tarkoitus laittaa samanlainen varustus, niin hinta nousee.
 
UH-1 on kyllä koeteltu ja kova rauta, ei siinä mitään. Kopterimalli on kuitenkin 50-luvulta ja esmes jalaksiin nojaaminen on lentokenttäkäsittelyn kannalta aina vähän haastavaa. Black Hawk on ihan yhtälailla koeteltu kone ja valmistusmäärät vähintäänkin riittäviä, pelkästään US Armyllä on koneita yli 1200. Black Hawk myös rajoitetusti kykenee siihen gunship-rooliin eli kantamaan raketteja ja Hellfirejä. Siksi mä katsoisin mieluummin sitä tai isompaa Cougaria.

Tietysti sekä Huey- että Black Hawk-perheiden koneita on tehty niin kauan ja niin paljon, että niitä varmasti saisi myös käytettyinä.
 
Epäilen vahvasti UH-1:n sopivien versioiden saatavuutta käytettynä. UH-1Y:tä tuskin käytettynä saa ja kaikki vanhemmat versiot ovat vielä 0,53 metriä lyhyemmällä kabiinilla. Vanhoista versioista harkitsemisen arvoinen on ainoa kaksimoottoriversio UH-1N muunnoksineen. Senkin saisi ilmeisesti uudelleenrakennettua UH-1Y-standardiin.

UH-1 on nimensä mukaisesti ensisijaisesti "utility", ei kuljetuskopteri. Se taipuu moniin tehtäviin mutta kuljetuskopterina ei ole mitenkään erityisen hyvä mm. ahtaiden sisätilojen johdosta.
 
Epäilen vahvasti UH-1:n sopivien versioiden saatavuutta käytettynä. UH-1Y:tä tuskin käytettynä saa ja kaikki vanhemmat versiot ovat vielä 0,53 metriä lyhyemmällä kabiinilla. Vanhoista versioista harkitsemisen arvoinen on ainoa kaksimoottoriversio UH-1N muunnoksineen. Senkin saisi ilmeisesti uudelleenrakennettua UH-1Y-standardiin.

UH-1 on nimensä mukaisesti ensisijaisesti "utility", ei kuljetuskopteri. Se taipuu moniin tehtäviin mutta kuljetuskopterina ei ole mitenkään erityisen hyvä mm. ahtaiden sisätilojen johdosta.

Mariinithan ovat luopumassa jokusesta kymmenestä Y-mallin kopterista. Tosin voipi olla, ettei ne sentään mene myyntiin, vaan varastoidaan. Jos ne myytäisiin, silloin kilpailtaisiin omien valmistajien kanssa, ja siksi toisekseen, reserviä on aina hyvä olla, vaikka sitten boneyardilla.

 
Onko tuolla osien identtisyydellä merkitystä? Jos Suomi sai ne 20 kpl NH90 sillä 300-400 miljoonalla eurolla, mitä nyt maksoivatkaan, niin tuskin huoltojärjestelmä paljoa maksaa. (Tosin sekin olisi mielenkiintoista tietää, onko NH90:n huoltojärjestelmä rakennettu toisenlaiseksi kuin esim. Hornetin - onko mitään omavaraisuutta, vai onko omavaraisuus tasoa "asennukset kotimaassa, kaikki komponentit korjataan ulkomailla, osavarasto tasoa tiivisteet ja ruuvit".)
Kyllä rohkenen väittää, että esimerkiksi voimalinjan (ml. perärakenteet), hallintalaitteiden ja avioniikan identtisyys helpottaa aika lailla huoltoa, jopa niin paljon että UH-1Y ja AH-1Z onnistuttaisiin huoltamaan saman henkilöstön toimesta.

Sen sijaan olisin huolissani kuljetuskapasiteetista.
Tokihan se on alempi kuin NH90:llä, mutta se on vain yhden sotilaan vähemmän kuin Black Hawkilla (UH-60), ja paareja menee kumpaankin saman verran. Toki sekä Hueyn että Black Hawkin ongelmana on rampin puuttuminen.
 
Epäilen vahvasti UH-1:n sopivien versioiden saatavuutta käytettynä. UH-1Y:tä tuskin käytettynä saa ja kaikki vanhemmat versiot ovat vielä 0,53 metriä lyhyemmällä kabiinilla. Vanhoista versioista harkitsemisen arvoinen on ainoa kaksimoottoriversio UH-1N muunnoksineen. Senkin saisi ilmeisesti uudelleenrakennettua UH-1Y-standardiin.

UH-1 on nimensä mukaisesti ensisijaisesti "utility", ei kuljetuskopteri. Se taipuu moniin tehtäviin mutta kuljetuskopterina ei ole mitenkään erityisen hyvä mm. ahtaiden sisätilojen johdosta.
Pidennetty runko tuli jo kohdassa UH-1D syvällä Vietnamin aikoina, alkuperäistä Bell 204:ää käytetiin pääasiassa taisteluhelikopterina ja pitkärunkoista 205:ttä kuljetuksiin. Mallia 212 eli UH-1N sekä nelilapaista 412:ta on tehty Agustalla Italiassakin, jälkimmäistä on meilläkin Rajavartiolaitoksella.

Mutta UH-1 on kieltämättä, kuten sanoin, perusratkaisuiltaan aika vanhentunut kopteri. Kustannustehokas se voisi olla lähinnä, jos kohtuullisen määrän kurantteja runkoja saisi käytettynä. Yksimoottorisia malleja tuskin on enää juuri lainkaan hyvässä jiirissä.

https://*Riittää mainostus*/2019/05/bell-uh-1-huey.html
 
Elinkaarikustannukset voisi hyvinkin olla puolet. Hankintahinnasta en osaa sanoa, mutta UH-1:en tuotantomäärät on varsin suuret joten siellä ei ole kehityskuluja nostamassa hintaa. Toisaalta jos kaikkiin koptereihin olisi tarkoitus laittaa samanlainen varustus, niin hinta nousee.
Ainakin jenkit maksoi H-1:sistä (UH-1Y ja AH-1Z ei eriteltynä) $30+ milj./kpl 4-7 vuotta sitten.
 
UH-1D piteni metrin, UH-1Y vielä puoli metriä lisää, kertoo Wikipedia.
Pidennys on nokassa, joka on paljon virtaviivaisempi 212:ssa:
1644257188925.png
1644257205973.png

Kummankin koneen nimelliskuormaksi ilmoitetaan 14 sotilasta. Wikipedia mainitsee orkkis UH-1:n tuotannon päättyneen 1987, mikä kuulostaa uskottavalta, joten näitä yksimoottorisia perusmalleja tuskin on merkittäviä määriä hyväkuntoisina.
 
Back
Top