Kylmän sodan salaisuudet??

tulikomento

Ylipäällikkö
Jos materiaalista heikkoutta ei lasketa mukaan, niin mitkä tekijät olivat kylmän sodan aikaisen PV:n akilleenkantapäitä ? Oletetaan että keskisessä Euroopassa puhkeaa kriisi, joka alkaa eskaloitua kohti kolmatta maailmanpaloa. Miten nopeasti meillä PV kykeni reagoimaan, miten nopeasti LKP kyetään polkaisemaan käyntiin ? Vai onko heikkous maan poliittisessa johdossa ? Suomettuminen ja YYA ovat voimissaan. Mikäli Neuvostoliitto olisi esittänyt YYA:n liittyviä vaatimuksia, olisiko poliittisella johdolla ollut munaa sanoa päin näköä ryssälle njet ?
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Tässä hätäisesti kuvattuna em kirjasta Kylmän sodan loppupuolen tilanne. Idän uhkaa vastaan oli suunnitelmia ainoastaan siitä, missä joukot perustetaan sekä minne ne siirretään ekaan tehtävään. Tällaista tilannetta ei kukaan uskaltanu enempää suunnitella. Oikeastihan olisi pitänyt olla puolustustehtävän (sekä tietysti vastahyökkäyksiin valmistautumisen) kansiot valmiina kaikilla johtamistasoilla pataljooniin saakka .Näin ei tietenkään voitu tehdä sillä asia olisi satavarmasti paljastunu neukuille.

Silloin käytettävissä olleiden joukkojen määrää voi verrata nykyvahvuuksiin; valtakunnan kokohan ei ole pienentyny näistä ajoista. Tietysti on myös huomioitava että silloisissa perustamistehtäväluetteloissa
oli joukkoja, joille ei ollu varattu oikein mitään sotavarustusta. Tällaisten joukkojen pitäminen kirjoissa perustui oletukseen, että meillä olisi pitkä valmistautumisaika mahdolliseen aseelliseen yhteydenottoon sekä lisäksi ystävällismielisiä tahoja ulkomailla.


View attachment 32641
Mikä kirja tää on?

PV:n uudistuksen yhteydessä puhuttiin noin 30 taisteluosastosta. Äkkiä laskin että tuossa on 27 kpl. prikaateja.

Joku mystinen yhteys?
 

PSS

Kenraali
Tarkkaan ottaen YYA-sopimuksessa sanottiin, että Suomen tulee torjua alueellaan Saksan tai sen liittolaisen hyökkäys Suomen kautta Neuvostoliittoon. Tuon nimistä valtiota ei ollut olemassa sopimuksen voimassaoloaikana, mutta tulkitaan ps sitä sitten. Otetaan "joku Saksa" (DDR) ja sen joku liittolainen (Neuvostoliitto) hyökkäämässä Suomen läpi Neuvostoliittoon. Meillä oli siis velvollisuus yrittää torjua Mainilan uusinta.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Miten niin pataljoonatason(kin) suunnitelmat olisivat paljastuneet neukuille?
Miten nopeasti prikaatitason komentaja pystyy oksentamaan suunnitelmansa kirjalliseen muotoon? Jos oletamme, että on totta, että suunnitelmia ei ollut edes missään julkistamattoman pienen piirin kassakaapissa. Tokihan ajatuksen tasolla kaikki oli mietitty, maasto selvä ja asiat pohdittu ainakin omassa päässä.
Jossain vaiheessa katsottiin, että oli aikaa LKP:n tekoon ja siten myös suunnitteluun, mutta olen aina luullut, että tämä päti vain Jeltsinin ajan Venäjään.
Suunnitelmia itää vastaan saattoi siis laatia ainoastaan pieni ydinjoukko. Jos tavanomainen suunnittelu olisi ulotettu organisaatiossa alaspäin, olisi siitä tietävien joukko paisunut nopeasti. Silloin koko juttu olisi paljastunut neukuille. Sen ajan kielenkäytöllä "taantumukselliset fasistiset upseeripiirit suunnittelevat revanssia ystävällistä Nliittoa vastaan". Näinkin varovasti toimien saimme kuitenkin sa-joukot sijoitettua suunnilleen niille alueille, jossa pitäisi taistella itää vastaan. Lkp-kuljetukset rautateitse vuoden 1941 tapaan eivät todennäköisesti olisi enää olleet mahdollisia.

Sotilaalliseen suunnitteluun kuuluu tietysti varautuminen kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin. Niistä yksi oli Kylmän sodan käsitteillä lausuttuna Kaappaushyökkäys, johon varautuminen oli aloitettu jo ennen Tsekkoslovakin miehitystä 1968. Valmista tosin tuli vasta myöhemmin. Yllätyshyökkäyksenkin varoituksen piti tulla muistaakseni 3 vrk aikaisemmin. Näinhän tapahtuikin, kun neukut meni Afganistaniin; tosin aika taisi olla 2 vrk. Mutta ajateltiin myös, että mitään ei tapahdu kirkkaalta taivaalta lyövän salaman tavoin, vaan kansainvälinen tilanne kiristyisi ensin pikkuhiljaa vv 1938-39 tapaan. Tallaisessa tilanteessa meille jäisi aikaa kohentaa varustustamme ja kertauttaa joukkoja.

Alemman tason itse suunnitelmat ei siis olisi paljastuneet vaan niitä olisivat laatineet Järjestelytoimistojen kapteenitkin. Joku viinaan menevä (pahoittelut kaikille upseereille, mutta näitä oli) tai suoranainen myyrä olisi satavarmasti vuotanut. Se, ettei suunnitelmia ollut edes prikaatitasolla oli tietysti ongelma. Kun tehtävät vaihtuivat muutaman vuoden välein, piti uuden miehen aina aloittaa perehtyminen alusta.
Edellä mainittu kansainvälisen tilanteen kiristyminen tietysti olisi antanut mahdollisuuden varustautumisen lisäksi myös tarkempien suunnitelmien laatimiseen.
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Sen ajan kielenkäytöllä "taantumukselliset fasistiset upseeripiirit suunnittelevat revanssia ystävällistä Nliittoa vastaan".
Tätä aikaa ei kyllä taida ymmärtää täysin kuin silloin työelämässä itse ollut. Koen, että historiankirjoista saatu tieto ei siihen kohdallani riitä alkuunkaan.
Suunnittelun laajentamisen tasoa lienee jouduttu pohtimaan iät ajat, kun riskit ihmisen kanssa ovat mitä ovat, kaikkina aikoina. Nykyisin ehkä poliittisen aatteen palo on poistunut, mutta rahan, viinan ja naisen himo pysyvät.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ylipäätään -valmistautuminen- taidettiin kokea niin, että käytössä on -kuukausien mittainen harmaa vaihe-, tilanne kiristyy selkeästi, provokaatioita ja jopa sabotaasia esiintyy jne.

En todellakaan osaa sanoa tai arvioida miten pv hoiteli suunnitteluaan kylmän sodan aikana. Mutta jotain perinteistä ottaisin ehkä esille. Tiukassakin paikassa pv kykeni suunnittelemaan mm. asekätkennän ja myös toteuttamaan sen. Ja se tapahtui hyvin tiukassa rakosessa. Tiedetään, että se oli mukana tiedustelussa, joka oli erittäin arkaluontoista niissä oloissa. Vähän oudolta tuntuu se, etteikö sa-suunnittelua olisi toteutettu hyvinkin tarkasti. Ongelmat ja pullonkaulat olivat pitkään nimenomaan materiaaliset ja se, että NL vaan oli sotilaallisesti hyvin voimakas aikanaan. Eli vastus oli kyllä mallia daavid-goljat.

Materiaalin osalta tosin väitetään kaiketi hyvin validisti, että Ruotsilla oli varastoissaan runsaasti kampetta laidasta laitaan myös suomalaisten sodankäyntiä varten, tätä kerrotaan puretun vasta kasarin lopulla. Kun tämä seikka otetaan huomioon, niin onhan tähänkin pitänyt olla varsin seikkaperäiset suunnitelmat, jotta ko. varastot olisi saatu käyttöön.

Olisiko ollut niin maailmaa kaatavaa, jos NL olisi saanut tietää hirvipataljoona koitereen peliliikkeistä sodan aattona....tuskin. Kyllä puna-armeijalla oli silmää karttaruuduille ja varmasti sielläkin osattiin kahtella, että missä se tsuhna rupeaa sotimaan ja millä tempuilla. Joukkojen aseistus oli varmasti karkeasti tiedossa, niitä ei voitu mitenkään kokonaan salata. Ei puna-armeijan sodankäyntitavalle tehnyt kesää ei talvea tieto siitä, onko Suomen toiseksi ainoa TOW siellä vai täällä tai ryntääkö panssarijoukkue a vastahyökkäykseen siellä vai täällä, tekeekö jv-pataljoona Harry kuuskajaskari vastahyökkäyksen rypysuolla vai vasta kiljukankaalla.....tai tekeekö rjp Hankkija koottuja iskuja Kitsissä vai Elimossa?

Jos olisi jouduttu kylmän sodan viileimpinä aikoina ihan kahdestaan vaan neukun kanssa otteluun, niin siinä olisi jaettu kyllä meille hopeaa aika nopeaan. Ajattelun lähtökohta taisi ollakin, että -suuren valtion on mahdotonta keskittää kaikkea voimaansa- yhteen paikkaan. Ja varmasti piti paikkaansa, eli olisimme olleet osa jotain suurempaa konfliktia. Onko tämä sitten juurikaan muuttunut miksikään, jos ajattelemme perinteistä konventionaalista isoa sodankäyntiä....tuskin.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Jos olisi jouduttu kylmän sodan viileimpinä aikoina ihan kahdestaan vaan neukun kanssa otteluun, niin siinä olisi jaettu kyllä meille hopeaa aika nopeaan. Ajattelun lähtökohta taisi ollakin, että -suuren valtion on mahdotonta keskittää kaikkea voimaansa- yhteen paikkaan. Ja varmasti piti paikkaansa, eli olisimme olleet osa jotain suurempaa konfliktia. Onko tämä sitten juurikaan muuttunut miksikään, jos ajattelemme perinteistä konventionaalista isoa sodankäyntiä....tuskin.
Meillähän ollaan WW2:n jälkeen ajateltu että poliittisen johdon tehtävä oli yrittää pitää maa mahdollisimman pitkään erossa suurvaltojen välisistä kahnauksista. Puolueettomuutta korostettiin lännen suuntaan ja Neuvostoliitolle vakuuteltiin että YYA:n pykäliä noudatetaan. Todennäköisesti Suomi olisi ollut kolmannessa maailmansodassa sivusuunta sotatoimien keskittyessä läntiseen Eurooppaan. Pohjois-Suomi ja Lappi olivat kuitenkin strategisesti tärkeitä. Ja NL olisi hyvinkin voinut vaatia läpikulkuoikeutta Suomen Lapin läpi Norjan kimppuun käydessään. Eli sotimaan olisi kyllä jouduttu.

Taisteluhenkeä ja hurmosta voi imeä vaikka tästä kasaridokkarista. :uzi:

 

Mili

Kapteeni
Olisiko Ahvenanmaan voinut remilitarisoida perustellen YYA:ta ja tarvetta puolustautua NATOa vastaan? Kuka muu kuin ahvenanmaalaiset olisi pistänyt vastaan?
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Meillähän ollaan WW2:n jälkeen ajateltu että poliittisen johdon tehtävä oli yrittää pitää maa mahdollisimman pitkään erossa suurvaltojen välisistä kahnauksista. Puolueettomuutta korostettiin lännen suuntaan ja Neuvostoliitolle vakuuteltiin että YYA:n pykäliä noudatetaan. Todennäköisesti Suomi olisi ollut kolmannessa maailmansodassa sivusuunta sotatoimien keskittyessä läntiseen Eurooppaan. Pohjois-Suomi ja Lappi olivat kuitenkin strategisesti tärkeitä. Ja NL olisi hyvinkin voinut vaatia läpikulkuoikeutta Suomen Lapin läpi Norjan kimppuun käydessään. Eli sotimaan olisi kyllä jouduttu.

Taisteluhenkeä ja hurmosta voi imeä vaikka tästä kasaridokkarista. :uzi:

Ja Vaasan ilmatilasta ammutut neuvostoliittolaiset ohjukset olisi lentäneet Etelä-Norjaan?
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Olisiko ollut niin maailmaa kaatavaa, jos NL olisi saanut tietää hirvipataljoona koitereen peliliikkeistä sodan aattona....tuskin
Eihän kysymys ollu ollenkaan meidän suunnitelmien paljastumisvaarasta! Vaan siitä, että niitä ylipäänsä tehtiin ystävällismielistä sekä rauhantahtoista Neukkulaa vastaan. Ja tietenkin vielä poliittisen johdon tietämättä...

Eikö veli @baikal muista, minkä metelin PM Rinne nosti kesällä siitä, että sotilaat vehkeilevät poliittisen johdon selän takana. Taustalla tietenkin vanha ystävämme Eki, joka oli vahingossa ulkoministerinä hyväksyny jenkkien pari ekaa harjoitusta toteuttamisekelpoisiksi. Syynä oli se, että avustajat eivät olleet osanneet/viitsineet/ehtineet selvittää mitä harjoitusten nimen mystisten kirjainyhdistelmien takana piilee. Sotilaiden vika tietysti, kun eivät kertoneet oma-aloitteisesti vanhan Katekismuksen tapaan: Mitä se on....
 
Viimeksi muokattu:

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Yllätyshyökkäyksenkin varoituksen piti tulla muistaakseni 3 vrk aikaisemmin. Näinhän tapahtuikin, kun neukut meni Afganistaniin; tosin aika taisi olla 2 vrk. Mutta ajateltiin myös, että mitään ei tapahdu kirkkaalta taivaalta lyövän salaman tavoin, vaan kansainvälinen tilanne kiristyisi ensin pikkuhiljaa vv 1938-39 tapaan. Tallaisessa tilanteessa meille jäisi aikaa kohentaa varustustamme ja kertauttaa joukkoja.
Hartaasti toivon, että tänä päivänä ei rakennettaisi valmiutta sen varaan, että oletetaan vihollisen toimivan tavalla joka olisi meille kaikkein mukavin, sopivin ja paras tapa valmistautua konfliktiin.

Itse olettaisin hyökkäyksen kohdistuvan meihin aikataululla joka on meille kaikkein hankalin ja painopisteellä sekä tavalla, jota vastaan olemme kaikkein heikoin.

Mitä tuohon 80-luvun muisteloon tulee niin ostin kerran kirpparilta vuonna -89 painetun reservin johtajan oppaan. Kirja vaikuttaisi olevan käsikirja jalkaväkiprikaati-80:n jalkaväkikomppanian reservitaustaiselle komppanianpäällikölle.

Mielenkiintoisena pointtina tähän keskusteluun, opuksessa ei ole mitään mainintaa pataljoonan toiminnasta, varustuksesta tai kokoonpanosta. Kirjasta ei edes selviä, oliko pataljoona kiväärikomppanioiltaan kolmi- vai nelijakoinen vai oliko molempia jakotyyppejä olemassa? Eikä mitään mainintaa muusta pataljoonan iskuvoimasta, kun että "raskasta heittimistöä on komppania tai osasto".

Eli miten on tietäjät? Oliko jvpr-80 kolmi vai nelijakoinen kiväärikomppanioiden osalta? Ja toinen kysymys on vähän kuumempi johon ei välttämättä vastausta saa. Eli olenko ymmärtänyt oikein että jalkaväkiprikaateja on edelleen SA-kokoonpanossa olemassa ja jos on, niin kuinka rakenne ja materiaali skaalautuu tuohon jvpr-80 kokoonpanoon? Sen verran tiedän että kumisaappaita ja rynnäkkökivääreitä jaetaan linjastolta molemmissa. :p
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
Muistaakseni tuo JvPR-80 oli nalijakoinen niin pataljoonien kuin komppanioidenkin osalta, eli prikaatissa 4 jvpataljoonaa ja jokaisessa pataljoonassa 4 jvkomppania. Komppaniassa sitten KntoJ, 3 JvJ, KvkrhJ ja HJ. Pataljoonassa JvK lisäksi EK, TukiK ( Krh- ja Sko-osastot) ja HK. Nykyinen JvPr ( mikäli niitä vielä on ) on sitten erilainen ( vain 3 JvK per pataljoona ).
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Eihän kysymys ollu ollenkaan meidän suunnitelmien paljastumisvaarasta! Vaan siitä, että niitä ylipäänsä tehtiin ystävällismielistä sekä rauhantahtoista Neukkulaa vastaan. Ja tietenkin vielä poliittisen johdon tietämättä...

Eikö veli @baikal muista, minkä metelin PM Rinne nosti kesällä siitä, että sotilaat vehkeilevät poliittisen johdon selän takana. Taustalla tietenkin vanha ystävämme Eki, joka oli vahingossa ulkoministerinä hyväksyny jenkkien pari ekaa harjoitusta toteuttamisekelpoisiksi.
Ahaa, joo sinä tarkoitit Sitä puolta ja olet tietysti oikeassa. Kun kahtoo millaista porukkaa kylmän sodan aikaan politiikassakin vemmelsi, niin huoli oli tottakai perusteltu. Rinne, Eki ja k:nit vetävät erittäin halpahintaista sisäpoliittista ökellystä tässä kohtaa. On nimittäin aivan selvää, että -yhteisharjoittelussa- vedetään ihan samoilla linjoilla kukin puolue, siitä on täysin yhtäpitävä yhteinen käsitys.

Pm Niinistö, forumin rajattomasti ihailema pm taas teki jonkun askelmerkkivirheen ja saikin siitä unilukkarilta 20 minuutin hiljaisen tuijotuksen osakseen ja varmasti myös korvamakeeta. Mitään asiallista virhettä pm ei tehnyt, mutta jonkun menettelytapoihin liittyvän lintan kyllä.

Yhteisharjoittelusta on mielestäni ihan selvät päätökset taustalla. Niin kauan ne palvelevat tarkoitustamme, kun niihin GB ja Usa haluavat osallistua.....eli niin kauan, kun ne katsovat sen olevan etujensa mukaista. Minä en ole huomannut harjoituksista mitään moitittavaa. Ompahan nyt ainakin tällaista Naton kevytversiota :cool: tarjolla, suomalaisiin erityisolosuhteisiin sorvattua ja tuunattua hommaa....ehdottomasti parempi näin kuin toisinpäin.

Mutta en koe kyllä myöskään mitään syytä myötäloukkaantua kenraalien puolesta, jos heitä vähän tukistetaan. Ei kenraalirälssi sentään mikään uusi ylimysluokka tarvitse olla, jolle ei voida mainita mitään ilman että porsliinivarpaita tuhoutuu kasoittain ja riveittäin. Marssijärjestys demokratiassa on se, että poliitikot päättävät ja kenraalit toteuttavat ja tästä on sentään pidettävä kiinni.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Eihän kysymys ollu ollenkaan meidän suunnitelmien paljastumisvaarasta! Vaan siitä, että niitä ylipäänsä tehtiin ystävällismielistä sekä rauhantahtoista Neukkulaa vastaan. Ja tietenkin vielä poliittisen johdon tietämättä...
Jos en väärin muista, niin Simelius olisi jossain muistelmissaan maininnut että PV:ssä toimi jo 50-luvulla suuri määrä naapurin soluttamia miehiä ja/tai tiedottajia, myyriä. Tätä vasten on helppo yhtyä siihen että jos suunnitelmia olisi ollut "suuren ja mahtavan antaman, odottamattoman ystävällisen avun varalle" niin ne olisivat hyvin nopeasti paljastuneet.

Toinen mielenkiintoinen juonne Simeliuksen muistelmissa oli, että minun tulkintani mukaan hän mainitsi että suunnitelmia oltiin kuitenkin tehty juuri kuten spekulaatio pienestä ja luotettavasta sisäpiiristä antaa olettaa. Simelius nimittäin mainitsi, että jalkaväen tarkastajana toimiessaan hänellä oli aina suuri ilo mennä tervehtimään eversti Jorma Järventauksen komentamia yksiköitä, vapaasti lainaten "koska Järventäus oli luja ja luotettava mies, jonka käsissä isänmaa oli hyvissä käsissä ja suunnitelmat kassakaapissa valmiina".

Järveäntaushan oli aikoinaan osallistunut asekätkentään, istunut siitä 9kk tuomion ja taisi tulla laskuvarjojääkärikoulukin perustettua. :salut:
 
Viimeksi muokattu:

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Muistaakseni tuo JvPR-80 oli nalijakoinen niin pataljoonien kuin komppanioidenkin osalta, eli prikaatissa 4 jvpataljoonaa ja jokaisessa pataljoonassa 4 jvkomppania. Komppaniassa sitten KntoJ, 3 JvJ, KvkrhJ ja HJ. Pataljoonassa JvK lisäksi EK, TukiK ( Krh- ja Sko-osastot) ja HK. Nykyinen JvPr ( mikäli niitä vielä on ) on sitten erilainen ( vain 3 JvK per pataljoona ).
Kiitos. Näin wikipediakin mainitsi mutta en ihan luota tähän lähteeseen täysin. Luotan sinuun enemmän.

Orgaaninen tulivoima on jvpr-80 pataljoonassa ollut melkoisen rapsakka. Jos pataljoonassa on ollut 9 putkinen 120mm raskas krh-komppania ja jv-komppanioissa kolmiputkinen 81mm joukkue niin siinä on ollut 9kpl 120mm heittimiä pataljoonassa ja 12kpl 81mm. Ei paha jos puolustuksellista tehtävää ajattelee.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Orgaaninen tulivoima on jvpr-80 pataljoonassa ollut melkoisen rapsakka. Jos pataljoonassa on ollut 9 putkinen 120mm raskas krh-komppania ja jv-komppanioissa kolmiputkinen 81mm joukkue niin siinä on ollut 9kpl 120mm heittimiä pataljoonassa ja 12kpl 81mm. Ei paha jos puolustuksellista tehtävää ajattelee.
Pullonkauloja olivat tuolloin liikkuvuus, viesti, ilmatorjunta. Ei siitä pääse mihinkään.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Kiitos. Näin wikipediakin mainitsi mutta en ihan luota tähän lähteeseen täysin. Luotan sinuun enemmän.

Orgaaninen tulivoima on jvpr-80 pataljoonassa ollut melkoisen rapsakka. Jos pataljoonassa on ollut 9 putkinen 120mm raskas krh-komppania ja jv-komppanioissa kolmiputkinen 81mm joukkue niin siinä on ollut 9kpl 120mm heittimiä pataljoonassa ja 12kpl 81mm. Ei paha jos puolustuksellista tehtävää ajattelee.
Jos katsotaan julkisuuteen annettuja kokoonpanoja niin jv-prikaatien pataljoonilla ei muistaakseni ollut kuin 6-putkiset krh-komppaniat. Jääkäriprikaateissa oli 9-putkiset komppaniat. Tykkien määrä nostettiin 90-luvulla 50% mutta heittimien ei. Vanhempi versio 80-luvulta oli kai niin että prikaatilla oli 6-putkinen krh-komppania ja pataljoonilla 4-putkiset kth-osastot. Nämä siis raskaiden osalta. Kevyistä ei ole muistikuvaa oliko komppanialla 2 vai 3 kpl.

Lopuksi todetaan vielä että saatan taas kerran muistella aivan joutavia. Useimmat kyllä aavistavat asian kertomattakin.
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
Nuo komppanioiden kevyet heitinjoukkueet olivat vain 2-putkisia. Joukkueeseen kuului silloin myös tj ja tjryhmä. Siihen aikaan oli eri tj:t tykistölle ja heittimille. Tykistön tj:t kuuluivat orgaanisesti prikaatin KTR:iin ja vastaavasti sitten erillisiin patteristoihin. Tuohon JvPr 80 pataljoonaan kuului siis 12 heitintä, 8 kevyttä ( 2/komppania ) ja 4 raskasta. Pataljoonalla ei siis ollut KrhK:aa vaan Tukikomppania, joka koostui KrHosastosta ( Viesti-ja MittJ sekä 2 2-putkista tulijoukkuetta ) ja Pstosastosta, johon kuului RsSkoJ ja KvSkoJ. Sinkoja pataljoonalla olikin melko runsaasti, vaikkakin raskaita nihkeästi, eli 2 raskasta ja jopa 32- 34 kevyttä. Jokaisessa jvkomppaniassa 5 kpl (kvskoR, 2 kvskoa ja jokaisessa joukkueessa skopartio, 1 kvsko). Lisäksi sitten tuo Pstosaston kvskoJ, jossa kolme ryhmää, yhteensä 12 kvsko ja mahdollisesti myös yksikvskoR siinä raskassinkoJ.
Prikaatilla sitten heittimiä 32 kevyttä ja 22 raskasta. Eli se prikaatin KrhK oli 6-putkinen.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Kiitoksia korjauksista herroille @Bodyguard ja @Rannari.

Nykypäivän kevyiden heitinjoukkueiden tai tulijoukkueiden putkimäärässä lienee vaihtelua . Toisinaan mainitaan toisten kokoonpanojen kohdalla se kaksiputkinen, toisaalta kolme. Wiki mainitsee tulijoukkueen vahvuudeksi 3 putkea ja samoin suomen sotilas joka käsittelee "noin pataljoonan kokoisen, noin taisteluosaston vahvuista" jääkärikokoonpanoa, mutta toisaalta kaksiputkinen on niin monesti nähty ja koettu ainakin koulutuskokoonpanoissa.

Sen näkee ehkä joskus. Mielummin kolme kun kaksi, jos vaan murkulaa riittää.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Suunnitelmia itää vastaan saattoi siis laatia ainoastaan pieni ydinjoukko. Jos tavanomainen suunnittelu olisi ulotettu organisaatiossa alaspäin, olisi siitä tietävien joukko paisunut nopeasti.
Kun vähän muistelee, niin jos hälytys olisi tullut sodankylässä että ”vihollinen on ylittänyt rajan”.
Niin ”käpykaarti” olisi ainoastaan suunnistanut länsirajalle. :unsure:


Muut olisivat sanomatakin menet ”ystäviä vastaan, suuntana itä”.

:uzi::uzi::uzi:

Eli vaikka asiasta ei puhuttu, niin kyllä se tiedetiin missä mennään
 
Top