Kylmän sodan salaisuudet??

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
Huomasinpa tuossa juuri, että mun muistini vähän petti. Muthan on aikanaan koulutettu Prikaati 70 mukaiseen organisaatioon, joka siis edelsi tuota JvPR 80. Molemmissa toki se 4 pataljoonaa á 4 JvK, mutta tukevissa osissa ( Pst-, Krh ) voi olla muutoksia. Eli se mun aiemmin esittämäni JvPr organisaatio on juurikin Prikaati 70 mukainen. Vanhuus ei tule yksin...
 

Kyrätulli

Alikersantti
Seniilit kenraalit... Mut on koulutettukin Prikaati 2000:lla... Vai mikä se oli, en muista enää...
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
Huomasinpa tuossa juuri, että mun muistini vähän petti. Muthan on aikanaan koulutettu Prikaati 70 mukaiseen organisaatioon, joka siis edelsi tuota JvPR 80. Molemmissa toki se 4 pataljoonaa á 4 JvK, mutta tukevissa osissa ( Pst-, Krh ) voi olla muutoksia. Eli se mun aiemmin esittämäni JvPr organisaatio on juurikin Prikaati 70 mukainen. Vanhuus ei tule yksin...
Joo, tukevat osat olivat tukevampia. Pataljoona 80 sisälsi pst-komppanian (2 rsko joukkuetta ja yksi kvsko joukkue) ja kaksi tulijoukkuetta käsittäneen krh-osaston (joskus nimeltään myös krhK).
 

Juna112Porojetsiin

Eversti
Lahjoittaja
Kyllä mä kauheasti ihmettelen tätä kylmäsota/yya-hengessä kirjoittelua täällä .. Puhutaankohan nyt sen ajanjakson alku-, keski- vai loppuosasta?

Jos tästä loppuosasta; sitä minäkin, vaivaisesta sammakoperspektiivistä (kuten äitini minulle asian ilmaisi rakastavasti), pääsin kokemaan 70-luvun lopusta alkaen.
Aivan erityisesen hämmästyttävää on, että kenr majuri evp Tynkkynen MpKK:ssa on työryhmineen tutkinut aihetta (itää vastaan suunnattuja puolustussuunnitelmia) löytämättä paperin paperia. Ei minullakaan niitä papereita ole, mutta onhan tuo täysin pöyristyttävä ajatus. Ensinnäkin siksi, että ei kyllä minun lähipiirissäni aikanaan ollut sellaista käsitystä, etteikö kyseinen suunnittelu olisi kuulunut täysin normaaliin ja myös NL:n hyväksymään toimintaan. En toki tiedä mitä papereita ja kommunikeoita lähipiiri tuotti - ehkäpä koko suunnittelu tapahtui kalevalaisessa hengessä runonlaulantana.
Tuo ajatus on niin outo, että pikemmin arvelen kenr majuri evp Tynkkysen kohdalla puhuttavan jostain muusta asiasta kuin siitä, mitä täällä käisttääkseni asian ymmärretään käsittelevän tai sitten kyseessä on -- hmm niin mitä.

Se Suomi jossa minä olen nuorena miehenä elänyt, oli selvä länsimaa, ja sen armeija harjoitteli idästä tulevaa uhkaa vastaan. Kun astuin varusmiehenä PsPr palvelukseen, eversti Aaltonen piti puheen, jossa hän kertoi meille kansainvälisen tilanteen kriisistä, johon oli syynä Neuvostoliiton juuri tekemä hyökkäys Afganistaniin. Hän korosti että hyökkäys oli tehty maahan jolla meidän laillamme YYA-sopimus NL:n kanssa. Tähän perään puhe jatkui ilmoituksella, että ei ole mitään syytä kuvitella, etteikö NL olisi valmis tekemään samoin Suomelle ja että elämme aikaa jossa meidän tulee varautua NL:n tekemään hyökkäykseen. Tähän panssariprikaati on ja tulee olemaan valmis, ja taistelemaan tarvittaessa vaikka yksin. Tämä puhe jäi mieleeni, samoin vieressäni seisseen alokkaan, toimittajaplantun, harhaileva katse joka mitä ilmeisimpänä tamperelaisena vasemmistoälykkönä tuijotteli tv-ruudun kokoisten silmälasiensa takaa epäuskoisena meitä muita, hakien jonkinlaista poliittista vahvistusta rauhanomaiseen yhteiseloon perustuneelle elämänkatsomukselleen.

Toinen panssarivaunukomppania luki NL panssarikoulutusmateriaalia oheisoppimateriaalina. Sen ainoa tarkoitus ja kaiken harjoituksen aihe oli iskeä neuvostojoukkoihin ja tuhota punatähtiset panssarit. Ja ihan helvetisti sitä myös harjoiteltiin.

Johtuen perhetaustasta, seurasin melko läheltä puolustustavikehankintoja, ja läheiseen tuttavapiiriin lukeutui korkein tekninen, hankinta, sotatarvike -päätöksentekopoppoo mukaanlukien puolustusministriön virkamiehet. Sekä NL ...kulttuuriattaseat ja jonkinverran suomalaista ja ulkomasta sotatarviketuottajaa. Kenellekään näistä, mukaanlukien kulttuuriattaseat, ei ollut epäselvää mikä on torjuntasuunta - ja mikä se ei ole. En myöskään tunne ainuttakaan armeijaa käynyttä ikätoveria, jolle tässä kohden olisi jokin poikkeava käsitys.

Mutta koko tämä poppoo ei sitten ollut kirjoittanut yhtään suunnitelmaa näistä ? Ei siitä miksi asejärjestelmiä ostettiin, kuten ostettiin, miksi niihin tarvittiin niitä ominaisuuksia mitä tilattiin, eikä vaikkapa tässä sammakoperspektiivissä; NL:n rynnäkkökoptereiden käyttö, ilmavoimien rynnäköinti, panssajoukkojen taktiikka tai päälletulevan neukkuarmeijan doktriini ja sen opetus&harjoittelu ei perustunut muuhun kuin lausuntaperinteeseen.. ???

Tämä nyt tämmöisenä vanhan äijän möykkänä - kun minusta tuntuu että nuoremmat täällä saa kovasti oudon kuvan siitä miten maailma ja suomi joskus 70- ja 80-luvulla makasi.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Huomasinpa tuossa juuri, että mun muistini vähän petti. Muthan on aikanaan koulutettu Prikaati 70 mukaiseen organisaatioon, joka siis edelsi tuota JvPR 80. Molemmissa toki se 4 pataljoonaa á 4 JvK, mutta tukevissa osissa ( Pst-, Krh ) voi olla muutoksia. Eli se mun aiemmin esittämäni JvPr organisaatio on juurikin Prikaati 70 mukainen. Vanhuus ei tule yksin...
Älä välitä. Forumin nuorisolle jo se prikaati 80 on suunnilleen sama kuin Savon rykmentti vuonna 1808. :cool: Nuo sinun puheena olevat prikaatimallit eivät tosiasiassa ja oikeasti poikenneet niin paljon toisistaan kuin luulisi. Saattaa olla, että huopakumpparin ilmestyminen jakokamoihin oli suurin ero.....

Kategoriset yhtymä- ja joukkomallit tuskin olisivat toteutuneet monessakaan kohtaa ilmoitetulla tavalla. Varmasti oli keskenään erilaisia jvpr:ja....jos ei muuta, niin ainakin oikeasti perustettaessa sellaisia olisi syntynyt. Ei sitä materiaalia sentään niiiiin paljon ollut.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mutta koko tämä poppoo ei sitten ollut kirjoittanut yhtään suunnitelmaa näistä ?
Joo, kyllähän tämä aika erikoiselta kuulostaa. Ehkä se suunnitelmien löytymättömyys kertoo jostain muusta kuin siitä, ettei niitä alkujaan ole ollut. Jos taas inttin tolskasi kymmeniä vuosia ilman suunnittelua, niin ehkä olisi paikallaan parlamentaarisen elimen tarkistaa, onko sama meno jatkunut.......edes jollain tasolla.
 

Tumppi

Kersantti
Joo, kyllähän tämä aika erikoiselta kuulostaa. Ehkä se suunnitelmien löytymättömyys kertoo jostain muusta kuin siitä, ettei niitä alkujaan ole ollut. Jos taas inttin tolskasi kymmeniä vuosia ilman suunnittelua, niin ehkä olisi paikallaan parlamentaarisen elimen tarkistaa, onko sama meno jatkunut.......edes jollain tasolla.
Eikös se kuuluisa perkin majuri olisi jakanut nämä suunnitelmat kaiken muun tarpeellisen ohessa...
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Aatelkaapa veljet @baikal ja @Juna112Porojetsiin miten hyvä tilanne intillä on. Kyllä meidät on koulutettu ja ehdollistettu luottamaan saatuun koulutukseen ja sodanjohtajiimme melko tarkkaan täydellisesti. Ehkä tällä on jopa kansakunnan yleisempääkin käyttäytymistä muokkaava vaikutus, kun edelleen iso joukko ikäluokkaa tottuu toimimaan ns. yhden tahdon alla.
Tässäkin on veli @Old Boy parhaansa tehnyt vakuuttaakseen, ettei suunnitelmia ollut ensimmäistä tehtävää pidemmälle, ja hän on kuitenkin niitä korkeassa virassa palvelleita Kylmän sodan oikeita sotureita.
Ja porukka ei osta tätä lausumaa sitten mitenkään, kaikki epäilevät ja ovat varmoja, että jossain suurimpien kenraalien kassakaapeissa, suohon sateisena pimeänä syksy-yönä haudattuina, ne mapit olisivat kuitenkin odottaneet Kuuman sodan alkua.
Miten sitten lienee. Jos ja kun Afganistan-tyyppinen yllätyshyökkäys oli uhkana, niin miten nopeasti komentajat esikuntineen siinä tilanteessa suunnitelmia lykkäävät päästään ulos. Varmaan nopeastikin. Miten paljon pitää olla kirjallista ja miten paljon voi antaa suullisesti? Keskitysmarssin aikana pystyy varmaan laatimaan suunnitelman jos toisenkin, vaan entäpä ne rajan pinnassa olleet ensimmäisen tunnin viivyttäjät? Mitä niille olisi ehtinyt lennossa edes suunnitella, ja miten pitkään suunnitelma olisi pysynyt ajankohtaisena. Tuo joukoille määrätty ensimmäinen tehtävä oli epäilemättä tarkoin punnittu sellaiseksi, että sitä saattoi laajentaa.
Mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, niin kannattaisiko mitään, edes vanhaa sotasuunnitelmaa levitellä historiantutkimusmielessä(kään?) Polttoainehankinnat ja Valpurit ovat vielä perustuneet hevos- ja polkupyöräjoukoille, mutta mitä enemmän tulee modernia aseistusta ja moottorointia mukaan, niin eikö niissä olisi jo kiusallisen paljon elementtejä ja vihjettä nykyisestä suunnittelusta? Sotilasmaantiede kun ei ole muuttunut mihinkään. Salpavaelluksilla tätä puolta on väistämättä tullut pohdittua, suunnat ovat samoja edelleen.
Mutta ehkä suunnitelmia ei tosiaan ollut, ja ehkä se ei olisi muodostanut ongelmaa, kunhan ruokatuntia käytän ajatuksenlentoon syönnin ohessa. Muuhun ei riitä koulutus.
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
Suunnitelmista en tiedä hevon huttua, mutta kun virallisesta YYA-liturgiasta piittaamatta katsoo, mitä Pv:n kädet tuolloin tekivät, niin kyllä silloin idän uhkaan valmistauduttiin, vaikkei sitä rumaa sanaa aina ääneen lausuttukaan.
 

Juna112Porojetsiin

Eversti
Lahjoittaja
Aatelkaapa veljet @baikal ja @Juna112Porojetsiin miten hyvä tilanne intillä on. Kyllä meidät on koulutettu ja ehdollistettu luottamaan saatuun koulutukseen ja sodanjohtajiimme melko tarkkaan täydellisesti. Ehkä tällä on jopa kansakunnan yleisempääkin käyttäytymistä muokkaava vaikutus, kun edelleen iso joukko ikäluokkaa tottuu toimimaan ns. yhden tahdon alla.
Tässäkin on veli @Old Boy parhaansa tehnyt vakuuttaakseen, ettei suunnitelmia ollut ensimmäistä tehtävää pidemmälle, ja hän on kuitenkin niitä korkeassa virassa palvelleita Kylmän sodan oikeita sotureita.
Ja porukka ei osta tätä lausumaa sitten mitenkään, kaikki epäilevät ja ovat varmoja, että jossain suurimpien kenraalien kassakaapeissa, suohon sateisena pimeänä syksy-yönä haudattuina, ne mapit olisivat kuitenkin odottaneet Kuuman sodan alkua.
Kyllä. Kyllä minut on ainakin ehdollistettu niin perinpohjaisesti, että joskus sitä ihmettelee että on ylipäänsä hengissä. Koulutuksesta on ollut henkiinjäämisessä suuri apu. (tai tuurista, tai toisten huonommasta koulutuksesta, ehkä kaikesta yhdessä).
Kun tässä on viimeiset kymmenen vuotta katsonut kuolinilmoituksia, niin niinhän se on, että ne jotka tuolloin ovat jotain kirjoittaneet tai olleet kirjoittamatta, nukkuvat ikiunta kuusien kuiskintaa kuunnellen. Vaan kai tässä pitää alkaa kuokkimaan :) - jostain ne mapit löytyy, enkä kerro veli @Old Boy :lle missä kuokin, koska olen varma että se tulee yöllä viemään ne turvaan juuri ennenkuin kuokka niihin osuu.

Katselin että Kylkiraudassa (2/2018) http://www.kylkirauta.fi/images/pdf/10/kr2_18.pdf on Vesa Tynkkysen artikkeli Sata vuotta uhkalähtöistä puolustussuunnittelua, jossa käsittelee jonkin verran tätä asiaa. Joitakin lainauksia:
"Sodan jälkeisestä uhkakuvasta ja puolustussuunnittelusta muodostui vaikeaselkoinen ja monitasoinen kokonaisuus, jota leimasi äärimmäinen salaaminen. "
"Haastattelumateriaalien perusteella on entuudestaan tiedossa, että ensimmäinen hahmotelma puolustuksesta itään oli laadittu jo 1950-luvun alussa. Puolustus nojasi Kymijokeen, ja taistelut oli tarkoitus aloittaa Salpa-asemassa."
Suomen puolustusvoimat 100 vuotta-teosta laadittaessa koetettiin löytää idän uhkan torjumiseksi laadittuja puolustussuunnitelmia. Sen enempää Kansallisarkiston hyllykilometrit kuin Pääesikunnan holvitkaan eivät antaneet vastauksia. "

Mutta kuitenkin:
"Uusi alueellinen puolustusjärjestelmä esiteltiin presidentti Urho Kekkoselle ennen sen hyväksymistä. Presidentin kerrotaan kysyneen puolustusvoimain komentajalta, tarkoittiko järjestelmä sitä, että esimerkiksi Savo-Karjalan sotilasläänin komentaja valmisteli puolustuksensa itään? Komentajan vastattua myöntävästi presidentti totesi: ”Erinomaista.” " Riippuu siis myös siitä mitä tarkoitetaan 'poliittisella ohjauksella'.

Maailma on monimutkainen paikka, ja selväähän oli että Suomen sijainti sekä poliittisella että sotilaallisella kartalla oli Kylmän sodan aikaan varsin erikoinen.

Minua lähinnä tässä huolettaa se, että tuosta ajasta syntyy myöhemmin aikuisuuteen siirtyneille veljillemme mahdollisesti mielikuva, jossa Suomi 30-50 vuotta sitten alkaa muistuttamaan jonkinlaista puoliaseetonta, pasifistista ja vasemmisto-neuvosto-kulttuuri-versiota itäsaksasta. Sitä isänmaa ei missään nimessä ollut. Emme olleet polvillamme ottamassa keneltäkään suihin eikä meillä pääsääntöisesti ollut sotilaallisesta uhkasta, ainakaan sen suunnasta, mitään vääriä mielikuvia. Kun Suomi osti vaikkapa länsimaista sotilaselektoniikkaa, se oli huipputavaraa - ja slobo kyllä oli selvillä asiasta. Suomalainen reserviläinen edusti toki yleiseltä kuntoisuudeltaan nykyistä suurempaa otosta kansasta, ja kansa oli absoluuttisesti katsottuna typerämpää sekä huonommassa kunnossa kuin nykyisin. Mutta kv. vertailussa olimme ihan kelpo atleetteja ja älypäitä. Eikä muidenkaan maiden asevoimissa palvellut parempaa materiaalia. Parempi armeija eroaa huonommasta siinä, että parempi tupeksii tosielämässä hommansa vähemmän, lievemmin ja joutuu harvemmin täydelliseen katastrofiin ja fiaskoon.

Siinäkään aikanaan ylläpidetyssä näkemyksessä, että jos NL tulee päälle, niin se on osa suurempaa kriisiä, ei varsinaisesti ole mitään klappia. Toki Praha ja Afganistan ravisteli tätä ajatusta, ja siksi olivatkin niin järkkyjä.
MS v3.0:ssa NL:lla olisi ollut kädet täynnä töitä. Vaikka emme nyt mikään sivusuunta olisikaan olleet, poliittisesta liturgiasta huolimatta, meillä oli kuitenkin kookas ja harjoitettu sotavoima asetettavissa maata puolustamaan. Se on pätevä pelote vastustajalle, joka joutuu miettimään mihin omat voimavarat riittävät.
Edelleen, jotta me emme joudu Prahan emmekä Afganistanin asemaan, meidän tulee aktiivisesti toimia maailmanpolitiikassa sillä painoarvolla joka on otettavissa, jotta meillä on merkitystä maailman silmissä, ja jotta kaappausta suunnitteleva taho joutuu ottamaan tämän huomioon. Ei tässäkään osassa strategiaa varsinaisesti mitään vikaa ole.
Ja, eipä nuokaan kaappaukset olleet sellaisia yllätysiksuja etteikö niistä olisi ollut luettavissa merkkejä etukäteen. Merkit jäivät vain joko tulkitsematta, niiden toimesta joiden olisi pitänyt tulkita, tai kyseisissä tapauksissa katsottiin koko asian olevan sellainen ettei siihen tule mennä mukaan.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Aatelkaapa veljet @baikal ja @Juna112Porojetsiin miten hyvä tilanne intillä on. Kyllä meidät on koulutettu ja ehdollistettu luottamaan saatuun koulutukseen ja sodanjohtajiimme melko tarkkaan täydellisesti. Ehkä tällä on jopa kansakunnan yleisempääkin käyttäytymistä muokkaava vaikutus, kun edelleen iso joukko ikäluokkaa tottuu toimimaan ns. yhden tahdon alla.
Tässäkin on veli @Old Boy parhaansa tehnyt vakuuttaakseen, ettei suunnitelmia ollut ensimmäistä tehtävää pidemmälle, ja hän on kuitenkin niitä korkeassa virassa palvelleita Kylmän sodan oikeita sotureita.
Joo, minun lihakseni eivät riitä kyseenalaistamaan jäsen @Old Boy n kertomaa. Mietin vain sitä, mitä se kenties tarkoittaa? Tietyt varastointiin jne. liittyvät asiat kuitenkin täytyivät olla tarkan suunnittelun alaista touhua, näin siis kasarilla.

Kylmän sodan aikaan tiedetään NLn pitäneen tarkasti silmällä -suomalaisten yksituumaisuutta ja maanpuolustustahtoa-. Minä luulen, että Suomi halusikin viestiä säännöllisesti itään sitä, että täällä on harvinaisen yksituumainen ja puolustushaluinen kansa, pieni, mutta vakaasti halukas pitämään omansa.

Pidän edelleen tähdellisenä sitä, että kaikesta keskinäisestä väännöstä huolimatta tuo viesti kulkisi edelleen väärentämättömänä itään niinkuin ennenkin. Selkein osa venäläisestä vaikuttamistahdosta kilpistyy edelleen, ei ota tulta iivanan esittämät houkutukset, nuoriso ymmärtää hyvin kotimaan tarpeet ja suorittaa velvollisuuksiaan kohtuullisen hyvin. Suurin osa kansasta on maltillista ja vouhkailematonta, hyvin hankalaa -käsitellä- propagandan keinoin, koulutustasokin auttaa tässä.
 

Loyd

Majuri
Lahjoittaja
Kylmän sodan aikan valmistauduttiin puolustamaan. Mutta ehkä olisi ollut epäkorrektia tai liian rohkeaa kirjata paperille ylös ketä vastaan valmistaudutaan puolustamaan. Kukaan ei lausunut ääneen sitä minkä ehkä kaikki tiesivät.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Minua lähinnä tässä huolettaa se, että tuosta ajasta syntyy myöhemmin aikuisuuteen siirtyneille veljillemme mahdollisesti mielikuva, jossa Suomi 30-50 vuotta sitten alkaa muistuttamaan jonkinlaista puoliaseetonta, pasifistista ja vasemmisto-neuvosto-kulttuuri-versiota itäsaksasta. Sitä isänmaa ei missään nimessä ollut.
Mitähän tässä on tullut kirjoitettua, jos tuollainen käsitys syntyi hengentuotteistani. Suunnitelmien puuttumisen osalta ei kuitenkaan pitänyt uskoa minua, vaan kenraalimajuri evp ja fil tri Tynkkystä työryhmineen. Mitä taas tulee PV:n henkilökunnan ajatteluun, niin on myös sanottu, että päinvastoin kun muu yhteiskuntamme niin Puolustusvoimat ei ollu lainkaan suomettunut. Jäsen @Loyd asian edellä kiteyttikin ihan kohdalleen! Muistetaan esimerkiksi se vaiva mitä Nliiton myötäilijät näkivät 1980-luvulla, jotta Paasikiven päiväkirjoja ei julkaistaisi. Johtui siitä, että hän oli kirjannut niihin sen mitä todella ajatteli neukuista.

Pikkudetalji esitetyistä todisteista eli Tynkkysen artikkeli Kylkiraudassa: Kekkosen kysymyksen esittelytilaisuudessa lähde on Keinosen muistelmat. Mutta kysyiko Urkki juuri tuossa muodossa? Pääasia oli kuitenkin sotilasläänin komentajan itsenäinen päätösvalta puolustautumisessa. Kaikille oli tietysti selvää mihin suuntaan maamme itäisimmässä osassa puolustustaudutaan.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mitähän tässä on tullut kirjoitettua, jos tuollainen käsitys syntyi hengentuotteistani. Suunnitelmien puuttumisen osalta ei kuitenkaan pitänyt uskoa minua, vaan kenraalimajuri evp ja fil tri Tynkkystä työryhmineen. Mitä taas tulee PV:n henkilökunnan ajatteluun, niin on myös sanottu, että päinvastoin kun muu yhteiskuntamme niin Puolustusvoimat ei ollu lainkaan suomettunut. Jäsen @Loyd asian edellä kiteyttikin ihan kohdalleen! Muistetaan esimerkiksi se vaiva mitä Nliiton myötäilijät näkivät 1980-luvulla, jotta Paasikiven päiväkirjoja ei julkaistaisi. Johtui siitä, että hän oli kirjannut niihin sen mitä todella ajatteli neukuista.

Pikkudetalji esitetyistä todisteista eli Tynkkysen artikkeli Kylkiraudassa: Kekkosen kysymyksen esittelytilaisuudessa lähde on Keinosen muistelmat. Mutta kysyiko Urkki juuri tuossa muodossa? Pääasia oli kuitenkin sotilasläänin komentajan itsenäinen päätösvalta puolustautumisessa. Kaikille oli tietysti selvää mihin suuntaan maamme itäisimmässä osassa puolustustaudutaan.
Pointti taitaa olla alun perin siinä, että ei meistä kukaan usko, ettei suunnitelmia olisi ollut, vaikka niin kerrotaan (väitetään).
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Minulle ja monelle muullekin ovat kertoneet muutamat ikänsä Lieksassa asuneet, että vuonna -47 syksyllä olivat venäläiset ampuneet tykistöllä -lähellä Suomen rajaa- melko runsaasti. Jytke oli kuulunut parin viikon aikana -pitkälle Suomeen asti-.

Oletteko koskaan tuosta kuulleet, oletteko lukeneet tms. Mietin vaan sitä, että kuuluikohan tuo mäiske muuallakin pitkin itärajaa ja oliko sillä kenties -viestinsä- solmittavaksi tarkoitettua YYA-sopimusta varten?
 

Hanski

Kenraali
Aatelkaapa veljet @baikal ja @Juna112Porojetsiin miten hyvä tilanne intillä on. Kyllä meidät on koulutettu ja ehdollistettu luottamaan saatuun koulutukseen ja sodanjohtajiimme melko tarkkaan täydellisesti. Ehkä tällä on jopa kansakunnan yleisempääkin käyttäytymistä muokkaava vaikutus, kun edelleen iso joukko ikäluokkaa tottuu toimimaan ns. yhden tahdon alla.
Tässäkin on veli @Old Boy parhaansa tehnyt vakuuttaakseen, ettei suunnitelmia ollut ensimmäistä tehtävää pidemmälle, ja hän on kuitenkin niitä korkeassa virassa palvelleita Kylmän sodan oikeita sotureita.
Ja porukka ei osta tätä lausumaa sitten mitenkään, kaikki epäilevät ja ovat varmoja, että jossain suurimpien kenraalien kassakaapeissa, suohon sateisena pimeänä syksy-yönä haudattuina, ne mapit olisivat kuitenkin odottaneet Kuuman sodan alkua.
Miten sitten lienee. Jos ja kun Afganistan-tyyppinen yllätyshyökkäys oli uhkana, niin miten nopeasti komentajat esikuntineen siinä tilanteessa suunnitelmia lykkäävät päästään ulos. Varmaan nopeastikin. Miten paljon pitää olla kirjallista ja miten paljon voi antaa suullisesti? Keskitysmarssin aikana pystyy varmaan laatimaan suunnitelman jos toisenkin, vaan entäpä ne rajan pinnassa olleet ensimmäisen tunnin viivyttäjät? Mitä niille olisi ehtinyt lennossa edes suunnitella, ja miten pitkään suunnitelma olisi pysynyt ajankohtaisena. Tuo joukoille määrätty ensimmäinen tehtävä oli epäilemättä tarkoin punnittu sellaiseksi, että sitä saattoi laajentaa.
Mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, niin kannattaisiko mitään, edes vanhaa sotasuunnitelmaa levitellä historiantutkimusmielessä(kään?) Polttoainehankinnat ja Valpurit ovat vielä perustuneet hevos- ja polkupyöräjoukoille, mutta mitä enemmän tulee modernia aseistusta ja moottorointia mukaan, niin eikö niissä olisi jo kiusallisen paljon elementtejä ja vihjettä nykyisestä suunnittelusta? Sotilasmaantiede kun ei ole muuttunut mihinkään. Salpavaelluksilla tätä puolta on väistämättä tullut pohdittua, suunnat ovat samoja edelleen.
Mutta ehkä suunnitelmia ei tosiaan ollut, ja ehkä se ei olisi muodostanut ongelmaa, kunhan ruokatuntia käytän ajatuksenlentoon syönnin ohessa. Muuhun ei riitä koulutus.
Täytyykin isältä kysyä, millaiset SA-suunnitelmat heillä oli sille viestipataljoonalle, jonka SA-komentajana isäni olisi 1970-luvun alussa toiminut. En suoraan osta ajatusta, ettei suunnitelmia idän uhkaa vastaan olisi ollut. Huomenna kuulen ainakin yhden pataljoonan osalta suunnitelmat...
 
Top