Kylmän sodan salaisuudet??

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kyllä, juuri näin kuten sanot. Nimenomaan kertoo juuri siitä että vasallin asema oltiin omaksuttu uudeksi normaaliksi
Se tapahtui varmaan vähän huomaamattakin, minä luulen. Vuosia jonoon tarpeeksi ja homma on valmis. Ja sitten vielä ihmettelette, kun minä kyylään epäluuloisena Suomen asemaa ytimissä...... :cool: En väitä, että EU on sama kuin NL -kumppanina-, mutta tiettyä vasallimaista käytösmallia Suomi osoittaa nykyistä Isäntääkin kohtaan. Onkohan se tälläkään kertaa ihan tarpeen? Vai syntyykö se siten, että poliitikkokarja yksinkertaisesti haistaa missä virrassa menestys on varmempaa....onhan tää jotenkin kornia, että kukin valtionvarainministeri vuorollaan körnöttää jossain palkkiovirkapaikassa ytimissä. Panee se miettimään.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Olipa kyseisessä joukko-osastossa erään/eräiden RUK:kkiin lähtijöiden blokkausyritys kommunistiyhteyksien vuoksi. (Lehtitieto)
Mielenkiintoista. Yksi jo 90-luvulla kuollut sukulaismies kävi RUK:n 30-luvulla vaikka oli tunnettu vasemmistosympatioistaan. Sivistynyt mies. Talvisodan aikana ei kai edes kutsuttu palvelukseen ja jatkosodan aikana ilmeisesti sijoitettiin sellaisiin tehtäviin joissa ei saa vahinkoa aikaiseksi. Palveli hyvin, ei edes yrittänyt eikä kai oikeastaan edes epäilty että tekisi. Oli sotien jälkeen SKP:n erään lehden toimittajana. Mulla on himassa herran SKP:n jäsenkirja.
 

Hilan lukko

Majuri
Tämä on kylmän sodan juttuja 70-luvulta.:)
 

akmos

Korpraali
Mitä Väyrynen sit lausui aikanaan Afganistanin sodasta kun siihen on täällä viitattu useamman kerran? En nopealla vilkaisulla löytänyt mitään.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Mitä Väyrynen sit lausui aikanaan Afganistanin sodasta kun siihen on täällä viitattu useamman kerran? En nopealla vilkaisulla löytänyt mitään.
Wikipedia, Afganistanin sota ja kappale suomen asenne


"Suomen ulkopoliittisen johdon kommentit Afganistanin miehityksen johdosta vuoden 1980 ensimmäisinä päivinä eivät sanallakaan arvostelleet Neuvostoliiton toimintaa. Ulkoministeri Paavo Väyrysen johdolla, mutta todennäköisesti alivaltiosihteeri Keijo Korhosen johdatuksella ulkoministeriö muotoili lausunnon, jonka mukaan Neuvostoliiton väliintulo perustui Neuvostoliiton ja Afganistanin keskinäiseen sopimukseen ja afgaanien avunpyyntöön. Suomen asenne herätti välittömästi kansainvälistä huomiota, ja muiden muassa Ison-Britannian Helsingin-suurlähettiläs kävi ulkoministeriössä esittämässä hämmästyksensä. Hänen mielestään kaikista maailman maista juuri Suomen olisi luullut talvi- ja jatkosodan kokemusten nojalla huolestuvan neuvostojoukkojen tunkeutumisesta pieneen naapurimaahan."

Lähteenä Jukka Tarkan Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990


Mikä tässäkin on huomionarvoista ja tärkeää, on taustapuolue, ei ministeri. Ei Väyrynen, vaan KEPU joka hääri taustalla. Ja kannattaa miettiä KEPU:n tämänhetkisen PJ:n taustaa entisenä Suomi-Venäjä seuran puheenjohtajana kuten myös Väyrysen lehdistöavustajana. Vakka on kantensa valinnut.
 
Viimeksi muokattu:

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Juttua Bodön lentotukikohdan tunturin sisään louhituista lentokonehangaareista. Rakennettiin kestämään ydinpommin lähiosuma.

Samoin on tehty meidän väestönsuojien kanssa, niiden maan alle louhittujen jäätävimpien luolastojen. Täällä oli siitä aikaisemmin juttua, olisiko ollut että kestävyysvaatimus oli 15 kt:n räjähdys päällä 500m korkeudessa.
 

Sturmjölk

Alikersantti
Samoin on tehty meidän väestönsuojien kanssa, niiden maan alle louhittujen jäätävimpien luolastojen. Täällä oli siitä aikaisemmin juttua, olisiko ollut että kestävyysvaatimus oli 15 kt:n räjähdys päällä 500m korkeudessa.
Teinpä tässä lauantai-aamun ratoksi huvikseni hieman kokeilevaa tutkimusta.

Wikipedia kertoo https://fi.wikipedia.org/wiki/Väestönsuoja että "Luokan S6 väestönsuojat ovat suuria kalliosuojia, joiden rakenteet kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen".

6 bar = 87.6 psi joten syötin tämän sitten NUKEMAP:iin, laitoin räjähdyksen voimaksi 15 Kt ja korkeudeksi 500 m ja pyysin renderöimään 87.6 psi painekehän...

Tuloksena tällainen visualisaatio:

..eipä tule tuosta kehää eli 6 bar ylipaine ei siis yllä maahan asti. Eli jos NUKEMAP:ia uskomme niin väite että S6 luokan suoja kestää 15 Kt 500 m korkeudessa suoraan yläpuolella näyttäisi siis pitävän paikkansa.

Jos korkeutta laskee hieman, laittaa esim. 400 m niin kehä ilmestyy.. eli hyvikin tuossa rajoilla näyttäisi olevan
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Atlantin aallot houkuttelivat.

Seitsemän päivää Reinjoelle ja muut julkisuuteen vuotaneet suunnitelmat näyttävät, miten Varsovan liitto valmistautui rajoitettuun ydinsotaan jossa olisi kuollut kymmeniä miljoonia ydiniskuissa.

https://dynamic.hs.fi/2019/ydinsota/
 

YliKoo

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Juttua Bodön lentotukikohdan tunturin sisään louhituista lentokonehangaareista. Rakennettiin kestämään ydinpommin lähiosuma.

Kummallisen koukkauksen pohjoisen kautta teki tuo pommikone animaatiossa hyökätessään. Varjo sentään hipaisi Suomea :rolleyes:

1569139253621.png
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Atlantin aallot houkuttelivat.
Maksumuurin takana. Onko tämä se suunnitelma, jonka puolalainen iso upseeri vuoteli Natolle? Piti suunnitelman toteutumista Puolan kannalta täysin kestämättömänä. Ei ottanut latiakaan paljastamisesta ja pakeni länteen. Omat kaksi poikaa tapettiin Puolassa tästä hyvästä. Näin on kerrottu, tiedä sitten oliko NLn tarkoituskin vuotaa suunnitelma länteen....kehnokaan sitä tiedä.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Atlantin aallot houkuttelivat.


Seitsemän päivää Reinjoelle ja muut julkisuuteen vuotaneet suunnitelmat näyttävät, miten Varsovan liitto valmistautui rajoitettuun ydinsotaan jossa olisi kuollut kymmeniä miljoonia ydiniskuissa.
Tuukka Tervonen HS, teksti

YDINASEET ovat olleet vuosikymmeniä pelätyin ase maailmassa. Niiden laajamittaisella käytöllä on mahdollisuus tehdä koko planeetasta täysin asuinkelvoton ihmisille.
Räjähtäessään pienikin ydinase tappaa kilometrien säteellä välittömästi, ja radioaktiivinen laskeuma tekee tuhoa vielä kauempana.
Ydinaseiden pelko oli läsnä etenkin kylmän sodan aikaan vuosina 1947–1991, viimeistään Neuvostoliiton kehitettyä oman ydinaseensa vuonna 1949. Vuosikymmeniä pelättiin, että jos Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kylmä sota muuttuisi kuumaksi, molemmat osapuolet käyttäisivät tarpeeksi ydinaseita tuhoamaan koko maailman.
Kylmän sodan aikaan maailma oli jakautunut Yhdysvaltojen johtamaan Natoon ja Neuvostoliiton johtamaan Varsovan liittoon, jotka odottelivat hyökkäyskäskyä kahtia jaetun Saksan molemmilla puolilla.
Kylmän sodan loppumisesta on jo miltei 30 vuotta. Pahimmat uhkakuvat ovat haalistuneet vuosien varrella, ja harva jaksaa enää pelätä ydinsotaa toisin kuin kylmän sodan käydessä kuumimillaan, vaikka maailma kävi silloin useasti massatuhon partaalla, esimerkiksi Kuuban ohjuskriisin aikaan.
Pelkona oli etenkin rajoittamaton ydinsota, jonka lopputulemana olisi molempien osapuolien täydellinen tuhoutuminen.
Ydinaseet olivat kuitenkin keskeisiä myös muunlaisissa suunnitelmissa, joiden tavoitteena ei ollut vastapuolen täydellinen tuhoaminen.
Esimerkiksi Neuvostoliiton johtama Varsovan liitto laati suunnitelmia, joiden tavoitteena oli vallata koko Länsi-Eurooppa. Erään suunnitelman ytimessä oli rajoitettu ydinsota. Rajoitetun ydinsodan käsite tarkoittaa ydinkärkien käyttöä niin, että ne suunnataan ensisijaisesti vastustajan sotilaallisiin kohteisiin.
Suunnitelma oli nimeltään Seitsemän päivää Reinjoelle. Sen jäljiltä läntinen Eurooppa olisi ollut radioaktiivisten kraatereiden peittämä.


Naton ensi-isku
PUOLAN HALLITUS paljasti puolustusministeri Radoslaw Sikorskin johdolla Seitsemän päivää Rein-joelle -suunnitelman vuonna 2005. Se on Varsovan liiton suunnitelma tilanteelle, jossa Nato ensi-isku ydinasein pyrkii eristämään Neuvostoliiton muista Varsovan liiton jäsenmaista.
Suunnitelma käsittelee siis Varsovan liiton vastaiskua.
Vuonna 1979 laaditun suunnitelman lähtölaukauksessa Nato iskee taktisin ydinkärjin koko Puolan läpi menevän Veiksel-joen mitalla ja hyökkää samalla perinteisin asevoimin Varsovan liittoon.
Veikselin varrella isketään muun muassa Puolan pääkaupunkiin Varsovaan, jossa virallisesti kommunististen maiden puolustusliitto solmittiin, satamakaupunki Gdańskiin, kulttuuripääkaupunki Krakovaan ja moneen muuhun tärkeään liikenteen solmukohtaan.
Arvioiden mukaan iskuissa olisi kuollut ainakin kaksi miljoonaa puolalaista.
Rajoitetussa ydinsodassa tällainen isku olisi looginen: Puola oli Varsovan liiton toiseksi vahvin maa. Jotta neuvostoliittolaiset vahvistukset pääsisivät tukemaan taisteluita Saksassa, niiden oli kuljettava Puolan läpi ja ylitettävä Veiksel-joki. Naton ydinisku olisi tuhonnut kaupunkien lisäksi sillat, tiet ja rautatiet joita Neuvostoliitto tarvitsisi joukkojen ja materiaalin siirtämisiin.
Naton kohteita Varsovan liiton alueella oli suunnitelmassa Varsovan liiton oletuksen mukaan myös silloisen Tšekkoslovakian pääkaupunki Praha, sekä kahtia jaettu Berliini ja Itä-Saksan alueella sijaitseva Dresden.

Varsovan Liiton vastaisku Saksassa
VARSOVAN LIITON vastaisku ydinasein Saksassa on myös varsinainen kauhuskenaario. Vanhoissa sotakartoissa lähes jokainen isompi länsisaksalainen kaupunki on merkitty kohoavalla sienpipilvellä. Länsi-Saksan pääkaupunki Bonn, eteläisen Saksan suurkaupungit München ja Frankfurt, satamakaupungit Hampuri ja Kiel. Kohteina on myös tärkeitä Naton tukikohtia maassa, kuten Rammsteinin sotilaslentokenttä.
Karttoihin on merkitty kymmeniä sienipilviä Länsi-Saksan alueella.
Toisen maailmansodan jälkeen kahtia jaettu Saksa olisi ollut Naton ja Varsovan liiton välisen kolmannen maailmansodan kiivain etulinja, jossa sotilasliittojen isoimmat armeijat olisivat ottaneet yhteen.
Ydiniskujen rinnalla Varsovan liitto olisi hyökännyt myös perinteisillä asevoimilla kahdella tärkeällä suunnalla. Neuvostoliitossa uskottiin hyökkäyksen olevan paras puolustus Naton ensi-iskun tapauksessa.

Hyökkäys kohti Rein-jokea
POHJOIS-SAKSAN laaja tasankomaisema olisi ollut omiaan Varsovan liiton massiivisille panssarijoukoille, joiden tehtävänä suunnitelmassa oli iskeä läpi ydiniskujen heikentämistä Naton joukoista ja rynnäköidä täyttä vauhtia kohti Reinjokea.
Toinen tärkeä hyökkäyssuunta olisi ollut niin sanottu Fuldan aukko Keski-Saksan vuoristoisissa maisemissa, jossa Neuvostoliiton kahdeksannen kaartinarmeijan tehtävänä olisi ollut iskeä yhdysvaltalaisten joukkojen lävitse kohti Frankfurtin valtavaa sotilaslentokenttää ja estää Yhdysvaltoja tuomasta lisävoimia Eurooppaan ilmateitse.
Näiden kahden hyökkäyskärjen pääasiallinen tehtävä oli toteuttaa suunnitelman nimi, eli hyökätä pysähtymättä kunnes puna-armeija olisi saavuttanut Reinjoen seitsemässä päivässä, mikä olisi ollut nopeimmin etenevä hyökkäys koko sotilashistoriassa.
Varsovan liitolla oli myös kolmas hyökkäyssuunta.

Tonavajoen hyökkäys
ITÄVALTA oli virallisesti liittoutumaton kylmän sodan aikana, mutta se ei Varsovan liiton sotilasstrategeja kiinnostanut, koska Tonavajoen laakso tarjoaa erinomaisen reitin eteläiseen Saksaan.
Seitsemän päivän suunnitelmassa sekä myös vanhemmissa suunnitelmissa 60-luvulta Varsovan liitto olisi iskenyt Itävallan pääkaupunkiin Wieniin kahdella 500 kilotonnin taktisella ydinkärjellä. Iskut olisivat tappaneet välittömästi ainakin puoli miljoonaa ihmistä. Niiden tarkoitus oli rampauttaa Itävalta täysin.
Pienempiä ydiniskuja olisi tehty myös muihin Itävallan isompiin asutuskeskuksiin, kuten Salzburgiin ja Graziin, ettei pienellä maalla olisi ollut mahdollisuuksia järjestää vastarintaa.
Sekä Varsovan liitossa että Naton suunnitelmissa oli täysin varauduttu siihen, että satojen tuhansien sotilaiden vahvuiset armeijat marssisivat läpi radioaktiivisen laskeuman jatkaen hyökkäystä vihollista päin säteilymyrkytyksestä välittämättä.
Varsovan liittoon kuuluvan Unkarin armeijan pääasiallinen tehtävä olisi ollut valloittaa Wienin radioaktiivinen joutomaa ja hyökätä Tonavaa pitkin niin ikään ydinaseilla tuhottuun Etelä-Saksaan tukemaan Neuvostoliiton etenemistä.
Tämän eteläisen rintaman sivusta olisi varmistettu suunnitelmassa iskemällä taktisin ydinasein Pohjois-Italiaan, jotta Nato-maa Italia ei olisi saanut tilaisuutta tehdä vastahyökkäystä.

Itämeren rintama
MYÖS PIENEMMÄT Nato-maat olivat suunnitelmassa Varsovan liiton kohteita. Tanska oli kylmän sodan aikana strategisesti tärkeää aluetta, sillä maan merialueiden läpi kulkee reitti Itämereltä Atlantille.
Tanskalainen sanomalehti Jyllands-Posten kävi jo vuonna 2003 yhteistyössä puolalaisen historiantutkijan Pawel Piotrowskin kanssa läpi useita eri hyökkäysvaihtoehtoja Tanskaa kohtaan.
Varhaisimmassa suunnitelmissa Varsovan liitto iskisi ydinaseilla Roskildeen ja Esbjergiin yrittäen näin pelotella Tanskan olemaan tekemättä vastarintaa puolalaisia joukkoja vastaan, joiden kontolle jää maan miehittäminen.
Myöhemmissä suunnitelmissa myös maan pääkaupunki Kööpenhamina on ydiniskun kohteena.
PS: Benelux-maat ja Naton komentokeskuksen lamauttaminen
STRATEGISESTI tärkeät Nato-maat Hollanti ja Belgia ovat myös saamassa osansa ydiniskuista. Kohteena on muun muassa Belgian pääkaupunki Bryssel, jossa sijaitsee Naton päämaja. Myös Antwerpenin kaupunki on merkitty kohoavalla sienipilvellä, kuten myös Charleroin kaupunki.
Hollannissa kohteiksi ovat valikoituneet pääkaupunki Amsterdam, sen vieressä oleva Haarlemin rantakaupunki, Leeuwardenin kaupunki, jossa on merkittävä sotilaslentokenttä ja Arnhemin kaupunki.
Iskut Belgian ja Hollannin isoihin satamakaupunkeihin olisivat tehneet lisäjoukkojen tuomisen Eurooppaan vaikeaksi Nato-maille.
PPS: Entäs Ranska ja Britannia?
VAIKKA Varsovan liiton suunnitelmissa on tarkoituksena käyttää kymmeniä ydinaseita miljoonien tappamiseksi, huomionarvoista on se, ketkä eivät ole ydiniskun kohteina.
Suunnitelmassa ei ole tarkoituksena iskeä lainkaan ydinaseilla kahta Naton Euroopan vahvinta jäsenmaata kohtaan. Ranska ja Britannia ovat suunnitelmissa jäämässä vain perinteisten aseiden iskujen kohteiksi.
On jäänyt avoimeksi kysymykseksi, miksei suunnitelmassa ole ydiniskuja Ranskaan tai Britanniaan. On spekuloitu, että kyseessä on vain osa suunnitelmaa.
Toisaalta Ranskalla ja Britannialla on myös omat ydinaseensa.
On mahdollista, että Neuvostoliitto on pyrkinyt pitämään ydinsodan rajoitettuna ja pidättäytymään ydinaseiden käytöstä toisia ydinasevaltioita vastaan, peläten Britannian ja Ranskan vastahyökkäystä Neuvostoliiton kaupunkeihin.
Suunnitelmasta on jo vuosikymmeniä aikaa. Varsovan liitto ja Neuvostoliitto ovat molemmat hajonneet. Iso osa vanhoista itäblokin maista on liittynyt aiempaan viholliseensa, Natoon.
Mutta taktiset ydinaseet eivät ole jääneet historiaan hämäränä sivuviitteenä, toisin kuin kylmän sodan aikaiset sotasuunnitelmat. Päinvastoin, sillä esimerkiksi Venäjä ja Yhdysvallat suunnittelevat uusia ydinaseita ja irtaantuvat vanhoista ydinaseiden rajoitussopimuksista. Uudessa Yhdysvaltojen sotadoktriinissa puhutaan jo siitä, että ydinaseet voivat luoda “olosuhteet ratkaiseviin tuloksiin” sodankäynnissä.
Samaan ajatukseen nojasi myös Seitsemän päivää Reinjoelle, suunnitelma, joka ei koskaan toteutunut.
 

Tornisteri

Kersantti
Tuo seitsemän päivän suunnitelma vähän ihmetyttää noilta lähtökohdiltaan etenkin Naton offensiivisen roolin osalta.

Siinä siis lähtökohtaisesti luodaan tilanne jossa länsi hyökkäisi ensin. Pidän tuota lähtökohtaa aika epätodennäköisenä monestakin syystä ja siinä mielessä on outoa että juuri tähän ko. suunnitelmaan on nyt tuossa Hesarin artikkelissa tartuttu. Toisekseen nykyään tiedetään Varsovan Liiton olleen kumminkin osallistujamaittensa osalta hyvinkin eripurainen varsinkin sisäpoliittisesti etenkin jos tuohon hyökkäykseen tai ylipäätään mihinkään isoon sotilasoperaatioon länttä vastaan olisi tuossa kokoluokassa ryhdytty.

Eiköhän noita julkistettavia, raflaavia sotasuunnitelmia olisi sekä idästä että lännestä paljonkin. En usko toisaalta ettäkö nimenomaan VL olisi sisäpoliittisesti kestänyt jotain massiivista teurastusta kovinkaan kauaa, vaan se on aika selvää että jossain vaiheessa Neukkula olisi joutunut tilanteeseen missä sen Euroopan liittolaiset olisivat romahtaneet sisäisesti. Ehkä he toisaalta tiesivät tämän taikka sitten eivät.

Lisäksi varsinkin noissa kylmän sodan alussa luotujen sotasuunnitelmien liberaali ydinaseiden käyttö hieman huvittaa nykytiedon valossa.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Maksumuurin takana. Onko tämä se suunnitelma, jonka puolalainen iso upseeri vuoteli Natolle? Piti suunnitelman toteutumista Puolan kannalta täysin kestämättömänä. Ei ottanut latiakaan paljastamisesta ja pakeni länteen. Omat kaksi poikaa tapettiin Puolassa tästä hyvästä. Näin on kerrottu, tiedä sitten oliko NLn tarkoituskin vuotaa suunnitelma länteen....kehnokaan sitä tiedä.
Eversti Kuklinski oli lännen tärkeimpiä tietolähteitä.

 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Tuo seitsemän päivän suunnitelma vähän ihmetyttää noilta lähtökohdiltaan etenkin Naton offensiivisen roolin osalta.

Siinä siis lähtökohtaisesti luodaan tilanne jossa länsi hyökkäisi ensin. Pidän tuota lähtökohtaa aika epätodennäköisenä monestakin syystä ja siinä mielessä on outoa että juuri tähän ko. suunnitelmaan on nyt tuossa Hesarin artikkelissa tartuttu. Toisekseen nykyään tiedetään Varsovan Liiton olleen kumminkin osallistujamaittensa osalta hyvinkin eripurainen varsinkin sisäpoliittisesti etenkin jos tuohon hyökkäykseen tai ylipäätään mihinkään isoon sotilasoperaatioon länttä vastaan olisi tuossa kokoluokassa ryhdytty.

Eiköhän noita julkistettavia, raflaavia sotasuunnitelmia olisi sekä idästä että lännestä paljonkin. En usko toisaalta ettäkö nimenomaan VL olisi sisäpoliittisesti kestänyt jotain massiivista teurastusta kovinkaan kauaa, vaan se on aika selvää että jossain vaiheessa Neukkula olisi joutunut tilanteeseen missä sen Euroopan liittolaiset olisivat romahtaneet sisäisesti. Ehkä he toisaalta tiesivät tämän taikka sitten eivät.

Lisäksi varsinkin noissa kylmän sodan alussa luotujen sotasuunnitelmien liberaali ydinaseiden käyttö hieman huvittaa nykytiedon valossa.

Ite olen täysin unohtanut minkä verran joukkoja oli missäkin Varsovan liiton maassa jne
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Tuo seitsemän päivän suunnitelma vähän ihmetyttää noilta lähtökohdiltaan etenkin Naton offensiivisen roolin osalta.
Siinä siis lähtökohtaisesti luodaan tilanne jossa länsi hyökkäisi ensin. Pidän tuota lähtökohtaa aika epätodennäköisenä
Tämän päivän näkökulmasta oudolta kuulostava lähtökohta johtuu siitä, että Varsovan liiton (siis Neuvostoliiton) oli luotava doktriiniinsa lähtötilanne, jolla voitiin suunnitella operaatioita sekä harjoitella niitä ilman että oma sotilasjohto olisi alkanut epäillä doktriininsa järkevyyttä. Ydinaseiden kayttäminenhän tarkoittaisi omien perheiden ja sukulaisten tuhoutumista vastustajan toimien johdosta. Kun ydinaseisiin tartutaan vasta NATOn ensin käytettyä niitä, ei ristiriitaa ole.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
te olen täysin unohtanut minkä verran joukkoja oli missäkin Varsovan liiton maassa jne
Ilmoitetut luvut olivat kyllä kunnioitettavia.

VLn joukkojen käyttöön liittyy eräs ah niin stalinmainen kuvio. Kun esim. DDRn joukot ovat aloittaneet hyökkäyksen, niin DDRaan tulee neuvostojoukot erilaisine elimineen, jotka pitävät huolta siitä, että derkkujoukkojen hyökkäyshenki säilyy hyvänä.....koska siviilit olivat ikäänkuin panttivankeja. Jne. Eli hyökkäyshaluja ei jätetty sattuman tai ihmeen varaan. Näin tätä aihetta ovat kyynisimmät alan ihmiset kuvanneet.

Monet julkisuuteen päätyneet -suunnitelmat- olivat todellista höttöä. Tavoitteet kuin kuusta revittyjä ja ylimitoittaminen vähättelevä termi. Nato varautui taistelemaan paikoin yhden suhde neljään alivoimalla ja lähtökohta oli se, että sillä pärjätään. Jälkikäteen arvioiden tämä suhde saattoi olla hyvinkin jees. Ainakin jo seiskytäluvun lopulle tultaessa näin varmasti olikin.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Ilmoitetut luvut olivat kyllä kunnioitettavia.

VLn joukkojen käyttöön liittyy eräs ah niin stalinmainen kuvio. Kun esim. DDRn joukot ovat aloittaneet hyökkäyksen, niin DDRaan tulee neuvostojoukot erilaisine elimineen, jotka pitävät huolta siitä, että derkkujoukkojen hyökkäyshenki säilyy hyvänä.....koska siviilit olivat ikäänkuin panttivankeja. Jne. Eli hyökkäyshaluja ei jätetty sattuman tai ihmeen varaan. Näin tätä aihetta ovat kyynisimmät alan ihmiset kuvanneet.

Monet julkisuuteen päätyneet -suunnitelmat- olivat todellista höttöä. Tavoitteet kuin kuusta revittyjä ja ylimitoittaminen vähättelevä termi. Nato varautui taistelemaan paikoin yhden suhde neljään alivoimalla ja lähtökohta oli se, että sillä pärjätään. Jälkikäteen arvioiden tämä suhde saattoi olla hyvinkin jees. Ainakin jo seiskytäluvun lopulle tultaessa näin varmasti olikin.
Kyllähän siellä oli rivissä useampi sata divisioonaa ja kymmeniä tuhansia panssaroitujamiehistönkuljetusvaunuja.

Toki olisi hauska muistella, minkä verran kelläkin oli divisioonia ja mitäkin kalustoa..
 
Top