Laivue 2020 IT-ohjusjärjestelmä
- Viestiketjun aloittaja Tähystäjä
- Aloitus PVM
Oliko tämä jo täällä: http://www.janes.com/article/66863/...will-include-torpedo-re-introduction-for-navy
Jos luen tuota oikein niin sekä Hamina MLU:ssa, että 2020:ssa olisi sama ohjus, kehitetty versio Umkhontosta. Mitäs ne julkilausutut kantamavaatimukset oli? ER-IR kantaa 30 km ja R 60 km, kumpi tulisi jos tuo pitää paikkansa? Vai sekoitus molempia?
Viimeisissä Alus 2020 -kuvissa oli 2*8 VLS:ää. Kun Umkhonto ei jonkun täällä kertoman mukaan mene quadpackinä niin ollaanko tässä nyt menossa 16 ohjukseen, ja eikö se ole aika heikko esitys?
edit: meni ulkomuistista keihäsmallikirjaimet väärin
Jos luen tuota oikein niin sekä Hamina MLU:ssa, että 2020:ssa olisi sama ohjus, kehitetty versio Umkhontosta. Mitäs ne julkilausutut kantamavaatimukset oli? ER-IR kantaa 30 km ja R 60 km, kumpi tulisi jos tuo pitää paikkansa? Vai sekoitus molempia?
Viimeisissä Alus 2020 -kuvissa oli 2*8 VLS:ää. Kun Umkhonto ei jonkun täällä kertoman mukaan mene quadpackinä niin ollaanko tässä nyt menossa 16 ohjukseen, ja eikö se ole aika heikko esitys?
edit: meni ulkomuistista keihäsmallikirjaimet väärin
Taisi olla merivoimien tulevaisuusketjussa. Silkkaa höttöä tuo artikkeli, toimittajalta menee laivueprojektit iloisesti sekaisin ja keulii muutenkin kahteen suuntaan. Umkhonton pidennettyjä versioita ei ole vielä nähty kuin esitteissä, ja LV2020 on vasta tietopyynnöt lähetetty, joten valittavasta ohjuksesta ei ole saatu vielä edes virallista tietoa saatikka tarjouspyyntöä jonka perusteella tehdä valinta.
Einomies1
Respected Leader
Algerialle on menossa MEKO-200 AN fregatteja 2 kpl joissa 32 kpl Umkhonto VLS. Kuvien perusteella yksittäin pakattuna riveissä. http://www.navyrecognition.com/inde...te-for-algerian-navy-to-start-sea-trials.html
Aika vahvasti aseistettu on nuo MEKOt : 16 RBS-15Mk3, 127/64 + Volcano, 2x30mm, 32 ITO, torpedot ja SuperLynx 300 HEKOt jossa ohjukset, torpedot yms.
Normi-CAMM ei taida riittää suojaustehtäviin 25km kantamalla, mutta CAMM-ER kyllä 45km kantamalla.
Einomies1
Respected Leader
Riippuu mitä suojataan, Ahvenanmaatako taas? Horisontin tasalle kantava ohjus riittää mainiosti kohti tuleviin uhkiin koska sen takaa on vaikeata havaita alusen tutkilla pienia maaleja jotka lentävät hyvin matalalla. Taktiikkahan tuossa ratkaisee miten alus kannattaa taas saattuesuojauksessa sijoittaa mahdolliseen uhkaan nähden.
Jos kuvitellaan että 20 km kantama tuo lisäturvaa vihollisen jopa 300 km etäisyydeltä, ilmasta laukaistaville ohjuksille niin think again...
Kun Merivoimat on sanonut, että korvettien yksi päätehtävistä on merenkulun suojaminen ja turvaaminen...niin ei tarvitse olla sherlock tietääkseen mitä suojataan. Eli kauppalaivoja. Sillähän ei ole mitään merkitystä torjunnalle miltä etäisyydeltä meritorjuntaohjus on laukaistu, oli se 50km vai 300km. Mutta ohjuksen torjuntapeitolla on. Pitääkö sekin nyt vääntää rautalangasta. Ja koeta saada maalitettua saaristossa 300km etäisyydeltä. Good luck.
Ja voihan sen vaikka ankkuroida Maarianhaminaan harmaassa vaiheessa, niin muuttuvat ilmakuljetteisten joukkojen maahanlaskutkin hieman vaikeammiksi.
Niinpä. Mutta en usko että amiraalit meidän resursseilla pyrkivät luomaan kattavaa suojapeittoa 10+ nm säteelle levittäytyneelle megasaattuelle tai tukialusosastolle, niin kuin suurvallat suurine ohjuksineen. Todennäköisemmin tarpeeksi on määritetty muutaman aluksen tiiviin muodostelman suojaaminen, jolla pyritään saamaan kriittisimmät kuljetukset varmistettua. Sellua ja safkaa yms. massatavaraa roudaavat purkit joutuvat sitten luottamaan epäsäännöllisen aikataulun ja reitinvalinnan avustamaan tuuriin.
Jotenkin näkisin, että 1-2 korvettia olisi jatkuvasti suojaamassa vaikkapa 4 laivan saattueita Pohjanlahden yli ja takaisin. Tuollainen on paha maali, kun siinä saattaa olla parin Hornetinkin torjuntaa ensin. Ja toiset kaksi piileskelevät Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueella. Ei noilla eväillä mennä Suomenlahdelle tai Etelä-Itämerelle etenkään vihollisen maasijoitteisten meritorjuntaohjusten ulottuville.
Suomenlahdelle ehken sitten puikataan välillä ohjusveneillä jos tarvetta.
Ei ainakaan avoimien vihollisuuksien aikana. Hybridimerisotatilanteessa voi olla tarpeen pystyä partioimaan eteläiselle Itämerelle asti. Mutta silloin ei tarvitsekaan pelätä Kaliningradin bastioneita.
Einomies1
Respected Leader
Korvetit eivät ole mitään AAW-Fregatteja kokonsa, tehtävänsä tai muunkaan perusteella. Jos halutaan todellista ilmapuolustuskorvettia tai jotain suurempaa, pitää pistää rahaa palamaan enemmän tai hankkia 2 alusta 4 sijaan. Toki kantamalla on merkitystä ja hyvä jos saadaan suorituskykyä aluksiin mutta tuohon kokoon ja rahamäärään on turha haikailla mitään kovin spesiaalia.
Laivat kulkevat saattueessa joka on helppo huomata kaukaa, varsinkin ilmasta ja vedenalta. Myöskään saaristoa ei riitä suojaksi koko Itämeren mittaa.
Yksittäinen alus ilman ilmasuojaa satamassa ei kykene puolustamaan itseään tehokkaasti ilmauhkaa vastaan, tästäkin on esimerkkejä olemassa joista on jo puhuttu. Satamaan sidotut korvetit tuovat mieleen viime sotien lavetit Ilmarisen ja Väinämöisen joita käytettiin ilmatorjunnan vahvistamiseen. Nämä ajat on jo takanapäin.
Vastaan kolmeen asiaan, jotka vahvennan viestissäsi:
1. Helppo havaita? Millä? Havaitaanko ne "supertutkalla" 500km päästä tai kauempaa?
Mistä? Puhumattakaan siitä, että Pohjanlahti on syvyytensä takia hyvin vaikea ympäristö sukellusveneille (vaikka se onkin syvimmältä kohdaltaan 294m, mutta suurimmalta osalta suhtkoht matalaa, etenkin sinne johtava Ahvenanmaan saaristomeri. Normaali sukellusvene tarvitsee operoidakseen n. 50m syvyyden. "Jostain syystä" sukellusveneet eivät oikein Pohjanlahdelle ole halunneet sitten WW II Lauri Törnin ja kumppanien hakemisen...2. Jos yksittäisellä aluksella on satamassa esim. 32 CAMM-ER ohjusta, miten se poikkeaa samasta laivasta sataman ulkopuolella? Miten se ei pysty puolustamaan itseään samalla tavalla kuin avomerellä, jos se on taisteluvalmiudessa? (Vai tarkoitatko, että miehistö on iltalomalla kapakoissa?) Ja voihan sen laittaa saaren kupeeseen muuallekin... Itse asiassa mantereen/saaren/luodon tuntumassa oleva laiva on aika paha maali jopa nykyaikaisille meritorjuntaohjuksille. Taidat projisoida omia ajatuksiasi "keskusteluksi".
3. Kas kummaa, että USN on täysin erimieltä sekä ilmatorjunnan että ballististen ohjusten torjunnan kannalta esim. Arleigh Burke-luokan hävittäjien osalta joilla on SM-6 ja muu BMD-varustus. Suomelle moisia ei tule, mutta Affenanmaalle noilla Suomen korveteilla voi ilmatorjunnan kannalta olla suurikin merkitys.
Kehoittaisin tutustumaan perusasioihin ensin, sitten ei teikäläisen mielipiteitä jouduta tyrmäämään heti kättelyssä.
Viimeksi muokattu:
Mitä katselin hoita hintoja, niin ei taida olla varaa noihin kalliimpiin järjestelmiin, jos noin 600 miljoonaa käytetään aseistukseen ja muihin järjestelmiin. Ehkä kannattaisi hommata kahteen RAM systeemi lähitorjuntaa varten ja kahteen umkhonto-IR/ER systeemi ja laivat voisivat toimia pareina suojaamassa merenkulkua.
Falangi
Kenraali
Mistäs katselit hoita hintoja?
Huhta
Greatest Leader
Vähän luulen, että mahdolliset kriittiset kuljetukset tapahtuisivat pääosin lennättämällä ja maayhteyksin. Kun tavaraa liikkuu vain rajalllisesti, ei laivojen kuljetuskapasiteetille ole vastaavaa tarvetta.
Minua on aiemminkin kritisoitu ilmavoimasentrisestä maailmankuvasta, mutta yksi C-17 kuljettaa kertasiirtona esimerkiksi yhden taistelupanssarivaunun, muutaman rynnäkköpanssarivaunun tai satoja-tuhansia ohjuksia. Ihan noin perspektiivin vuoksi.
Sellu ja safka on asia erikseen. Suomalaisen selluteollisuuden kilpailukyky voi kärsiä, jos tavara toimitetaan ostajalle lentokuljetuksena.
Hyvin paljon olen samaa mieltä asiasta. Joskin kaksi alusta saattaisi olla jonkinlainen minimi, koska yhdellä aluksella jäänee katveita saatettavien alusten ympärille, jolloin useasta (tai odottamattomasta) suunnasta lähestyvät meritorjuntaohjukset voivat päästä läpi. Lisäksi yksittäisen aluksen ohjusmäärästä (foorumilla pelätyt/arvioidut 16 ilmatorjuntaohjusta) riippuen torjunnan kyllästäminen saattaa jäädä luvattoman helpoksi.
Vastaus kiinnostaisi minuakin. Paljon riippuu toki siitä, mitä tarkoitetaan kalliimmilla järjestelmillä.
Kannattaa muistaa, että aluksiin todennäköisesti kierrätetään erilaista poistuvaa materiaalia. Tähän voi kuulua esimerkiksi harhamaalijärjestelmiä ja sonareita (Hämeenmaa-luokasta ja Rauma-luokasta) sekä päätykkejä (Hamina-luokasta, jos tykit vaihdetaan kevyempiin SUTO-aseiden lisäyksen myötä). Tämä huomioiden en olisi hämmästynyt, vaikka 600 miljoonasta eurosta puolet pystyttäisiin sijoittamaan ilmatorjunta-aseisiin, mikä taas mahdollistaa vähintäänkin kohtalaisen tason saavuttamisen.
Järjestelmiin on sinänsä kyllä varaa, mutta ei välttämättä ostaa kaikkiin ampumatarvikkeita järjellistä määrää.
Kannattaa makustella sitä aiempaa Cadillacin hinnalla neljä Volvoa -lausuntoa. Siinä viitattiin loppupeleissä juuri it-ohjusten hintaan. Aster 15/30 vs Amraam.
Amraam maksaa 1,4 miljoonaa. Aster 30 ja Patriot 5 miljoonan luokkaa. http://www.raytheon.com/media/poland/TAK_Polish_interview_141110_reprint.pdf
Kannattaa makustella sitä aiempaa Cadillacin hinnalla neljä Volvoa -lausuntoa. Siinä viitattiin loppupeleissä juuri it-ohjusten hintaan. Aster 15/30 vs Amraam.
Amraam maksaa 1,4 miljoonaa. Aster 30 ja Patriot 5 miljoonan luokkaa. http://www.raytheon.com/media/poland/TAK_Polish_interview_141110_reprint.pdf
Viimeksi muokattu:
Mistäs ne muut logistisesti tärkeät kuljetusasiat tapahtuu? Rekkojen kapasiteetti jopa Suomen ruokahuollon kannalta ovat rajalliset pohjoisesta.
"Amatöörit tutkivat taktiikkaa, ammattilaiset logistiikkaa".
Vai vielä lennättämällä.
Kun yhtään ei osata lukea karttaa...ja vielä vähemmän sen ymmärrystä. Ettekö nyt vittu edes tajua miten koko Suomen huolto menee Ruotsin kautta sotatilanteessa.
Ja täällä sitten jutellaan asioista jotka ovat nysväyksiä. Jos Ruotsi pistää meille rajat kiinni sotatilanteessa, ollaan kusessa kuukauden sisällä.
Ehken antaa tiettyä perspektiiviä miksi Merivoimille on tärkeää pitää merenkulku auki...ja yhteistyö Ruotsin kanssa.
Viimeksi muokattu: