Pakko myöntää, että nyt kuljet sellaisissa syvyyksissä, ettei meikäläinen pääse lähellekkään. Onneksi.
Pakko myöntää että teidän syvyytenne on lähinnä kahluuallas. Hieman pettynyt, mutta ei voi mitään.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Pakko myöntää, että nyt kuljet sellaisissa syvyyksissä, ettei meikäläinen pääse lähellekkään. Onneksi.
Ahaaa alukset ovat siis vain miinalaivoja, HOMMA SEIS, kymJP2K määritti alukset uusiksi!Ja kertaatko vielä miksi miinalaiva kelluu kuukausia miinat ruumassa keskellä itämerta? En ole miinoittamisen asiantuntija, mutta itse vetäisin miinoitteen ja varaston väliä lähinnä kaasupohjassa. Laivauksen kapasiteetti koostuu lastaus-siirtyminen-purku-siirtyminen-lastaus sykleistä yleisellä tasolla, eikä itämeressä ole vuoroveden aiheuttamia väyläongelmiakaan.
Eikö tämä ole kuitenkin vähän tarkoitushakuinen esimerkki?Ja kertaatko vielä miksi miinalaiva kelluu kuukausia miinat ruumassa keskellä itämerta?
@KymJP2K Mitä LV2020 hankkeen olisi sinusta pitänyt hankkia? Tämä ei minulle ole selvinnyt.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka valituksesi edistyvät? Sopimukset tehtiin jo viime syksynä, joten valitusajat taitaa jo olla ummessa...Pakko myöntää että teidän syvyytenne on lähinnä kahluuallas. Hieman pettynyt, mutta ei voi mitään.
Eikö tämä ole kuitenkin vähän tarkoitushakuinen esimerkki?
Logistiikka-asiantuntijako todella olit?koska merikuljetusten korvaaminen on itseasiassa aika yksinkertaista.
Käypä ulkona haukkaamassa happea, vähän tunnut kaipaavan ulkoilua... Itse teksti oli niin sakeaa, ettei sitä ole tarve kommentoida.Eksyy aiheesta, mutta halpa koppa ja näiden kanssa voitiin harjoitella yhteistoimintaa ja vastatoimintaa.
Tottakai Logistiikkalaitos "hankkii" asiat. Koko projektiryhmähän kuitenkin on siirtynyt merivoimilta "fuusion" yhteydessä. Montako ihmistä sai kenkää edellisen miinalaiva ja MLU katastrofin jälkeen? Aivan ja samat dynaamiset henkilöt rasittavat "osaamisellaan" myös tulevia projekteja. Yksityissektorilla koko osasto olisi parturoitu viimeiseen mohikaaniin. Hyvällä syyllä yleisö odottaa edes yhtä 2000 luvun onnistumista ennen hurraamisen aloittamista.
Rahoitusta on hyväksytty maailmanmarkkinahintaa huomattavasti alhaisempi määrä. Onko syynä kansanedustajien kusetus, kirjanpidon ydinosaaminen (=leasing) vai pelkkä projektiryhmän kustannuslaskennan tyrä selviää kun laivoja on käytetty pari vuotta.
"Mitä Merivoimat on sanonut alusten päätehtävästä? Kenttäohjesääntö Yleisen osan mukaan Merivoimat vastaa/osallistuu 1. aluevalvontaan, 2. torjuu Suomeen kohdistuvat (merelliset) hyökkäykset ja 3. osallistuu kansainväliseen toimintaan."
Pikkuhiljaa alat ymmärtää. Missäs ne GIUK ja lähi-idän öljykentät ovat vai meneekö liian kauaksi makaronipadoista?
1. Aluevalvontaa voidaan suorittaa saariston suojista ja vaikkapa uudella hienolla MTO:lla joka lähteestä riippuen kantaa noin Riikaan. Aluevalvonnan suorittamiselle muualla ei ole mitään logistista syytä, mikäli suomenlahti ja suomen saaristo ovat avoinna kuljetukselle. Uudelleenreititys lisää kustannuksia hieman toistakymmentä prosenttia, mutta sotimisella on muutenkin hintaa.
HUOMIO1: Mihin alueeseen tällä viitataan? Naton, EU:n aluevalvontatehtäväkenttä, Itämeri vai Suomen puolustukselle tärkeät alueet? Jatkohuomio: Miksi tällä olikaan kuukausien merelläolokyky kun Itämeri on tunnetusti amme?
2. Hienoa, mutta miksi tämä on sekundäärinen tehtävä edelliseen verrattuna? Eikös suomen puolustaminen ole kuitenkin perinteinen puolustusvoimien päätehtävä? Tässä on tehty niin ennennäkemätön puolustuksellinen valinta, ettei vastaavaa taida sotien jälkeisestä historiasta löytyä. Merivoimien nykyinen primäärinen tehtävä on siis jotain muuta kuin suomen puolustaminen.
3. Koska piraattipartio mahtuu kohtaan 1, kansainvälisiin tehtäviin jäänee Nato-yhteensopivuuden harjoittelu, Nato-avunanto sekä EU:n osoittamat tehtävät. Tästä päästäänkin takaisin kysymykseen Naton asettamista suorituskykyvaateista jäsenilleen ja fregattien lukumäärästä. N
Ostobudjetti on suomen luottamustasolla täysin subjektiivinen asia. Nämä laivat saadaan vaikka eurolla, jos huoltokustannuksista suostutaan keskustelemaan. On kuitenkin moraalitonta valehtelua väittää niiden hinnaksi 30% maailmanhintaa alhaisempaa tasoa.
Ja kitkerät henkilökohtaiset hyökkäykset eivät ainakaan nosta argumentaatiosi tasoa.
p.s. 50% budjettiylitys yksityisellä tietää siirtoa muihin hommiin tai suoraa kehotusta etsiä uusia hommia. Siivousta ja muita tehdaspalveluja pitää jonkun ostaa, ja liikematkojen kilpailutus on tämmöisiä hommia. Kokonaiskustannusten salaaminen on sitten astetta karmeampi virhe, josta juttu kyllä kulkee toimialan sisällä ja suuryritysten välillä.
(ja mikäli et ole rivienvälistä ymmärtänyt, olen tehnyt urani vinkuintian projekti-, osto- ja bulkkilogistiikkahommissa. Kunhan päätökset tulee, niin tilannen kaiken julkisen materiaalin ja teen teille semmoisen valituksen että sirkkeli laulaa. Te ette taatusti ole jotain läpimätää indonesiankiinalaista ostajaa fiksumpia vaikka luulette olevanne. Kerro terveisiä, kyllä siellä veteraanit tietää kuinka halveksuttavaa on leipoa hankintakustannuksia käyttökustannuksiin.)
Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseen tarvittava määrä keskisuuria sotalaivoja uskottavaan hintaan, joissa MTO, miinakiskot, alueilmantorjunta, CIWS.
Olen lähinnä erittäin voimakkaasti hyvän hankintatavan vastaista prosessia vihaamassa. Tätä kansainvälistä toimintatapaa ei suomeen tarvita, ikinä.
En myös usko hetkeäkään päätehtävän 1 toteutumiseen suomeen kohdistuvan hyökkäyksen aikana, lähinnä koska merikuljetusten korvaaminen on itseasiassa aika yksinkertaista.
Jäykän puolustava rannikkopuolustus on voittanut vain kerran. Kuka tietää missä?Eli siis SUTO varustus olisi pitänyt jättää pois ja ESSM:n lisäksi hankkia toinen siilo SM-sarjalaisille eli alueilmatorjunnalle? 57 mm ei ilmeisesti ole riittävä CIWS, joten joku 35 mm takakannelle. Koska Suomea pitää puolustaa myös talvella alusten pitänee edelleen olla jäissäkulkukykyisiä.
Olisiko näitä nyt mahtunut budjettiin 4? Ei oikein minusta kuulosta yhtään halvemmalta, varsinkin kun hintaan olisi pitänyt lisätä uskottavuusvara. Olisiko 4 ollut riittävä määrä?
Kovasti myös ihmettelen, mihin alue-IT:tä tarvitaan, kun kerran ollaan saariston suojassa ja ei ole edes paljoa mahdollisuuksia avovedelle lähteä, jos SUVE:t ovat alueella.
Voi olla, että hanke ei etene raameissa, jolloin voit sanoa olleesi oikeassa prosessista. Kuitenkin, kuten itsekin totesit, et oikein parempaa käyttöä samalle rahalle pysty etukäteen osoittamaan.
PS. Suomea voi puolustaa monella tavalla, vaikka se ei kaikkien maailmankuvaan sovikaan. Minä olen varsin tyytyväinen, jos vastustajan toimintaa häiritään jo paljon ennen Suomen kiintomerkkialueelle tunkeutumista. Pelote koko Itämerelle vaikuttavasta suorituskyvystä on eri asia on kuin jäykän puolustava rannikkopuolustus. Ero voi olla jopa ennaltaehkäisevä.
Täyttäisikö Gallipoli 1916 tuon määreen?Jäykän puolustava rannikkopuolustus on voittanut vain kerran. Kuka tietää missä?
Kaikissa muissa tapauksissa maihinnousija on onnistunut ja myös voittanut koko sodan. Eli, koko maihinnousuajatuksen edellytykset on kiistettävä ja se tapahtuu liikkuvalla laivastolla.
Eksyy aiheesta, mutta halpa koppa ja näiden kanssa voitiin harjoitella yhteistoimintaa ja vastatoimintaa.
Tottakai Logistiikkalaitos "hankkii" asiat. Koko projektiryhmähän kuitenkin on siirtynyt merivoimilta "fuusion" yhteydessä. Montako ihmistä sai kenkää edellisen miinalaiva ja MLU katastrofin jälkeen? Aivan ja samat dynaamiset henkilöt rasittavat "osaamisellaan" myös tulevia projekteja. Yksityissektorilla koko osasto olisi parturoitu viimeiseen mohikaaniin. Hyvällä syyllä yleisö odottaa edes yhtä 2000 luvun onnistumista ennen hurraamisen aloittamista.
Rahoitusta on hyväksytty maailmanmarkkinahintaa huomattavasti alhaisempi määrä. Onko syynä kansanedustajien kusetus, kirjanpidon ydinosaaminen (=leasing) vai pelkkä projektiryhmän kustannuslaskennan tyrä selviää kun laivoja on käytetty pari vuotta.
"Mitä Merivoimat on sanonut alusten päätehtävästä? Kenttäohjesääntö Yleisen osan mukaan Merivoimat vastaa/osallistuu 1. aluevalvontaan, 2. torjuu Suomeen kohdistuvat (merelliset) hyökkäykset ja 3. osallistuu kansainväliseen toimintaan."
Pikkuhiljaa alat ymmärtää. Missäs ne GIUK ja lähi-idän öljykentät ovat vai meneekö liian kauaksi makaronipadoista?
1. Aluevalvontaa voidaan suorittaa saariston suojista ja vaikkapa uudella hienolla MTO:lla joka lähteestä riippuen kantaa noin Riikaan. Aluevalvonnan suorittamiselle muualla ei ole mitään logistista syytä, mikäli suomenlahti ja suomen saaristo ovat avoinna kuljetukselle. Uudelleenreititys lisää kustannuksia hieman toistakymmentä prosenttia, mutta sotimisella on muutenkin hintaa.
HUOMIO1: Mihin alueeseen tällä viitataan? Naton, EU:n aluevalvontatehtäväkenttä, Itämeri vai Suomen puolustukselle tärkeät alueet? Jatkohuomio: Miksi tällä olikaan kuukausien merelläolokyky kun Itämeri on tunnetusti amme?
2. Hienoa, mutta miksi tämä on sekundäärinen tehtävä edelliseen verrattuna? Eikös suomen puolustaminen ole kuitenkin perinteinen puolustusvoimien päätehtävä? Tässä on tehty niin ennennäkemätön puolustuksellinen valinta, ettei vastaavaa taida sotien jälkeisestä historiasta löytyä. Merivoimien nykyinen primäärinen tehtävä on siis jotain muuta kuin suomen puolustaminen.
3. Koska piraattipartio mahtuu kohtaan 1, kansainvälisiin tehtäviin jäänee Nato-yhteensopivuuden harjoittelu, Nato-avunanto sekä EU:n osoittamat tehtävät. Tästä päästäänkin takaisin kysymykseen Naton asettamista suorituskykyvaateista jäsenilleen ja fregattien lukumäärästä. N
Ostobudjetti on suomen luottamustasolla täysin subjektiivinen asia. Nämä laivat saadaan vaikka eurolla, jos huoltokustannuksista suostutaan keskustelemaan. On kuitenkin moraalitonta valehtelua väittää niiden hinnaksi 30% maailmanhintaa alhaisempaa tasoa.
Ja kitkerät henkilökohtaiset hyökkäykset eivät ainakaan nosta argumentaatiosi tasoa.
p.s. 50% budjettiylitys yksityisellä tietää siirtoa muihin hommiin tai suoraa kehotusta etsiä uusia hommia. Siivousta ja muita tehdaspalveluja pitää jonkun ostaa, ja liikematkojen kilpailutus on tämmöisiä hommia. Kokonaiskustannusten salaaminen on sitten astetta karmeampi virhe, josta juttu kyllä kulkee toimialan sisällä ja suuryritysten välillä.
(ja mikäli et ole rivienvälistä ymmärtänyt, olen tehnyt urani vinkuintian projekti-, osto- ja bulkkilogistiikkahommissa. Kunhan päätökset tulee, niin tilannen kaiken julkisen materiaalin ja teen teille semmoisen valituksen että sirkkeli laulaa. Te ette taatusti ole jotain läpimätää indonesiankiinalaista ostajaa fiksumpia vaikka luulette olevanne. Kerro terveisiä, kyllä siellä veteraanit tietää kuinka halveksuttavaa on leipoa hankintakustannuksia käyttökustannuksiin.)
Pakko laittaa muutama kommentti:Eksyy aiheesta, mutta halpa koppa ja näiden kanssa voitiin harjoitella yhteistoimintaa ja vastatoimintaa.
Tottakai Logistiikkalaitos "hankkii" asiat. Koko projektiryhmähän kuitenkin on siirtynyt merivoimilta "fuusion" yhteydessä. Montako ihmistä sai kenkää edellisen miinalaiva ja MLU katastrofin jälkeen? Aivan ja samat dynaamiset henkilöt rasittavat "osaamisellaan" myös tulevia projekteja. Yksityissektorilla koko osasto olisi parturoitu viimeiseen mohikaaniin. Hyvällä syyllä yleisö odottaa edes yhtä 2000 luvun onnistumista ennen hurraamisen aloittamista.
Rahoitusta on hyväksytty maailmanmarkkinahintaa huomattavasti alhaisempi määrä. Onko syynä kansanedustajien kusetus, kirjanpidon ydinosaaminen (=leasing) vai pelkkä projektiryhmän kustannuslaskennan tyrä selviää kun laivoja on käytetty pari vuotta.
"Mitä Merivoimat on sanonut alusten päätehtävästä? Kenttäohjesääntö Yleisen osan mukaan Merivoimat vastaa/osallistuu 1. aluevalvontaan, 2. torjuu Suomeen kohdistuvat (merelliset) hyökkäykset ja 3. osallistuu kansainväliseen toimintaan."
Pikkuhiljaa alat ymmärtää. Missäs ne GIUK ja lähi-idän öljykentät ovat vai meneekö liian kauaksi makaronipadoista?
1. Aluevalvontaa voidaan suorittaa saariston suojista ja vaikkapa uudella hienolla MTO:lla joka lähteestä riippuen kantaa noin Riikaan. Aluevalvonnan suorittamiselle muualla ei ole mitään logistista syytä, mikäli suomenlahti ja suomen saaristo ovat avoinna kuljetukselle. Uudelleenreititys lisää kustannuksia hieman toistakymmentä prosenttia, mutta sotimisella on muutenkin hintaa.
HUOMIO1: Mihin alueeseen tällä viitataan? Naton, EU:n aluevalvontatehtäväkenttä, Itämeri vai Suomen puolustukselle tärkeät alueet? Jatkohuomio: Miksi tällä olikaan kuukausien merelläolokyky kun Itämeri on tunnetusti amme?
2. Hienoa, mutta miksi tämä on sekundäärinen tehtävä edelliseen verrattuna? Eikös suomen puolustaminen ole kuitenkin perinteinen puolustusvoimien päätehtävä? Tässä on tehty niin ennennäkemätön puolustuksellinen valinta, ettei vastaavaa taida sotien jälkeisestä historiasta löytyä. Merivoimien nykyinen primäärinen tehtävä on siis jotain muuta kuin suomen puolustaminen.
3. Koska piraattipartio mahtuu kohtaan 1, kansainvälisiin tehtäviin jäänee Nato-yhteensopivuuden harjoittelu, Nato-avunanto sekä EU:n osoittamat tehtävät. Tästä päästäänkin takaisin kysymykseen Naton asettamista suorituskykyvaateista jäsenilleen ja fregattien lukumäärästä. N
Ostobudjetti on suomen luottamustasolla täysin subjektiivinen asia. Nämä laivat saadaan vaikka eurolla, jos huoltokustannuksista suostutaan keskustelemaan. On kuitenkin moraalitonta valehtelua väittää niiden hinnaksi 30% maailmanhintaa alhaisempaa tasoa.
Ja kitkerät henkilökohtaiset hyökkäykset eivät ainakaan nosta argumentaatiosi tasoa.
p.s. 50% budjettiylitys yksityisellä tietää siirtoa muihin hommiin tai suoraa kehotusta etsiä uusia hommia. Siivousta ja muita tehdaspalveluja pitää jonkun ostaa, ja liikematkojen kilpailutus on tämmöisiä hommia. Kokonaiskustannusten salaaminen on sitten astetta karmeampi virhe, josta juttu kyllä kulkee toimialan sisällä ja suuryritysten välillä.
(ja mikäli et ole rivienvälistä ymmärtänyt, olen tehnyt urani vinkuintian projekti-, osto- ja bulkkilogistiikkahommissa. Kunhan päätökset tulee, niin tilannen kaiken julkisen materiaalin ja teen teille semmoisen valituksen että sirkkeli laulaa. Te ette taatusti ole jotain läpimätää indonesiankiinalaista ostajaa fiksumpia vaikka luulette olevanne. Kerro terveisiä, kyllä siellä veteraanit tietää kuinka halveksuttavaa on leipoa hankintakustannuksia käyttökustannuksiin.)
Tämä kiinnostaa kyllä minuakin. Aina kun vaihdetaan työmaata meidän joukolla, niin on rajusti kalustoa ja logistiikkaa tarvitaan. Nyt kun meillä foorumille ilmaantui tällainen ammamies, niin olisi minullakin kysymyksiä miten kannattaisi siirrättää tuota porukkaa ja kalustoa. Lähdetään nimittäin taas toiselle puolelle palloa vuodeksi näpertelemään laivastolle basea.Logistiikka-asiantuntijako todella olit?
Avaisitko hieman sitten...
Luin aamulla heti tuoreeltaan. Mielestäni tuossa ei ollut mitään uutta varsinaisesti.Sotalaivat syntyvät Raumalla suojassa katseilta
uolustusvoimat on tilannut neljä uutta monitoimikorvettia Rauma Marine Constructions Oy:ltä. RMC toteuttaa laivat telakallaan Raumalla, ja sen osuus rakentamisurakasta on 647,6 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,3 miljardia euroa. Puolustushallinto vaatii, että tietyt turvallisuuden kannalta kriittiset työvaiheet tekevät kotimaiset työntekijät.
Projekti toteutetaan verkostomallina, jossa suoraan RMC:n palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on vähäinen verrattuna alihankintaketjuihin.
Sähköpostitse Lännen Median kysymyksiin vastannut RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei avaa korvettiprojektissa käytettävien alihankkijoiden määrää tai kansallisuuksia. Heinimaan mukaan projektissa hyödynnetään kumppaneita sekä Suomesta että ulkomailta.
Laivojen rakentamisen suoraksi työllisyysvaikutukseksi Suomessa on laskettu noin 3 600 henkilötyövuotta. Heinimaan mukaan sotalaivaprojektissa RMC:n alueella tullaan tekemään enemmän töitä kuin kaupallisissa laivoissa.
– Kaikkien projektissa mukana olevien tulee täyttää valtion turvallisuusvaatimukset, ja luonnollisesti tämä vaikuttaa myös alihankintaketjuihimme, Heinimaa summaa.
Rauman telakalla on tarkoitus rakentaa rinta rinnan matkustajalaivoja ja sotalaivoja. Puolustusvoimien tilausta silmällä pitäen Raumalle on kuitenkin suunnitteilla uusi asennushalli, jossa sotalaivaprojekti pystytään toteuttamaan katon alla. Kauppalaivat rakennetaan telakan kuiva- ja varustelualtailla.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa ulkomaisen työvoiman käytön rajoitusten koskevan turvallisuuskriittistä rakentamista, joka on määritetty vaiheittain.
– Siinä on rajoituksia, minkä maalaisia tekijöitä saa käyttää, ja lähtökohtaisesti se tietysti tarkoittaa kotimaisuutta. Siihen emme ota kantaa, kuka siellä on hitsaamassa, Puranen kuvailee.
Turvallisuusvaatimukset koskevat esimerkiksi suorituskykyä paljastavaa rakentamista sekä suunnittelutyötä.
– Suunnitteludataa käsittelemään pääseville yhtiöille on selkeät turvaluokitusvaatimukset.
Monitoimikorvettien rakentamisen on määrä alkaa parin vuoden sisään. Laivue 2020 -nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia korvaamaan seitsemän käytöstä poistumassa olevaa alusta.
Pohjanmaa-luokan aluksiksi nimetyistä korveteista on määrä tulla keskeisin osa Suomen meripuolustusta. Monitoimialukset pystyvät paitsi torjumaan muita aluksia, myös merimiinoittamaan, torjumaan sukellusveneitä ja ilma-aluksia, tulittamaan maakohteita ja johtamaan merioperaatioita.
"Kaikkien projektissa mukana olevien tulee täyttää valtion turvallisuusvaatimukset, ja luonnollisesti tämä vaikuttaa myös alihankintaketjuihimme."
Jyrki Heinimaa
RMC:n toimitusjohtaja
Korvettien hyväksi puoleksi listataan myös niiden ympärivuotinen käyttö vaikeassakin säässä tai jäätilanteessa. Korvetit voivat myös olla pitkään merellä.
Sotalaivan rakentamista RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kuvailee "varsin omintakeisen kompleksiseksi kokonaisuudeksi".
– Sotalaivat suunnitellaan ja toteutetaan niin, että ahtaisiin tiloihin saadaan mahtumaan kaikki olennaiset järjestelmät ja toiminnallisuudet mahdollisimman kompaktisti ja toimivasti. Sotalaivoissa on erityisvaatimuksia, esimerkiksi taistelunkestävyys, jotka vaativat muun muassa poikkeavia rakenneratkaisuja ja laitteiden asennustapoja, Heinimaa summaa.
Taistelujärjestelmän aluksiin toimittavan ruotsalaisen Saabin sopimuksen hinta on 412 miljoonaa euroa. Potkurit ja akselit laivoihin tuottaa suomalainen Aker Arctic Technology Oy, jonka sopimuksen arvo on 27 miljoonaa euroa.
Korvettihanke lanseerattiin Laivue 2020 -nimellä vuonna 2015, mutta sen tutkimus- ja kehitystyötä on tehty vuodesta 2008 asti. Suurin osa hankkeen valmistelusta tehtiin Jussi Niinistön (ps/sin) toimiessa puolustusministerinä. Hankkeen hankinta- ja rakennussopimukset allekirjoitettiin vuonna 2019 Antti Kaikkosen (kesk) ollessa puolustusministeri.
Laivojen maksamisesta tehty sopimus valtion ja RMC:n välillä on melko poikkeuksellinen. Sopimuksen mukaan valtio maksaa telakkayhtiölle etupainotteisesti eli sitä mukaa, kun urakka etenee ja laivojen arvo kasvaa. Lisäksi valtio on tehnyt RMC:n kanssa erillisen sopimuksen, jolla "telakan omistuspohjan vakaus varmistetaan ja yrityksen omistajuuteen liittyviä riskejä hallitaan", kuten puolustusministeriö asian tiivistää.
Sopimuksella valtio on varmistanut, että RMC varmasti pystyy toteuttamaan laivat loppuun asti, eikä telakan omistus siirry ulkomaille ilman valtion mahdollisuutta väliintuloon. Kotimainen valmistus on katsottu tärkeäksi huoltovarmuussyistä. Myös alusten huollot ja korjaukset on määrä hoitaa Suomessa.
Suomessa toimivista telakoista Meyerin Turun telakan tilauskanta on täynnä vuoteen 2025 saakka. Helsingin telakka taas ei tullut kysymykseen edes korvettihankkeen osatoimittajaksi sen omistuspohjan takia.
– Helsingin telakka on venäläisomistuksessa, eikä sinne voida viedä sotalaivarakentamista puolustusmateriaalien yleisten turvallisuusvaatimusten takia. Keskustelua siitä ei ole käytykään, strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa.
Fakta
Suomelle neljä uutta alusta
Laivue 2020 -nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia korvaamaan seitsemän käytöstä poistumassa olevaa alusta.
Pohjanmaa-luokan aluksiksi nimetyistä korveteista on määrä tulla keskeisin osa Suomen meripuolustusta.
Monitoimialukset pystyvät paitsi torjumaan muita aluksia, myös merimiinoittamaan, torjumaan sukellusveneitä ja ilma-aluksia, tulittamaan maakohteita ja johtamaan merioperaatioita.
Korvettien hyväksi puoleksi listataan myös niiden ympärivuotinen käyttö vaikeassakin säässä tai jäätilanteessa. Korvetit voivat myös olla pitkään merellä.
Korvettihankkeen tutkimus- ja kehitystyötä on tehty vuodesta 2008.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...a++Emme+ota+kantaa+kuka+siella+on+hitsaamassa
Hyvä että kirjoitetaan, onhan tämä poikkeuksellisen merkittävä hanke meidän mittakaavassa. Hienoa, että korostivat myös, että varsinkin tiettyjä rakentamisen vaiheita tehdään vain kotimaisen työvoiman kanssa. Saisikohan niihin avainlipputunnuksen?Luin aamulla heti tuoreeltaan. Mielestäni tuossa ei ollut mitään uutta varsinaisesti.
Luin aamulla heti tuoreeltaan. Mielestäni tuossa ei ollut mitään uutta varsinaisesti.
Noin 12% hitsareista suomalaisia....Luin aamulla heti tuoreeltaan. Mielestäni tuossa ei ollut mitään uutta varsinaisesti.
Kaverin veli haki telakalle hitsariksi. Pyysi ihan alan palkkaa. Hieman hymyillen sanottu ettei täällä mitään sellaisia maksella.Noin 12% hitsareista suomalaisia....