KymJP2K
Kenraali
Pakko myöntää että teidän syvyytenne on lähinnä kahluuallas. Hieman pettynyt, mutta ei voi mitään.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Pakko myöntää että teidän syvyytenne on lähinnä kahluuallas. Hieman pettynyt, mutta ei voi mitään.
crane
Ylipäällikkö
Ahaaa alukset ovat siis vain miinalaivoja, HOMMA SEIS, kymJP2K määritti alukset uusiksi!
yrjö
Ylipäällikkö
Eikö tämä ole kuitenkin vähän tarkoitushakuinen esimerkki?
KymJP2K
Kenraali
Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseen tarvittava määrä keskisuuria sotalaivoja uskottavaan hintaan, joissa MTO, miinakiskot, alueilmantorjunta, CIWS.
Olen lähinnä erittäin voimakkaasti hyvän hankintatavan vastaista prosessia vihaamassa. Tätä kansainvälistä toimintatapaa ei suomeen tarvita, ikinä.
En myös usko hetkeäkään päätehtävän 1 toteutumiseen suomeen kohdistuvan hyökkäyksen aikana, lähinnä koska merikuljetusten korvaaminen on itseasiassa aika yksinkertaista.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka valituksesi edistyvät? Sopimukset tehtiin jo viime syksynä, joten valitusajat taitaa jo olla ummessa...
KymJP2K
Kenraali
On, mutta tässä ketjussa joutuu yksikertaistamaan voimakkaasti asioita.
Logistiikka-asiantuntijako todella olit?
Avaisitko hieman sitten...
Hanski
Ylipäällikkö
Käypä ulkona haukkaamassa happea, vähän tunnut kaipaavan ulkoilua... Itse teksti oli niin sakeaa, ettei sitä ole tarve kommentoida.
mechanicus
Kenraali
Eli siis SUTO varustus olisi pitänyt jättää pois ja ESSM:n lisäksi hankkia toinen siilo SM-sarjalaisille eli alueilmatorjunnalle? 57 mm ei ilmeisesti ole riittävä CIWS, joten joku 35 mm takakannelle. Koska Suomea pitää puolustaa myös talvella alusten pitänee edelleen olla jäissäkulkukykyisiä.
Olisiko näitä nyt mahtunut budjettiin 4? Ei oikein minusta kuulosta yhtään halvemmalta, varsinkin kun hintaan olisi pitänyt lisätä uskottavuusvara. Olisiko 4 ollut riittävä määrä?
Kovasti myös ihmettelen, mihin alue-IT:tä tarvitaan, kun kerran ollaan saariston suojassa ja ei ole edes paljoa mahdollisuuksia avovedelle lähteä, jos SUVE:t ovat alueella.
Voi olla, että hanke ei etene raameissa, jolloin voit sanoa olleesi oikeassa prosessista. Kuitenkin, kuten itsekin totesit, et oikein parempaa käyttöä samalle rahalle pysty etukäteen osoittamaan.
PS. Suomea voi puolustaa monella tavalla, vaikka se ei kaikkien maailmankuvaan sovikaan. Minä olen varsin tyytyväinen, jos vastustajan toimintaa häiritään jo paljon ennen Suomen kiintomerkkialueelle tunkeutumista. Pelote koko Itämerelle vaikuttavasta suorituskyvystä on eri asia on kuin jäykän puolustava rannikkopuolustus. Ero voi olla jopa ennaltaehkäisevä.
Jäykän puolustava rannikkopuolustus on voittanut vain kerran. Kuka tietää missä?
Kaikissa muissa tapauksissa maihinnousija on onnistunut ja myös voittanut koko sodan. Eli, koko maihinnousuajatuksen edellytykset on kiistettävä ja se tapahtuu liikkuvalla laivastolla.
Hanski
Ylipäällikkö
Täyttäisikö Gallipoli 1916 tuon määreen?
Pakko laittaa muutama kommentti:
- Voisit tosiaan avata vähän sitä "miinalaiva ja MLU katastrofia". Ei soita kelloja lainkaan.
- Ei tuo kummallinen rahoitushöpinäkään oikein avaudu. Alusten hankinta tulee puolustusbudjetin ulkopuolelta, ylläpito kaivetaan normaalista puolustusbudjetista. Jos puhut laivojen hankintahinnasta, sen määritti hallitus. Neljä laivaa on ehdoton operatiivinen minimi, enemmän olisi ollut parempi, mutta päätettiin tehdä neljä hyvää useamman välttävän sijasta. Runkojen osalta jouduttiin laittamaan lisärahaa, koska poliittinen tahto oli että alukset tehdään Suomessa ja meillä on käytännössä vain yksi telakka joka tähän pystyy, jolloin kilpailua ei ollut. Jotenkin runkojen hinta sitten vähän nousi alustavista lupauksista... Tuskin on merivoimien syy.
- Kenttäohjesääntö määrittää merivoimien tehtävät, ei laivue 2020:n tehtäviä. Merivoimat on paljon muutakin kuin neljä laivaa.
- Aluevalvontaa ja alueellisen koskemattomuuden torjuntaa ei tosiaan tehdä saariston sisältä ennen kuin on siirrytty sotaan. Eikä silloinkaan vain saaristosta kovin hyvin. Ja mahdollista sotaa edeltää todennäköisesti varsin pitkä harmaa vaihe jolloin on tärkeää olla ulkona osoittamassa kykyä ja tahtoa AKV ja AKT -asiaan. Rannalta huutelemalla se ei kovin hyvin onnistu.
- Ja niitä uhkia merellisiä kuljetuksia kohtaan tulee muualtakin kuin pinnalta, myös ilmasta ja veden alta. Pohjois-Itämerellä on aika vaikeaa suojata merikuljetuksia talviaikaan jollain veneluokan purkilla jonka pitää käydä parin päivän välein hakemassa täydennyksiä. Ja jolla ei ole kykyä suojata itseään. Suurempi alus jonka sensorit näkevät pitkälle ilmaan, pintaan ja pinnan alle ja joka pystyy havaittuihin maaleihin vaikuttamaan ja itseään suojaamaan, on suuri etu. Varsinkin kun se pystyy tekemään sitä pidemmän aikaa kerralla.
- Ja miinoitus on vain yksi aluksen tehtävistä jossa ei nokka kauan tuhise. Ja siinäkin on koosta ja merelläolokyvystä etua. Luulet ilmeisesti että miinoja kylvetään heti kun vähän pelottaa silmittömästi mereen? Ei tosiaankaan. Merisulutuksen aloittaminen on poliittinen päätös joka voi tulla aika viime tinkaan. Silloin on etua että on aluksia ulkona suuressa miinalastissa joka saadaan nopeasti mereen ja alus sen jälkeen muihin tehtäviin.
- Merivoimat hankkii tehokkaimmat sotalaivat sitten Toisen Maailmansodan, ja sinun johtopäätöksesi on: "Merivoimien nykyinen primäärinen tehtävä on siis jotain muuta kuin suomen puolustaminen." Lievästi sanottuna hieman erikoinen johtopäätös.
- Väite että NATO meille määrittäisi alusten lukumääriä on jo Pietarin trollitehtaan tasoista tuotosta. Älä viitsi menettää uskottavuuttasi lopullisesti mokomalla tuuballa.
- Olisi mielenkiintoista kuulla mitä tarkoitat sillä, että hankintakustannuksia piilotettaisiin käyttökustannuksiin? Yleensä ongelma on nimenomaan päinvastainen. Käyttökustannuksien kasvu luo painetta kaivaa osaa ylläpitokustannuksista hankinnoista.
- Ja lopuksi, yksityisen puolen hankinnat ja julkisen puolen sotamateriaalihankinnat ovat kaksi aivan eri maailmaa. Poliittinen ohjaus yleensä rajoittaa hankkijoiden vapaata toimintaa kun hankintoja pitää suunnata esim kotimaahan. Hankittavien järjestelmien suorituskykyvaatimukset ovat salaisia ja tehtävät päätökset perustuvat etupäässä muuhun kuin taloudellisuuteen. Ylläpitokustannuksista puhuttaessa käyttöprofiileja ei tehdä kuten yksityisellä puolella lähes 100% tehoilla ajamiseen, vaan paljon matalammille tehoille niin että tietty operatiivinen käytettävyys on aina turvattu. Tällöin käyttökustannukset ovat alhaisemmat kuin esim kokoajan ajossa olevalla paatilla. Ja lopuksi tilintarkastukset ja auditoinnit ovat julkisen puolen asehankinnoissa paljon tiukempia kuin yksityisellä puolella. Jos saat jotain "paljastettua", ollaan jo tilanteessa missä helvetti alkaa jäähtyä....
Tämä kiinnostaa kyllä minuakin. Aina kun vaihdetaan työmaata meidän joukolla, niin on rajusti kalustoa ja logistiikkaa tarvitaan. Nyt kun meillä foorumille ilmaantui tällainen ammamies, niin olisi minullakin kysymyksiä miten kannattaisi siirrättää tuota porukkaa ja kalustoa. Lähdetään nimittäin taas toiselle puolelle palloa vuodeksi näpertelemään laivastolle basea.
Leaderwolf
Respected Leader
Sotalaivat syntyvät Raumalla suojassa katseilta
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...a++Emme+ota+kantaa+kuka+siella+on+hitsaamassa
uolustusvoimat on tilannut neljä uutta monitoimikorvettia Rauma Marine Constructions Oy:ltä. RMC toteuttaa laivat telakallaan Raumalla, ja sen osuus rakentamisurakasta on 647,6 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,3 miljardia euroa. Puolustushallinto vaatii, että tietyt turvallisuuden kannalta kriittiset työvaiheet tekevät kotimaiset työntekijät.
Projekti toteutetaan verkostomallina, jossa suoraan RMC:n palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on vähäinen verrattuna alihankintaketjuihin.
Sähköpostitse Lännen Median kysymyksiin vastannut RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei avaa korvettiprojektissa käytettävien alihankkijoiden määrää tai kansallisuuksia. Heinimaan mukaan projektissa hyödynnetään kumppaneita sekä Suomesta että ulkomailta.
Laivojen rakentamisen suoraksi työllisyysvaikutukseksi Suomessa on laskettu noin 3 600 henkilötyövuotta. Heinimaan mukaan sotalaivaprojektissa RMC:n alueella tullaan tekemään enemmän töitä kuin kaupallisissa laivoissa.
– Kaikkien projektissa mukana olevien tulee täyttää valtion turvallisuusvaatimukset, ja luonnollisesti tämä vaikuttaa myös alihankintaketjuihimme, Heinimaa summaa.
Rauman telakalla on tarkoitus rakentaa rinta rinnan matkustajalaivoja ja sotalaivoja. Puolustusvoimien tilausta silmällä pitäen Raumalle on kuitenkin suunnitteilla uusi asennushalli, jossa sotalaivaprojekti pystytään toteuttamaan katon alla. Kauppalaivat rakennetaan telakan kuiva- ja varustelualtailla.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa ulkomaisen työvoiman käytön rajoitusten koskevan turvallisuuskriittistä rakentamista, joka on määritetty vaiheittain.
– Siinä on rajoituksia, minkä maalaisia tekijöitä saa käyttää, ja lähtökohtaisesti se tietysti tarkoittaa kotimaisuutta. Siihen emme ota kantaa, kuka siellä on hitsaamassa, Puranen kuvailee.
Turvallisuusvaatimukset koskevat esimerkiksi suorituskykyä paljastavaa rakentamista sekä suunnittelutyötä.
– Suunnitteludataa käsittelemään pääseville yhtiöille on selkeät turvaluokitusvaatimukset.
Monitoimikorvettien rakentamisen on määrä alkaa parin vuoden sisään. Laivue 2020 -nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia korvaamaan seitsemän käytöstä poistumassa olevaa alusta.
Pohjanmaa-luokan aluksiksi nimetyistä korveteista on määrä tulla keskeisin osa Suomen meripuolustusta. Monitoimialukset pystyvät paitsi torjumaan muita aluksia, myös merimiinoittamaan, torjumaan sukellusveneitä ja ilma-aluksia, tulittamaan maakohteita ja johtamaan merioperaatioita.
"Kaikkien projektissa mukana olevien tulee täyttää valtion turvallisuusvaatimukset, ja luonnollisesti tämä vaikuttaa myös alihankintaketjuihimme."
Jyrki Heinimaa
RMC:n toimitusjohtaja
Korvettien hyväksi puoleksi listataan myös niiden ympärivuotinen käyttö vaikeassakin säässä tai jäätilanteessa. Korvetit voivat myös olla pitkään merellä.
Sotalaivan rakentamista RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kuvailee "varsin omintakeisen kompleksiseksi kokonaisuudeksi".
– Sotalaivat suunnitellaan ja toteutetaan niin, että ahtaisiin tiloihin saadaan mahtumaan kaikki olennaiset järjestelmät ja toiminnallisuudet mahdollisimman kompaktisti ja toimivasti. Sotalaivoissa on erityisvaatimuksia, esimerkiksi taistelunkestävyys, jotka vaativat muun muassa poikkeavia rakenneratkaisuja ja laitteiden asennustapoja, Heinimaa summaa.
Taistelujärjestelmän aluksiin toimittavan ruotsalaisen Saabin sopimuksen hinta on 412 miljoonaa euroa. Potkurit ja akselit laivoihin tuottaa suomalainen Aker Arctic Technology Oy, jonka sopimuksen arvo on 27 miljoonaa euroa.
Korvettihanke lanseerattiin Laivue 2020 -nimellä vuonna 2015, mutta sen tutkimus- ja kehitystyötä on tehty vuodesta 2008 asti. Suurin osa hankkeen valmistelusta tehtiin Jussi Niinistön (ps/sin) toimiessa puolustusministerinä. Hankkeen hankinta- ja rakennussopimukset allekirjoitettiin vuonna 2019 Antti Kaikkosen (kesk) ollessa puolustusministeri.
Laivojen maksamisesta tehty sopimus valtion ja RMC:n välillä on melko poikkeuksellinen. Sopimuksen mukaan valtio maksaa telakkayhtiölle etupainotteisesti eli sitä mukaa, kun urakka etenee ja laivojen arvo kasvaa. Lisäksi valtio on tehnyt RMC:n kanssa erillisen sopimuksen, jolla "telakan omistuspohjan vakaus varmistetaan ja yrityksen omistajuuteen liittyviä riskejä hallitaan", kuten puolustusministeriö asian tiivistää.
Sopimuksella valtio on varmistanut, että RMC varmasti pystyy toteuttamaan laivat loppuun asti, eikä telakan omistus siirry ulkomaille ilman valtion mahdollisuutta väliintuloon. Kotimainen valmistus on katsottu tärkeäksi huoltovarmuussyistä. Myös alusten huollot ja korjaukset on määrä hoitaa Suomessa.
Suomessa toimivista telakoista Meyerin Turun telakan tilauskanta on täynnä vuoteen 2025 saakka. Helsingin telakka taas ei tullut kysymykseen edes korvettihankkeen osatoimittajaksi sen omistuspohjan takia.
– Helsingin telakka on venäläisomistuksessa, eikä sinne voida viedä sotalaivarakentamista puolustusmateriaalien yleisten turvallisuusvaatimusten takia. Keskustelua siitä ei ole käytykään, strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa.
Fakta
Suomelle neljä uutta alusta
Laivue 2020 -nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia korvaamaan seitsemän käytöstä poistumassa olevaa alusta.
Pohjanmaa-luokan aluksiksi nimetyistä korveteista on määrä tulla keskeisin osa Suomen meripuolustusta.
Monitoimialukset pystyvät paitsi torjumaan muita aluksia, myös merimiinoittamaan, torjumaan sukellusveneitä ja ilma-aluksia, tulittamaan maakohteita ja johtamaan merioperaatioita.
Korvettien hyväksi puoleksi listataan myös niiden ympärivuotinen käyttö vaikeassakin säässä tai jäätilanteessa. Korvetit voivat myös olla pitkään merellä.
Korvettihankkeen tutkimus- ja kehitystyötä on tehty vuodesta 2008.
Projekti toteutetaan verkostomallina, jossa suoraan RMC:n palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on vähäinen verrattuna alihankintaketjuihin.
Sähköpostitse Lännen Median kysymyksiin vastannut RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei avaa korvettiprojektissa käytettävien alihankkijoiden määrää tai kansallisuuksia. Heinimaan mukaan projektissa hyödynnetään kumppaneita sekä Suomesta että ulkomailta.
Laivojen rakentamisen suoraksi työllisyysvaikutukseksi Suomessa on laskettu noin 3 600 henkilötyövuotta. Heinimaan mukaan sotalaivaprojektissa RMC:n alueella tullaan tekemään enemmän töitä kuin kaupallisissa laivoissa.
– Kaikkien projektissa mukana olevien tulee täyttää valtion turvallisuusvaatimukset, ja luonnollisesti tämä vaikuttaa myös alihankintaketjuihimme, Heinimaa summaa.
Rauman telakalla on tarkoitus rakentaa rinta rinnan matkustajalaivoja ja sotalaivoja. Puolustusvoimien tilausta silmällä pitäen Raumalle on kuitenkin suunnitteilla uusi asennushalli, jossa sotalaivaprojekti pystytään toteuttamaan katon alla. Kauppalaivat rakennetaan telakan kuiva- ja varustelualtailla.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa ulkomaisen työvoiman käytön rajoitusten koskevan turvallisuuskriittistä rakentamista, joka on määritetty vaiheittain.
– Siinä on rajoituksia, minkä maalaisia tekijöitä saa käyttää, ja lähtökohtaisesti se tietysti tarkoittaa kotimaisuutta. Siihen emme ota kantaa, kuka siellä on hitsaamassa, Puranen kuvailee.
Turvallisuusvaatimukset koskevat esimerkiksi suorituskykyä paljastavaa rakentamista sekä suunnittelutyötä.
– Suunnitteludataa käsittelemään pääseville yhtiöille on selkeät turvaluokitusvaatimukset.
Monitoimikorvettien rakentamisen on määrä alkaa parin vuoden sisään. Laivue 2020 -nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia korvaamaan seitsemän käytöstä poistumassa olevaa alusta.
Pohjanmaa-luokan aluksiksi nimetyistä korveteista on määrä tulla keskeisin osa Suomen meripuolustusta. Monitoimialukset pystyvät paitsi torjumaan muita aluksia, myös merimiinoittamaan, torjumaan sukellusveneitä ja ilma-aluksia, tulittamaan maakohteita ja johtamaan merioperaatioita.
"Kaikkien projektissa mukana olevien tulee täyttää valtion turvallisuusvaatimukset, ja luonnollisesti tämä vaikuttaa myös alihankintaketjuihimme."
Jyrki Heinimaa
RMC:n toimitusjohtaja
Korvettien hyväksi puoleksi listataan myös niiden ympärivuotinen käyttö vaikeassakin säässä tai jäätilanteessa. Korvetit voivat myös olla pitkään merellä.
Sotalaivan rakentamista RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kuvailee "varsin omintakeisen kompleksiseksi kokonaisuudeksi".
– Sotalaivat suunnitellaan ja toteutetaan niin, että ahtaisiin tiloihin saadaan mahtumaan kaikki olennaiset järjestelmät ja toiminnallisuudet mahdollisimman kompaktisti ja toimivasti. Sotalaivoissa on erityisvaatimuksia, esimerkiksi taistelunkestävyys, jotka vaativat muun muassa poikkeavia rakenneratkaisuja ja laitteiden asennustapoja, Heinimaa summaa.
Taistelujärjestelmän aluksiin toimittavan ruotsalaisen Saabin sopimuksen hinta on 412 miljoonaa euroa. Potkurit ja akselit laivoihin tuottaa suomalainen Aker Arctic Technology Oy, jonka sopimuksen arvo on 27 miljoonaa euroa.
Korvettihanke lanseerattiin Laivue 2020 -nimellä vuonna 2015, mutta sen tutkimus- ja kehitystyötä on tehty vuodesta 2008 asti. Suurin osa hankkeen valmistelusta tehtiin Jussi Niinistön (ps/sin) toimiessa puolustusministerinä. Hankkeen hankinta- ja rakennussopimukset allekirjoitettiin vuonna 2019 Antti Kaikkosen (kesk) ollessa puolustusministeri.
Laivojen maksamisesta tehty sopimus valtion ja RMC:n välillä on melko poikkeuksellinen. Sopimuksen mukaan valtio maksaa telakkayhtiölle etupainotteisesti eli sitä mukaa, kun urakka etenee ja laivojen arvo kasvaa. Lisäksi valtio on tehnyt RMC:n kanssa erillisen sopimuksen, jolla "telakan omistuspohjan vakaus varmistetaan ja yrityksen omistajuuteen liittyviä riskejä hallitaan", kuten puolustusministeriö asian tiivistää.
Sopimuksella valtio on varmistanut, että RMC varmasti pystyy toteuttamaan laivat loppuun asti, eikä telakan omistus siirry ulkomaille ilman valtion mahdollisuutta väliintuloon. Kotimainen valmistus on katsottu tärkeäksi huoltovarmuussyistä. Myös alusten huollot ja korjaukset on määrä hoitaa Suomessa.
Suomessa toimivista telakoista Meyerin Turun telakan tilauskanta on täynnä vuoteen 2025 saakka. Helsingin telakka taas ei tullut kysymykseen edes korvettihankkeen osatoimittajaksi sen omistuspohjan takia.
– Helsingin telakka on venäläisomistuksessa, eikä sinne voida viedä sotalaivarakentamista puolustusmateriaalien yleisten turvallisuusvaatimusten takia. Keskustelua siitä ei ole käytykään, strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa.
Fakta
Suomelle neljä uutta alusta
Laivue 2020 -nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia korvaamaan seitsemän käytöstä poistumassa olevaa alusta.
Pohjanmaa-luokan aluksiksi nimetyistä korveteista on määrä tulla keskeisin osa Suomen meripuolustusta.
Monitoimialukset pystyvät paitsi torjumaan muita aluksia, myös merimiinoittamaan, torjumaan sukellusveneitä ja ilma-aluksia, tulittamaan maakohteita ja johtamaan merioperaatioita.
Korvettien hyväksi puoleksi listataan myös niiden ympärivuotinen käyttö vaikeassakin säässä tai jäätilanteessa. Korvetit voivat myös olla pitkään merellä.
Korvettihankkeen tutkimus- ja kehitystyötä on tehty vuodesta 2008.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...a++Emme+ota+kantaa+kuka+siella+on+hitsaamassa
Luin aamulla heti tuoreeltaan. Mielestäni tuossa ei ollut mitään uutta varsinaisesti.
Panssari Salama
Respected Leader
Hyvä että kirjoitetaan, onhan tämä poikkeuksellisen merkittävä hanke meidän mittakaavassa. Hienoa, että korostivat myös, että varsinkin tiettyjä rakentamisen vaiheita tehdään vain kotimaisen työvoiman kanssa. Saisikohan niihin avainlipputunnuksen?
Projekti toteutetaan verkostomallina, jossa suoraan RMC:n palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on vähäinen verrattuna alihankintaketjuihin.
On virolaista, polakkia,latvialaista,romanialaista
Puolustusvoimien tilausta silmällä pitäen Raumalle on kuitenkin suunnitteilla uusi asennushalli, jossa sotalaivaprojekti pystytään toteuttamaan katon alla
Toisaalta.
Siinä on rajoituksia, minkä maalaisia tekijöitä saa käyttää, ja lähtökohtaisesti se tietysti tarkoittaa kotimaisuutta. Siihen emme ota kantaa, kuka siellä on hitsaamassa, Puranen kuvailee.
Turvallisuusvaatimukset koskevat esimerkiksi suorituskykyä paljastavaa rakentamista sekä suunnittelutyötä.
Hallin rakentaminen on turhaa. Kuvia saa kummiskin hampaattomalta viinanmenevältä polakki hitsarilta meukowi pullolla helpommalla, kuin telakkaa vakoilemalla räntäsateessa.
Sehän on selvää ettei se salassa tule pysymään. Ei sen enempää tämän päivän orjalta itäblokista kuin kotimaiseltakaan hitsarilta.
Noin 12% hitsareista suomalaisia....
Kaverin veli haki telakalle hitsariksi. Pyysi ihan alan palkkaa. Hieman hymyillen sanottu ettei täällä mitään sellaisia maksella.