Laivue 2020

A2G:n poisjätöllä ei ollut mitään tekemistä kustannusten karsimisen kanssa, kone olisi luultavasti saatu halvemmalla A2G kykyjen kanssa (mutta ilman aseita). Ilmeisesti taustalla olivat poliittiset motiivit jollain tasolla

Oma muistikuva oli ettei Hornettiin otettu pommeja koska ei haluttu pommikoneita. Siksi niitä kutsutaan "torjuntahävittäjiksi", joka terminä on yhtä hieno kuin torjuntamaihinnousualus. Itselle tämä on ihan sama, kunhan vassareilta saatiin koneisiin rahat. Kutsutaanhan LV2020 korvetiksi vähän samasta syystä.
 
Ei se Hamina -lk epäonnistunut ole. Siinä vain on pakattu ihan liian paljon kamaa liian pieneen runkoon mikä sitten kostautuu joissakin asoissa. Sehän on siis ihan pikkuisen modattu Rauma-lk runko ja ihan toinen määrä tavaraa sisällä/päällä. Matala syväys ja huono rungon muoto heikentävät merikelpoisuutta. Siis kelpaa saariston sisälle, muttei avomerelle. Missä nykyään kuitenkin kaikki tapahtuu. Ja voi arvata millainen huoltoporukan painajainen se on kun joka asia sovitetaan kenkälusikalla sisään. Samaa tosin on vähän isommissakin aluksissa.
Siinä on liian vähän pituusmetrejä jotta ranskalaiset ei naureskele sille satamassa(/s). Hamina on suuniteltu asymmetriseen sotaan jossa miinoitettu saaristo on meillä ja naapuri seilaa ulapalla ammuttavana, vähän kuin Moskvan liikkeet ukrainassa konsanaan. Tähän hommaan ohjusvene pienine miehistöineen vaikutti oikein sopivalta.

Nykytilanteessa täällä on 100 naton hävittäjää, merivalvontakoneet, global hawkit, B52set sekä 1 carrier group Göteborgin takana. Haminat ovat ehkä vähän pieniä ja kantamaltaan rajoittuneita muuttuneessa tilanteessa.
 
Siinä on liian vähän pituusmetrejä jotta ranskalaiset ei naureskele sille satamassa(/s). Hamina on suuniteltu asymmetriseen sotaan jossa miinoitettu saaristo on meillä ja naapuri seilaa ulapalla ammuttavana, vähän kuin Moskvan liikkeet ukrainassa konsanaan. Tähän hommaan ohjusvene pienine miehistöineen vaikutti oikein sopivalta.

Nykytilanteessa täällä on 100 naton hävittäjää, merivalvontakoneet, global hawkit, B52set sekä 1 carrier group Göteborgin takana. Haminat ovat ehkä vähän pieniä ja kantamaltaan rajoittuneita muuttuneessa tilanteessa.
Toisaalta, tuossa jälkimmäisessä pitääkin olla pieni vene - mihin sitä muuten sopisi kun Itämeri on täynnä Naton aluksia? /s
 
A2G:n poisjätöllä ei ollut mitään tekemistä kustannusten karsimisen kanssa, kone olisi luultavasti saatu halvemmalla A2G kykyjen kanssa (mutta ilman aseita). Ilmeisesti taustalla olivat poliittiset motiivit jollain tasolla
Ei kai itse koneessa tämän takia mitään eroja ollut USA-versioon? Aseet vain jätettiin hankkimatta ja nimenä käytettiin F-18 F/A18 sijaan. Datalinkki oli kotimainen, erillinen integraatio. Samoin se valaisulaite...
 
Kun Hamina-luokasta puhutaan jotenkin epäonnistuneena, niin onko sitä avattu jossain? Mikä tekee niistä niin epäonnistuneen?

Ville Vänskän Merisota-kirjassa muistaakseni puhuttiin siitä, että ITA Tuuli kehitettiin maihinnousujen torjuntaan, joka oli siihen aikaan Merivoimien doktriini. Vähän kuten nopea ohjusvene mutta kykenee liikkumaan kelissä kuin kelissä. Doktriinin muutos maihinnousujen torjunnasta meriliikenteen suojaamiseen teki siitä sitten epäkelvon. Siinä samassa valossako Haminoista puhutaan? Vai ovatko ne teknisesti jotenkin huonoja?

Varmaan kaikista alusluokista on sanottu toi :D Hamina on tulivoimainen laiva, kyllä sitä pidetään mun mielestä hyvänä vehkeenä. Eniten on parjattu Katanpää-luokkaa, imho.

Jos leikitään, että doktriinia ei olisi ikinä muutettu, en usko, että Tuuli olisi ollut silti menestynyt konsepti. Aluksen kerrottiin olevan varsin meluisa: vaikka olisi korvatulpat ja kupukuulosuojaimet, melu oli niin kova, että se tuli läpi.
 
Ei kai itse koneessa tämän takia mitään eroja ollut USA-versioon? Aseet vain jätettiin hankkimatta ja nimenä käytettiin F-18 F/A18 sijaan. Datalinkki oli kotimainen, erillinen integraatio. Samoin se valaisulaite...
Ei, mutta poliittinen tarkoituksenmukaisuus näkyi päälle. Olisiko ilman sitä kyky ilmasta maahan tulenkäytöön haluttu ottaa käyttöön ennen MLU2 ja mikä olisi ollut sen vaikutus kynnysasekysymyksen ajoitukseen.
Ehkä pääasia on se, että ne on sentään olleet käytössä jonkin aikaa, jotta niiden osalta oli uskottava kyky arvioida F-35 liittyviä tarpeita siltä osin.
hx.JPG

Näissä big ticket itemeissa on haastava pohdinta viahtoehtoiskustannuksista. Yhteisiä kykyjä, mutta mahdollista tuottaa myös muilla alustoilla. Esim. Atacms->Jassm. Merivoimatkin harppaa Pohjanmaa-luokan myötä kaikkia muita aselajeja kiinnostavia kykyjä omaavaksi.
 
Ei kai itse koneessa tämän takia mitään eroja ollut USA-versioon? Aseet vain jätettiin hankkimatta ja nimenä käytettiin F-18 F/A18 sijaan. Datalinkki oli kotimainen, erillinen integraatio. Samoin se valaisulaite...
Hankitusta järjestelmästä kyky oli tosiasiallisesti poistettu ja sen eteen myyjä joutui tekemään työtä. Kuinka paljon kyse oli raudasta, softasta, dokumentaatioista ja sertifioinneista on sitten toinen juttu...

Käsittääkseni tuon ajan kauppapolitiikkaan ei kuulunut myydä USA-standardia minnekään, moni ominaisuus (ml. fyysiset komponentit) oli vapautusten ja rahan takana. Toki joiltain ominaisuuksilta Suomi-kokeet menivät lopusssa USA-koneista ohitse (esim. Super Hornetin näytöt ohjaamossa).

Ps. Tunnistusvalonheitin oli kanadalaisten koneissa jo 80-luvulla.
 
Hankitusta järjestelmästä kyky oli tosiasiallisesti poistettu ja sen eteen myyjä joutui tekemään työtä. Kuinka paljon kyse oli raudasta, softasta, dokumentaatioista ja sertifioinneista on sitten toinen juttu...

Käsittääkseni tuon ajan kauppapolitiikkaan ei kuulunut myydä USA-standardia minnekään, moni ominaisuus (ml. fyysiset komponentit) oli vapautusten ja rahan takana. Toki joiltain ominaisuuksilta Suomi-kokeet menivät lopusssa USA-koneista ohitse (esim. Super Hornetin näytöt ohjaamossa).

Ps. Tunnistusvalonheitin oli kanadalaisten koneissa jo 80-luvulla.

Voitko avata tuota hiukan (boldattu kohta)? Meinaan vaan, että tietäisin paremmin mistä on kyse.
 
Hankitusta järjestelmästä kyky oli tosiasiallisesti poistettu ja sen eteen myyjä joutui tekemään työtä. Kuinka paljon kyse oli raudasta, softasta, dokumentaatioista ja sertifioinneista on sitten toinen juttu...

Käsittääkseni tuon ajan kauppapolitiikkaan ei kuulunut myydä USA-standardia minnekään, moni ominaisuus (ml. fyysiset komponentit) oli vapautusten ja rahan takana. Toki joiltain ominaisuuksilta Suomi-kokeet menivät lopusssa USA-koneista ohitse (esim. Super Hornetin näytöt ohjaamossa).

Ps. Tunnistusvalonheitin oli kanadalaisten koneissa jo 80-luvulla.
Eli Suomeksi, eri mitään eroa raudassa eikä softassa, ainoastaan ehkä pukattu pois jotain toiminnallisuuksia ja kirjoitettu dokumentaatio/ käyttömanuaali vain "torjuntahävittäjälle"? :)
 
Rauman telakka on taas vaihtanut toimitusjohtaa, kertoo Tekniikka ja Talous. Juttu maksumuurin takana.
 
Varmaan kaikista alusluokista on sanottu toi :D Hamina on tulivoimainen laiva, kyllä sitä pidetään mun mielestä hyvänä vehkeenä. Eniten on parjattu Katanpää-luokkaa, imho.

Jos leikitään, että doktriinia ei olisi ikinä muutettu, en usko, että Tuuli olisi ollut silti menestynyt konsepti. Aluksen kerrottiin olevan varsin meluisa: vaikka olisi korvatulpat ja kupukuulosuojaimet, melu oli niin kova, että se tuli läpi.
Katanpää - kun puuttuu 10 m laivaa. Taas. Ja jonkinlaista remonttia on tehty lehtien mukaan Suomessa.
 
Rapatessa roiskuu. Turussakin oli telakalla pari viikkoa sitten tulipalo maailman suurimmassa risteilijässä.

Tässä on jo yritystä. Venäläiset polttavat ydinsukellusveneen tai lentotukialuksen, me poltamme risteilijän.
 
Back
Top