Laivue 2020

1. Ilmalavetiksi tarvitaan f18. USA suunnittelee f35lle JSM pohjaista meriohjusta. Harpoonin f35 integrointia ei ole edes väläytelty. Lisäksi Navyllä AGM-158C ilmasta merimaaliin kehitteillä (JASSMin merimaaliversio). Harpoon on siis edellisen sukupolven ilmasta merelle tuote, jota USA yrittää aktiivisesti korvata. Jos harpoon otetaan suomen Ilmasta merelle ohjukseksi, korvaaminen tulee kyseeseen kun isäntä ne korvaa.

Suomelle ei olla hankkimassa ilmasta laukaistavaa meritorjuntaohjusta, joten tämä ei ole erityisen relevanttia.
 
https://www.defmin.fi/puolustushall...tajahanke_hx/hx-hanke/uusi_monitoimihavittaja

"Monitoimihävittäjän ilmasta maahan- ja ilmasta merelle -iskukyvyt sekä valvonta- ja tiedustelukyvyt ovat tärkeitä Suomen puolustuskyvylle."

En tiedä mitä asejärjestelmiä ollaan hankkimassa mutta tarkoitus on ampua merimaaleja.

Sama lause osui joskus omaan silmään. Mitä lie tarkoittaa.

En kuitenkaan tekisi niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä että yhteensopivuus tänä vuonna valittavan pintatorjuntaohjuksen kanssa ratkaisee samalla myös HX:n lopputuloksen.
 
https://www.defmin.fi/puolustushall...tajahanke_hx/hx-hanke/uusi_monitoimihavittaja

"Monitoimihävittäjän ilmasta maahan- ja ilmasta merelle -iskukyvyt sekä valvonta- ja tiedustelukyvyt ovat tärkeitä Suomen puolustuskyvylle."

En tiedä mitä asejärjestelmiä ollaan hankkimassa mutta tarkoitus on ampua merimaaleja.
JSOW Block III (JSOW-C1)

Raytheon was as of 2005 under contract to develop the JSOW Block III, which adds a Link-16 weapon data link and moving maritime target capability to the AGM-154C. WIKI

The Navy is arming its entire fleet with a new air-launched, precision-guided missile able to use a two-way data-link to identify and destroy moving targets at sea, service officials said. Businessinsider


Ja jotta ei mene HX-hankkeen puolelle, niin joku noheva voisi listata ranskalaisilla viivoilla tai tiivistäen mitä Laivue 2020-hankkeessa on varmistunut/ehkä tulossa, aseet, taistelunjohto, tutkat, sonarit, ym...
 
https://www.defmin.fi/puolustushall...tajahanke_hx/hx-hanke/uusi_monitoimihavittaja

"Monitoimihävittäjän ilmasta maahan- ja ilmasta merelle -iskukyvyt sekä valvonta- ja tiedustelukyvyt ovat tärkeitä Suomen puolustuskyvylle."

En tiedä mitä asejärjestelmiä ollaan hankkimassa mutta tarkoitus on ampua merimaaleja.

Ehkä joskus hankitaan, mutta nykyinen ohjushankinta on vireillä Laivue 2020:tä varten. Jos ohjus on integroitu useampaan lavettiin niin se voi olla plussaa, mutta julkisten tietojen perusteella ei voi ajatella, että ilmalavetti varsinaisesti kuuluisi tähän hankintaan.
 
Ihmettelen kyllä jos ei NSM ole valinta. Menee/tulee menemään tarvittaessa hävittäjään kiinni, maalavetille, VLS-siiloon, on moderni (häive) sekä laajaltai tilattu jo muuallekin käyttöön. Tietty sitten ne hinnat ja muut piilossa olevat asiat mutta noin niinkuin paperilla vaikuttaa kyllä itsestä selkeästi parhaalta kandidaatilta :)
 
Britit muuten kaavailevat Typhooniin ja F-35:een integroitavalle SPEAR 3-ohjukselle myös meritorjuntaroolia. Minusta tuollainen monipuolinen ilmasta-maahan/merelle-ohjus voisi olla meillekkin vaihtoehto. Vaikkei varsinaisesti tähän ketjuun enää kuulukkaan.

MBDA SPEAR 3 missile would bring true anti-ship capabilities to RAF and FAA F-35s
http://www.navyrecognition.com/inde...i-ship-capabilities-to-raf-and-faa-f-35s.html
Fitted with the latest generation multi sensor seeker designed to operate in all combat conditions and to be able to engage a wide range of target types both on land and sea. SPEAR is effective against:
• Naval vessels
• Air Defence Units
• Defended structures
• Ballistic Missile launchers
• Fast moving and manoeuvering vehicles
• Main Battle Tanks, Self-Propelled Guns, Armoured Personnel Carriers

https://en.wikipedia.org/wiki/SPEAR_3
 
Ja jotta ei mene HX-hankkeen puolelle, niin joku noheva voisi listata ranskalaisilla viivoilla tai tiivistäen mitä Laivue 2020-hankkeessa on varmistunut/ehkä tulossa, aseet, taistelunjohto, tutkat, sonarit, ym...

1519944852200.webp


Varmistunut:

-Mitat: Uppouma noin 3000 tonnia sekä noin 105 m pituutta, noin 15 metriä leveyttä ja noin 5 metriä syväystä. (T&T)

-Tykki: Bofors 57 mm Mk 3 (Haminoista, jotka saavat uudet 40 mm Mk 4:t).

-Omasuojaheitin: Rheinmetall MASS.

-SUTO-torpedo: Torped 47 (jos rahat riittävät... LV2020:n torpedoja ei hankittukaan Hamina-luokan MLU:n yhteydessä/budjetista, kuten aikanaan oli tarkoitus, vaan niihin on optio). (IL)

-Tulenjohtoseurain: CEROS 200 (ilmoitettu kannibalisoitavan vanhoista aluksista ja muutoinkin de facto järkevin valinta).


Auki:

-Taistelujärjestelmän toimittaja: Kandidaatteja ovat Atlas Elektronik, Lockheed Martin Canada ja Saab. (PV)

-Tutka: Useissa julkaistuissa havainnekuvissa on esiintynyt kiinteästi asennetut neljä tutkapaneelia. Tämä ei juurikaan rajaa vaihtoehtoja. Mm. TRS-4D ja Sea Giraffe 4A lienevät potentiaalisia kandidaatteja.

-Ilmatorjuntaohjus: Etsitään vähintään 25 kilometrin kantaman ohjusta. (Suomen uutiset) Tiedetään myös, että ESSM:lle on haettu vientilupaa (DSCA), samoin kuin Strike-pituiselle Mk 41 VLS:lle (DSCA).

-CIWS: Havainnekuvissa on näkynyt Millennium Gun, joka on 35 mm revolveritykki.

-Kaikumittaimet: Raumojen hinattavat (ST2400) piti siirtää LV2020:een, mutta Raumat luovuttavat omansa Haminoille. (HS) Tämä voisi tarkoittaa, että hankinnassa on paremmat ja suorituskykyisemmät laitteet LV2020:een. Tai sitten on todettu, ettei raha riitä SUTO-varustukseen. Sopivat vaihtoehdot sekä optimistille että pessimistille siis. :)

-Pintatorjuntaohjus: Pintatorjuntaohjus 2020, mutta mikä tulee valituksi? Tiedetään, että Harpoonille on haettu vientilupaa. (DSCA)
 
Jos Ruotuväkeen oli luottaminen niin oli varmistunut myös se, että hankittava ITO tulee vain sille eikä myös Haminalle.
Eli suurella todennäköisyydellä VLS-ito.

Onkohan liian villi veikkaus, että taistelujärjestelmän toimittajista kaikki tarjoavat omaa taistelunjohtojärjestelmäänsä "omalla" tutkallaan? Atlas tarjoaa TRS-4D:tä, Saab Sea Giraffe 4A:ta ja LM AN/SPY-1:tä. VLS ja IT-ohjus sama kaikissa vaihtoehdoissa.

Voin kyllä olla ihan hakoteilläkin...
 
Voi myös sanoa että korvettien varustelusta tiedettiin pari kuukautta sitten enemmän kuin tällä hetkellä. Muutamat asiat menivät uuteen asentoon kun Hamina-luokan MLU:sta uutisoitiin.

Kun MTO85 aikanaan valittiin lähdettiin liikkeelle siitä että tutustuttiin kaikkiin läntisiin vaihtoehtoihin joita tuolloin oli kaiketi 7kpl. Nyt voisi kuvitella olevan samat kuviot.
 
Suomelle ei olla hankkimassa ilmasta laukaistavaa meritorjuntaohjusta, joten tämä ei ole erityisen relevanttia.

Mistä tieto? Nimittäin hankintavaiheessa pitkät keskustelut ilmavoimien osallistumisesta meritaisteluihin uutena osa-alueena.
 
Vaikkei olisikaan tarkoitus hankkia nimenomaan ilmalaukaistavaa meritorjuntaohjusta, niin eikös aika moni ehdokkaista sen mahdollista? Toki valmiita integrointeja on vähemmän.

Lähinnä tuolla kyvyllä olisi toki merkitystä vain Kaliningradin suuntaan.
 
Itse ajattelen, että meritorjunta ohjukset korvaavat miinat aika hyvin. Miinat ovat passiivinen ase merellä mutta näkisin, että meritorjunta ohjuksilla voidaan vaikuttaa samoihin maaleihin tehokkaammin ja aktiivisemmin. Toki tämä on ihan oma mielipide liittyen tuohon kymJP2K:n kommenttiin, että miinat ovat laivaston tärkein asejärjestelmä.
 
Miinoilla voi sulkea pääsyn sukellus- ja pinta-aluksilta Saaristomerelle sekä Suomen- ja Pohjanlahdelle. On se tärkeä ase Suomelle.

Mutta on se toisaalta paha vastuskin. Pelkkä miinavaara voisi häiritä liikennettä. Periaatteessa vaikka jopa tilanteessa, jossa yhtään miinaa ei edes ole laskettu. Hypoteeettisesti Venäjä voisi suorittaa ylilennon tai ylilentojen sarjan (ja tosiasiassa ei pudottaisi ainoatakaan miinaa) lentokoneella jolla on merimiinoituskyky ja sen jälkeen julistaa tietyn alueen miinavaaralliseksi alueeksi. Tämä olisi asia mikä kaupallisen meriliikenteen tulisi ottaa huomioon ja sillä olisi hidastava, vaikeuttava ja kustannuksia kasvattava vaikutus. Lähes minimaalisella panostuksella meriliikennettä voisi vaikkapa tuolla tavalla häiritä tehokkaasti.
 
Sama lause osui joskus omaan silmään. Mitä lie tarkoittaa.

En kuitenkaan tekisi niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä että yhteensopivuus tänä vuonna valittavan pintatorjuntaohjuksen kanssa ratkaisee samalla myös HX:n lopputuloksen.
Samaa mieltä siitä että tuskin ratkaisee HX:n lopputuloksen.
Monitoimihävittäjän ilmasta maahan- ja ilmasta merelle -iskukyvyt sekä valvonta- ja tiedustelukyvyt ovat tärkeitä Suomen puolustuskyvylle.
Voidaan kuitenkin miettiä sitä milloin ilmasta merelle -iskukyky on tärkeä Suomen puolustuskyvylle.
Oman tulkintani mukaan ilmasta tehtävä maalittaminen jostain muualta ammutulle pintatorjuntaohjukselle ei ole ilmasta merelle iskukykyä. Kyseessä siis täytyy kuitenkin olla ilmasta käytettävä asejärjestelmä. Mikäli torpedo toimii kaapeliohjauksella, en oikein ymmärrä miten se voisi toimia ilmasta käsin. Pienempiä merimiinoja vodaan pudottaa myös ilmasta, mutten näe tilannetta jossa sellainen olisi tärkeää, eikä siis vain hyödyllistä, Suomen puolustuskyvylle.
Ainoa asejärjestelmä minkä itse pystyisin näkemään tärkeänä ilmasta merelle vaikuttamisessa olisi nimenomaan se pintatorjuntaohjus. Jos joku toinen näkee muunkin asejärjestelmän olevan sellaisen toivoisin siitä kommentteja.
Ja ainoa tilanne missä näen ilmasta laukaistavan meritorjuntaohjuksen tärkeänä puolustuskyvylle on sellainen, jossa alueella ja valmiudessa ei ole kuorma-autolavetilla tai valmiudessa olevissa laivoissa meritorjuntaohjuksia, eli esim yllätyksenä mereltä tulevan strategisen iskun torjunnassa, jossa ainoastaan ilmalavetilla saavutetaan riittävän nopea reagointiaika syvän rauhan keskellä, kun laivaston valmiudessa olevia aluksia ei ole sattumalta juuri kohteena olevalla alueella. Tässä tilanteessa hävittäjä voi laukaista meritorjuntaohjuksen riittävän kaukaa tulematta sitä ennen itse alasammutuksi, merimiinoja ei saataisi luultavasti ilmasta pudottamalla juuri oikeaan paikkaan riittävän kaukaa tilanteessa jossa ennakkovaroitusta ei saada reilusti etukäteen.
 
Hävittäjästä laukaistavat meritorjuntaohjukset parantaisivat valmiutta ainakin Ahvenanmaan puolustuksessa.
 
Back
Top