Laivue 2020

Merten sheriffi kirjoitti:
Mahtuvatko Pohjanmaat Muskön tukikohtaan sisälle? Harmi kun aikanaan tänne ei rakennettu vastaavaa. Toki pääosin suveja varten se aikanaan tehtiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei taida sopia. Eipä Suomeen rakennettu yhtä sun toista. Suomen 5.kolonna piti maan puolustuskyvyn lamassa taitavasti. Sama peli jatkuu edelleen "pitää olla jotain puolustettavaakin". Mitä sc....sea.
 
Merivoimien uusien taistelulaivojen rakentaminen työllistää Rauma Marine Constructionsin, RMC:n telakkaa useiden lähivuosien ajan.

Puolustusvoimat ja Rauma Marine Constructions allekirjoittivat sopimuksen uusien sotalaivojen rakentamisesta syyskuussa 2019. Monitoimikorvetit rakennetaan Raumalla vuoteen 2026 mennessä.

Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo, että telakalla on jo meneillään monia valmistelutöitä sotalaivojen rakentamiseksi. Korvettien rakennustyö alkaa ensi vuonna.

Rakentamissopimuksen arvo on lähes 700 miljoonaa euroa. Merivoimien on määrä saada laivue käyttöönsä vuonna 2028.

Merivoimien uudet monitoimikorvetit rakennetaan hallissa. Kaupallisia matkustaja-aluksia telakkayhtiö rakentaa ulkona altaassa. 150-220 metrin pituiset matkustaja-alukset eivät edes kokonsa puolesta mahtuisi halliin.

RMC selvittää parhaillaan hallien erilaisia toteutusvaihtoehtoja.

– Virallista päätöstä monitoimihallista ei vielä ole tehty, mutta se on toteutuessaan merkittävä investointi, Heinimaa sanoo.

Yhden hallivaihtoehdon osalta Rauman kaupunki on jo tasannut maata telakka-alueella.

Rauma Marine Constructions
Rauma Marine Constructionsin telakka-alueella tehdään jo louhintatöitä.

Rauma Marine Constructionsin telakka-alueella tehdään jo louhintatöitä.

Tarvitaan vesillelaskuproomu​

Rakennushallin lisäksi sota-alukset vaativat muitakin investointeja. Heinimaa kertoo, että RMC on jo tehnyt investointeja hitsausteknologiaan korvettien terästöiden mittatarkkuuden saavuttamiseksi. Myös laivojen vesillelasku vaatii uusia järjestelyjä.

– Merivoimien alukset rakennetaan katon alla käytännössä valmiiksi ja kuljetetaan sellaisinaan ulos raskassiirtojärjestelyjen avulla. Ulkona alukset siirretään vesillelaskuproomulle, jonka avulla ne lasketaan veteen, Heinimaa kertoo.

Turvaluokitettu materiaali haastavaa etätöissä​

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on jatkunut yli vuoden ja vaikuttanut kaikkiin laivaprojekteihin. Vaikutukset ovat tuntuneet myös Laivue 2020 -hankkeessa.

– Ihmisten siirtyminen etätöihin teki turvaluokitellun materiaalin käsittelyn vaikeaksi, ja korjaavien toimenpiteiden käyttöönotto on vienyt aikaa, Heinimaa kertoo.

Kun koronapandemia hellittää, niin RMC arvioi yhdessä Puolustusvoimien kanssa pandemian kokonaisvaikutukset Laivue 2020 -projektiin sekä myös mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Monitoimikorvettien merkittävimmät laitehankinnat on jo tehty. Sotalaivojen taistelujärjestelmän ja sensorit toimittaa Saab. Lukumääräisesti hankintoja on kuitenkin vielä paljon tekemättä.

RMC:llä rakennettavien kaupallisten laivojen kotimaisuusaste on tavallisesti yli 80 prosenttia. Laivue 2020 -hankkeessa kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia taistelulaivoihin liittyvien erikoisvaatimuksien vuoksi.

Vartiolaivojen rakentajaa kilpailutetaan​

Joel Maisalmi
Rajavartiolaitos on tilaamassa kaksi uutta vartiolaivaa. Ne kuuluvat samaan luokkaan kuin noin kymmenen vuotta sitten valmistunut Turva..

Rajavartiolaitos on tilaamassa kaksi uutta vartiolaivaa. Ne kuuluvat samaan luokkaan kuin noin kymmenen vuotta sitten valmistunut Turva..
Rajavartiolaitos kilpailuttaa parhaillaan Suomessa toimivia telakoita kahden uuden vartiolaivan rakentamisesta. Tavoitteena on tehdä laivasopimus vuoden loppuun mennessä.

Uudet laivat korvaavat jo yli 30-vuotiaat Tursas-luokan vartiolaivat. Kaksi laivaa korvaa kolme vanhaa alusta eli Tursaksen ja Uiskon ja jo käytöstä poistetun, Kotkaan merenkulkuoppilaitoksen koululaivaksi menneen Merikarhun.

Vartiolaiva 2025-hankkeen apulaisprojektipäällikkö Olli Posti ei avaa kilpailutuksen tarkkaa aikahaarukkaa, mutta kertoo, että pyrkimyksenä on kesäkuukausien aikana valita telakka, jonka kanssa varsinaiset sopimusneuvottelut aloitetaan.

"Ihmisten siirtyminen etätöihin teki turvaluokitellun materiaalin käsittelyn vaikeaksi, ja korjaavien toimenpiteiden käyttöönotto on vienyt aikaa."
Jyrki Heinimaa
toimitusjohtaja, Rauma Marine Constructions
– Tavoite aikataulu on, että vuoden loppuun mennessä olisi laivasopimus tehty, mutta tämä on toki vain tavoite.

Rajavartiolaitoksen uudet alukset ovat Turva-luokan aluksia eli kokoluokka, tehtävät ja suorituskyky ovat pitkälti samat kuin noin kymmenen vuotta sitten valmistuneessa ulkovartiolaiva Turvassa.

– Kyllä kaikki kehitys tietysti huomioidaan, mitä sinä aikana on tapahtunut. Keihäänkärki on aluksen ympäristöystävällisyys, jota yritetään parantaa Turvaan nähden.

Suomenlahdelle sijoitettu Turva-alus kulkee nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä. Rajavartiolaitoksen uusien aluksien polttoainetta ei ole vielä päätetty.

– Odotetaan nyt tarjouksia, tarjoajia on pyydetty tuomaan omia ehdotuksiaan esiin. Ei ole tarkkoja rajoja laitettu, mutta korostetaan ympäristöystävällisyyttä. Nykyisin löytyy yhä enenevässä määrin hybridityyppisiä ratkaisuja laivoihin.

Telakoilla on kiinnostusta​

Ulkovartiolaiva Turvan rakensi aikoinaan STX Finlandin Rauman telakka. Nyt saman luokan alusten rakentamiseen on kiinnostusta muillakin kuin RMC:n Rauman telakalla.

Apulaisprojektipäällikkö Olli Posti kertoo, että kiinnostus Rajavartiolaitokselle rakennettavia aluksia kohtaan on ollut suurta.

– Meidän kannalta on positiivista, että saadaan kilpailua aikaiseksi. Tämä ei välttämättä ole aina tilanne. Tällä kertaa onneksi on näin.

Posti ei kommentoi tarjouskilpailuun osallistujia. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on, että laivat olisivat liikenteessä vuoden 2025 tuntumassa, mutta aikataulu riippuu saapuvista tarjouksista ja telakoiden rakennustilanteesta. Suunnitteluvaie voi kestää vuoden ennen kuin rakentaminen alkaa.

Rauma Marine Constructionsin telakalla on pitkä tilauskanta. RMC sai äskettäin tasmanialaisen TT-Linen kahden matkustaja-autolautan tilauksen. Jälkimmäinen laivoista toimitetaan vuonna 2024. Lisäksi telakkaa työllistävät sotalaivat ja Tallinkille tulevan shuttle-aluksen rakennustyö.

Meyer Turun telakan risteilijöistä koostuva tilauskanta ulottuu vuoteen 2025. Kun Meyerin perhe osti Turun telakan, niin silloinen toimitusjohtaja Jan Meyer sanoi, että Turun telakalla voitaisiin rakentaa risteilijöiden lisäksi myös erikoisaluksia.

Laivojen sijoituspaikkaa ei päätetty​

Rajavartiolaitos ei ole vielä päättänyt kahden uuden laivan sijoituspaikkaa. Postin mukaan ne sijoitetaan sinne, missä ne parhaiten palvelevat koko rannikon mitalta. Tursas ja Uisko on sijoitettu Länsi-Suomen merivartiostoon.

Apulaisprojektipäällikkö Posti ei vielä osaa sanoa millaisia henkilöstövaikutuksia uusilla laivoilla on.

– Henkilöstösuunnittelu on yksi osa laivaprojektia, joten varmasti vaikutuksia on, ja ne huomioidaan ennen laivojen valmistumista.
www.ts.fi

Saako Turku tai Rauma uuden laivatilauksen jo kesällä? – sotalaivaurakka käynnissä, seuraavaksi tulevat vartiolaivat

Suomen uusien sotalaivojen rakentamista valmistellaan jo täyttä vauhtia Raumalla. Rauma Marine Construction rakentaa Laivue 2020 neljä monitoimikorvettia uudessa monitoimihallissa sisätiloissa, eikä ulkoaltaassa, kuten kaupalliset laivat. Turvallisuussyistä sotalaivojen ja kaupallisten laivojen...
www.ts.fi www.ts.fi
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Merivoimien uudet monitoimikorvetit rakennetaan hallissa. Kaupallisia matkustaja-aluksia telakkayhtiö rakentaa ulkona altaassa. 150-220 metrin pituiset matkustaja-alukset eivät edes kokonsa puolesta mahtuisi halliin.

RMC selvittää parhaillaan hallien erilaisia toteutusvaihtoehtoja.

– Virallista päätöstä monitoimihallista ei vielä ole tehty, mutta se on toteutuessaan merkittävä investointi, Heinimaa sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikähän se alkuperäinen aikataulu olikaan? Jos vasta nyt on aloitettu hallin rakentaminen niin menee helposti ensivuoden jälkipuoliskolle ennen kuin korvetteja päästään rakentamaan :(
 
HotShot kirjoitti:
Mikähän se alkuperäinen aikataulu olikaan? Jos vasta nyt on aloitettu hallin rakentaminen niin menee helposti ensivuoden jälkipuoliskolle ennen kuin korvetteja päästään rakentamaan :(
Klikkaa laajentaaksesi...
No, jos sotalaivaprojekti myöhästyy VAIN vuoden, on se mennyt ihan nappiin. Paljonkos ne mitot myöhästyi? Oliko se jotain 5 vuotta...
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Harmi kun muurin takana.
www.ts.fi

Korvetit asettavat uudet vaatimukset satamalle – Pansiossa valmistaudutaan jo uusien sota-alusten tuloon

Laivue 2020-hankkeen vaatimat muutostyöt Pansion tukikohdassa on jo aloitettu uusien sota-alusten saapumiseen tähdäten. Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju vahvistaa, että kaksi hankittavista Pohjanmaa-luokan korveteista tulee sijoittumaan Pansioon ja kaksi Upinniemeen.
www.ts.fi www.ts.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Korvetit asettavat uudet vaatimukset satamalle – Pansiossa valmistaudutaan jo uusien sota-alusten tuloon

Neljästä uudesta korvetista kaksi tulee sijoittumaan Pansioon, kaksi Kirkkonummelle.

Laivue 2020-hankkeen vaatimat muutostyöt Pansion tukikohdassa on jo aloitettu uusien sota-alusten saapumiseen tähdäten. Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju vahvistaa, että kaksi hankittavista Pohjanmaa-luokan korveteista tulee sijoittumaan Pansioon ja kaksi Upinniemeen.

Uudet alukset ovat pitkiä, 114-metrisiä. Vertauskohdaksi mainittakoon, että tällä hetkellä tukikohdan pisin alus on 78-metrinen miinalaiva Uusimaa. Uppoamaltaan ne ovat 3 900-tonnisia, minkä lisäksi niiden viiden metrin syväys asettaa myös omat vaatimuksensa satamaolosuhteille.
– Uuden alusluokan vaatimukset otetaan huomioon peruskorjauksen yhteydessä, toteaa Rannikkolaivaston huoltopäällikkö, komentajakapteeni Tuomas Jokinen.

Pansion tukikohdan satamassa tehdään jo korvettien tuloon tähtääviä perusparannuksia.

Tukikohdan aallonmurtajalaituriin tehdään parhaillaan perusparannuksia, joiden pitäisi valmistua syksyllä 2022. Lisäksi satama-allasta tullaan ruoppaamaan. Harjun mukaan myös huoltorakennuksia tulee mahdollisesti lisää.
– Satama-alue olisi joka tapauksessa vaatinut peruskorjausta, joten se otettiin työn alle jo tässä vaiheessa, Harju sanoo.
– Pansion laituri-infrastruktuuri on pääosin peruskorjaustarpeessa. Nyt toteutettavalla rakentamisella perusparannetaan siitä osa, mukaan lukien siihen liittyvät verkostot, kuten sähköverkot, talous- ja jätevesiverkostot ja tietoliikenneyhteydet, Jokinen tarkentaa.
Muutostyöt toteutetaan peruskorjaukseen varatusta budjetista.

Paljon näkyvyyttä ja myös kritiikkiä saanut 1,3 miljardin alushanke sitoutuu vahvasti Merivoimien 2032 -strategiaan, mutta on vain pieni osa sitä.
– Laivue tuo toki kriittistä suorituskykyä lisää, mutta on muistettava, että neljä alusta ei ole Merivoimat, Harju painottaa.
Korvetit korvaavat seitsemän vanhentuvaa alusta. Pansiosta uusien aluksien tieltä poistuvat miinalaiva Uusimaa sekä neljä Rauma-luokan ohjusvenettä.
Parhaillaan on menossa laivojen suunnittelu. Ensimmäisen korvetin rakentaminen alkaa Rauma Marine Constructionsin toimesta ensi vuonna.
– Suunnitteluun ja integrointiin panostetaan nyt paljon, jotta muutostarpeita ei ilmene enää rakennusvaiheessa, Harju sanoo.
Koko laivueen on tavoite olla operatiivisessa valmiudessa vuonna 2028.

Lisää suorituskykyä laivaston aluskantaan tuo myös parhaillaan meneillään oleva Hamina-luokan alusten peruskorjaus. Harjun mukaan korjaushanke etenee suunnitellusti pandemiasta huolimatta.
– Vaikka mukana on myös ulkomaisia toimijoita, se etenee yllättävänkin hyvin. Pori on parhaillaan telakalla riisuttuna ja Tornio ja kumppanit valmistumassa. Odotamme vielä, miten pintatorjuntaohjukset saadaan kytkettyä, Harju kertoo.

Uusi pintatorjuntaohjus 2020 -järjestelmä korvaa elinkaarensa päähän tällä vuosikymmenellä tulevan 85M-järjestelmän. Se tullaan liittämään Hamina-alusten lisäksi myös tuleviin Pohjanmaa-luokan aluksiin
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Ei kerro että muuttuko runko, mutta jotkut osat pysyvät samana ja niiden leikkaamisen luulisi sallittavan vai?
 
6-12kk viivästyminen. Mitäköhän tuo tarkoittaa euroissa. Ilmeisesti on odotettavissa haasteita rakentamisen kanssa.
 
Raveni kirjoitti:
6-12kk viivästyminen. Mitäköhän tuo tarkoittaa euroissa. Ilmeisesti on odotettavissa haasteita rakentamisen kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomi lienee ainoa maa joka ryhtyy aika lailla puhtaalta pöydältä suunnittelemaan näin haastavaa alusta. Toivottavasti käy hyvin eikä tule "Myrsky" -luokkaa näin hävittäjiin viitaten...

Vertailun vuoksi Australia ja Kanada päätyivät ostamaan omat fregattinsa (9+15 kpl) BaE:n suunnitelmien pohjalta sen sijaan että olisivat ryhtyneet suunnittelemaan alusta lähtien omaa alusta. Sinänsä suomalainen laivanrakennusinsinööritaito on varmasti maailman absoluuttista huippuluokkaa, mutta lieköhän isoissa sotalaivoissa omat oppirahansa...
 
Aika hauska tämä viivästys siihen verrattuna, että viime vuosikymmenellä ilmoitettiin merivoimien olevan valmis etenemään nopeassakin aikataulussa, jos hallitus haluaa tukea telakkateollisuutta.

Lisäys:

yrjö kirjoitti:
- Merivoimilla olisi valmius edetä nopeasti uuden alustyypin hankinnassa, jos valtio haluaisi tukea suomalaisia telakoita.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Dragonslayer kirjoitti:
Suomi lienee ainoa maa joka ryhtyy aika lailla puhtaalta pöydältä suunnittelemaan näin haastavaa alusta. Toivottavasti käy hyvin eikä tule "Myrsky" -luokkaa näin hävittäjiin viitaten...

Vertailun vuoksi Australia ja Kanada päätyivät ostamaan omat fregattinsa (9+15 kpl) BaE:n suunnitelmien pohjalta sen sijaan että olisivat ryhtyneet suunnittelemaan alusta lähtien omaa alusta. Sinänsä suomalainen laivanrakennusinsinööritaito on varmasti maailman absoluuttista huippuluokkaa, mutta lieköhän isoissa sotalaivoissa omat oppirahansa...
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei näytä oikein hyvältä Australian ja Kanadan projektit. Niissä on suuria eroavaisuuksia elektroniikan ja aseistuksen suhteen verrattuna brittiesikuvaan. Senpä takia joudutaan tekemään enemmän suunnittelutyötä "valmiiseen" alukseen kuin kuviteltiin. Australian versio on paisunut jo 8 000 tonnista yli 10 000 tonniin ja hinta sen kuin nousee. Kanada sössii vielä pahemmin alustensa kanssa ja hinta on jo selvästi yli kaksinkertainen brittiesikuvaansa nähden. Molemmilla mailla rakennusprojekti on myöhästynyt pahemmin kuin Pohjanmaalla ja tarkoitus on, että molemmat maat saavat ensimmäisen aluksen 10v kuluttua.
 
Toivottavasti Suomessa ei kamalan paljon oteta takapakkia kun budjetti oli sanotaanko kireä jo alusta alkaen ja aikalailla kiveen hakattu vaikka ollaan puhtaalta pöydältä suunnittelemassa taskufregattia. Alusta jollaista ei ole Suomessa ennen tehty eikä oikein missään muuallakaan. Kuten alussa sanoin ja sanon vieläkin niin yllätyksiä tulee ja kiveen hakattu budjetti (jos se ei jousta) niin kyllä siinä äkkiä häviää yksi runko ja pahimmillaan kaksi tai sitten saadaan riisutut rungot ja "uskottava" toimintakyky metodilla "hankitaan harmaassa vaihessa".

Kyllä nuo on aika usein tainnut paisua kun aluksia on viime aikoina eri maiden laivastoille hankittu.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top