Kronstadtin redille miehittämätön suve, mutta vaarannos jonnekin voinee syntyä myös miehittämättömällä pinta-aluksella. Valitettavasti Merivoimat eivät julkista miinamääriään ja suunnitelmiaan Mp-netille, joten ei voi oikein tietää, onko erilaista miinanlaskukalustoa tarpeeksi joka tapauksessa kuljetuslauttojen ym. muodossa. Talvi aiheuttaa puolestaan rajoitteita merioperaatioihin joka tapauksessa. Jos HX on JSF tai SuperBug, olisi investointi Quickstrike-miinoihin paikoillaan, pieneenkin määrään, toki tästä on väännetty aikaisemmin ja se on syntiä.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Kronstadtin redille miehittämätön suve, mutta vaarannos jonnekin voinee syntyä myös miehittämättömällä pinta-aluksella. Valitettavasti Merivoimat eivät julkista miinamääriään ja suunnitelmiaan Mp-netille, joten ei voi oikein tietää, onko erilaista miinanlaskukalustoa tarpeeksi joka tapauksessa kuljetuslauttojen ym. muodossa. Talvi aiheuttaa puolestaan rajoitteita merioperaatioihin joka tapauksessa. Jos HX on JSF tai SuperBug, olisi investointi Quickstrike-miinoihin paikoillaan, pieneenkin määrään, toki tästä on väännetty aikaisemmin ja se on syntiä.
Shadowmon
Kenraali
Sanoisin että ryssä on ryssä vaikka voissa paistais, mutta en sano koska r-sanaa ei ole kovin soveliasta käyttää.
Kyllä se on ihan soveliasta.
Leaderwolf
Respected Leader
Tuo valemaalin tunnistaminen. Laskeeko siellä torpedon oma tietokone, että uusi maali ilmestyy fysiikan lakien vastaiseen paikkaan ja aikaan annetulle sukellusvenetyypille? Vai miten?
Pihatonttu
Respected Leader
Voi hyvin olla että erilaisia valemaalivaihtoehtoja on kohtalaisen rajallinen määrä ja että niistä voidaan keinolla tai toisella saada sellaista tallennettua tietoa, että ne voidaan tunnistaa.
Voisihan sitä kuvitella jopa niin, että jokainen laukaistu torpedo lähettäisi ennen räjähtämistään jollain keinolla jonkin sellaisen tietopaketin, jossa on jokainen sen sensoreiden havaitsema asia. Seurauksena olisi, että ensimmäinen ja toinen valemaalien harhauttama torpedo toimittaisivat havaitsemistaan maalivaihtoehdoista kaiken datan niin että 18 seuraavaa torpedoa voitaisiin määrätä ignoroimaan valemaalit.
Jos valemaalit kehittyisivät, niin taas tulisi pari hutia, dataa ja seuraavat 18 osumia.
Eli kyse voi olla oppivasta järjestelmästä jossa oppiminen tapahtuu muualla kuin itse torpedossa.
Tämä Igor Korotsenko kuulemma kirjoittelee paljon kuinka Washington määrää kaiken Ukrainassa, kuten artikkelin mukaan jenkit Suomen laivastosta
Hesarin jutussa taisi olla maininta että sopimus pyritään tekemään ennen vuodenvaihdetta.
Leaderwolf
Respected Leader
Parempi olisi koska ensimmäistä alusta piti alkaa kokoamaan vuodenvaihteen jälkeen..
Huhta
Greatest Leader
Ja sitten ennen juhannusta...
Niinpä. Huhujahan sinä kyselitkin.
Kustaanmiekka
Kenraali
https://yle.fi/uutiset/3-10426630
Merivoimien uusiin sotalaivoihin yli 400 miljoonan arvoiset taistelujärjestelmät – tarjouspyynnöt lähtevät Ruotsiin, Saksaan ja Kanadaan
Laivojen rakentaminen Raumalla ei ole vieläkään varmistunut.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos on saanut puolustusministeriöltä luvan lähettää lopulliset tarjouspyynnöt uusista taistelujärjestelmistä. Tarjouspyynnöt lähtevät viimeistään ensi viikolla.
Taistelujärjestelmät tulevat neljään, ensi vuosikymmenellä rakennettavaan korvettiin eli sota-alukseen. Hankkeesta käytetään nimeä Laivue 2020. Lopulliset tarjouspyynnöt perustuvat neuvotteluihin, jotka alkoivat viime kesänä kahdeksan valmistajan kanssa. Järjestelmät on päätetty tilata joko ruotsalaiselta Saabilta, saksalaiselta Atlas Elektronikilta tai kanadalaiselta Lockheed Martin Canadalta.
Taistelujärjestelmän arvo on reilut 400 miljoonaa euroa.
Taistelujärjestelmä koostuu aseista, sensoreista ja johtamisjärjestelmistä sekä näiden integroinnista aluksiin. Taistelujärjestelmän avulla aluksesta saadaan siis kokonaisuus ja alus voi liittyä muiden puolustushaarojen järjestelmiin.
Aseistukseen kuuluvat muun muassa pintatorjuntaohjukset, torpedot, tykit ja miinat. Merivoimat valitsi kesällä pintatorjuntaohjukseksi israelilaisen Gabrielin. Torpedot tilataan ruotsalaiselta Saabilta.
Myöhemmin laivoihin tilataan vielä ilmatorjuntajärjestelmät.
Miljardihanke
Neljän uuden sota-aluksen rakentaminen on yksi puolustusvoimien suurimmista hankkeista. Sota-alukset eli korvetit korvaavat seitsemän käytöstä poistuvaa sotalaivaa. Nykyisin käytössä olevien laivojen tykit ja muuta kalustoa siirretään uusiin laivoihin.
Tavoitteena on rakentaa laivat Rauman telakalla, mutta lopullista rakentamissopimusta ei ole vieläkään tehty, vaikka alun perin se piti tehdä jo keväällä. Laivojen suunnittelusopimus tehtiin viime vuonna.
– Tavoite on tehdä laivanrakennussopimus ja taistelujärjestelmäsopimus tämän vuoden puolella, sanoo puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen.
Puranen kuitenkin korostaa, että mitään päätöksiä ei ole vielä tehty.
Neljän uuden, jäissä operointiin kykenevän aluksen pitäisi olla valmiita ensi vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Koko hankkeen arvo on noin 1,2 miljardia euroa.
Merivoimien uusiin sotalaivoihin yli 400 miljoonan arvoiset taistelujärjestelmät – tarjouspyynnöt lähtevät Ruotsiin, Saksaan ja Kanadaan
Laivojen rakentaminen Raumalla ei ole vieläkään varmistunut.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos on saanut puolustusministeriöltä luvan lähettää lopulliset tarjouspyynnöt uusista taistelujärjestelmistä. Tarjouspyynnöt lähtevät viimeistään ensi viikolla.
Taistelujärjestelmät tulevat neljään, ensi vuosikymmenellä rakennettavaan korvettiin eli sota-alukseen. Hankkeesta käytetään nimeä Laivue 2020. Lopulliset tarjouspyynnöt perustuvat neuvotteluihin, jotka alkoivat viime kesänä kahdeksan valmistajan kanssa. Järjestelmät on päätetty tilata joko ruotsalaiselta Saabilta, saksalaiselta Atlas Elektronikilta tai kanadalaiselta Lockheed Martin Canadalta.
Taistelujärjestelmän arvo on reilut 400 miljoonaa euroa.
Taistelujärjestelmä koostuu aseista, sensoreista ja johtamisjärjestelmistä sekä näiden integroinnista aluksiin. Taistelujärjestelmän avulla aluksesta saadaan siis kokonaisuus ja alus voi liittyä muiden puolustushaarojen järjestelmiin.
Aseistukseen kuuluvat muun muassa pintatorjuntaohjukset, torpedot, tykit ja miinat. Merivoimat valitsi kesällä pintatorjuntaohjukseksi israelilaisen Gabrielin. Torpedot tilataan ruotsalaiselta Saabilta.
Myöhemmin laivoihin tilataan vielä ilmatorjuntajärjestelmät.
Miljardihanke
Neljän uuden sota-aluksen rakentaminen on yksi puolustusvoimien suurimmista hankkeista. Sota-alukset eli korvetit korvaavat seitsemän käytöstä poistuvaa sotalaivaa. Nykyisin käytössä olevien laivojen tykit ja muuta kalustoa siirretään uusiin laivoihin.
Tavoitteena on rakentaa laivat Rauman telakalla, mutta lopullista rakentamissopimusta ei ole vieläkään tehty, vaikka alun perin se piti tehdä jo keväällä. Laivojen suunnittelusopimus tehtiin viime vuonna.
– Tavoite on tehdä laivanrakennussopimus ja taistelujärjestelmäsopimus tämän vuoden puolella, sanoo puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen.
Puranen kuitenkin korostaa, että mitään päätöksiä ei ole vielä tehty.
Neljän uuden, jäissä operointiin kykenevän aluksen pitäisi olla valmiita ensi vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Koko hankkeen arvo on noin 1,2 miljardia euroa.
Mitä tämä mahtaa tarkoittaa? Onko IT täysin erillinen kokonaisuutena pintatorjuntaohjusten tapaan? Avaako tietä vaikka israelilaiselle järjestelmälle?
Tai sitten pitää ensin päättää mikä kolmesta järjestelmätoimittajasta valitaan. Kaikki it-ohjukset eivät välttämättä käy kaikkiin? Jos mikä tahansa yhdistelmä kävisi olisi hankinnasta voitu jo päättää. Päätöksellä ei toisaalta ole kiirettä koska se ei vaikuta Haminan remonttiin kuten PTO.
Eli Suomeksi sanottuna tuosta ei voi päätellä yhtään mitään
HotShot
Luutnantti
Aika hiljaista on tosiaan ollut ilmatorjuntaohjus-hankinnan suhteen. Tiedotteissa ei ole ollut mitään uutta, eikä muussakaan uutisoinnissa. Ainoa asia julkisuudessa on ollut se alkuvuonna Yhdysvaltojen myöntämä myyntilupa ESSM ohjukselle.
On syytä olettaa että kaikki mahdolliset vaihtoehdot ovat tarkastelussa kuten pintatorjuntaohjushankinnassakin. Ja meritorjuntaohjushankinnassa aikanaan. Nyt saattaa olla ensimmäinen kerta kun Merivoimat ei etsi it-ohjusta aivan nälkäbudjetilla.