Laivue 2020

Hei, kiitos tästä mielenkiintoisesta selostuksesta! Sen verran meni kyllä ohitse, että lähinnä olen kritisoinut päättäviä tahoja, enkä suunnittelutyötä. Voi olla että en selventänyt tarpeeksi asiaa.
Olisihan tuo LCAC-modifikaatio ollut uniikki maailmanluokassa ja kenties saattanut tuottaa harvinaisen vientituotteen panssariajoneuvojen lisäksi suomelle.

Tämä ei ollut mitään vastakritiikkiä omalle kommentillesi. Satuit vain mainitsemaan Tuulen, ja mielessäni oli jo aikaisemminkin vastailla yleisesti joillekin foorumilaisille, joilla tuntuu olleen hieman vääristynyt käsitys Tuuli lkan kiemuroista :)
 
Taistelukärki on pieni eikä kantamakaan ole sen kummoisempi kuin tuolloisella RBS-15:llä. Plus sitten tulee IIR:n sääolosuhderajoitukset ja ties mitä muuta.

Ilmeisesti se @Commander in mainitsema mahdollisuus ampua myös saariston sisällä näytteli suurta roolia. Liekö Polyphemin hankkimatta jääminen selittää rannikko-ohjushankintaa?

RO2000 hanke oli samaan aikaan meneillään, ja MTO85 oli jo operatiivisessa käytössä kahdeksalla aluksella ja ohjuspattereilla. Eli kyllä tavoitteena oli kattava tulenkäytön kyky avomereltä rannikon tuntumaan (ml). Ja tuolloin MTO85:lla ei ollut kykyä paikallaan oleviin tai maamaaleihin.
 
Ehkäpä tämän seikan vuoksi USA:ssa kehitellään 57mm tykkiin MAD-FIRES ohjusta. Jos tuo DARPAn tuote toimii joskus, niin se saattaisi olla kohtuullinen game-changer meidän aluksille.
Minä haluaisin vain kuulla, mitä tämä tekee paremmin kuin Orca tai Alamo? (57mm ohjautuvia ammuksia. ) Senkö et on Raytheonin tuote?
 
Minä haluaisin vain kuulla, mitä tämä tekee paremmin kuin Orca tai Alamo? (57mm ohjautuvia ammuksia. ) Senkö et on Raytheonin tuote?
Tuo MAD FIRES vaikuttaisi olevan enemmän ohjustorjuntaan kykenevältä kuin Orca ja Alamo. Nuo kaksi jälkimmäistä kilpailivat LCS-aluksien tykkien ammusjärjestelmähankkeessa.
Orca oli BAE:n ehdokas ja Alamo L3 Mustangin tuote. Jälkimmäinen voitti ja etenee verifikaation kautta tuotantoon nimellä Mk 332 mod 0 HE-4g. Ammustyyppi tulee myös uuteen FFgX-fregattiin ja NSC-kutteriin.

Alamosta on sanottu että sen tarkoitus on torjua pieniä veneitä ja lennokeita etäältä. Ohjustorjuntaa ei mainita.
https://www.navyrecognition.com/ind...ded-smart-ammunition-for-us-navy-lcs-ffg.html
https://www.l3t.com/video/advanced-low-cost-munitions-ordnance-alamo-guided-projectile
 
Tällä hetkellä, tai jatkossa Tuuli lkalle en enää näkisi tarvetta, kun maalinosoitus ja tulenkäyttö kyetään toteuttamaan muillakin ratkaisuilla.
Ilmatyynyalus olisi sitävastoin oikein sovelias esim ympärivuotiseen rannikkojoukkojen kuljetuksiin, miinanlaskuun tai huollon eri tehtäviin. Mutta se on sitten toinen juttu.
Entäs taistelualustilanne tulevaisuudessa sitten kun nykyiset ovat poistuneet korvetin rinnalta.
Jäissäkulun osalta lienee periaatteessa 3 vaihtoehtoa korvetin rinnalle aikanaan tulevalle kalustolle:
Kyky kulkea jäissä korvetin tapaan, merkittävästi rajoitetumpi kyky kulkemiseen jääoloissa (kuten vaikkapa Hamina-luokalla), tai ilmatyynyaluksen tapaan kyky kulkea jääkentän päällä. Jos lukisin rivien välistä arvaten ettei mielestäsi viimeisessä noista olisi järkeä taistelualusten osalta, niin menisikö pahastikin pieleen?

Entäs toiminta-alueen näkökulmasta katsottuna, tulisiko korvettien jälkeen hankittavien taistelualusten kyetä korvettien tapaan pitkäaikaisempaan läsnäoloon ja toimintaan myös avomeriolosuhteissa (vaikka kalliimpi alusluokka tietystikin rajoittaa lukumääriä samalla budjetilla), vai olisiko vielä käyttöä Haminaluokan tapaisille aluksille joiden yhtäjaksoinen käyttöaika on käytännössä rajoitetumpaa, ja/tai joiden käyttöalue rajoittuu ainakin siitä syystä enemmän saaristo-olosuhteisiin?

Eli olisiko julkaisukelpoista omaa näkemystä korvetin rinnalle aikanaan tulevien taistelualusten vaatimuksiin saatavissa henkilöltä joka mitä ilmeisimmin on juuri noihin asioihin perehtynyt?
PV:n, merivomien ja PM:n näkemyksiä ei oletettavasti vielä edes ole, ja jos onkin niin ne lienevät punaleimakamaa joten niitä en tietenkään ole kyselemässä julkisella foorumilla eikä muutenkaan. Toivon kuitenkin ettei tämä rajoita oman näkemyksen esittämistä ainakaan vielä.
 
Ilmatyynyalus kulkee hyvin käytännössä murtamattoman tasaisen jääkannen päällä (ja sopivalla nopeudella murtaa sen samalla). Rännit, vallit ja muut rypyt ovatkin sitten myrkkyä.
 
Entäs taistelualustilanne tulevaisuudessa sitten kun nykyiset ovat poistuneet korvetin rinnalta.
Jäissäkulun osalta lienee periaatteessa 3 vaihtoehtoa korvetin rinnalle aikanaan tulevalle kalustolle:
Kyky kulkea jäissä korvetin tapaan, merkittävästi rajoitetumpi kyky kulkemiseen jääoloissa (kuten vaikkapa Hamina-luokalla), tai ilmatyynyaluksen tapaan kyky kulkea jääkentän päällä. Jos lukisin rivien välistä arvaten ettei mielestäsi viimeisessä noista olisi järkeä taistelualusten osalta, niin menisikö pahastikin pieleen?

Entäs toiminta-alueen näkökulmasta katsottuna, tulisiko korvettien jälkeen hankittavien taistelualusten kyetä korvettien tapaan pitkäaikaisempaan läsnäoloon ja toimintaan myös avomeriolosuhteissa (vaikka kalliimpi alusluokka tietystikin rajoittaa lukumääriä samalla budjetilla), vai olisiko vielä käyttöä Haminaluokan tapaisille aluksille joiden yhtäjaksoinen käyttöaika on käytännössä rajoitetumpaa, ja/tai joiden käyttöalue rajoittuu ainakin siitä syystä enemmän saaristo-olosuhteisiin?

Eli olisiko julkaisukelpoista omaa näkemystä korvetin rinnalle aikanaan tulevien taistelualusten vaatimuksiin saatavissa henkilöltä joka mitä ilmeisimmin on juuri noihin asioihin perehtynyt?
PV:n, merivomien ja PM:n näkemyksiä ei oletettavasti vielä edes ole, ja jos onkin niin ne lienevät punaleimakamaa joten niitä en tietenkään ole kyselemässä julkisella foorumilla eikä muutenkaan. Toivon kuitenkin ettei tämä rajoita oman näkemyksen esittämistä ainakaan vielä.

No tulipahan kysymyksiä. Vastailen, kun pääsen kotiin asti.
 
Ilmatyynyalus kulkee hyvin käytännössä murtamattoman tasaisen jääkannen päällä (ja sopivalla nopeudella murtaa sen samalla). Rännit, vallit ja muut rypyt ovatkin sitten myrkkyä.
Onko sillä jotain eroa onko kyse avoveden aallosta vaiko jäässä olevista rypyistä, mikäli niiden korkeus on sama?
Tai on tietysti jos rypyn ja aallon pituudessa kulkusuunnassa on paljonkin eroa. Isompi ilmatyynyalus kuten USA:n LCAC ainakin käsittääkseni sietää aallokkoakin, eikä nyt puhuta kesäajan olosuhteista saaristomerellä. Olisiko saman korkuinen jäävalli sille siis myrkkyä, ja mikäli on, niin miksi?
Helmat toki kuluu jäässä nopeammin kuin avovedessä, mutta sehän ei sinällään estä liikkumista vaan lisää käyttökuluja.
 
Minä haluaisin vain kuulla, mitä tämä tekee paremmin kuin Orca tai Alamo? (57mm ohjautuvia ammuksia. ) Senkö et on Raytheonin tuote?

Käsittääkseni kaikkien ohjusten yleismaailmallinen olemassaolo perustuu pitkään kantamaan, ohjautuvuuteen lähellä kohdetta ja erilaisiin hakupäihin.
 
Ja vieläkö te kutsutte sitä Korvetiksi? Sehän on fregattinakin suurehko.

Alan kutsua sitä sitten sotajollaksi.
 
Ja vieläkö te kutsutte sitä Korvetiksi? Sehän on fregattinakin suurehko.

Alan kutsua sitä sitten sotajollaksi.

Yritin tarjota rannikkofregattia Pohjanmaa-luokalla ja rannikkokorvettia Hamina-luokalle. :unsure:

Rannikkolaivasto 2028, Finland Coastal Fleet stronk!

f5165531-4b7b-b520-8630-c569fa1b5af1


Hamina-Class-01-Finnish-Navy-Merivoimat-692x360.png
 
Haminoiden korvaaminen tulee olemaan mielenkiintoinen prosessi aikanaan. Tuskin samanlaista määrää rahaakaan siihen on, mitä Pohjanmaa-luokka saa. Olisiko neljä noin tuhannen tonnin 80-90 metrin pituista korvettia ilmasta-ilmaan, ilmasta-merelle ja suto-aseistuksella saavutettavissa esim. 800 miljoonan budjetilla. Kun jättää joo miinat pois, niin siinä tulee säästöä. Ja pienentää alusta ja miehistön määrää.
 
Haminoiden korvaaminen tulee olemaan mielenkiintoinen prosessi aikanaan. Tuskin samanlaista määrää rahaakaan siihen on, mitä Pohjanmaa-luokka saa. Olisiko neljä noin tuhannen tonnin 80-90 metrin pituista korvettia ilmasta-ilmaan, ilmasta-merelle ja suto-aseistuksella saavutettavissa esim. 800 miljoonan budjetilla. Kun jättää joo miinat pois, niin siinä tulee säästöä. Ja pienentää alusta ja miehistön määrää.

Kaksi ilmatorjuntafregattia on oma toive, AEGIS, SM-2, SM-3, SM-6 etc.
 
Kaksi ilmatorjuntafregattia on oma toive, AEGIS, SM-2, SM-3, SM-6 etc.
Tuo konsepti jättäisi vain kuusi taistelualusta meille. Jäisikö jotkut paikat sitten puolustamatta, kun kuusi alusta voi kerrallaan olla maksimissaan kuudessa paikassa.

Itse olen miettinyt, että Pohjanmaa-luokan ja pienemmän luokan korvetti toimisivat vähän niin kuin pienempänä taisteluosastona, joita meillä olisi neljä. Tuo pienempi korvetti aikanaan sitten saattaisi Pohjanmaata ja suojaisi sitä uhilta ja Pohjanmaalla olisi sitten MLU:n jälkeen ne raskaammat aseet.
 
Tuo konsepti jättäisi vain kuusi taistelualusta meille. Jäisikö jotkut paikat sitten puolustamatta, kun kuusi alusta voi kerrallaan olla maksimissaan kuudessa paikassa.

Itse olen miettinyt, että Pohjanmaa-luokan ja pienemmän luokan korvetti toimisivat vähän niin kuin pienempänä taisteluosastona, joita meillä olisi neljä. Tuo pienempi korvetti aikanaan sitten saattaisi Pohjanmaata ja suojaisi sitä uhilta ja Pohjanmaalla olisi sitten MLU:n jälkeen ne raskaammat aseet.

Jos rahat riittää niin enempi parempi, Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen.

Ajatuksena oli tietenkin että yhden Väinämöinen-luokan komento- ja ilmatorjuntafregatin ympärille rakennettu taisteluosasto suojaa etelän asutuskeskuksia koko ajan.
Pohjanmaa-luokan aluksien ohjusiilotkin luonnollisesti kasvatettaisiin ja aseistettaisiin uudelleen hankinnan yhteydessä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top