Laivue 2020

... ja deterrenssimielessä ei liene ihan pieni vaikutus Pohjanmaa ja Hamina MLU luokillakaan, kun aikanaan ovat aktiivipalveluksessa.
Venäjän itämeren laivastoon nähden meillä on kyllä aika vahvat merivoimat Pohjanmaan myötä. Venäjä joutuu puntaroimaan alusmenetyksiään tarkasti ja miettimään, että miltä alueelta sitten korvataan menetykset jättäen heidän kokonaispuolustuksen heikommaksi.
 
Meillähän ei oikeasti ollut mitään osaamista koko meripuolustuksessa sen jälkeen kun ns. ryssänupseerit oli potkittu pois. Johdossa oli jääkärit joiden kokemus ei riittänyt edes maavoimissa niihin posteihin, joita hoitivat. Avuksi pyydetty kenraali Kirke muine ammattimiehineen turhautui varmaan monet kerrat suomalaisten kanssa . Meidän silloisten amatöörien ehdotukset on voinu muistuttaa tämän päivän MpNetissä esitettyjä välillä hölmöjäkin näkemyksiä.
Mikäs on tämän päivän ehdotuksesi Laivue 2020 suhteen? Varaatko tilaisuuden sanoa, että ähäkutti taas olisi vatupassia tarvittu ennen päätöstä, jotta olisi vältetty merivoimien johdon hölmöily? :)
 
Mielenkiintoista, Sverige-luokan rannikkotaistelulaivoihin pohjaavan taisteluryhmien olemassaolon spekuloidaan olleen yksi syistä, miksi Natsi-Saksa ei halunnut hyökätä Ruotsiin. Ei mikään turha fleet-in-being, jos näin oli.
Raskaiden Tre Kronor -risteilijöiden puolelta myös kiinnostava havainto.

The outbreak of World War II caused the Swedish Navy to change its naval strategy, with it being decided to base the fleet on two squadrons of destroyers, each of which would be led by a cruiser, instead of the existing organisation of slow coastal defence ships and small torpedo boats. In 1940, therefore, the Swedish government decided that two cruisers were to be built. The cruisers were designed by the Italian shipyard CRDA in 1940–1941.
 
Jos mennään 1920-luvulta kuitenkin edemmäs 1980-luvulle, niin kahden asymmetrisen asetelman pelotevaikutusta sopii miettiä.

1.) Falklandin sota 1982. Argentiinan viisi ilmalaukaistavaa Exocetia vaikuttivat merkittävästi Ison-Britannian laivaston toimintaan - ja upottivat kaksi tärkeää alusta. Pelkkä niiden olemassaolo siirsi tukialusosaston operaatio-aluetta kauemmaksi, sitoi paljon laivaston aluksia ilmapuolustukseen ym.

2.) Persianlahti 1987-1988. Iranin sarvimiinat (!) vaikeuttivat Irakin kauppamerenkulkua, pakottivat kansainväliseen raivausoperaatioon ja lähes upottivat USN:n fregatin. Iran taas ei uskaltanut käyttää HY-2 merimaaliohjuksiaan USN:ää vastaan koston pelossa.

Onko näillä kasarijutuilla mitään relevanssia Laivue 2020:n osalta? Pitkän kantaman pintamaaliohjus on kyky, jonka vihollinen joutuu ottamaan huomioon, jo sen olemassa olo muokkaa toimintaa. Toisaalta voi kysyä, voisiko Venäjä ilmoittaa, että pitkän kantaman iskukyvyn käyttö tiettyjä Venäjän maakohteita vastaan laukaisisi eskalaatiokynnyksen
 
Viimeksi muokattu:
Jos mennään 1920-luvulta kuitenkin edemmäs 1980-luvulle, niin kahden asymmetrisen asetelman pelotevaikutusta sopii miettiä.

1.) Falklandin sota 1982. Argentiinan viisi ilmalaukaistavaa Exocetia vaikuttivat merkittävästi Ison-Britannian laivaston toimintaan - ja upottivat kaksi tärkeää alusta. Pelkkä niiden olemassaolo siirsi tukialusosaston operaatio-aluetta kauemmaksi, sitoi paljon laivaston aluksia ilmapuolustukseen ym.

2.) Persianlahti 1987-1988. Iranin sarvimiinat (!) vaikeuttivat Irakin kauppamerenkulkua, pakottivat kansainväliseen raivausoperaatioon ja lähes upottivat USN:n fregatin. Iran taas ei uskaltanut käyttää HY-2 merimaaliohjuksiaan USN:ää vastaan koston pelossa.

Onko näillä kasarijutuilla mitään relevanssia Laivue 2020:n osalta? Pitkän kantaman pintamaaliohjus on kyky, jonka vihollinen joutuu ottamaan huomioon, jo sen olemassa olo muokkaa toimintaa. Toisaalta voi kysyä, voisiko Venäjä ilmoittaa, että pitkän kantaman iskukyky Venäjän maakohteita vastaan laukaisisi eskalaatiokynnyksen?
Venäjähän voi ilmoittaa ihan mitä sitä huvittaa. Mutta puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin mainitulla tavalla johtaisi shakkipeliin, jonka Venäjä lopulta häviäisi aivan varmasti. Lopputuloksesta ei ole epäilystäkään. Siksi Venäjä nielee kiukkunsa samoin kuin kylmän sodan aikaan Suomen ja Ruotsin heidän kannaltaan "petolliseen" toimintaan, ja hukuttaa katkeruutensa virallisiin ystävyyden kommunikeoihin.

Venäjä ilmoittaa Suomen asejärjestelmähankkeiden olevan syy hyökkäykseen. Suomi jatkaa niin kuin ei olisi kuullutkaan. Venäjällä on kaksi vaihtoehtoa, joko peräytyä tai hyökätä. Peräytyminen olisi vakava isku suurvaltahegemonialle. Hyökkäys rauhanomaisen pikkuvaltion kimppuun taas johtaa heti sotaan. Suomalaiset eivät ole Ukraina, vaan hanttiin pannaan ihan toisella tavalla. Hyökkäys jumittuu Imatra - Kouvola - Hamina -kolmioon. Joukot makaavat rikkonaisessa maastossa voimatta hyödyntää panssarinsa voimaa. Muutoin Suomea ei ole saatu polvilleen, raskaita tappioita tulee ilmaoperaatioiden yrittämisessä, venäläisten taktiikka ja taidot osoittautuvat oikeasti puolustautuvaa vihollista vastaan täydellisen riittämättömiksi. Konetappiot ovat raskaat, ainoa menestynyt on Itämeren Laivasto, joka on saanut meriyhteydet Suomeen katkaistuksi ainakin eteläisellä Itämerellä. Muutoin ei oikein suju. Jopa YK:n yleiskokous äänestää Venäjän ulos järjestöstä ja maan kansainvälinen asema on muuttunut avoimesti pelkäksi roistovaltion rooliksi. Ainoat kaverit ovat Venezuela, Pohjois-Korea ja Zimbabwe. Ulkomaankauppa on nollassa ja suomalaiset ovat saartaneet Pietarin mereltä.

Ei... ei Kremlissä lähdetä uhkapeliin jossa on vain häviöitä tarjolla. Suomen annetaan ihan rauhassa tehdä mitä se huvittaa. Kyllä siellä tiedetään, ettei Suomi koskaan käy heidän kimppuunsa, jos sen annetaan olla rauhassa.
 
Venäjähän voi ilmoittaa ihan mitä sitä huvittaa. Mutta puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin mainitulla tavalla johtaisi shakkipeliin, jonka Venäjä lopulta häviäisi aivan varmasti. Lopputuloksesta ei ole epäilystäkään. Siksi Venäjä nielee kiukkunsa samoin kuin kylmän sodan aikaan Suomen ja Ruotsin heidän kannaltaan "petolliseen" toimintaan, ja hukuttaa katkeruutensa virallisiin ystävyyden kommunikeoihin.

Korjasin sen muotoon, iskukyvyn käyttö, alkuperäisessä tekstissä saattoi saada käsityksen hankinta. Käytännössähän nykysodissa on ollut erilaisia suoja-alueita jotka on molempien osapuolten tai yhden osapuolen toimesta julistettu olevan sotatoimien ulkopuolella. Historiallisena esimerkkinähän tästä oli kielto Leningradin pommitamisesta.
 
Korjasin sen muotoon, iskukyvyn käyttö, alkuperäisessä tekstissä saattoi saada käsityksen hankinta. Käytännössähän nykysodissa on ollut erilaisia suoja-alueita jotka on molempien osapuolten tai yhden osapuolen toimesta julistettu olevan sotatoimien ulkopuolella. Historiallisena esimerkkinähän tästä oli kielto Leningradin pommitamisesta.
Niin, Suomi ei käytä iskuvoimaansa tietenkään siviilikohteisiin. Se ei sitä tarkoituksella tehnyt edes viime sodissa, joissa taas muut maat, esim UK ja USA oikein tarkoituksella pyrki tappamaan miljoonia vastustajan siviilejä. Tietenkin asia on jäänyt tutkimatta ja rankaisematta.
 
Niin, Suomi ei käytä iskuvoimaansa tietenkään siviilikohteisiin. Se ei sitä tarkoituksella tehnyt edes viime sodissa, joissa taas muut maat, esim UK ja USA oikein tarkoituksella pyrki tappamaan miljoonia vastustajan siviilejä. Tietenkin asia on jäänyt tutkimatta ja rankaisematta.

Ei toki, mutta todennäköisesti Venäjä voisi ilmoittaa puolijulkisesti herkkyyskohteita, vaikkapa nyt strategiset ohjussukellusveneet ja muu strategisiin aseisiin liittyvät kohteet (esim. ennakkovaroitustutkat) ym. Orpokotien tuhoaminenhan olisi vain Venäjälle eduksi.
 
Ei toki, mutta todennäköisesti Venäjä voisi ilmoittaa puolijulkisesti herkkyyskohteita, vaikkapa nyt strategiset ohjussukellusveneet ja muu strategisiin aseisiin liittyvät kohteet (esim. ennakkovaroitustutkat) ym. Orpokotien tuhoaminenhan olisi vain Venäjälle eduksi.
Tuskinpa Suomen kaukovaikutteisia aseita tuollaisiin kohteisiin riittäisikään. Varmasti siinä tilanteessa on tarjolla Suomea akuutisti uhkaavia maaleja, joiden poistaminen kartalta olisi kaikkein kiireellisintä.
 
Kun nyt on jo merimaaliohjuksia, joiden kantama riittää "vastarannalle", niin Laivue 2020 on panssarilaivoihin verrattava suunnaton virheinvestointi, jonka historia tulee tuomitsemaan.
 
Kun nyt on jo merimaaliohjuksia, joiden kantama riittää "vastarannalle", niin Laivue 2020 on panssarilaivoihin verrattava suunnaton virheinvestointi, jonka historia tulee tuomitsemaan.
Tuo ei varsinaisesti ansaitse vastausta. Mutta sen verran todettakoon, että tunnen jonkinlaista salaista nautintoa tuosta harmituksesta, jota asiasta mitään ymmärtämättömät tuntevat. :) Veronmaksajien rahan käyttäminen sotalaivoihin on parasta mitä minä tiedän heti sen jälkeen kun sitä on käytetty amerikkalaiseen hävittäjään.

On jotenkin hykerryttävää nähdä hankkeen vastustajien kiemurtelua kun aina vaan nämä pessimistiset ennustukset menevät väärin. Ammattipiireissähän tätä vastustusta ei ole ollutkaan vaan siitä on lähinnä vastannut joko täysin asiaatuntemattomat nojatuolistrategit tai sitten erään toisen vallan asialla olevat trollit. "Pohjanmaa"-lk tulee olemaan erittäin voimakas ja monikäyttöinen taistelualus Itämeren olosuhteissa ja pakottanee eräät tahot johonkin peliliikkeisiin. Ne peliliikkeet, jotka on otettu informaatiovaikuttamisen kautta hankkeen sabotoimiseksi, näyttävät nyt lopullisesti epäonnistuneen.
 
Viimeksi muokattu:
Raskaiden Tre Kronor -risteilijöiden puolelta myös kiinnostava havainto.


Niin Tre Kronorit tehtiin korvaamaan vanhoja, vuosisadan vaihteessa rakennettuja panssarilaivoja. Sverigethan jäivät risteilijöiden rinnalle vielä pitkään. Tre Kronorit olivat kalliita aluksia, maksoivat hyvinkin saman minkä panssarilaivatkin.
Ruotsi pyöritteli erilaisia panssarilaivaprojekteja vuoteen 1945 asti, mutta ongelmaksi muodostui että taistelulaivat olivat kasvaneet niin isoiksi ettei Ruotsilla ollut varaa rakentaa sellaisia panssarilaivoja jotka olisivat voineet niitä uhata. Sverigen 11-tuumaiset olivat vielä 1. maailmansodan aikaan taistelulaivakalipeeri. 2. maailmansodan taistelulaivoja ne eivät enää paljoa pelottaneet. Olisi pitänyt rakentaa varmaan 15-tuumaisilla aseistettu panssarilaiva. Piti muuttaa doktriinia ja luopua vaatimuksista torjua vihollisen taistelulaivoja.
 
Niin Tre Kronorit tehtiin korvaamaan vanhoja, vuosisadan vaihteessa rakennettuja panssarilaivoja. Sverigethan jäivät risteilijöiden rinnalle vielä pitkään. Tre Kronorit olivat kalliita aluksia, maksoivat hyvinkin saman minkä panssarilaivatkin.
Ruotsi pyöritteli erilaisia panssarilaivaprojekteja vuoteen 1945 asti, mutta ongelmaksi muodostui että taistelulaivat olivat kasvaneet niin isoiksi ettei Ruotsilla ollut varaa rakentaa sellaisia panssarilaivoja jotka olisivat voineet niitä uhata. Sverigen 11-tuumaiset olivat vielä 1. maailmansodan aikaan taistelulaivakalipeeri. 2. maailmansodan taistelulaivoja ne eivät enää paljoa pelottaneet. Olisi pitänyt rakentaa varmaan 15-tuumaisilla aseistettu panssarilaiva. Piti muuttaa doktriinia ja luopua vaatimuksista torjua vihollisen taistelulaivoja.
Taistelulaivojen torjuntaa olisi voitu tehdä edelleen torpedoaseella. Tosin, II MS näytti kuinka taistelulaiva oli ainakin isoilla vesillä jo vanhentumassa oleva ase vaikkakin niitä olikin vielä rivissä 10 - 15 vuotta. Ja Kirovin ja Iowa-luokan paluun myötä tavallaan aikakautta kesti aina 1990-luvulle saakka.
 
Sotilaallisen suunnittelun perusasia on, että uusi suunnitelma aina korvaa entiset. 20-luvun alkupuolen ohjelmat oli sotilaiden laatimia eikä niille olisi löytyny varoja, kuten jäsen @fulcrum osoitti. Hornborgin komitea esitti (yhtä) panssaroitua tykkivenettä, jonka tulkinnasta on riittänyt puhetta jo lähes 100 vuotta. Ammattimies jäsen @Analysti n esiinnostama 1700 tn Krasnoje Znamja oli ehkä lähellä mitä tarkoitettiin. Eihän komitea tietenkään olisi jättänyt laivastoa kokonaan ilman uusia aluksia mutta vuosien pohdinta olisi varmasti tuonu tasapainoisemman kokonaisuuden varojen käytölle.

Eihän yhdellä laivalla olisi mitään tehty. Hornborgin komitea katsoi panssaroituja tykkiveneitä tarvittavan kolme, jotta kaksi olisi aina kohtuullisella varmuudella käytössä. Tosin alussa piti hankkiman vain kaksi ja näin sitten tehtiinkin.
Hornborgin komitean suositukset laivaston osalta nojautuivat kai pitkälti aikaisemman rannikkopuolustuskomitean ratkaisuihin. Konsultteinahan toimivat pitkälti samat äijät.

Meillähän ei oikeasti ollut mitään osaamista koko meripuolustuksessa sen jälkeen kun ns. ryssänupseerit oli potkittu pois. Johdossa oli jääkärit joiden kokemus ei riittänyt edes maavoimissa niihin posteihin, joita hoitivat.

Valitettavan totta. Vapaussodassa tuikitärkeästä jääkäriliikkeestä tuli rauhan oloissa rasite.
 
Taistelulaivojen torjuntaa olisi voitu tehdä edelleen torpedoaseella. Tosin, II MS näytti kuinka taistelulaiva oli ainakin isoilla vesillä jo vanhentumassa oleva ase vaikkakin niitä olikin vielä rivissä 10 - 15 vuotta.

Siihen mentiinkin kun oli pakko, eri asia miten se olisi toiminut. Käytännössä taistelulaivojen upottaminen hävittäjien uhkarohkealla torpedohyökkäyksellä ei tupannut onnistumaan ihan niinkuin Korkkareissa. Sukellusveneillä taas hyvin paljon sattuman kauppaa.
Taistelulaivat onneksi menivät pois muodista, joten asia ratkesi itsestään.
 
Nyt koeponnistettiin sukellusveneet ja panssarilaivat.

Edelleen: pienellä valtiolla ei ole varaa tehdä ratkaisuja -koeponnistelut- mielessään. Eikä tätäkään ratkaisua tehty -koeponnistelu- mielessä vaan muista syistä. En tässäkään vitjassa tarkoita sitä, että intti on per c stä ja mitään ei osata, ei. Olen ihan saletti, että telakkayhtiöiden lobbaus oli SE. Perustan sitäpaitsi käsitykseni aikalaispolitiikkojen lausumiin, poliitikkojen, jotka eivät olleet edes marxilaisia. :cool:

Jos Talvisota olisi sodittu kesällä, niin olisiko asia ollut toisin? Tuskin, kuten Jatkosota osoitti heti kättelyssä. Alusten käytettävyys oli vaan sitä mitä se oli. Hankoa tulitettiin muutamalla kymmenellä kranaatilla ja sekin oli vaikeaa ja Ilmarinen lähdettyään operaatioon mäjäytti miinaan, oliko jo syyskuussa -41......

-voimien sitominen- tarina on jälkeenpäin keksittyä seliseliseliä. Kyllä niillä aluksilla yritettiin muutakin kuin toimia kelluvana it-patterina Turussa, mutta......

Perehtykää joskus siihen, millä tavoin Crichton-Vulcan vaikutti maan hallitukseen ja korkeisiin sotilasviranomaisiin, kyllä siitä on olemassa aineistoa. Ja miten osa korkeista upseereista esitti vakavaa kritiikkiä jo ennenkuin alusten piirustuksiakaan oli värkätty, mutta turhaan.
 
Siihen mentiinkin kun oli pakko, eri asia miten se olisi toiminut. Käytännössä taistelulaivojen upottaminen hävittäjien uhkarohkealla torpedohyökkäyksellä ei tupannut onnistumaan ihan niinkuin Korkkareissa. Sukellusveneillä taas hyvin paljon sattuman kauppaa.
Taistelulaivat onneksi menivät pois muodista, joten asia ratkesi itsestään.

Taistelulaivojen - ja muidenkin alustyyppien - torjuminen oli kokonaisuus, jossa oli useita vaikutuskeinoja. Hyökkäyksellinen ja puolustuksellinen miinoittaminen, sukellusveneet, rannikkotykistö ym. unohtamatta niitä ikäviä lentäviä pikku juttuja jotka tekivät taistelulaivoista vanhanaikaisia. Hävittäjien torpedosyöksy antaisi kuvan, jossa sotapelin tapaan pelilauta oli sininen ja ulkopuolisia elementtejä ei olisi olemassa.

Ensimmäisessä maailmansodassa upotettiin 25 taistelulaivaa tai taisteluristeilijää. Näistä 4 taisteluristeilijää kaikki tykkitulen tuloksena, 12 miinoin, 5 sukellusveneen torpedohyökkäyksellä, 2 hävittäjien torpedohyökkäyksellä, 1 moottoritorpedoveneen hyökkäyksellä merellä, 1 erikoisoperaatiolla satamassa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top